FleeingNevada
Toimitus
Uusi Road House ei ollut kyllä mistään kotoisin. Ei tosin ollut alkuperäinenkään, joten ei kai tältä voinut paljoa odottaa. Gyllenhaalin vuoksi katsoo kerran.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Elokuvasuosittelut ja muu leffakeskustelu
- Viestiketjun aloittaja Ulukai
- Aloituspäivämäärä
tomine11
Well-Known Member
Meg 2 : The Trench (2023)
Sanovat monesti että isompi ompi parempi ja niinhän ne tämänkin yhteydessä taitavat ainakin mainostoimiston kautta toitottaa asian olevan.. eikä nyt ole kysymys siitä on Jason Stathmanin kaljuntuminen yltänyt uudelle tasolle laajuudessaan..
..vaikea ja jotenkin outoa toki miestä on hiuksien kera kuitenkaan visualisoida päässä, toki taitaahan se olla, olikohan se Revolver niminen elokuva jossa kyseisellä näyttelijällä on kunnon pehko päässä
vois jo tuo olla suuri syy katsoa kyseinen elokuva.. pystyisköhän sitä mihinkään muuhun siinä leffan aikana keskittymäänkään.
Kuiteskin tässä siis suuruuskooltaan olisi entistäkin isompaa Megadolonia tarjolla, elikkäs jotain muinaista superjättikokoisto jättihaista kait olis kyse, jotta valottuis vähän paremmin mikä otus olis kyseessä tai minkä koko luokan suuruudesta kyse, kun sitä kokoa aletaan entisestään suurentamaan.
Eipä tässä taideta kuitenkaan sinne Kultsi, Suurensin Kakaran (1992) tasolle tuon asian suhteen yltää alkuunkaan ! Pitäiskin kyllä tuon sarjan kolme leffaa katsella ! Ekassahan se pienensi lapsia ja sitten kolmannessa se pienenti taasen sitten aikuiset, mut tuolla välissä päinvastoin.
Jatkoahan tämä nyt sitten olisi. Itselläni äärimmäisen hatarat muistikuvat mitä ekaan leffaan tulee. Sen verran muistaa että JStatham oli siinäkin pääosassa ja tosiaan jokin jättikokoinen hai. Yhteen ne siinä ottivat ja Statham siitä otatuksesta voittajana selvisi.. oikein mitään muuta siitä ei muista ja jäänyt mieleen.. eipä oikeastaan yhtään pienempää asiaa siitä muista, vaikka kuinka kokeilis pinnistellä.. joten kovinkaan kummoisesta elokuvasta ei meikäläisen kohdalla liene kyse ollut.
Näyttelijöistä tosiaan Jason Statham pääosassa.. oikeastaan juurikaan muita en sitten tunnistanut.. en kasvojen eikä nimien puolesta keitä nuo olivat. Tosin toinen pääosan esittäjä luonnollisesti oli itse jättimonni tässä tapauksessa vaan sanotaan nyt sitten ihan hai, vaikka liekö se ihan virallisen oikeasti sen lajikenimike olekaan..
..jotain kertonee myös tuosta täysin massan sekaan sulamisen sukeltamisesta, tässä kuulemma oli ensimmäisestä osasta mukana paljonkin näyttelijöitä.. itse en niistä muistanut ensimmäistäkään.. tai no JStatham mutta siinäpä se.
Ensimmäisen osan ohjannut John Turteltaub oli kuulemma ollut melkoisen pettynyt että ensimmäisen osan osalta hänen ei annettu lopulta tehdä niin raakaa leffaa, kuin mitä hänen oli annettu ymmärtää kun sen tehtävän hoitaaksensa otti aikoinaan. Tuon asian takia hän ei halunnut toista enää ohjata ja tällä kertaa puikoissa on Ben Wheatley omaa onneaan koittamassa..
..toki sanottava on että samanmoista nurinaa oli ilmoilla katsojienkin suunnalta juurikin tuosta ensimmäisen elokuvan gorettomuudesta ja moni tuntui haikailevan ja toivovan viimeisen asti että tässä toisessa osassa tuo tulisi muuttumaan. Ennen elokuvan ulos pullahtamista liikkuikin jotain huhuja että tämä olisi nyt saanut paljon korkeamman ikärajaluokituksen..
..kyseistä asiaa muuten aikamoisen vahvasti myös itse päätähti JStatham oli kans kritisoinut että ekasta leikattiin lopulta varsin lapsiystävällinen popcorn elokuva. Silti hän tähän toiseen nyt paluun teki.
Sitä katsojat eivät kuitenkaan saaneet mitä ”tilasivat”, kyllähän tämäkin on enempi sinne koko perheen muottiin ja perinteiseksi kesäleffaksi ja ns. blockbusterin muotoon tehty oikein vimosen päälle silotellen ja kiillotellen.
Jonas Taylor (Jason Statham) on ottanut sydämensä hommaksi suojella meriä. Joten hän napsii vaikkapas myrkyllisiä jätteitä sinne kippaavia tyyppejä verekseltään kiinni. Myös syvänmeren sukellus on lähellä hänen sydäntään ja mielipuuhaa.
Seikkailua, riemua, vitsailua, jännitystä. Se kait lienee ollut tässä tähtäimessä että tuollainen leffa saataisiin tästä kasaan koostettua ja sitten se mahdollinen goren saaminen mukaan siihen lienee ollut kaikille epäselvää, vaikka toki varmaan ovat arvanneet että sille linjalle ei kovin pitkälle lähdetä tälläkään kertaa.
Sen verran muistelisin että ekassa leffassa ei olisi ollut kuin yksi näitä haita. Tässä sitten ovat tekijät päättäneet kiristää siltä osin turboruuvia (siis jos siinä ekassa ei niitä useampia ollut) .. isommin ja enemmän on paremmin on sloganina varmasti tekijöiden pöksyihin todellakin saatu iskostettua ja sitä käskytetty noudattamaan.
Tässä nyt eivät tekijät oikein ole osanneet oikeasti päättää yhtään mitään.. sen verran sekavasti toteutettu kokonaisuus. Tämä elokuva voi silmäräpätyksien tahdissa muuttaa sitä identiteettiään aivan totaalisesti..
..yhden kohtauksen aikana ei katsoja osaa odottaa ja tietää mitä kaikkea on luvassa aivan hetken kuluttua.. sieltä voivat koettaa pukata voi ilmoille vaikkapa jännitystä ja kauhun haihattelua mutta sieltä tuleekin sitten vitsi täysin puskista ja homma vesitetään totaalisesti sen suhteen mihinkä sitä vietiin juuri. Jopa kesken kohtauksen ei tunnuta osaavaan päättää että tehdäänkö oikeasti sellaista uhkaavaa ja piinaavaa elokuva vai lähdetäänkö aivan täysin pöljäily ja toilailulinjalle.
Kauhuksi tai jännäriksi tämä on kehno, komediaksi tämä on kehno.. kauhukomediaksi tästä ei ole kuitenkaan alkuunkaan. Jännäriksi vain aniharvoin yksittäisen hetkisen verran.
En oikein tiedä mikä tämä lopulta on ? lintu vai kala. Tuohon eläinkunnan vertaukseen tosin sopisi vielä paremmin James Cameronin aallonpohjanoteeraus, Piranha II – Lentävät Tappajat (1981)
Tietyllä tavalla tämä kait oli kuitenkin megaluokan tekele siinä suhteessa mitä rahan taontaan tulee. Vaikka tämä aikamoisesti lytättiin yleisesti, niin lippukassoilla tulot olivat kait vähintäänkin sikariporrasta tyydyttävää luokkaa kuitenkin.
Leffahan alkaa tasan tarkkaan siltä trailerista tutulla kohtauksella, kun mennään liitukaudelle ja näytetään vähän mikä on marssijärjestys ruokaketjussa… kun mm. liskot, Rex sekä lopulta hai siellä jöötä ja kuria pitää yllä että missä saa kukakin steppailla. Ihmistä ei toki näy mailla eikä halmeilla. Muinaiseen menneisyyteen ei kuitenkaan jäädä sen pidemmäksi ajaksi jurnuttamaan.
Siitä sitten päräytetään nykyaikaan musan säestyksen voimin.. siellähän sitä itse pääjeppemme pääseekin heti ”duuniinsa”.. meren myrkyttäjien laivalla kun on salamatkustellut ja aika siellä Snakemaisesti (kakkosen tankkeri alku) hivenen alkaa koettaa sieltä todistusaineistoa salaa napsia että nämä tyypit eivät ole kovin laillisella asialla liikkeellä.. kovinkaan kauaa ei tuota steath meininkiä harjoitella vaan enempi mätkiskelyksi se menee ja tuleepa sankarillemme porukkaa jeesiin hakemaan vesitasolla… tulee enemmän kuin vain hivenen tästä Uncharted mieleen ja tulee muuten myöhemminkin pariinkin otteeseen jopa..
..hetkeä myöhemmin sitten esitellään jotain nykyajan oikein supermega hi-tech sukelluspukua. Tuosta tulee hieman mieleen mechit, vaikkei sellaisesta kyse olekaan. Melkoista liitoa ajassa siis, tähän on siis liitukaudelta tultu melkoisen vikkelästi. Itse asiassa tässä vaiheessa jotenkin noi itämaalaiset tyypit muistuu äärimmäisen hämärästi mieleen että niitä siinä ekassa kans oli.
Selviää että yksi Megadolon poikanen on saatu napsastua kiinni ja se heillä vankeudessa elää. Samalla tuo Kiinalainen firma ylpeänä kertoo kansalle että on keksinyt tavan jolla päästään entistä syvemmälle syvänteeseen sukeltamaan.. siellä sitä pitäisi avautua täysin uusi maailma ja he toivovat että sieltä niitä uusia lajeja löytyisi ja tottakait Megalodoneja oikein runsain määrin.. koska Jurassic Parkin tai vaikkapas Alienin (sekä lukemattomien muiden) opit eivät ole menneet selvästikään perille ihsmiskunnan jääräpäiseen pääkoppan.. tiettyjä asioita ei vaan yksinkertaisesti kannata ronkkia ja kopeloida ! mutta niin sitä vain kerta toisensa perään tehdään rahan ahneuden edessä rikkaiden jästipäiden toimeksipanoina..
..jotkut urvelot ihmiskunnasta jääräpäiseen tapaansa uskovat, milteipä vannovat. Ne voidaan kesyttää ja valjastaa sellaiseksi kuin juuri he niiden haluaisivat olla.. juurikin näillä ”uskovaisilla” tuntuu sitä rahnaa löytyvän millä hommia pyöritellä.
Hait ovat sinällään ihan tyylikkään näköisesti tehty, varsinkin jos kiiltokuvista pitää ja kyllä niiden niissä poseerata kelpaa.. saa kiillokkaita tilannekuvia niistä kyllä. Valitettavasti niistä ei sillain mitään kunnollista massan tuntua, pelkoa sekä vaarantunnetta välity.. tuntuu että ne leijailee siellä vedessä täysin painottomina ja sitä kautta vallankin toiminnan alkaessa niissä ei ole mitään , ei siis yhtään uhkaavuuden tuntua.
Tässä elokuvassa sitten aika paljon mennään merenpohjassa ja veden alla.. oisko ollut niin että ekassa ei ehkä ihan yhtä hanakkaasti siellä pinnan alla vietetty aikaa kuin tässä.. toki voin hyvinkin (mahdollisesti ja tosdennäköisti) olla väärässä tuon asian suhteen, nimittäin oikeasti siitä ekasta ei jäänyt mieleen paljoakaan..
..kuitenkin alkupuoli tässä elokuvasta on pitkälti pikkuisella kotteropurkilla syvyyksissä sukeltamista. Sillain ahtaanpaikankammoa ja tuntua ei kuitenkaan pääse juurikaan syntymään, vaikka syvällä merenpohjilla ovat ja todella pienessä tilassa.. tuossa suhteessa ensimmäinen Descent elokuva on aivan omiaan ! siinä nimittäin tulee oikeasti siellä kalliopuristuksessa oikeasti tukala olo jo katsojallekin ja sellaista ahtaanpaikanpuistatuksen tunnetta aivan eri tavalla kuin missään muussa elokuvassa ikinä.
Olettais että tuolla merenpohjassa ollessa niin sukellusveneessä kuin mitä myös siellä kävelylläkin käyvät niin maisemat olisivat edes jollain tavalla tehty upeaksi ja kauniisti katselvavaksi.. mutta ei, niin ei.. varsinkin aluksella mentäessä todella tummaa ja tylsää vain käytännössä tarjoillaan silmille nähtäväksi.. taasen siellä pohjalla kävelyyretkellä, siinä alkaa jo visuaalisestikin parempaa tunnelmaa välittyä, siltä osin saadaan vähän tunnelman puolesta nostetta kehiin.. tosin ei siltäkään puolelta nyt mitenkään unohtumattomaan visuaaliseen antiin sukelleta, kelvollista kuitenkin.. muttei mitään mitä ei oltais jo aiemmin useamman kerran nähty..
..hiljaksiin sitä loppua kohti mentäessä, kunhan ihmiset ovat ensin omia reviirejään koettaneet laajentaa keskinäisin nahisteluin.. on aika taas pienen tauon jälkeen päästää nimikkoveijarit irti..
..loppupröystäilyssä sitten pistetään sitä mekastusta käyntiin oikein urakoinnin voimalla, kovasti uhkuen ja puhkuen.. eikä enää tyydytä vain haita tuomaan, siis mitä niihin mereneläviin tai eläviin tulee. Muutakin isoa sieltä merenpohjilta tulee näyttäytymään. Otus kuin otus tässä tapauksessa niin se uhkaavuus niistä valitettavasti puuttuu, mikä on äärimmäinen tunnelmanheikentäjä elokuvan kokonaisuuden kannalta.
Nykyajan peruspoppari leffa. Syvyys ja sielu tuntuu tästä puuttuvan aikamoisen totaalisesti.
Sanovat monesti että isompi ompi parempi ja niinhän ne tämänkin yhteydessä taitavat ainakin mainostoimiston kautta toitottaa asian olevan.. eikä nyt ole kysymys siitä on Jason Stathmanin kaljuntuminen yltänyt uudelle tasolle laajuudessaan..
..vaikea ja jotenkin outoa toki miestä on hiuksien kera kuitenkaan visualisoida päässä, toki taitaahan se olla, olikohan se Revolver niminen elokuva jossa kyseisellä näyttelijällä on kunnon pehko päässä
vois jo tuo olla suuri syy katsoa kyseinen elokuva.. pystyisköhän sitä mihinkään muuhun siinä leffan aikana keskittymäänkään.Kuiteskin tässä siis suuruuskooltaan olisi entistäkin isompaa Megadolonia tarjolla, elikkäs jotain muinaista superjättikokoisto jättihaista kait olis kyse, jotta valottuis vähän paremmin mikä otus olis kyseessä tai minkä koko luokan suuruudesta kyse, kun sitä kokoa aletaan entisestään suurentamaan.
Eipä tässä taideta kuitenkaan sinne Kultsi, Suurensin Kakaran (1992) tasolle tuon asian suhteen yltää alkuunkaan ! Pitäiskin kyllä tuon sarjan kolme leffaa katsella ! Ekassahan se pienensi lapsia ja sitten kolmannessa se pienenti taasen sitten aikuiset, mut tuolla välissä päinvastoin.
Jatkoahan tämä nyt sitten olisi. Itselläni äärimmäisen hatarat muistikuvat mitä ekaan leffaan tulee. Sen verran muistaa että JStatham oli siinäkin pääosassa ja tosiaan jokin jättikokoinen hai. Yhteen ne siinä ottivat ja Statham siitä otatuksesta voittajana selvisi.. oikein mitään muuta siitä ei muista ja jäänyt mieleen.. eipä oikeastaan yhtään pienempää asiaa siitä muista, vaikka kuinka kokeilis pinnistellä.. joten kovinkaan kummoisesta elokuvasta ei meikäläisen kohdalla liene kyse ollut.
Näyttelijöistä tosiaan Jason Statham pääosassa.. oikeastaan juurikaan muita en sitten tunnistanut.. en kasvojen eikä nimien puolesta keitä nuo olivat. Tosin toinen pääosan esittäjä luonnollisesti oli itse jättimonni tässä tapauksessa vaan sanotaan nyt sitten ihan hai, vaikka liekö se ihan virallisen oikeasti sen lajikenimike olekaan..
..jotain kertonee myös tuosta täysin massan sekaan sulamisen sukeltamisesta, tässä kuulemma oli ensimmäisestä osasta mukana paljonkin näyttelijöitä.. itse en niistä muistanut ensimmäistäkään.. tai no JStatham mutta siinäpä se.
Ensimmäisen osan ohjannut John Turteltaub oli kuulemma ollut melkoisen pettynyt että ensimmäisen osan osalta hänen ei annettu lopulta tehdä niin raakaa leffaa, kuin mitä hänen oli annettu ymmärtää kun sen tehtävän hoitaaksensa otti aikoinaan. Tuon asian takia hän ei halunnut toista enää ohjata ja tällä kertaa puikoissa on Ben Wheatley omaa onneaan koittamassa..
..toki sanottava on että samanmoista nurinaa oli ilmoilla katsojienkin suunnalta juurikin tuosta ensimmäisen elokuvan gorettomuudesta ja moni tuntui haikailevan ja toivovan viimeisen asti että tässä toisessa osassa tuo tulisi muuttumaan. Ennen elokuvan ulos pullahtamista liikkuikin jotain huhuja että tämä olisi nyt saanut paljon korkeamman ikärajaluokituksen..
..kyseistä asiaa muuten aikamoisen vahvasti myös itse päätähti JStatham oli kans kritisoinut että ekasta leikattiin lopulta varsin lapsiystävällinen popcorn elokuva. Silti hän tähän toiseen nyt paluun teki.
Sitä katsojat eivät kuitenkaan saaneet mitä ”tilasivat”, kyllähän tämäkin on enempi sinne koko perheen muottiin ja perinteiseksi kesäleffaksi ja ns. blockbusterin muotoon tehty oikein vimosen päälle silotellen ja kiillotellen.
Jonas Taylor (Jason Statham) on ottanut sydämensä hommaksi suojella meriä. Joten hän napsii vaikkapas myrkyllisiä jätteitä sinne kippaavia tyyppejä verekseltään kiinni. Myös syvänmeren sukellus on lähellä hänen sydäntään ja mielipuuhaa.
Seikkailua, riemua, vitsailua, jännitystä. Se kait lienee ollut tässä tähtäimessä että tuollainen leffa saataisiin tästä kasaan koostettua ja sitten se mahdollinen goren saaminen mukaan siihen lienee ollut kaikille epäselvää, vaikka toki varmaan ovat arvanneet että sille linjalle ei kovin pitkälle lähdetä tälläkään kertaa.
Sen verran muistelisin että ekassa leffassa ei olisi ollut kuin yksi näitä haita. Tässä sitten ovat tekijät päättäneet kiristää siltä osin turboruuvia (siis jos siinä ekassa ei niitä useampia ollut) .. isommin ja enemmän on paremmin on sloganina varmasti tekijöiden pöksyihin todellakin saatu iskostettua ja sitä käskytetty noudattamaan.
Tässä nyt eivät tekijät oikein ole osanneet oikeasti päättää yhtään mitään.. sen verran sekavasti toteutettu kokonaisuus. Tämä elokuva voi silmäräpätyksien tahdissa muuttaa sitä identiteettiään aivan totaalisesti..
..yhden kohtauksen aikana ei katsoja osaa odottaa ja tietää mitä kaikkea on luvassa aivan hetken kuluttua.. sieltä voivat koettaa pukata voi ilmoille vaikkapa jännitystä ja kauhun haihattelua mutta sieltä tuleekin sitten vitsi täysin puskista ja homma vesitetään totaalisesti sen suhteen mihinkä sitä vietiin juuri. Jopa kesken kohtauksen ei tunnuta osaavaan päättää että tehdäänkö oikeasti sellaista uhkaavaa ja piinaavaa elokuva vai lähdetäänkö aivan täysin pöljäily ja toilailulinjalle.
Kauhuksi tai jännäriksi tämä on kehno, komediaksi tämä on kehno.. kauhukomediaksi tästä ei ole kuitenkaan alkuunkaan. Jännäriksi vain aniharvoin yksittäisen hetkisen verran.
En oikein tiedä mikä tämä lopulta on ? lintu vai kala. Tuohon eläinkunnan vertaukseen tosin sopisi vielä paremmin James Cameronin aallonpohjanoteeraus, Piranha II – Lentävät Tappajat (1981)
Tietyllä tavalla tämä kait oli kuitenkin megaluokan tekele siinä suhteessa mitä rahan taontaan tulee. Vaikka tämä aikamoisesti lytättiin yleisesti, niin lippukassoilla tulot olivat kait vähintäänkin sikariporrasta tyydyttävää luokkaa kuitenkin.
Leffahan alkaa tasan tarkkaan siltä trailerista tutulla kohtauksella, kun mennään liitukaudelle ja näytetään vähän mikä on marssijärjestys ruokaketjussa… kun mm. liskot, Rex sekä lopulta hai siellä jöötä ja kuria pitää yllä että missä saa kukakin steppailla. Ihmistä ei toki näy mailla eikä halmeilla. Muinaiseen menneisyyteen ei kuitenkaan jäädä sen pidemmäksi ajaksi jurnuttamaan.
Siitä sitten päräytetään nykyaikaan musan säestyksen voimin.. siellähän sitä itse pääjeppemme pääseekin heti ”duuniinsa”.. meren myrkyttäjien laivalla kun on salamatkustellut ja aika siellä Snakemaisesti (kakkosen tankkeri alku) hivenen alkaa koettaa sieltä todistusaineistoa salaa napsia että nämä tyypit eivät ole kovin laillisella asialla liikkeellä.. kovinkaan kauaa ei tuota steath meininkiä harjoitella vaan enempi mätkiskelyksi se menee ja tuleepa sankarillemme porukkaa jeesiin hakemaan vesitasolla… tulee enemmän kuin vain hivenen tästä Uncharted mieleen ja tulee muuten myöhemminkin pariinkin otteeseen jopa..
..hetkeä myöhemmin sitten esitellään jotain nykyajan oikein supermega hi-tech sukelluspukua. Tuosta tulee hieman mieleen mechit, vaikkei sellaisesta kyse olekaan. Melkoista liitoa ajassa siis, tähän on siis liitukaudelta tultu melkoisen vikkelästi. Itse asiassa tässä vaiheessa jotenkin noi itämaalaiset tyypit muistuu äärimmäisen hämärästi mieleen että niitä siinä ekassa kans oli.
Selviää että yksi Megadolon poikanen on saatu napsastua kiinni ja se heillä vankeudessa elää. Samalla tuo Kiinalainen firma ylpeänä kertoo kansalle että on keksinyt tavan jolla päästään entistä syvemmälle syvänteeseen sukeltamaan.. siellä sitä pitäisi avautua täysin uusi maailma ja he toivovat että sieltä niitä uusia lajeja löytyisi ja tottakait Megalodoneja oikein runsain määrin.. koska Jurassic Parkin tai vaikkapas Alienin (sekä lukemattomien muiden) opit eivät ole menneet selvästikään perille ihsmiskunnan jääräpäiseen pääkoppan.. tiettyjä asioita ei vaan yksinkertaisesti kannata ronkkia ja kopeloida ! mutta niin sitä vain kerta toisensa perään tehdään rahan ahneuden edessä rikkaiden jästipäiden toimeksipanoina..
..jotkut urvelot ihmiskunnasta jääräpäiseen tapaansa uskovat, milteipä vannovat. Ne voidaan kesyttää ja valjastaa sellaiseksi kuin juuri he niiden haluaisivat olla.. juurikin näillä ”uskovaisilla” tuntuu sitä rahnaa löytyvän millä hommia pyöritellä.
Hait ovat sinällään ihan tyylikkään näköisesti tehty, varsinkin jos kiiltokuvista pitää ja kyllä niiden niissä poseerata kelpaa.. saa kiillokkaita tilannekuvia niistä kyllä. Valitettavasti niistä ei sillain mitään kunnollista massan tuntua, pelkoa sekä vaarantunnetta välity.. tuntuu että ne leijailee siellä vedessä täysin painottomina ja sitä kautta vallankin toiminnan alkaessa niissä ei ole mitään , ei siis yhtään uhkaavuuden tuntua.
Tässä elokuvassa sitten aika paljon mennään merenpohjassa ja veden alla.. oisko ollut niin että ekassa ei ehkä ihan yhtä hanakkaasti siellä pinnan alla vietetty aikaa kuin tässä.. toki voin hyvinkin (mahdollisesti ja tosdennäköisti) olla väärässä tuon asian suhteen, nimittäin oikeasti siitä ekasta ei jäänyt mieleen paljoakaan..
..kuitenkin alkupuoli tässä elokuvasta on pitkälti pikkuisella kotteropurkilla syvyyksissä sukeltamista. Sillain ahtaanpaikankammoa ja tuntua ei kuitenkaan pääse juurikaan syntymään, vaikka syvällä merenpohjilla ovat ja todella pienessä tilassa.. tuossa suhteessa ensimmäinen Descent elokuva on aivan omiaan ! siinä nimittäin tulee oikeasti siellä kalliopuristuksessa oikeasti tukala olo jo katsojallekin ja sellaista ahtaanpaikanpuistatuksen tunnetta aivan eri tavalla kuin missään muussa elokuvassa ikinä.
Olettais että tuolla merenpohjassa ollessa niin sukellusveneessä kuin mitä myös siellä kävelylläkin käyvät niin maisemat olisivat edes jollain tavalla tehty upeaksi ja kauniisti katselvavaksi.. mutta ei, niin ei.. varsinkin aluksella mentäessä todella tummaa ja tylsää vain käytännössä tarjoillaan silmille nähtäväksi.. taasen siellä pohjalla kävelyyretkellä, siinä alkaa jo visuaalisestikin parempaa tunnelmaa välittyä, siltä osin saadaan vähän tunnelman puolesta nostetta kehiin.. tosin ei siltäkään puolelta nyt mitenkään unohtumattomaan visuaaliseen antiin sukelleta, kelvollista kuitenkin.. muttei mitään mitä ei oltais jo aiemmin useamman kerran nähty..
..hiljaksiin sitä loppua kohti mentäessä, kunhan ihmiset ovat ensin omia reviirejään koettaneet laajentaa keskinäisin nahisteluin.. on aika taas pienen tauon jälkeen päästää nimikkoveijarit irti..
..loppupröystäilyssä sitten pistetään sitä mekastusta käyntiin oikein urakoinnin voimalla, kovasti uhkuen ja puhkuen.. eikä enää tyydytä vain haita tuomaan, siis mitä niihin mereneläviin tai eläviin tulee. Muutakin isoa sieltä merenpohjilta tulee näyttäytymään. Otus kuin otus tässä tapauksessa niin se uhkaavuus niistä valitettavasti puuttuu, mikä on äärimmäinen tunnelmanheikentäjä elokuvan kokonaisuuden kannalta.
Nykyajan peruspoppari leffa. Syvyys ja sielu tuntuu tästä puuttuvan aikamoisen totaalisesti.
tomine11
Well-Known Member
Cellar Dweller (1987)
Sarjakuvataiteilija on hommissaan 1950-luvulla. Kyseinen taitelija Colin Childress (Jeffrey Combs) on piirtänyt kauhusarjista nimeltä Cellar Dweller..
..aivan huikean näköisiä piirustuksia heti leffan alussa väsäilevä tyyppi !
joten sarjisfaneille ylipäätään siinä hunajata hitusen tarjolla ja ne todellakin ovat upeita piirustuksia.. niitä saadaan myös alkutekstien taustoilla ihastella mutta jo ennen niitäkin. Heppu erehtyy avaamaan sitten erään kirjan, joka tuntuu kyseisen kauhusarjakuvan kauhean otuksen herättävän henkiin.. mitä tarkalleen ottaen sitten tapahtui tämän sarjakuvataiteilijan sekä heränneen otuksen suhteen.. se jää hivenen auki, pientä vihiä annettiin ennen kuin…
..loikattiin ajassa äkkinäisesti in 30-vuotta eteenpäin.
Taiteilijahan sitä on asialla uudemman kerran, nainen tällä kertaa nimeltään Whitney Taylor (Deborah Farentino/Mullowney). Joka siis pääosan nyt tässä pitkälti tulee vetäsemään nimiinsä..
..saapuu johonkin taideinstituutin rakennuksen luokse taksin kyydityksellä. Myrskyn ulkona pauhatessa, taksikuski varoittaa että aika hurjia juttuja paikasta liikkuu että kantsii olla nyt aika varovainen. Aluksi tuntuu ettei siellä ketään ole (vaikka valot päällä ovat) mutta jokin mummeli sieltä sitten tulee hänet vastaanottamaan.. ilmeisesti tämä on paikka missä nuo legendaariset sarjakuvat on piirretty ja paikalle tullut nainen tunnustautuu niiden suureksi faniksi ja on kotosallakin niitä salaa lueskellut, vanhempien valvovan silmän välttäessä.
Nainen paljastuu piirtäjäksi itsekin ja on nyt tullut pyytämään (työhaastatteluun) että saisi tuota legendaarista sarjakuvaa tulla jatkamaan ja uudistaa sen hänen tekemänään, kunnioittaakseen kuitekin sitä alkuperäistä, jota ei nyt sitten ole kolmeenkymmeneen vuoteen kukaan enää piirtänyt. Paikka on tosiaan on tämän legendaarisen sarjakuvapiirtäjän koti, jossa hän työskenteli.. ja jossa leffan ihan alkutapahtumat tapahtuivat. Tietojen mukaan hän sekosi päästään ja päättyi itsemurhaan silloin aikoinaan.
Aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta yhtä äkkiä tulee jokin ”kuvitelmakohtaus”, mutta siitä ei mimmimme tunnu olevan moksiskaan oikeassa elämässä taas, tosi erikoista että mitä siinä tapahtui ja miksi tuollainen täräytettiin ruutuun ja erittäin erikoisella tavalla toteutettuna.
Rakennuksessa on toinenkin taiteilija ja hänellä malli. Heihin seuraavaksi tutustutaan äärimmäisen pikaisesti. Aikamoisen omaperäistä ja outoakin sakki tuntuu olevan itse kukin tuolla.
Vähän ajan päästä, täysin yllättäen ei oikein misään pölähtää paikalle joku heppu aseen kanssa mesoamaan. Sitten taas hetkeä myöhemmin tulee seuraava tyyppi kuin tyhjästä ilmestyen.
Siinä sitä sitten katsoja koettaa samalla päästä edes jollain tavalla kärryille ja jyvälle että mitä helkkaria mä olen just katsomassa !?
Erinäisiä kauhu-, pelottelu-, säikyttelykohtauksia.. kera sopivan musan, kirkunan sun muun perusjutun myötä tuodaan ihan hirmuista kyytiä toinen toisensa perään.. ne tulevat kuin tuosta vain sormia napsauttelemalla ja tuntuu että homma loikkii hrtoillen pomppimalla ”miten sattuu minne sattuu”, lailla pupujussin ollessa humalatilassa.
Oikein kunnolla ei tunnu kuitenkaan pääsevän perille että mistä ihmeestä on missäkin kohtauksesta kyse. Joten se on vaan katsottava että mitä sieltä seuraavaksi oikein tulee ! eiköhän se selvinne aikanaan että tuleeko hommaan jotain tolkkua ihan kunnolla vai onko todella erikoisesta jutusta nyt kyse tässä tapauksessa.
Tosin elokuva on Ghouliesin ohjaajalta, joka kertoo jo oman tarinansa ! Ghoulies on sellaista vessanpönttö kuraa että huh huh ! joka koetti ratsastella Gremlinsin ja Crittersin jalanjäljissä, laadun ollessa kuitenkin todellakin B-luokkaa jos edes sitäkään ja sitä vahventaa myös näyttelijäsuoritukset, jotka ovat omalla tavallaan jopa ”maanisia” ja melkoista hölynpölyä.
Sinänsä tämä näyttää kyllä visuaalisuutensa puolesta oikeinkin idylliseltä ja jopa kivalta tapaukselta ! Vaikka on erittäin halvalla kyhätty kasaan ja paikkoja (lavasteita) joissa ollaan ei tässä kovin montaa ole.
Näyttelijöiden palkkoihin tuskin kovin suurta pinoa rahaa on tarvinnut latoa tiskiin palkkapäivänä. Heitä kun on vain 8 ihmistä tässä kaiken kaikkiaan.
Sarjakuvien ystäville tämä pienimuotoinen kauhuleffa kolahtaa varmasti hippusen verran paremmin kuin ei niin sarjiksista välittävien keskuudessa. Vallankin loppua kohti kans sarjisten osalta päästään ihan kivasti ja kunnollakin vauhtiin vaikka taidot eivät ole antaneet aivan myöden oikeata kunnon todellista kulttiteosta saada tästä aikaan sentään.
Ööööööh.. tosiaan juuuuu’uh… erittäin erikoinen elokuva joka tapauksessa on kyseessä. En oikein tiedä onko tämä tarkoitettu ns. roskaelokuvaksi, sanoisin ettei olisi. Olihan tämä kuitenkin katsomisen arvoinen, tietyllä tavalla silmiä ja mieltä puhdistava kokemus vaatii sen että tätä on lähdettävä katsomaan täysin avoimin mielin.. siltikin osalle tämä elokuva on taatusti surkeaa ja roskaa mutta sitä ei voi kiistää että sydäntä tämän teossa ei oltaisi käytetty..
..idea mainio. Toteutus jättää toki toivomisen varaa, muttei sentään toivoton pökälekään ole.
Tämän on muuten käsikirjottanut Don Mancini ja mieshän varmasti parhaiten tunnetaan Chucky tappajanuken takaa. Siellä saralla ja kyseisen nuken parissa mies on kiitettävästi aivan kaikissa Chucky elokuvissa ollut vahvasti mukana tekemässä ja hänen tekeleensähän se on.
Trailer…
Sarjakuvataiteilija on hommissaan 1950-luvulla. Kyseinen taitelija Colin Childress (Jeffrey Combs) on piirtänyt kauhusarjista nimeltä Cellar Dweller..
..aivan huikean näköisiä piirustuksia heti leffan alussa väsäilevä tyyppi !
joten sarjisfaneille ylipäätään siinä hunajata hitusen tarjolla ja ne todellakin ovat upeita piirustuksia.. niitä saadaan myös alkutekstien taustoilla ihastella mutta jo ennen niitäkin. Heppu erehtyy avaamaan sitten erään kirjan, joka tuntuu kyseisen kauhusarjakuvan kauhean otuksen herättävän henkiin.. mitä tarkalleen ottaen sitten tapahtui tämän sarjakuvataiteilijan sekä heränneen otuksen suhteen.. se jää hivenen auki, pientä vihiä annettiin ennen kuin…..loikattiin ajassa äkkinäisesti in 30-vuotta eteenpäin.
Taiteilijahan sitä on asialla uudemman kerran, nainen tällä kertaa nimeltään Whitney Taylor (Deborah Farentino/Mullowney). Joka siis pääosan nyt tässä pitkälti tulee vetäsemään nimiinsä..
..saapuu johonkin taideinstituutin rakennuksen luokse taksin kyydityksellä. Myrskyn ulkona pauhatessa, taksikuski varoittaa että aika hurjia juttuja paikasta liikkuu että kantsii olla nyt aika varovainen. Aluksi tuntuu ettei siellä ketään ole (vaikka valot päällä ovat) mutta jokin mummeli sieltä sitten tulee hänet vastaanottamaan.. ilmeisesti tämä on paikka missä nuo legendaariset sarjakuvat on piirretty ja paikalle tullut nainen tunnustautuu niiden suureksi faniksi ja on kotosallakin niitä salaa lueskellut, vanhempien valvovan silmän välttäessä.
Nainen paljastuu piirtäjäksi itsekin ja on nyt tullut pyytämään (työhaastatteluun) että saisi tuota legendaarista sarjakuvaa tulla jatkamaan ja uudistaa sen hänen tekemänään, kunnioittaakseen kuitekin sitä alkuperäistä, jota ei nyt sitten ole kolmeenkymmeneen vuoteen kukaan enää piirtänyt. Paikka on tosiaan on tämän legendaarisen sarjakuvapiirtäjän koti, jossa hän työskenteli.. ja jossa leffan ihan alkutapahtumat tapahtuivat. Tietojen mukaan hän sekosi päästään ja päättyi itsemurhaan silloin aikoinaan.
Aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta yhtä äkkiä tulee jokin ”kuvitelmakohtaus”, mutta siitä ei mimmimme tunnu olevan moksiskaan oikeassa elämässä taas, tosi erikoista että mitä siinä tapahtui ja miksi tuollainen täräytettiin ruutuun ja erittäin erikoisella tavalla toteutettuna.
Rakennuksessa on toinenkin taiteilija ja hänellä malli. Heihin seuraavaksi tutustutaan äärimmäisen pikaisesti. Aikamoisen omaperäistä ja outoakin sakki tuntuu olevan itse kukin tuolla.
Vähän ajan päästä, täysin yllättäen ei oikein misään pölähtää paikalle joku heppu aseen kanssa mesoamaan. Sitten taas hetkeä myöhemmin tulee seuraava tyyppi kuin tyhjästä ilmestyen.
Siinä sitä sitten katsoja koettaa samalla päästä edes jollain tavalla kärryille ja jyvälle että mitä helkkaria mä olen just katsomassa !?
Erinäisiä kauhu-, pelottelu-, säikyttelykohtauksia.. kera sopivan musan, kirkunan sun muun perusjutun myötä tuodaan ihan hirmuista kyytiä toinen toisensa perään.. ne tulevat kuin tuosta vain sormia napsauttelemalla ja tuntuu että homma loikkii hrtoillen pomppimalla ”miten sattuu minne sattuu”, lailla pupujussin ollessa humalatilassa.
Oikein kunnolla ei tunnu kuitenkaan pääsevän perille että mistä ihmeestä on missäkin kohtauksesta kyse. Joten se on vaan katsottava että mitä sieltä seuraavaksi oikein tulee ! eiköhän se selvinne aikanaan että tuleeko hommaan jotain tolkkua ihan kunnolla vai onko todella erikoisesta jutusta nyt kyse tässä tapauksessa.
Tosin elokuva on Ghouliesin ohjaajalta, joka kertoo jo oman tarinansa ! Ghoulies on sellaista vessanpönttö kuraa että huh huh ! joka koetti ratsastella Gremlinsin ja Crittersin jalanjäljissä, laadun ollessa kuitenkin todellakin B-luokkaa jos edes sitäkään ja sitä vahventaa myös näyttelijäsuoritukset, jotka ovat omalla tavallaan jopa ”maanisia” ja melkoista hölynpölyä.
Sinänsä tämä näyttää kyllä visuaalisuutensa puolesta oikeinkin idylliseltä ja jopa kivalta tapaukselta ! Vaikka on erittäin halvalla kyhätty kasaan ja paikkoja (lavasteita) joissa ollaan ei tässä kovin montaa ole.
Näyttelijöiden palkkoihin tuskin kovin suurta pinoa rahaa on tarvinnut latoa tiskiin palkkapäivänä. Heitä kun on vain 8 ihmistä tässä kaiken kaikkiaan.
Sarjakuvien ystäville tämä pienimuotoinen kauhuleffa kolahtaa varmasti hippusen verran paremmin kuin ei niin sarjiksista välittävien keskuudessa. Vallankin loppua kohti kans sarjisten osalta päästään ihan kivasti ja kunnollakin vauhtiin
vaikka taidot eivät ole antaneet aivan myöden oikeata kunnon todellista kulttiteosta saada tästä aikaan sentään.Ööööööh.. tosiaan juuuuu’uh… erittäin erikoinen elokuva joka tapauksessa on kyseessä. En oikein tiedä onko tämä tarkoitettu ns. roskaelokuvaksi, sanoisin ettei olisi. Olihan tämä kuitenkin katsomisen arvoinen, tietyllä tavalla silmiä ja mieltä puhdistava kokemus
vaatii sen että tätä on lähdettävä katsomaan täysin avoimin mielin.. siltikin osalle tämä elokuva on taatusti surkeaa ja roskaa mutta sitä ei voi kiistää että sydäntä tämän teossa ei oltaisi käytetty....idea mainio. Toteutus jättää toki toivomisen varaa, muttei sentään toivoton pökälekään ole.
Tämän on muuten käsikirjottanut Don Mancini ja mieshän varmasti parhaiten tunnetaan Chucky tappajanuken takaa. Siellä saralla ja kyseisen nuken parissa mies on kiitettävästi aivan kaikissa Chucky elokuvissa ollut vahvasti mukana tekemässä ja hänen tekeleensähän se on.
Trailer…
HideoMiyamoto
Well-Known Member
The Juice is loose!
tomine11
Well-Known Member
Batman : The Doom that Came to Gotham (2023)
Olis alunperin EDC Elseworlds tarinoita.. sarjakuvan on aikoinaan tehnyt Mike Mignola..
..elikkäs nämä hivenen vaihtoehtoiseen maailmaan muokattuja juttuja ovat. Toistaiseksi julkaistut ovat olleet oikeastaan yllättävän hyviä, niin sarjakuvallisena versioina kuin myös näin animaatioina. Vallankin Gotham by Gaslight oli erinomainen, siinähän sitä jahdattiin Viiltäjä-Jackiä.
Tässä on sitten Cthulhu mytologiasta ilmeisesti hitusen jotain ammennettu…
-“The story about the Elder Gods/Cult of Ghul is an homage to the works of H.P. Lovecraft. This one is from "Mountains of Madness" and a few other Cthulu mythos works, with Batman lore added.”
-“At 56 minutes, Harvey Dent goes to the doctor, Herbert West. Jeffrey Combs who plays Kirk Langston played Herbert West in HP Lovecraft's Reanimator.”
Ääninäyttelijöinä mm. David Giuntoli, Tati Gabriell, Jason Marsden, John DiMaggio, JEffery Combs…
Tarina sijoittuu tällä kertaa 1920-luvulle. Tutkimusmatkallaan Bruce Wayne sitten vahingossa tulee päästäneeksi muinaisen pahuuden irti mesoamaan.. itse mies on ollut reissuillansa viimeiset 20-vuotta, ja nyt olisi aika palata Gorhamiin pelastamaan kyseinen paikka ”pahuudelta”.
Alkaa siitä kun vallan lumisissa maisemassa Mr.Wayne on parin tyypin kanssa Dick Grayson sekä jonkun Sanjay Tawnen.. jäljittämässä Cobblepottia (joka on myös tutkimusmatkailija) joka tuntuu olevan kateissa vaikka muutoin ruumisvanaa kyllä löytyy kun hänen apurimiehistönä on kohtalonsa kohdannut..
..päiväkirjan löydettyään joka selvittää vähän tapahtumien kulkua, auttaa se lopulta itse Cobblepotin löytymään. Miehestä onkin hiljalleen siellä hyytävissä jääoloissa (liekö Puhois- vai Etekönapa) tullutkin melkoinen hirviömainen otus..
..luolassa jossa hän on asustellut löytyy sitten myös jotain suurempaa pahuutta ja samalla kun Cobblepotin matka päättyy tai no ei se päättynyt vaan mies jää vielä ”pingviineleimään” sinne elossa, kun hänen apuriaan häneksi luultiin joka kuoli siis tai no ei sekään tyyppi edes kuollut vaan lopulta häntä vankina pidetään Brucen toimesta, hieman zombieta muistuttavana tapauksena.. mutta suurempi uhka on sieltä maan uumenista noussut taas eloon pitkän ajan jälkeen.. siinä samalla tulee myös jokin outo virus joka samalla tekee ihmisistä melkoisia hirviöitä ja alamaisia sille suurelle pahuudelle.
Professori Cobblepotin kirjoituksia päiväkirjasta lueskellessaan omassa päämajassaan, Bruce huomaa että jokin kultti on kanssa olemassa ja sillä on vahvat siteet Gothamiin.. joten tähän asiaan tulee pureutua nyt tarkemmin että mistä tässä on ollut kyse. Asian käsittelyssä häntä auttaa niin Grayson, Alfred kuin jokin nuori mimmi.. joka tuntuu olevan oma tutkimustiiminsä..
..joka tapauksessa nyt 20-vuoden jälkeen myös Batmanin on aika alkaa astua parrasvaloihin uudelleen, kera Bruce Waynen. Välillä Bruce näkee unessa välähdyksiä jostain erikoisesta lonkerosta (ei juomasta siis, vaan mustekalamainen lonkero) sekä erikoisen mystisistä silmistä.
Tuosta sitten tulee tosiaan aika kauhupainotteisia juttuja sekä tapahtumia vastaan setvittäväksi sankari poppoollemme..
..Oliver Queen (joka pitää Batmaniä aivan pöpinä ja on varsin viinaan menevä tapaus) tulee myös tavattua tässä ja kaikenlaista tuttua sakkia, jotka ovat pääsääntöisesti kuitenkin enempi tai vähempi ovat tällä kertaa jotain muuta kuin mihin on totuttu..
..tosiaan näissä on nyt sitten viime ajat keskitytty enempi tälläisten hieman ”erilaisten” juttujen kertomiseen. Edellisessä animaatiofilmissä (vaikkei se tainnut Elseworlds kamaa ollakaan) tosiaan oli 1970-luku ja siellä Kung fu & martial arts todella iso osa juttua ja melkoista kunnianosoitusta Bruce Leelle oli se.. sekin oli enempi Bruce Wayne juttu kuin Batman juttu ja tuntui jo melkein joltain agenttijutulta enempi kuin mitä Batmaniltä.
Kyllä mä edelleen siitä Viiltäjä Jackistä silti pidän enemmän. Siis mitä näihin Elsewords karkeloihin tulee, mutta ei tämä nyt huono ollut. Suht Mukavaa ja suht mielenkiintoista vaihtelua kyllä..
..itse kuitenkin pidän Batmanista paljon enempi sellaisena maanläheisenä tyyppinä ja tietyllä tavalla luonnollisena versiona, tämä alkaa mennä jo vähän turhan yliluonnolliseksi jutuksi moneltakin osin.. yliluonnolliset jutut nyt on tosi jees kans mutta en niistä tosiaan näin Batmanin yhteydessä niinkään välitä. Kyllä tuokin puoli tässä ihan kivasti kuitenkin meni ja meikäkin sai sulateltua.
Siinä mielessä nämä kans ennalta-arvaamattomia, yllättävyyttä ja tuoreutta hivenen eri tavalla tarjolla kun antavat normaalia enempi vapauksia tekijöilleen, ovat siis aivan täysin erillisiä ja yksittäisiä omia juttuja. Sitä akutta näissä voi tosiaan vaikkapas tapattaa tuosta vain ihan kenet vain hieman tunnetuimmista ja isoimmista hahmoistakin ja muokkailla niitä tosi paljon. Muutoinkin siis hitusen irrotella ja revitellä vähän eri tavalla.
Olis alunperin EDC Elseworlds tarinoita.. sarjakuvan on aikoinaan tehnyt Mike Mignola..
..elikkäs nämä hivenen vaihtoehtoiseen maailmaan muokattuja juttuja ovat. Toistaiseksi julkaistut ovat olleet oikeastaan yllättävän hyviä, niin sarjakuvallisena versioina kuin myös näin animaatioina. Vallankin Gotham by Gaslight oli erinomainen, siinähän sitä jahdattiin Viiltäjä-Jackiä.
Tässä on sitten Cthulhu mytologiasta ilmeisesti hitusen jotain ammennettu…
-“The story about the Elder Gods/Cult of Ghul is an homage to the works of H.P. Lovecraft. This one is from "Mountains of Madness" and a few other Cthulu mythos works, with Batman lore added.”
-“At 56 minutes, Harvey Dent goes to the doctor, Herbert West. Jeffrey Combs who plays Kirk Langston played Herbert West in HP Lovecraft's Reanimator.”
Ääninäyttelijöinä mm. David Giuntoli, Tati Gabriell, Jason Marsden, John DiMaggio, JEffery Combs…
Tarina sijoittuu tällä kertaa 1920-luvulle. Tutkimusmatkallaan Bruce Wayne sitten vahingossa tulee päästäneeksi muinaisen pahuuden irti mesoamaan.. itse mies on ollut reissuillansa viimeiset 20-vuotta, ja nyt olisi aika palata Gorhamiin pelastamaan kyseinen paikka ”pahuudelta”.
Alkaa siitä kun vallan lumisissa maisemassa Mr.Wayne on parin tyypin kanssa Dick Grayson sekä jonkun Sanjay Tawnen.. jäljittämässä Cobblepottia (joka on myös tutkimusmatkailija) joka tuntuu olevan kateissa vaikka muutoin ruumisvanaa kyllä löytyy kun hänen apurimiehistönä on kohtalonsa kohdannut..
..päiväkirjan löydettyään joka selvittää vähän tapahtumien kulkua, auttaa se lopulta itse Cobblepotin löytymään. Miehestä onkin hiljalleen siellä hyytävissä jääoloissa (liekö Puhois- vai Etekönapa) tullutkin melkoinen hirviömainen otus..
..luolassa jossa hän on asustellut löytyy sitten myös jotain suurempaa pahuutta ja samalla kun Cobblepotin matka päättyy tai no ei se päättynyt vaan mies jää vielä ”pingviineleimään” sinne elossa, kun hänen apuriaan häneksi luultiin joka kuoli siis tai no ei sekään tyyppi edes kuollut vaan lopulta häntä vankina pidetään Brucen toimesta, hieman zombieta muistuttavana tapauksena.. mutta suurempi uhka on sieltä maan uumenista noussut taas eloon pitkän ajan jälkeen.. siinä samalla tulee myös jokin outo virus joka samalla tekee ihmisistä melkoisia hirviöitä ja alamaisia sille suurelle pahuudelle.
Professori Cobblepotin kirjoituksia päiväkirjasta lueskellessaan omassa päämajassaan, Bruce huomaa että jokin kultti on kanssa olemassa ja sillä on vahvat siteet Gothamiin.. joten tähän asiaan tulee pureutua nyt tarkemmin että mistä tässä on ollut kyse. Asian käsittelyssä häntä auttaa niin Grayson, Alfred kuin jokin nuori mimmi.. joka tuntuu olevan oma tutkimustiiminsä..
..joka tapauksessa nyt 20-vuoden jälkeen myös Batmanin on aika alkaa astua parrasvaloihin uudelleen, kera Bruce Waynen. Välillä Bruce näkee unessa välähdyksiä jostain erikoisesta lonkerosta (ei juomasta siis, vaan mustekalamainen lonkero) sekä erikoisen mystisistä silmistä.
Tuosta sitten tulee tosiaan aika kauhupainotteisia juttuja sekä tapahtumia vastaan setvittäväksi sankari poppoollemme..
..Oliver Queen (joka pitää Batmaniä aivan pöpinä ja on varsin viinaan menevä tapaus) tulee myös tavattua tässä ja kaikenlaista tuttua sakkia, jotka ovat pääsääntöisesti kuitenkin enempi tai vähempi ovat tällä kertaa jotain muuta kuin mihin on totuttu..
..tosiaan näissä on nyt sitten viime ajat keskitytty enempi tälläisten hieman ”erilaisten” juttujen kertomiseen. Edellisessä animaatiofilmissä (vaikkei se tainnut Elseworlds kamaa ollakaan) tosiaan oli 1970-luku ja siellä Kung fu & martial arts todella iso osa juttua ja melkoista kunnianosoitusta Bruce Leelle oli se.. sekin oli enempi Bruce Wayne juttu kuin Batman juttu ja tuntui jo melkein joltain agenttijutulta enempi kuin mitä Batmaniltä.
Kyllä mä edelleen siitä Viiltäjä Jackistä silti pidän enemmän. Siis mitä näihin Elsewords karkeloihin tulee, mutta ei tämä nyt huono ollut. Suht Mukavaa ja suht mielenkiintoista vaihtelua kyllä..
..itse kuitenkin pidän Batmanista paljon enempi sellaisena maanläheisenä tyyppinä ja tietyllä tavalla luonnollisena versiona, tämä alkaa mennä jo vähän turhan yliluonnolliseksi jutuksi moneltakin osin.. yliluonnolliset jutut nyt on tosi jees kans mutta en niistä tosiaan näin Batmanin yhteydessä niinkään välitä. Kyllä tuokin puoli tässä ihan kivasti kuitenkin meni ja meikäkin sai sulateltua.
Siinä mielessä nämä kans ennalta-arvaamattomia, yllättävyyttä ja tuoreutta hivenen eri tavalla tarjolla kun antavat normaalia enempi vapauksia tekijöilleen, ovat siis aivan täysin erillisiä ja yksittäisiä omia juttuja. Sitä akutta näissä voi tosiaan vaikkapas tapattaa tuosta vain ihan kenet vain hieman tunnetuimmista ja isoimmista hahmoistakin ja muokkailla niitä tosi paljon. Muutoinkin siis hitusen irrotella ja revitellä vähän eri tavalla.
tomine11
Well-Known Member
Keskiyö Hyvän ja Pahan Puutarhassa (Midnight in the Garden of Good and Evil) (1997)
Olipa kerran mies nimeltään John Kelso (John Cusack). Jätkä on reportteri ja rustailee lehtiin juttuja.. tällä kertaa mies lähetään erittäin ökyrikkaan miehen luo Jim Williams (Kevin Spacey), tämä rikaspohatta aikoo järjestää melkoisen joulujuhlat ja niistä sitten juttua pitäisi rustata..
..paikka jos mies juhlat pitää on erittäin rauhallisen oloisessa pienessä kylässä Savannahin Georgiassa. Melkoisesti tässä rekvisiittana siis jouluisia koristeita.
Tarvallisuuden tunne tuolta rauhallisuuden tyyssijasta kuitenkin kaikkoaa, kun tämä rikkaan hepun apulainen murhataan. Toki rauhaisasti kaikki jatkaa elämäänsä, että sillain mitään panikointia tai vastaavaa tunnetta kyseiseen paikkaan ei tule, vaikka ikävä tapahtuma tapahtuikin.
Siitä sitä poliisit alkavat tutkimaan että mitä onkaan tapahtunut. Kuka onkaan se murhaaja ? Miksi tämä apulainen murhattiin ylipäätänsä ? joten tietyllä tavalla murhamysteeri tässä kyseessä..
..tämä reportterimme sitten kyseisestä murhasta myös erittäin kovasti kiinnostuu ja haluaa alkaa ottamaan omaalotteisesti asioista selvää. Elokuvan ikään kuin hänen kertomanaan sitten tulee etenemään.
Tosiaan tämä murhattu heppu on tämän rikkaan jätkän alainen Billy Hanson (Jude Law). Hänen isäntänsä kyseisestä murhasta heti tuorealtaaan pidätetään ja mies sanoo sen olleen itsepuolustusta. Pidätyksen jälkeen toki asioita aletaan toden teolla tutkimaan ja tämä oma reportterimme päättää aloittaa omat tutkimuksensa sekä pyrkiä selvittelemään mitä tapahtui ja samalla paikallisiin tutustua.
Hommelin on muuten ohjannut Clint Eastwood.
Tarina perustuu John Berendtin kirjoittamaan kirjaan, joka taisi melkoinen bestseller olla aikoinaan. Ilmeisesti hommelit kuitenkin eroavat aika totaalisesti, siis tämä elokuva siitä kirjasta.
Etelän maisemat ovat aikamoisen tyylikäät ! mikäs siellä tietyllä tavalla rehevän luonnon keskellä ollessa vaikka kaupungissa kuitenkin ollaan.
Vielä kun rikkaan paikka vaikuttaa hivenen sellaiselta jopa ”goottimaiselta” rakennukselta..
..ihmiset vaikuttavat kaikkinensa aikamoisen oudoilta tapauksilta. Jollain tavalla tulee vähän David Lynchmäisen mielentuotokset näiden ”hahmosten” puolesta mieleen. Tässä vaikka outoja ovat niin silti ei tapahtumien puolesta mennä niinkään sinne Lynchille ominaiseen WTF puolelle.
Eräs siellä olevista tyypeistä on voodoo papitar (Irma P Hall) joka latelee kirouksia itse kunkin niskaan silel päälle sattuessaan ja tämä mimmi se johdattaa pääheppumme melkoisten riittien äärelle.
Kaikkiaan jää jotenkin vähän oudoksi linnuksi ja tapaukseksi tämä elokuva. Mitään toimintaa tältä on alkuunkaan turhaa odottaa.. eikä oikeastaan mitään jännitystäkään. Sellaista rikostutkimista kylläkin että miksi tapahtui ja tarkalleen ottaen mitä tapahtui, vaikea sillain oikestaan tätä lokeroida mitenkään..
..homma etenee todella rauhallisesti.
Hommahan toimii tuollain tekniseltä puolelta erinomaisesti.. kameraa käsitellään taidokkaasti, kuvaus on upeaa, leikkaukset ovat kohdillaan ja napakkaasti vaihtuvia. Musiikki luo kivasti tunnelmaa taustalla..
..hahmoja on kuitenkin tässä ihan älyttömän paljon ! Leffan aikana tutustutaan ties minkämoiseen ”hörhöön”.. eräskin heppu taluttelee siellä näkymätöntä koiraansa ja tämä vain yksi näistä hepuista joita paikka todellakin kuhisee.. jokaisella tuntuu olevan ase takataskussa tai povarissa, jota saattaa heilutella kännissä tuosta vain…
..tuolta tyyppien määrän paljouden puolesta homma jo vähän pursuu osin yli äyräidensä.
Leffalla pituutta lähemmäs 2½tuntia, joten ihan mikään pienen pyrähdyksen istunto tässä ei ole kyseessä, hommaa viedään pidemmän kaavan kautta. Kuten jo aiemmin sanottt, eikä tässä kiirehditä juurikaan, ei alkuunkaan, ei yhtään missään kohdassa.
Katseltava ja alusta asti ottaa ihan kohtalaisesti otteeseensa.. suht mielenkiinnolla seuraa hepun tutkimuksen edistymistä ja samalla odottelee että millaista outoa tyyppiä sitä seuraavaksi mukaan tuodaan…
…ei tämä mikään mestariteos ole, silti jotain outoa rauhallisuutta ja rentouttavaa tämä huokuu, jota on kaiken ”yleisen kohkaamisen” keskellä kiva välillä katsella ihan rauhassa rauhoittuen.. tietty pieni räväkkyys sinne ja tänne ujutettuna ei olis tälle kuitenkaan pahaa tehnyt.
Traileri..
Rob Roy (1995)
Beetlejuice (1988)
Olipa kerran mies nimeltään John Kelso (John Cusack). Jätkä on reportteri ja rustailee lehtiin juttuja.. tällä kertaa mies lähetään erittäin ökyrikkaan miehen luo Jim Williams (Kevin Spacey), tämä rikaspohatta aikoo järjestää melkoisen joulujuhlat ja niistä sitten juttua pitäisi rustata..
..paikka jos mies juhlat pitää on erittäin rauhallisen oloisessa pienessä kylässä Savannahin Georgiassa. Melkoisesti tässä rekvisiittana siis jouluisia koristeita.
Tarvallisuuden tunne tuolta rauhallisuuden tyyssijasta kuitenkin kaikkoaa, kun tämä rikkaan hepun apulainen murhataan. Toki rauhaisasti kaikki jatkaa elämäänsä, että sillain mitään panikointia tai vastaavaa tunnetta kyseiseen paikkaan ei tule, vaikka ikävä tapahtuma tapahtuikin.
Siitä sitä poliisit alkavat tutkimaan että mitä onkaan tapahtunut. Kuka onkaan se murhaaja ? Miksi tämä apulainen murhattiin ylipäätänsä ? joten tietyllä tavalla murhamysteeri tässä kyseessä..
..tämä reportterimme sitten kyseisestä murhasta myös erittäin kovasti kiinnostuu ja haluaa alkaa ottamaan omaalotteisesti asioista selvää. Elokuvan ikään kuin hänen kertomanaan sitten tulee etenemään.
Tosiaan tämä murhattu heppu on tämän rikkaan jätkän alainen Billy Hanson (Jude Law). Hänen isäntänsä kyseisestä murhasta heti tuorealtaaan pidätetään ja mies sanoo sen olleen itsepuolustusta. Pidätyksen jälkeen toki asioita aletaan toden teolla tutkimaan ja tämä oma reportterimme päättää aloittaa omat tutkimuksensa sekä pyrkiä selvittelemään mitä tapahtui ja samalla paikallisiin tutustua.
Hommelin on muuten ohjannut Clint Eastwood.
Tarina perustuu John Berendtin kirjoittamaan kirjaan, joka taisi melkoinen bestseller olla aikoinaan. Ilmeisesti hommelit kuitenkin eroavat aika totaalisesti, siis tämä elokuva siitä kirjasta.
Etelän maisemat ovat aikamoisen tyylikäät ! mikäs siellä tietyllä tavalla rehevän luonnon keskellä ollessa vaikka kaupungissa kuitenkin ollaan.
Vielä kun rikkaan paikka vaikuttaa hivenen sellaiselta jopa ”goottimaiselta” rakennukselta..
..ihmiset vaikuttavat kaikkinensa aikamoisen oudoilta tapauksilta. Jollain tavalla tulee vähän David Lynchmäisen mielentuotokset näiden ”hahmosten” puolesta mieleen. Tässä vaikka outoja ovat niin silti ei tapahtumien puolesta mennä niinkään sinne Lynchille ominaiseen WTF puolelle.
Eräs siellä olevista tyypeistä on voodoo papitar (Irma P Hall) joka latelee kirouksia itse kunkin niskaan silel päälle sattuessaan ja tämä mimmi se johdattaa pääheppumme melkoisten riittien äärelle.
Kaikkiaan jää jotenkin vähän oudoksi linnuksi ja tapaukseksi tämä elokuva. Mitään toimintaa tältä on alkuunkaan turhaa odottaa.. eikä oikeastaan mitään jännitystäkään. Sellaista rikostutkimista kylläkin että miksi tapahtui ja tarkalleen ottaen mitä tapahtui, vaikea sillain oikestaan tätä lokeroida mitenkään..
..homma etenee todella rauhallisesti.
Hommahan toimii tuollain tekniseltä puolelta erinomaisesti.. kameraa käsitellään taidokkaasti, kuvaus on upeaa, leikkaukset ovat kohdillaan ja napakkaasti vaihtuvia. Musiikki luo kivasti tunnelmaa taustalla..
..hahmoja on kuitenkin tässä ihan älyttömän paljon ! Leffan aikana tutustutaan ties minkämoiseen ”hörhöön”.. eräskin heppu taluttelee siellä näkymätöntä koiraansa ja tämä vain yksi näistä hepuista joita paikka todellakin kuhisee.. jokaisella tuntuu olevan ase takataskussa tai povarissa, jota saattaa heilutella kännissä tuosta vain…
..tuolta tyyppien määrän paljouden puolesta homma jo vähän pursuu osin yli äyräidensä.
Leffalla pituutta lähemmäs 2½tuntia, joten ihan mikään pienen pyrähdyksen istunto tässä ei ole kyseessä, hommaa viedään pidemmän kaavan kautta. Kuten jo aiemmin sanottt, eikä tässä kiirehditä juurikaan, ei alkuunkaan, ei yhtään missään kohdassa.
Katseltava ja alusta asti ottaa ihan kohtalaisesti otteeseensa.. suht mielenkiinnolla seuraa hepun tutkimuksen edistymistä ja samalla odottelee että millaista outoa tyyppiä sitä seuraavaksi mukaan tuodaan…
…ei tämä mikään mestariteos ole, silti jotain outoa rauhallisuutta ja rentouttavaa tämä huokuu, jota on kaiken ”yleisen kohkaamisen” keskellä kiva välillä katsella ihan rauhassa rauhoittuen.. tietty pieni räväkkyys sinne ja tänne ujutettuna ei olis tälle kuitenkaan pahaa tehnyt.
Traileri..
Rob Roy (1995)
Tämä sitten päätti ilmestyä abauttiarallaa samaan hengenvetoon kuin mitä eräs Braveheart nimien elokuva myöskin.. selkeä hommahan se oli että eipä kahdelle suhteellisen saman tyyliselle leffalle ollut sopuisaa sijaa lippuluukuilla..
..tämähän oli sitten se tästä kaksikosta, joka joutui hivenen taka-alalle perääntymään. Liekö sitten Mel Gibsonin nimi ollut niin vahvasti ihmisten huulilla että se porukan huomio vei mennessään.. toki pakko sanoa että itse pidän kyllä Braveheart elokuvasta kovastikin, että eipä sen puolen.
Tämän on ohjannut Michael Caton-Jones. Pääosassa on Liam Neeson sitten löytyy laatua kans mm. Jessica Lange, John Hurt, Eric Stoltz, Brian Cox…
Väittävät että tämä olisi tositarinaa tai siis sellaiseen pohjautuisi… 1700-luvun Skotlannissa siellä ylämailla oli klaanijutut murenemassa. Ajat olivat kovinkin ankarat siellä asuvia kohtaan.. kulkutautia oli liikkeellä, ruuasta pulaa jne… joten osa lähti Amerikan suuntaan paremman elämän toivossa mutta osa jäi vielä taistelemaan oman elämänsä puolesta nummille.
Robert Roy McGregor (Liam Neeson) ja hänen vaimonsa Mary (Jessica Lange) joutuvat tässä tarinassa puolustamaan omaa henkilökohtaista kunniaansa, joka joutuu todellakin koetukselle. Roylla on oma pieni maallikko klaaninsa (ikään kuin iso perhe siellä ”maaseudun syrjässä), hän johtajana mieluummin koettaa jutella ja setviä asioita rauhallisin elkein, kuin tappaa toisia pieniä ”klaani”porukoita ja veidä heidän omaisuutensa tuosta vain oman etunsa nimissä..
..mies joutuu kuitenkin lainaamaan rahaa eräältä isommalta taholta ja sieltä rikkaiden ja samalla ylempiarvoisten ihmisten suurista kaupunkilaisporukoista, Marquis of Monroe (John Hurt) jolla on ikävämmän oloinen oikea kätönen nimeltään Cunningham (Tim Roth)..
..rahahommat (lainan suhteen) eivät oikein lutviudu toivotulla tavalla kuitenkaan ja tuo kyseien rikas ”pahis”kaksikko on todella tyly ja korruptoitunutta porukkaa omine porukoneen.. joten Rob saa heistä ilman omaa syytään todellisen päänvaivan ja veemäisen riesan sekä suoranaisen vastuksen.
Oikeinkin mainio ja mielenkiintoinen tapaus jo pelkästään tarinalllisesti itsestään. Toimii myös monilta muilta osin ! On sellainen kunnon seikkailufiilis tässä elokuvassa läsnä vaikkei suoranaisesti nyt seikkeiluelokuva olekaan.. löytyy romantiikkaa, dramatiikkaa, miekkataistoja & tappeluita jotka tuovat vähän räväkkyyttä sinne muun draamallisen elämän keskelle. Maisemat näyttävät mainioita ja vaatetus on kohdillaan joten tätä on eritäin kiva katsella..
..leffan pahikset ovat tarpeeksi pahoja ja inhottavia tapauksia ja todellakin tekevät tarpeeksi ikäviä asioita muille mukavemmille ihmisille, jotta katsoja kunnolla sinne Rob Royn puolelle lyöttäytyy. Eräskin heppu kopeloi tässä ensin naista haarovälistä ja menee hieromaan äijän nenän viereen pilluntuoksua jotta tämä heräisi aamuun uuteen, joten sillain elokuva ei ihan pilteimmille ole suunnattu ja tarkoitettu. Ei tämä kuitenkaan mitään räävittömyyttä sinällään tarjoa tai sen rajumpaa väkivaltaisuutta tai jotain gore-nuppia väännä miltään osin kohti kaakkoa osoittamaan.
Pituutta löytyy ihan kunnolla päälle kahden tunnin mutta homma etenee suh kivasti eikä ihan hirmuisia junnausvaiheita onneksi ole että aivan paikoillaan jäätäisin polkemaan pitkäksi ajaksi. Toki alkupuolta olis hippusen voinut tiivistää, se on pitkälti pohjustusta tulevaan asetelmaan ja sitä kautta pitkälti draaman kaarta siinä myös venytetetään täyteen mittaansa, siinä on kieltämättä ilmassa sellaista lievää ”käynnistysmisvaikeutta” ja sjonkin sorttista hitautta ajoittain ennen kuin toden teolla aletaan tapahtumia eteenpäin vyöryttämään.
ROB ROY (Liam Neeson)- The Best Movie You Never Saw
“In the summer of 1995, two would-be Scottish historical adventure blockbusters went head-to-head at the box office: Mel Gibson's BRAVEHEART and the Liam Neeson adventure ROB ROY . While BRAVEHEART became both a blockbuster and an Oscar-winner, ROB ROY was only a modest success and was totally overshadowed by its competition. Nonetheless, it has picked up a cult following over the years, with Liam Neeson terrific as the highland rogue, with the concluding sword fight with Tim Roth (who received his sole Oscar nomination for the role) a highlight. Plus - the Rob Roy soundtrack is a classic. Join us as we revisit this little-seen epic on this week's Best Movie You Never Saw!”
..tämähän oli sitten se tästä kaksikosta, joka joutui hivenen taka-alalle perääntymään. Liekö sitten Mel Gibsonin nimi ollut niin vahvasti ihmisten huulilla että se porukan huomio vei mennessään.. toki pakko sanoa että itse pidän kyllä Braveheart elokuvasta kovastikin, että eipä sen puolen.
Tämän on ohjannut Michael Caton-Jones. Pääosassa on Liam Neeson sitten löytyy laatua kans mm. Jessica Lange, John Hurt, Eric Stoltz, Brian Cox…
Väittävät että tämä olisi tositarinaa tai siis sellaiseen pohjautuisi… 1700-luvun Skotlannissa siellä ylämailla oli klaanijutut murenemassa. Ajat olivat kovinkin ankarat siellä asuvia kohtaan.. kulkutautia oli liikkeellä, ruuasta pulaa jne… joten osa lähti Amerikan suuntaan paremman elämän toivossa mutta osa jäi vielä taistelemaan oman elämänsä puolesta nummille.
Robert Roy McGregor (Liam Neeson) ja hänen vaimonsa Mary (Jessica Lange) joutuvat tässä tarinassa puolustamaan omaa henkilökohtaista kunniaansa, joka joutuu todellakin koetukselle. Roylla on oma pieni maallikko klaaninsa (ikään kuin iso perhe siellä ”maaseudun syrjässä), hän johtajana mieluummin koettaa jutella ja setviä asioita rauhallisin elkein, kuin tappaa toisia pieniä ”klaani”porukoita ja veidä heidän omaisuutensa tuosta vain oman etunsa nimissä..
..mies joutuu kuitenkin lainaamaan rahaa eräältä isommalta taholta ja sieltä rikkaiden ja samalla ylempiarvoisten ihmisten suurista kaupunkilaisporukoista, Marquis of Monroe (John Hurt) jolla on ikävämmän oloinen oikea kätönen nimeltään Cunningham (Tim Roth)..
..rahahommat (lainan suhteen) eivät oikein lutviudu toivotulla tavalla kuitenkaan ja tuo kyseien rikas ”pahis”kaksikko on todella tyly ja korruptoitunutta porukkaa omine porukoneen.. joten Rob saa heistä ilman omaa syytään todellisen päänvaivan ja veemäisen riesan sekä suoranaisen vastuksen.
Oikeinkin mainio ja mielenkiintoinen tapaus jo pelkästään tarinalllisesti itsestään. Toimii myös monilta muilta osin ! On sellainen kunnon seikkailufiilis tässä elokuvassa läsnä vaikkei suoranaisesti nyt seikkeiluelokuva olekaan.. löytyy romantiikkaa, dramatiikkaa, miekkataistoja & tappeluita jotka tuovat vähän räväkkyyttä sinne muun draamallisen elämän keskelle. Maisemat näyttävät mainioita ja vaatetus on kohdillaan joten tätä on eritäin kiva katsella..
..leffan pahikset ovat tarpeeksi pahoja ja inhottavia tapauksia ja todellakin tekevät tarpeeksi ikäviä asioita muille mukavemmille ihmisille, jotta katsoja kunnolla sinne Rob Royn puolelle lyöttäytyy. Eräskin heppu kopeloi tässä ensin naista haarovälistä ja menee hieromaan äijän nenän viereen pilluntuoksua jotta tämä heräisi aamuun uuteen, joten sillain elokuva ei ihan pilteimmille ole suunnattu ja tarkoitettu. Ei tämä kuitenkaan mitään räävittömyyttä sinällään tarjoa tai sen rajumpaa väkivaltaisuutta tai jotain gore-nuppia väännä miltään osin kohti kaakkoa osoittamaan.
Pituutta löytyy ihan kunnolla päälle kahden tunnin mutta homma etenee suh kivasti eikä ihan hirmuisia junnausvaiheita onneksi ole että aivan paikoillaan jäätäisin polkemaan pitkäksi ajaksi. Toki alkupuolta olis hippusen voinut tiivistää, se on pitkälti pohjustusta tulevaan asetelmaan ja sitä kautta pitkälti draaman kaarta siinä myös venytetetään täyteen mittaansa, siinä on kieltämättä ilmassa sellaista lievää ”käynnistysmisvaikeutta” ja sjonkin sorttista hitautta ajoittain ennen kuin toden teolla aletaan tapahtumia eteenpäin vyöryttämään.
ROB ROY (Liam Neeson)- The Best Movie You Never Saw
“In the summer of 1995, two would-be Scottish historical adventure blockbusters went head-to-head at the box office: Mel Gibson's BRAVEHEART and the Liam Neeson adventure ROB ROY . While BRAVEHEART became both a blockbuster and an Oscar-winner, ROB ROY was only a modest success and was totally overshadowed by its competition. Nonetheless, it has picked up a cult following over the years, with Liam Neeson terrific as the highland rogue, with the concluding sword fight with Tim Roth (who received his sole Oscar nomination for the role) a highlight. Plus - the Rob Roy soundtrack is a classic. Join us as we revisit this little-seen epic on this week's Best Movie You Never Saw!”
Beetlejuice (1988)
Tässä Tim Burtonille lienee annettu suht vapaat kädet toteutella omia visioitaan ja fantasioitaan siinä sivussa. Hitusen omitakeinen meno ja meininki tässä sitä myöden on (joka tuskin ketään yllättää) ja vallan kivasti se sieltä kuvaruudulta myös katsojan puolelle pomppaa kun TBurton on kelpo vireessä tämän elokuvan parissa.
Näyttelijöistä taasen Michael Keatonin annetaan tässä tykitellä menemään sydämensä kyllyydestä ja oikeastaan aikamoisen erilaisessa roolissa kuin mitä yleensä on hänen kohdalla ollut ennen ja jälkeen tämän. Keaton todellakin käyttää tilaisuutensa hyväksensä ja tykittää menemään aivan täysillä roolinsa turvin ! tosiaan kun näyttelijästä on erittäin hillitty kuva syntynyt kerta toisensa perään, niin tässä tuo puoli rytkyytetään hänestä aivan täysin pois.
Elikkäs tässä on mies ja nainen (Alec Baldwin sekä Geena Davis). Kaksikko joutuu onnettomuuteen ja kumpaisellekin käy hitusen kehnommin kun he joutuvat vaihtamaan hiippakuntaa. He kuitenkin palaavat omaan asuntoonsa ja hiljalleen alkaa selviämään kaikenlaista heille että mitäs nyt !? ”missä tilassa” he ovat jne… haamuina matkaansa jatkaessaan he kuitenkin haluaisivat jatkaa matkaansa edelleen maallisen puolen rakkaassa kodissaan, eikä siitä luopuminen tule kuuloonkaan…
..taloon tulee kuitenkin uusia asukkaita. Jotka vaikuttavat heti kättelyssä melkoisen rasittavan inhottavilta tyypeiltä, varsinkin vanhemmat (Jeffrey Jones, Catherine O’Hara).. heidän lapsensa (Winona Ryder) sentään hitusen siedettävämmältä tapaukselta..
..haamukaksikko on aivan tumpeloita ja hitusen hukassa uusitussa nykymuodossaan, erityisesti uusien asukkien pelottelussa ja pois häätämisessä, kun he heistä eroon haluaisivat päästä.
Selviää sitten että apua voisi olla tarjolla ja sitä he alkavat hakea talon pelastamiseen jotta sen voisivat itsellän edelleen pitää ja saisivat uudet tunkeilijat häädettyä kotirauhaa rikkomasta..
..lopulta mystisestä kirjan tiedoista selviää että viimeisenä ja vähäisimpänä oljenkortena voisi olla biomanaaja demoni nimeltään Betelgeuse (Keaton), jonka on tarkoitus antaa eläville ihmisille kyytiä. Itse tyyppi on melkoisen erikoinen tapaus ! ”heppu” jolla järki ei aina päätä pakota kun hän alkaa touhuamaan ja asioita järjestelemään.. toki kaikkia on varoitettu etukäteen, että juuri tämän hepun kanssa ei välttämättä kannattaisi olla tekemisissä missään tapauksessa.
Lavastuksessa on käytetty kivasti kekseliäisyyttä eikä budjetin ole sitä kautta tarvinnut revetä liitoksistaan. Näyttää omitakeiselta mutta toimivalla tavalla, mikä ei nyt sinänsä yllätä.
Musapuolella kuulee heti ensi soinnuista lähtien että Danny on tässä asialla, Elfman siis. Kyllähän mies tutulla laadukkuudellaan hommaa vie nätisti eteenpäin ja kelpaa korvia höristellä tämän parissa.
Ideallisesti kelpo kasariutta joten siltä osin uskalletaan päästellä höyryjä pihalle ja tehdä pöhköäkin juttua ihmisten ilmoille, ilman pelkoa siitä että kaikki lyttääjät ja mielensäpahoittajat ovat heti sitä lyttäämässä joka suunnalta. Eikä kaikkea ylimietitä siltä kannalta että realistisuus nuppi pitäisi olla väännettynä kaakkoon joka ikisessä kohtauksessa ja hetkessä vaan Tykitellään Tajunnanvirran tahdissa menemään ja annetaan elokuvan sykkiä omaa elämäänsä, luotetaan siihen että se itsessään homman handlaa ja niin se tekee
Ajaa asiansa, oikeastaan ihan mainiostikin.. muttei sentään jää mieleen kummittelemaan lopullisiksi ajoiksi elikkäs sellaiseksi aivan ikimuistoiseksi klassikoksi. Sillain kelpo katsottavaa oli sitten päivä tai yö, aurinkoista tai myrskyä pihalle, viikonloppu tai arkipäivä… niin pystyy näppärästi katsomaan ja homma toimii. Omalaatuinen satutarina, senhän se Tim Burton handlaa keskimäärin melkoisen hyvin ja tämähän menee siltä osin oivasta esimerkistä.. toki se jokin aivan viimeinen silausta tästä jää uupumaan jotta kukkula ois valloitettu.
Joitain bonuksia myös takakannen mukana tuossa.. making offeja mutta myös mainitaan 3 episodes from the Animated Beetlejuice tv-series. Näköjään olis animaatiosarjaakin sitten tehty, onkohan se minkäsmoinen mahdollisesti sitten ?
10 MORE Things You Didn't Know About Beetlejuice
Tiedonmurusta…
-“Although the character's true name is Betelgeuse, it was spelled "Beetlejuice" in the title because it's funnier and markets better.”
-“This is Michael Keaton's favorite film of his own.”
-“The first Tim Burton movie that won an Oscar.”
-”According to Michael Keaton, the Beetlejuice character was described to him by director Tim Burton as "having lived in every time period but no time period." Keaton used this as the jumping-off point to create the character with such features as a shock hairdo, mold make-up, and large teeth. He said that when he first showed up to the set as Beetlejuice, the crew was chanting: "Juice, Juice, Juice!" This got Keaton excited for his role.”
-”Michael Keaton, playing the title character, only appears in 14.5 minutes of the film.”
-“The studio originally wanted to call the film "House Ghosts." As a joke, Tim Burton suggested the name "Scared Sheetless" and was horrified when the studio actually considered using it.”
-“Catherine O’Hara met her future husband, production designer Bo Welch, while making this film. According to Welch, Tim Burton said he should ask her out near the end of filming: "It didn't even occur to me that I was even supposed to talk to actors. But since Tim told me to I did and then we dated and we're married and here we are today."
-“Tim Burton originally wanted Sammy Davis, Jr., a favorite star of his since childhood, to play the role of Betelgeuse, but studio executives didn't like that idea at all.”
-“Tim Burton wanted Sammy Davis, Jr. for the title role as the Betelgeuse character was drastically different than what ended up on screen. Originally conceived as a winged and demonic presence, taking human form as a small Middle Eastern man, subsequent drafts made him more African American, and he spoke in a kind of pidgin dialect.”
-“According to Producer, Larry Wilson, the original ending was significantly darker, ending with Winona Ryder's Lydia dying in a fire and joining her friends in the afterlife. They changed it after considering the message it would send to young people that death would be a happy ending.”
-“The scene where Betelegeuse eats the fly is a tribute to the horror film Kärpänen (1958). Geena Davis starred in Kärpänen (1986). Michael Keaton himself was offered the lead role in "The Fly" and turned it down. When Betelgeuse pulls the fly underground you can hear the fly scream the famous line from that film, "Help me! Help me!"
-“The Maitlands car is a 1977 Volvo 245 DL.”
Näyttelijöistä taasen Michael Keatonin annetaan tässä tykitellä menemään sydämensä kyllyydestä ja oikeastaan aikamoisen erilaisessa roolissa kuin mitä yleensä on hänen kohdalla ollut ennen ja jälkeen tämän. Keaton todellakin käyttää tilaisuutensa hyväksensä ja tykittää menemään aivan täysillä roolinsa turvin ! tosiaan kun näyttelijästä on erittäin hillitty kuva syntynyt kerta toisensa perään, niin tässä tuo puoli rytkyytetään hänestä aivan täysin pois.
Elikkäs tässä on mies ja nainen (Alec Baldwin sekä Geena Davis). Kaksikko joutuu onnettomuuteen ja kumpaisellekin käy hitusen kehnommin kun he joutuvat vaihtamaan hiippakuntaa. He kuitenkin palaavat omaan asuntoonsa ja hiljalleen alkaa selviämään kaikenlaista heille että mitäs nyt !? ”missä tilassa” he ovat jne… haamuina matkaansa jatkaessaan he kuitenkin haluaisivat jatkaa matkaansa edelleen maallisen puolen rakkaassa kodissaan, eikä siitä luopuminen tule kuuloonkaan…
..taloon tulee kuitenkin uusia asukkaita. Jotka vaikuttavat heti kättelyssä melkoisen rasittavan inhottavilta tyypeiltä, varsinkin vanhemmat (Jeffrey Jones, Catherine O’Hara).. heidän lapsensa (Winona Ryder) sentään hitusen siedettävämmältä tapaukselta..
..haamukaksikko on aivan tumpeloita ja hitusen hukassa uusitussa nykymuodossaan, erityisesti uusien asukkien pelottelussa ja pois häätämisessä, kun he heistä eroon haluaisivat päästä.
Selviää sitten että apua voisi olla tarjolla ja sitä he alkavat hakea talon pelastamiseen jotta sen voisivat itsellän edelleen pitää ja saisivat uudet tunkeilijat häädettyä kotirauhaa rikkomasta..
..lopulta mystisestä kirjan tiedoista selviää että viimeisenä ja vähäisimpänä oljenkortena voisi olla biomanaaja demoni nimeltään Betelgeuse (Keaton), jonka on tarkoitus antaa eläville ihmisille kyytiä. Itse tyyppi on melkoisen erikoinen tapaus !
”heppu” jolla järki ei aina päätä pakota kun hän alkaa touhuamaan ja asioita järjestelemään.. toki kaikkia on varoitettu etukäteen, että juuri tämän hepun kanssa ei välttämättä kannattaisi olla tekemisissä missään tapauksessa.Lavastuksessa on käytetty kivasti kekseliäisyyttä eikä budjetin ole sitä kautta tarvinnut revetä liitoksistaan. Näyttää omitakeiselta mutta toimivalla tavalla, mikä ei nyt sinänsä yllätä.
Musapuolella kuulee heti ensi soinnuista lähtien että Danny on tässä asialla, Elfman siis. Kyllähän mies tutulla laadukkuudellaan hommaa vie nätisti eteenpäin ja kelpaa korvia höristellä tämän parissa.
Ideallisesti kelpo kasariutta joten siltä osin uskalletaan päästellä höyryjä pihalle ja tehdä pöhköäkin juttua ihmisten ilmoille, ilman pelkoa siitä että kaikki lyttääjät ja mielensäpahoittajat ovat heti sitä lyttäämässä joka suunnalta. Eikä kaikkea ylimietitä siltä kannalta että realistisuus nuppi pitäisi olla väännettynä kaakkoon joka ikisessä kohtauksessa ja hetkessä vaan Tykitellään Tajunnanvirran tahdissa menemään ja annetaan elokuvan sykkiä omaa elämäänsä, luotetaan siihen että se itsessään homman handlaa ja niin se tekee
Ajaa asiansa, oikeastaan ihan mainiostikin.. muttei sentään jää mieleen kummittelemaan lopullisiksi ajoiksi elikkäs sellaiseksi aivan ikimuistoiseksi klassikoksi. Sillain kelpo katsottavaa oli sitten päivä tai yö, aurinkoista tai myrskyä pihalle, viikonloppu tai arkipäivä… niin pystyy näppärästi katsomaan ja homma toimii. Omalaatuinen satutarina, senhän se Tim Burton handlaa keskimäärin melkoisen hyvin ja tämähän menee siltä osin oivasta esimerkistä.. toki se jokin aivan viimeinen silausta tästä jää uupumaan jotta kukkula ois valloitettu.
Joitain bonuksia myös takakannen mukana tuossa.. making offeja mutta myös mainitaan 3 episodes from the Animated Beetlejuice tv-series. Näköjään olis animaatiosarjaakin sitten tehty, onkohan se minkäsmoinen mahdollisesti sitten ?
10 MORE Things You Didn't Know About Beetlejuice
Tiedonmurusta…
-“Although the character's true name is Betelgeuse, it was spelled "Beetlejuice" in the title because it's funnier and markets better.”
-“This is Michael Keaton's favorite film of his own.”
-“The first Tim Burton movie that won an Oscar.”
-”According to Michael Keaton, the Beetlejuice character was described to him by director Tim Burton as "having lived in every time period but no time period." Keaton used this as the jumping-off point to create the character with such features as a shock hairdo, mold make-up, and large teeth. He said that when he first showed up to the set as Beetlejuice, the crew was chanting: "Juice, Juice, Juice!" This got Keaton excited for his role.”
-”Michael Keaton, playing the title character, only appears in 14.5 minutes of the film.”
-“The studio originally wanted to call the film "House Ghosts." As a joke, Tim Burton suggested the name "Scared Sheetless" and was horrified when the studio actually considered using it.”
-“Catherine O’Hara met her future husband, production designer Bo Welch, while making this film. According to Welch, Tim Burton said he should ask her out near the end of filming: "It didn't even occur to me that I was even supposed to talk to actors. But since Tim told me to I did and then we dated and we're married and here we are today."
-“Tim Burton originally wanted Sammy Davis, Jr., a favorite star of his since childhood, to play the role of Betelgeuse, but studio executives didn't like that idea at all.”
-“Tim Burton wanted Sammy Davis, Jr. for the title role as the Betelgeuse character was drastically different than what ended up on screen. Originally conceived as a winged and demonic presence, taking human form as a small Middle Eastern man, subsequent drafts made him more African American, and he spoke in a kind of pidgin dialect.”
-“According to Producer, Larry Wilson, the original ending was significantly darker, ending with Winona Ryder's Lydia dying in a fire and joining her friends in the afterlife. They changed it after considering the message it would send to young people that death would be a happy ending.”
-“The scene where Betelegeuse eats the fly is a tribute to the horror film Kärpänen (1958). Geena Davis starred in Kärpänen (1986). Michael Keaton himself was offered the lead role in "The Fly" and turned it down. When Betelgeuse pulls the fly underground you can hear the fly scream the famous line from that film, "Help me! Help me!"
-“The Maitlands car is a 1977 Volvo 245 DL.”
Strooper12
Well-Known Member
Keskiyö Hyvän ja Pahan Puutarhassa (Midnight in the Garden of Good and Evil) (1997)
Olipa kerran mies nimeltään John Kelso (John Cusack). Jätkä on reportteri ja rustailee lehtiin juttuja.. tällä kertaa mies lähetään erittäin ökyrikkaan miehen luo Jim Williams (Kevin Spacey), tämä rikaspohatta aikoo järjestää melkoisen joulujuhlat ja niistä sitten juttua pitäisi rustata..
..paikka jos mies juhlat pitää on erittäin rauhallisen oloisessa pienessä kylässä Savannahin Georgiassa. Melkoisesti tässä rekvisiittana siis jouluisia koristeita.
Tarvallisuuden tunne tuolta rauhallisuuden tyyssijasta kuitenkin kaikkoaa, kun tämä rikkaan hepun apulainen murhataan. Toki rauhaisasti kaikki jatkaa elämäänsä, että sillain mitään panikointia tai vastaavaa tunnetta kyseiseen paikkaan ei tule, vaikka ikävä tapahtuma tapahtuikin.
Siitä sitä poliisit alkavat tutkimaan että mitä onkaan tapahtunut. Kuka onkaan se murhaaja ? Miksi tämä apulainen murhattiin ylipäätänsä ? joten tietyllä tavalla murhamysteeri tässä kyseessä..
..tämä reportterimme sitten kyseisestä murhasta myös erittäin kovasti kiinnostuu ja haluaa alkaa ottamaan omaalotteisesti asioista selvää. Elokuvan ikään kuin hänen kertomanaan sitten tulee etenemään.
Tosiaan tämä murhattu heppu on tämän rikkaan jätkän alainen Billy Hanson (Jude Law). Hänen isäntänsä kyseisestä murhasta heti tuorealtaaan pidätetään ja mies sanoo sen olleen itsepuolustusta. Pidätyksen jälkeen toki asioita aletaan toden teolla tutkimaan ja tämä oma reportterimme päättää aloittaa omat tutkimuksensa sekä pyrkiä selvittelemään mitä tapahtui ja samalla paikallisiin tutustua.
Hommelin on muuten ohjannut Clint Eastwood.
Tarina perustuu John Berendtin kirjoittamaan kirjaan, joka taisi melkoinen bestseller olla aikoinaan. Ilmeisesti hommelit kuitenkin eroavat aika totaalisesti, siis tämä elokuva siitä kirjasta.
Etelän maisemat ovat aikamoisen tyylikäät ! mikäs siellä tietyllä tavalla rehevän luonnon keskellä ollessa vaikka kaupungissa kuitenkin ollaan.
Vielä kun rikkaan paikka vaikuttaa hivenen sellaiselta jopa ”goottimaiselta” rakennukselta..
..ihmiset vaikuttavat kaikkinensa aikamoisen oudoilta tapauksilta. Jollain tavalla tulee vähän David Lynchmäisen mielentuotokset näiden ”hahmosten” puolesta mieleen. Tässä vaikka outoja ovat niin silti ei tapahtumien puolesta mennä niinkään sinne Lynchille ominaiseen WTF puolelle.
Eräs siellä olevista tyypeistä on voodoo papitar (Irma P Hall) joka latelee kirouksia itse kunkin niskaan silel päälle sattuessaan ja tämä mimmi se johdattaa pääheppumme melkoisten riittien äärelle.
Kaikkiaan jää jotenkin vähän oudoksi linnuksi ja tapaukseksi tämä elokuva. Mitään toimintaa tältä on alkuunkaan turhaa odottaa.. eikä oikeastaan mitään jännitystäkään. Sellaista rikostutkimista kylläkin että miksi tapahtui ja tarkalleen ottaen mitä tapahtui, vaikea sillain oikestaan tätä lokeroida mitenkään..
..homma etenee todella rauhallisesti.
Hommahan toimii tuollain tekniseltä puolelta erinomaisesti.. kameraa käsitellään taidokkaasti, kuvaus on upeaa, leikkaukset ovat kohdillaan ja napakkaasti vaihtuvia. Musiikki luo kivasti tunnelmaa taustalla..
..hahmoja on kuitenkin tässä ihan älyttömän paljon ! Leffan aikana tutustutaan ties minkämoiseen ”hörhöön”.. eräskin heppu taluttelee siellä näkymätöntä koiraansa ja tämä vain yksi näistä hepuista joita paikka todellakin kuhisee.. jokaisella tuntuu olevan ase takataskussa tai povarissa, jota saattaa heilutella kännissä tuosta vain…
..tuolta tyyppien määrän paljouden puolesta homma jo vähän pursuu osin yli äyräidensä.
Leffalla pituutta lähemmäs 2½tuntia, joten ihan mikään pienen pyrähdyksen istunto tässä ei ole kyseessä, hommaa viedään pidemmän kaavan kautta. Kuten jo aiemmin sanottt, eikä tässä kiirehditä juurikaan, ei alkuunkaan, ei yhtään missään kohdassa.
Katseltava ja alusta asti ottaa ihan kohtalaisesti otteeseensa.. suht mielenkiinnolla seuraa hepun tutkimuksen edistymistä ja samalla odottelee että millaista outoa tyyppiä sitä seuraavaksi mukaan tuodaan…
…ei tämä mikään mestariteos ole, silti jotain outoa rauhallisuutta ja rentouttavaa tämä huokuu, jota on kaiken ”yleisen kohkaamisen” keskellä kiva välillä katsella ihan rauhassa rauhoittuen.. tietty pieni räväkkyys sinne ja tänne ujutettuna ei olis tälle kuitenkaan pahaa tehnyt.
Traileri..
Rob Roy (1995)
Tämä sitten päätti ilmestyä abauttiarallaa samaan hengenvetoon kuin mitä eräs Braveheart nimien elokuva myöskin.. selkeä hommahan se oli että eipä kahdelle suhteellisen saman tyyliselle leffalle ollut sopuisaa sijaa lippuluukuilla..
..tämähän oli sitten se tästä kaksikosta, joka joutui hivenen taka-alalle perääntymään. Liekö sitten Mel Gibsonin nimi ollut niin vahvasti ihmisten huulilla että se porukan huomio vei mennessään.. toki pakko sanoa että itse pidän kyllä Braveheart elokuvasta kovastikin, että eipä sen puolen.
Tämän on ohjannut Michael Caton-Jones. Pääosassa on Liam Neeson sitten löytyy laatua kans mm. Jessica Lange, John Hurt, Eric Stoltz, Brian Cox…
Väittävät että tämä olisi tositarinaa tai siis sellaiseen pohjautuisi… 1700-luvun Skotlannissa siellä ylämailla oli klaanijutut murenemassa. Ajat olivat kovinkin ankarat siellä asuvia kohtaan.. kulkutautia oli liikkeellä, ruuasta pulaa jne… joten osa lähti Amerikan suuntaan paremman elämän toivossa mutta osa jäi vielä taistelemaan oman elämänsä puolesta nummille.
Robert Roy McGregor (Liam Neeson) ja hänen vaimonsa Mary (Jessica Lange) joutuvat tässä tarinassa puolustamaan omaa henkilökohtaista kunniaansa, joka joutuu todellakin koetukselle. Roylla on oma pieni maallikko klaaninsa (ikään kuin iso perhe siellä ”maaseudun syrjässä), hän johtajana mieluummin koettaa jutella ja setviä asioita rauhallisin elkein, kuin tappaa toisia pieniä ”klaani”porukoita ja veidä heidän omaisuutensa tuosta vain oman etunsa nimissä..
..mies joutuu kuitenkin lainaamaan rahaa eräältä isommalta taholta ja sieltä rikkaiden ja samalla ylempiarvoisten ihmisten suurista kaupunkilaisporukoista, Marquis of Monroe (John Hurt) jolla on ikävämmän oloinen oikea kätönen nimeltään Cunningham (Tim Roth)..
..rahahommat (lainan suhteen) eivät oikein lutviudu toivotulla tavalla kuitenkaan ja tuo kyseien rikas ”pahis”kaksikko on todella tyly ja korruptoitunutta porukkaa omine porukoneen.. joten Rob saa heistä ilman omaa syytään todellisen päänvaivan ja veemäisen riesan sekä suoranaisen vastuksen.
Oikeinkin mainio ja mielenkiintoinen tapaus jo pelkästään tarinalllisesti itsestään. Toimii myös monilta muilta osin ! On sellainen kunnon seikkailufiilis tässä elokuvassa läsnä vaikkei suoranaisesti nyt seikkeiluelokuva olekaan.. löytyy romantiikkaa, dramatiikkaa, miekkataistoja & tappeluita jotka tuovat vähän räväkkyyttä sinne muun draamallisen elämän keskelle. Maisemat näyttävät mainioita ja vaatetus on kohdillaan joten tätä on eritäin kiva katsella..
..leffan pahikset ovat tarpeeksi pahoja ja inhottavia tapauksia ja todellakin tekevät tarpeeksi ikäviä asioita muille mukavemmille ihmisille, jotta katsoja kunnolla sinne Rob Royn puolelle lyöttäytyy. Eräskin heppu kopeloi tässä ensin naista haarovälistä ja menee hieromaan äijän nenän viereen pilluntuoksua jotta tämä heräisi aamuun uuteen, joten sillain elokuva ei ihan pilteimmille ole suunnattu ja tarkoitettu. Ei tämä kuitenkaan mitään räävittömyyttä sinällään tarjoa tai sen rajumpaa väkivaltaisuutta tai jotain gore-nuppia väännä miltään osin kohti kaakkoa osoittamaan.
Pituutta löytyy ihan kunnolla päälle kahden tunnin mutta homma etenee suh kivasti eikä ihan hirmuisia junnausvaiheita onneksi ole että aivan paikoillaan jäätäisin polkemaan pitkäksi ajaksi. Toki alkupuolta olis hippusen voinut tiivistää, se on pitkälti pohjustusta tulevaan asetelmaan ja sitä kautta pitkälti draaman kaarta siinä myös venytetetään täyteen mittaansa, siinä on kieltämättä ilmassa sellaista lievää ”käynnistysmisvaikeutta” ja sjonkin sorttista hitautta ajoittain ennen kuin toden teolla aletaan tapahtumia eteenpäin vyöryttämään.
ROB ROY (Liam Neeson)- The Best Movie You Never Saw
“In the summer of 1995, two would-be Scottish historical adventure blockbusters went head-to-head at the box office: Mel Gibson's BRAVEHEART and the Liam Neeson adventure ROB ROY . While BRAVEHEART became both a blockbuster and an Oscar-winner, ROB ROY was only a modest success and was totally overshadowed by its competition. Nonetheless, it has picked up a cult following over the years, with Liam Neeson terrific as the highland rogue, with the concluding sword fight with Tim Roth (who received his sole Oscar nomination for the role) a highlight. Plus - the Rob Roy soundtrack is a classic. Join us as we revisit this little-seen epic on this week's Best Movie You Never Saw!”
Beetlejuice (1988)
Tässä Tim Burtonille lienee annettu suht vapaat kädet toteutella omia visioitaan ja fantasioitaan siinä sivussa. Hitusen omitakeinen meno ja meininki tässä sitä myöden on (joka tuskin ketään yllättää) ja vallan kivasti se sieltä kuvaruudulta myös katsojan puolelle pomppaa kun TBurton on kelpo vireessä tämän elokuvan parissa.
Näyttelijöistä taasen Michael Keatonin annetaan tässä tykitellä menemään sydämensä kyllyydestä ja oikeastaan aikamoisen erilaisessa roolissa kuin mitä yleensä on hänen kohdalla ollut ennen ja jälkeen tämän. Keaton todellakin käyttää tilaisuutensa hyväksensä ja tykittää menemään aivan täysillä roolinsa turvin ! tosiaan kun näyttelijästä on erittäin hillitty kuva syntynyt kerta toisensa perään, niin tässä tuo puoli rytkyytetään hänestä aivan täysin pois.
Elikkäs tässä on mies ja nainen (Alec Baldwin sekä Geena Davis). Kaksikko joutuu onnettomuuteen ja kumpaisellekin käy hitusen kehnommin kun he joutuvat vaihtamaan hiippakuntaa. He kuitenkin palaavat omaan asuntoonsa ja hiljalleen alkaa selviämään kaikenlaista heille että mitäs nyt !? ”missä tilassa” he ovat jne… haamuina matkaansa jatkaessaan he kuitenkin haluaisivat jatkaa matkaansa edelleen maallisen puolen rakkaassa kodissaan, eikä siitä luopuminen tule kuuloonkaan…
..taloon tulee kuitenkin uusia asukkaita. Jotka vaikuttavat heti kättelyssä melkoisen rasittavan inhottavilta tyypeiltä, varsinkin vanhemmat (Jeffrey Jones, Catherine O’Hara).. heidän lapsensa (Winona Ryder) sentään hitusen siedettävämmältä tapaukselta..
..haamukaksikko on aivan tumpeloita ja hitusen hukassa uusitussa nykymuodossaan, erityisesti uusien asukkien pelottelussa ja pois häätämisessä, kun he heistä eroon haluaisivat päästä.
Selviää sitten että apua voisi olla tarjolla ja sitä he alkavat hakea talon pelastamiseen jotta sen voisivat itsellän edelleen pitää ja saisivat uudet tunkeilijat häädettyä kotirauhaa rikkomasta..
..lopulta mystisestä kirjan tiedoista selviää että viimeisenä ja vähäisimpänä oljenkortena voisi olla biomanaaja demoni nimeltään Betelgeuse (Keaton), jonka on tarkoitus antaa eläville ihmisille kyytiä. Itse tyyppi on melkoisen erikoinen tapaus !
Lavastuksessa on käytetty kivasti kekseliäisyyttä eikä budjetin ole sitä kautta tarvinnut revetä liitoksistaan. Näyttää omitakeiselta mutta toimivalla tavalla, mikä ei nyt sinänsä yllätä.
Musapuolella kuulee heti ensi soinnuista lähtien että Danny on tässä asialla, Elfman siis. Kyllähän mies tutulla laadukkuudellaan hommaa vie nätisti eteenpäin ja kelpaa korvia höristellä tämän parissa.
Ideallisesti kelpo kasariutta joten siltä osin uskalletaan päästellä höyryjä pihalle ja tehdä pöhköäkin juttua ihmisten ilmoille, ilman pelkoa siitä että kaikki lyttääjät ja mielensäpahoittajat ovat heti sitä lyttäämässä joka suunnalta. Eikä kaikkea ylimietitä siltä kannalta että realistisuus nuppi pitäisi olla väännettynä kaakkoon joka ikisessä kohtauksessa ja hetkessä vaan Tykitellään Tajunnanvirran tahdissa menemään ja annetaan elokuvan sykkiä omaa elämäänsä, luotetaan siihen että se itsessään homman handlaa ja niin se tekee
Ajaa asiansa, oikeastaan ihan mainiostikin.. muttei sentään jää mieleen kummittelemaan lopullisiksi ajoiksi elikkäs sellaiseksi aivan ikimuistoiseksi klassikoksi. Sillain kelpo katsottavaa oli sitten päivä tai yö, aurinkoista tai myrskyä pihalle, viikonloppu tai arkipäivä… niin pystyy näppärästi katsomaan ja homma toimii. Omalaatuinen satutarina, senhän se Tim Burton handlaa keskimäärin melkoisen hyvin ja tämähän menee siltä osin oivasta esimerkistä.. toki se jokin aivan viimeinen silausta tästä jää uupumaan jotta kukkula ois valloitettu.
Joitain bonuksia myös takakannen mukana tuossa.. making offeja mutta myös mainitaan 3 episodes from the Animated Beetlejuice tv-series. Näköjään olis animaatiosarjaakin sitten tehty, onkohan se minkäsmoinen mahdollisesti sitten ?
10 MORE Things You Didn't Know About Beetlejuice
Tiedonmurusta…
-“Although the character's true name is Betelgeuse, it was spelled "Beetlejuice" in the title because it's funnier and markets better.”
-“This is Michael Keaton's favorite film of his own.”
-“The first Tim Burton movie that won an Oscar.”
-”According to Michael Keaton, the Beetlejuice character was described to him by director Tim Burton as "having lived in every time period but no time period." Keaton used this as the jumping-off point to create the character with such features as a shock hairdo, mold make-up, and large teeth. He said that when he first showed up to the set as Beetlejuice, the crew was chanting: "Juice, Juice, Juice!" This got Keaton excited for his role.”
-”Michael Keaton, playing the title character, only appears in 14.5 minutes of the film.”
-“The studio originally wanted to call the film "House Ghosts." As a joke, Tim Burton suggested the name "Scared Sheetless" and was horrified when the studio actually considered using it.”
-“Catherine O’Hara met her future husband, production designer Bo Welch, while making this film. According to Welch, Tim Burton said he should ask her out near the end of filming: "It didn't even occur to me that I was even supposed to talk to actors. But since Tim told me to I did and then we dated and we're married and here we are today."
-“Tim Burton originally wanted Sammy Davis, Jr., a favorite star of his since childhood, to play the role of Betelgeuse, but studio executives didn't like that idea at all.”
-“Tim Burton wanted Sammy Davis, Jr. for the title role as the Betelgeuse character was drastically different than what ended up on screen. Originally conceived as a winged and demonic presence, taking human form as a small Middle Eastern man, subsequent drafts made him more African American, and he spoke in a kind of pidgin dialect.”
-“According to Producer, Larry Wilson, the original ending was significantly darker, ending with Winona Ryder's Lydia dying in a fire and joining her friends in the afterlife. They changed it after considering the message it would send to young people that death would be a happy ending.”
-“The scene where Betelegeuse eats the fly is a tribute to the horror film Kärpänen (1958). Geena Davis starred in Kärpänen (1986). Michael Keaton himself was offered the lead role in "The Fly" and turned it down. When Betelgeuse pulls the fly underground you can hear the fly scream the famous line from that film, "Help me! Help me!"
-“The Maitlands car is a 1977 Volvo 245 DL.”
Tuohon Beetlejuiceen vielä, tämä
-“Although the character's true name is Betelgeuse, it was spelled "Beetlejuice" in the title because it's funnier and markets better.” Alunperinkin kyllä tosiaan oli Betelguise, mikä taas on yksi kirkkaimmista tähdistämme täällä pohjoisella taivaalla, Orioinin vyön yläpuolella. Sen on odotettu räjähtää supernovana milloi vain (jos ei ole jo räjähtänyt, onhan se senttään sen 500 miljoonaa valovuotta meistä) https://en.wikipedia.org/wiki/Betelgeuse
En millään malttaisi odottaa tätä uutta Beetlejuice elokuvaa!
Nosferatu
Well-Known Member
Toivottavasti Keaton pääsee irrottelemaan oikein kunnolla tuossa uudessa leffassaTuohon Beetlejuiceen vielä, tämä
-“Although the character's true name is Betelgeuse, it was spelled "Beetlejuice" in the title because it's funnier and markets better.” Alunperinkin kyllä tosiaan oli Betelguise, mikä taas on yksi kirkkaimmista tähdistämme täällä pohjoisella taivaalla, Orioinin vyön yläpuolella. Sen on odotettu räjähtää supernovana milloi vain (jos ei ole jo räjähtänyt, onhan se senttään sen 500 miljoonaa valovuotta meistä) https://en.wikipedia.org/wiki/Betelgeuse
En millään malttaisi odottaa tätä uutta Beetlejuice elokuvaa!
tomine11
Well-Known Member
Kuin Raivo Härkä (Raging Bull) (1980)
Väkevä visio nyrkkeilijästä, joka oli kuin tulta ja tappuraa kehässä ollessaan ja se olikin vallan mainio juttu, mutta valitettavasti mies tuppasi välillä olemaan sitä myös kentän ulkopuolella rakkaalleen, joka oli sitten vähemmän mainio juttu.
Robert De Niro pääosassa tässä nyrkkeilyleffassa, joka ei täysin syyttä suotta ole maineeseen itseään liihotellut mutta aivan täysin tämä tekele ei itseäni kuitenkaan vakuuta että jotain todella huikea ja erinomaista olisi tarjolla. Yksittäisiä hyviä hetkiä tässä on jotka todella hehkuvat ja tihkuvat tunnelmaa ja saavat temmattua mukaansa ja unohtamaan edes hetkeksi kaiken muun… mutta leffa on suht pitkä ja pitkiä pätkiä on niiden unohtumattomien välissä kun homma ei lähelläkään samalla tenholla iske.
Nyrkkeilykohtaukset ovat mainiosti tehty ja vievät kauttaaltaan tarpeeksi hyvin mukanaan.. ei tämä kuitenkaan pelkkää ”mättöä” ole, ei alkuunkaan. Myös miehen rakkautta vaimoaan kohtaan tässä on joka on ajoittain hitusen sairaalloista ja miehen niin psykologiset (mustasukkaisuuden nostaessa rumaa päätään) kuin seksuaaliset ongelmat tuovat oman haasteensa elämässä pärjäämiseen.
Jake La Mottan (R.DeNiro) veljenä on Joe Pesci joka saa oman osansa miehen vainoharhaisuudesta ja nuorena alaikäisenä mimminä esiintyy Cathy Moriarty joka saa miehen fantasioistansa oman tumman osansa.
Astetta kovempi ja rajumpi nyrkkeilyleffa. Ei niinkään kehäntapahtumien takia, vaan asioiden joita kehän ulkopuolella tapahtuu ja niihin ongelmiin tässä elokuvassa ihan kivasti pureudutaan, tai jos ei pureuduta niin selkeäksi tehdään että pelkkää auvoista patsastelua ja ruusuilla tanssimista ei tämä tarina ole..
..itseasiassa kehäpuolen juttujen puolesta aikamoisen jopa realistinen ja sillain ei Hollywoodmaisia ylilyöntejä ylipitkien turpaanvetojuhlien muodossa ole käytännössä laisinkaan tarjolla ja sitä että toinen piestään ensin puolituntia ja sitten se kokee ihmeparantumisen ja voittaakin lopulta, jotta tuon tyylinen tästä loistaa poissaolollaan. Tietynlainen ylikrumeluurinen hömppähömpötys tästä loistaa täysin poissaolollaan, matsattiin tai ei matsattu.
Laatuleffa ! sitä ei käy kiistäminen mutta ei tämä sinällään mikään erityisen viihdyttävä ole meikäläisen mielestä. Itselläni ei tämän parissa ”aika kulu kuin siivillä” alkuteksteistä sinne lopputeksteihin. Jotta sen puolesta omaan makuuni ehkä hivenen ylihehkutettu elokuva. Kattelee mutta ”se jokin” viimeinen silaus jää kuitenkin tästä itselleni puuttumaan, joka sinne korkeimpien rinnalle tämän päräyttäisi.
Näyttää aivan huikealta, tähän jos mihinkä tuo mustavalkoisuus todellakin sopii ! Siis oikeasti tämä elokuva näyttää ilman värejä aivan saakelin mainiolta, vaikea kuvitella että värien kera tämä olisi yhtään paremman näköinen, vaan päinvastoin.
Ohjauksestahan tässä vastaa Martin Scorcese.
Tietoa elokuvan tekemiseen liittyen...
Trailer…
WTF Really Happened to RAGING BULL?
“Director Martin Scorsese’s 1980 biographical drama RAGING BULL, with an unforgettable Robert De Niro as real-life boxer Jake La Motta, has been acclaimed as one of the greatest films ever made. But does this glimpse into the tumultuous life of “The Bronx Bull” pull its punches, or is it hitting with full force?”
Martin Scorsese: Raging Bull - The Directors Series
Väkevä visio nyrkkeilijästä, joka oli kuin tulta ja tappuraa kehässä ollessaan ja se olikin vallan mainio juttu, mutta valitettavasti mies tuppasi välillä olemaan sitä myös kentän ulkopuolella rakkaalleen, joka oli sitten vähemmän mainio juttu.
Robert De Niro pääosassa tässä nyrkkeilyleffassa, joka ei täysin syyttä suotta ole maineeseen itseään liihotellut mutta aivan täysin tämä tekele ei itseäni kuitenkaan vakuuta että jotain todella huikea ja erinomaista olisi tarjolla. Yksittäisiä hyviä hetkiä tässä on jotka todella hehkuvat ja tihkuvat tunnelmaa ja saavat temmattua mukaansa ja unohtamaan edes hetkeksi kaiken muun… mutta leffa on suht pitkä ja pitkiä pätkiä on niiden unohtumattomien välissä kun homma ei lähelläkään samalla tenholla iske.
Nyrkkeilykohtaukset ovat mainiosti tehty ja vievät kauttaaltaan tarpeeksi hyvin mukanaan.. ei tämä kuitenkaan pelkkää ”mättöä” ole, ei alkuunkaan. Myös miehen rakkautta vaimoaan kohtaan tässä on joka on ajoittain hitusen sairaalloista ja miehen niin psykologiset (mustasukkaisuuden nostaessa rumaa päätään) kuin seksuaaliset ongelmat tuovat oman haasteensa elämässä pärjäämiseen.
Jake La Mottan (R.DeNiro) veljenä on Joe Pesci joka saa oman osansa miehen vainoharhaisuudesta ja nuorena alaikäisenä mimminä esiintyy Cathy Moriarty joka saa miehen fantasioistansa oman tumman osansa.
Astetta kovempi ja rajumpi nyrkkeilyleffa. Ei niinkään kehäntapahtumien takia, vaan asioiden joita kehän ulkopuolella tapahtuu ja niihin ongelmiin tässä elokuvassa ihan kivasti pureudutaan, tai jos ei pureuduta niin selkeäksi tehdään että pelkkää auvoista patsastelua ja ruusuilla tanssimista ei tämä tarina ole..
..itseasiassa kehäpuolen juttujen puolesta aikamoisen jopa realistinen ja sillain ei Hollywoodmaisia ylilyöntejä ylipitkien turpaanvetojuhlien muodossa ole käytännössä laisinkaan tarjolla ja sitä että toinen piestään ensin puolituntia ja sitten se kokee ihmeparantumisen ja voittaakin lopulta, jotta tuon tyylinen tästä loistaa poissaolollaan. Tietynlainen ylikrumeluurinen hömppähömpötys tästä loistaa täysin poissaolollaan, matsattiin tai ei matsattu.
Laatuleffa ! sitä ei käy kiistäminen mutta ei tämä sinällään mikään erityisen viihdyttävä ole meikäläisen mielestä. Itselläni ei tämän parissa ”aika kulu kuin siivillä” alkuteksteistä sinne lopputeksteihin. Jotta sen puolesta omaan makuuni ehkä hivenen ylihehkutettu elokuva. Kattelee mutta ”se jokin” viimeinen silaus jää kuitenkin tästä itselleni puuttumaan, joka sinne korkeimpien rinnalle tämän päräyttäisi.
Näyttää aivan huikealta, tähän jos mihinkä tuo mustavalkoisuus todellakin sopii !
Siis oikeasti tämä elokuva näyttää ilman värejä aivan saakelin mainiolta, vaikea kuvitella että värien kera tämä olisi yhtään paremman näköinen, vaan päinvastoin.Ohjauksestahan tässä vastaa Martin Scorcese.
Tietoa elokuvan tekemiseen liittyen...
-Vuonna 1978 ohjaaja Martin Scorcese oli melkoisessa alakulossa rypemässä. Elokuva New York, New York (1977) oli täysin menestymätön lippuliikuilla. Kokaiini virtasi ja ohjaaja joutui sitten sen takia sairaalaan hoidettavaksi, tuolloin sairaalassa Robert De Niro tuli vierailemaan hänen luonaan ja sanoi että hänen pitää nyt hoitaa itsensä kuntoon ja sitten tehdä tälläinen nyrkkeilyelokuva. De Niro oli asiaa monesti aiemminkin jo ehdottanut, mutta Scorcese oli aina aiemmin torpannut idean koska ei pitänyt urheiluelokuvista..
..De Niro oli lukenut itse Jake LaMottan elämänkerran kirjana kun teki Kummisetä 2 (1974) elokuvan kuvauksia ja heti oli tuntenut sisimmässä että tässä on suuri potentiaali nyt.. lopulta siinä meni siis neljä vuotta ennen kuin DeNiro sai Scorcesen tarttumaan samaan visioon..
…ohjaaja uskoi että nyt hänen uransa Amerikassa oli tuon viimeisimmän floppauksen jälkeen ohitse, joten mikäpä ettei tehdä tälläinen läksiäiselokuva vielä Amerikan maalla, eihän siinä mitään menettäisikään ja sitten lähteä Eurooppaan tekemään pienen budjetin juttuja…
…Scorcese itse uskoi että kun De Niro tuolloin hänet taas kävi töiden ääreen sieltä pohjalta hakemassa takaisin, pelasti se hänen lopun elämänsä. Tästähän nimittäin oli sitten tuleva elokuva, joka sementoisi hänen paikkansa suurten Amerikkalaisten ohjaajien joukossa.
-Kun (oikea) Jake LaMotta näki ensimmäisen kerran tämän hänestä kertovan elokuvan, se kuulemma omalla tavallaan aukaisi hänenkin silmiään. Hän oli kysynyt vaimoltaan Vicki LaMottalta ”Olinko todella tuollainen ?” Vicki oli vastannut ”Olit pahempi”. Jake LaMotta oli osittain kuuro suurimman osan elämästään, yksi epäilys hänen hermokonttollin menettämiseen usein oli myös että hän ei vain ymmärtänyt mitä ihmiset puhuivat koka hän ei oikeasti kuullut kunnolla. Oikea korva kuuli ”kolkytäprosenttisesti” ja vasen ”seitsemänkymmentäprosenttisesti”.
-Scorcese kävi katsomassa paikan päällä nyrkkeilymatseja tätä elokuvaansa varten. Siellä kuulemma kaksi asiaa piirtyi heti hänen verkkokalvoilleen. Se kun veri virtasi hien seassa pitkin ihoa (selkää pitkin) kun nyrkkeilijät olivat haavoja saanet ottelun tuoksinassa, sekä ne veriset kehänympärysnarut, josta yksittäiset veripisarat valuivat.
-Valmistautuessaan rooliinsa Robert DeNiro otti kunnon fysiikkatreenin itselleen.. itseasiassa osallistui myös Brooklynissä kolmeen oikeaan nyrkkeilymatsiinkin itse ! niistä kolmesta hän voitti kaksi…
…elokuvan kuvauksissa De Niro sparraus kohtauksessa vahingossa murti Joe Pescin kylkiluun. Otos jätettiin lopulliseen elokuvaan. DeNiro myös harjoitteli yhdessä (oikean) Jake LaMottan valmennuksessa, valmistautuessaan rooliinsa. Jake on myös nimikirjoittanut DeNiron omistaman kirjan ”Raing Bull : My Story” … lisänä siellä lukee saatesanoina : ”For the only actor who in the world could portray my crazy life”.
-Ääniefektit kun lyönnit osuivat perille nyrkkeilykohtauksissa ,tehtiin meloneja ja tomaatteja murskailemalla.
-Sana ”fuck” lausutaan elokuvassa 114 kertaa.
-Suurin osa elokuvasta, jossa Jake LaMotta on vielä nuori mies (myös kaikki nyrkkeilyt) kuvattiin ensin.. kun DeNirokin oli itsensä treenannut huippukuntoon. Sitten pidettiin pidempi tauko koko hommassa, kun De Niron piti lihottaa itseänsä huomattavasti jotta voisi esittää LaMottaa sitten vanhempana. Hommaan meni useampi kuukausu, lopulta painoa miehelle kertyi lisää 27kg:n verran.. noiden kuukausien aikana hän vetele naamariinsa mm. paljon hampurilaisia ja muutoinkin jättiannoksia kaikkea mikä lihottaisi todella nopeasti, kuten pirtelöiden käyttäminen janojuomana.
-Ennen elokuvan kuvauksia kaksikko DeNiro & Pesci asui ja treenasi yhdessä, jotta saisivat hyvän kemian keskenään myös elokuvaan tuotua. Kaksikko on myös elokuvan jälkeen pysynyt hyvinä ystävinä keskenään.
-Noin muutoin elokuvaan Scorsese halusi enemmänkin uusia tuoreita näyttelijöitä ja amatöörejä, jotta elokuvaan saataisin sopivaa dokumentaarimaista realismia paremmin syntymään.
-Scorcese vieroksui ajatusta että filmin nyrkkeilykohtaukset kuvattaisiin useammalla kameralla. Monta kuukautta hän suunnitteli koreografioita, jotta se voitaisiin vain yhdellä kameralla kuvata ja siitä syntyisi fiilis että se kamera olisi ikään kuin kolmastaistelija siinä kehässä. Kuvaus oli sillain radikaalilla tavalla erilaista kuin vaikkapa Rocky (1976) tai Body and Soul (1981) elokuvissa, tässä nimittäin kamera oli kehän sisäpuolellakin kuvaamassa taistoa, eikä kehän ja narujen ulkopuolella kuten noissa muissa tuppasi olemaan.
-Syy miksi elokuva on mustavalkoinen, niitä on muutamakin. Yksi on se että siihen haluttiin aikakautensa autenttisuutta tuoda tunnelmallisesti. Sitten sen haluttiin erottuvan muista nyrkkeilyelokuvista (jotka siis väreissä olivat) Rocky (1976), Rockyn Uusintaottelu (1979), Hakkaustarina (1979) sekä Knock-Out Tyrmääjät (1979).. muutaman vuoden sisään noita nimittäin tuli. Myös veri itsessään näytti hänen mielestään paremmalta kun kuva oli mustavalkoinen tässä elokuvassa.. toki verenä käytettiin Hersheyn suklaasiirappia, se näytti mustavalkoisena oikeaa verta paremmalta kuvassa.. vaikkapa kun DeNiron nenä ottaa osumaa niin hänelle oli tekonenä joka oli täynnä kyseistä ainetta, iskin voimasta se levisi hienosti joka suuntaan osuman saatuaan.
-Uutta musiikkimatskua, varsinaisesti juuri tätä elokuvaa varten ei sävelletty. Musat jotka leffassa on, olivat siis jo entuudestaan sävelletty, italialainen Pietro Mascagni vastasi noista. Scorcesen mielestä siinä kuului surullisuus laadukkalla tavalla, se tuki hänen mielestään koko elokuvan tunnelmaa mainiosti.
-Käsikirjoittaja Paul Schrader halusi vähän testata rajojansa tämän kanssa ja katsoa mitä juttuja menisi filmiyhtiöillä läpi. Hän tahalteen halusi lisätä vähän shokkijuttua tähän. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Jake LaMotta masturboi, jonka jälkeen hän työntää sitten peniksensa ämpäriin jossa on jääpaloja.. lopulta sitten itsetyydyttely leikattiin pois ja hän työnsi jääpaloja aluspöksyjensä sisään. Muutoinkin ensimmäisen käsiksen jälkeen Jake LaMottaa kuvattiin studion pampun puolesta ”cocroach” tyypiksi, sen jälkeen Scorcese ja DeNiro lähtivät viikoiksi viilaamaan käsistä ja koettivat löytää sitä astetta sympaattisempaa tapaa lähestyä tätä kyseistä nyrkkeilijää, jotta studion pamput ja yleisö voisi ottaa hänet omaksensa myös valkokankaalla ja elokuvan muodossa uusittu ja sitä kautta viilattu versio sai myös studion puolelta hyväksynnän osakseen.
-Eräs yksittäinen kohtaus tässä elokuvassa, häät kattotasanteella. Siinä ohjaajana toimii Martinin isä Charles Scorsece, tuollon Martin itse oli sairaana mutta halusivat saada sen kuitenkin sovitusti purkkiin, joten tuollainen pieni muutos hetkellisesti oli matkassa mukana. Tuon lisäksi isukki Charles on myös ”cameona” erässä elokuvan kohtauksessa myös kameran edessä.
-United Artist turhautui leffan jälkeiseen jälkituotantoon, heidän mielestään se kävi aivan liian hitaasti ja aikaa tuhlaantui huomattavan paljon. Ohjaaja itse halusi kuitenkin tässä tehdä kaiken mahdollisimman viimeisen päälle hioen, jos tämä olisi jäänyt hänen joutsenlaulukseen niin hän olisi ainakin omasta mielestä voinut poistua näyttämöltä hyvin mielin.
-31.3.1981 Oli Oscar gaala jossa oli poikkeuksellisen upea tilanne. Robert DeNiro voitti roolistaan Oscarin., se mikä teki homman upeaksi oli se että Jake LaMotta itse oli myös yleisössä paikan päällä. Samaisessa gaalassa Parhaan Naispääosan voitti Sissy Spacek elokuvasta Kaivosmiehen Tytär, siinä hän esitti laulaja Loretta Lynn nimistä henkilöä.. myös aito oikea Loretta Lynn oli kyseistä tapahtumaa paikan päällä todistamassa.. poikkeuksellista siis sekin.
..De Niro oli lukenut itse Jake LaMottan elämänkerran kirjana kun teki Kummisetä 2 (1974) elokuvan kuvauksia ja heti oli tuntenut sisimmässä että tässä on suuri potentiaali nyt.. lopulta siinä meni siis neljä vuotta ennen kuin DeNiro sai Scorcesen tarttumaan samaan visioon..
…ohjaaja uskoi että nyt hänen uransa Amerikassa oli tuon viimeisimmän floppauksen jälkeen ohitse, joten mikäpä ettei tehdä tälläinen läksiäiselokuva vielä Amerikan maalla, eihän siinä mitään menettäisikään ja sitten lähteä Eurooppaan tekemään pienen budjetin juttuja…
…Scorcese itse uskoi että kun De Niro tuolloin hänet taas kävi töiden ääreen sieltä pohjalta hakemassa takaisin, pelasti se hänen lopun elämänsä. Tästähän nimittäin oli sitten tuleva elokuva, joka sementoisi hänen paikkansa suurten Amerikkalaisten ohjaajien joukossa.
-Kun (oikea) Jake LaMotta näki ensimmäisen kerran tämän hänestä kertovan elokuvan, se kuulemma omalla tavallaan aukaisi hänenkin silmiään. Hän oli kysynyt vaimoltaan Vicki LaMottalta ”Olinko todella tuollainen ?” Vicki oli vastannut ”Olit pahempi”. Jake LaMotta oli osittain kuuro suurimman osan elämästään, yksi epäilys hänen hermokonttollin menettämiseen usein oli myös että hän ei vain ymmärtänyt mitä ihmiset puhuivat koka hän ei oikeasti kuullut kunnolla. Oikea korva kuuli ”kolkytäprosenttisesti” ja vasen ”seitsemänkymmentäprosenttisesti”.
-Scorcese kävi katsomassa paikan päällä nyrkkeilymatseja tätä elokuvaansa varten. Siellä kuulemma kaksi asiaa piirtyi heti hänen verkkokalvoilleen. Se kun veri virtasi hien seassa pitkin ihoa (selkää pitkin) kun nyrkkeilijät olivat haavoja saanet ottelun tuoksinassa, sekä ne veriset kehänympärysnarut, josta yksittäiset veripisarat valuivat.
-Valmistautuessaan rooliinsa Robert DeNiro otti kunnon fysiikkatreenin itselleen.. itseasiassa osallistui myös Brooklynissä kolmeen oikeaan nyrkkeilymatsiinkin itse ! niistä kolmesta hän voitti kaksi…
…elokuvan kuvauksissa De Niro sparraus kohtauksessa vahingossa murti Joe Pescin kylkiluun. Otos jätettiin lopulliseen elokuvaan. DeNiro myös harjoitteli yhdessä (oikean) Jake LaMottan valmennuksessa, valmistautuessaan rooliinsa. Jake on myös nimikirjoittanut DeNiron omistaman kirjan ”Raing Bull : My Story” … lisänä siellä lukee saatesanoina : ”For the only actor who in the world could portray my crazy life”.
-Ääniefektit kun lyönnit osuivat perille nyrkkeilykohtauksissa ,tehtiin meloneja ja tomaatteja murskailemalla.
-Sana ”fuck” lausutaan elokuvassa 114 kertaa.
-Suurin osa elokuvasta, jossa Jake LaMotta on vielä nuori mies (myös kaikki nyrkkeilyt) kuvattiin ensin.. kun DeNirokin oli itsensä treenannut huippukuntoon. Sitten pidettiin pidempi tauko koko hommassa, kun De Niron piti lihottaa itseänsä huomattavasti jotta voisi esittää LaMottaa sitten vanhempana. Hommaan meni useampi kuukausu, lopulta painoa miehelle kertyi lisää 27kg:n verran.. noiden kuukausien aikana hän vetele naamariinsa mm. paljon hampurilaisia ja muutoinkin jättiannoksia kaikkea mikä lihottaisi todella nopeasti, kuten pirtelöiden käyttäminen janojuomana.
-Ennen elokuvan kuvauksia kaksikko DeNiro & Pesci asui ja treenasi yhdessä, jotta saisivat hyvän kemian keskenään myös elokuvaan tuotua. Kaksikko on myös elokuvan jälkeen pysynyt hyvinä ystävinä keskenään.
-Noin muutoin elokuvaan Scorsese halusi enemmänkin uusia tuoreita näyttelijöitä ja amatöörejä, jotta elokuvaan saataisin sopivaa dokumentaarimaista realismia paremmin syntymään.
-Scorcese vieroksui ajatusta että filmin nyrkkeilykohtaukset kuvattaisiin useammalla kameralla. Monta kuukautta hän suunnitteli koreografioita, jotta se voitaisiin vain yhdellä kameralla kuvata ja siitä syntyisi fiilis että se kamera olisi ikään kuin kolmastaistelija siinä kehässä. Kuvaus oli sillain radikaalilla tavalla erilaista kuin vaikkapa Rocky (1976) tai Body and Soul (1981) elokuvissa, tässä nimittäin kamera oli kehän sisäpuolellakin kuvaamassa taistoa, eikä kehän ja narujen ulkopuolella kuten noissa muissa tuppasi olemaan.
-Syy miksi elokuva on mustavalkoinen, niitä on muutamakin. Yksi on se että siihen haluttiin aikakautensa autenttisuutta tuoda tunnelmallisesti. Sitten sen haluttiin erottuvan muista nyrkkeilyelokuvista (jotka siis väreissä olivat) Rocky (1976), Rockyn Uusintaottelu (1979), Hakkaustarina (1979) sekä Knock-Out Tyrmääjät (1979).. muutaman vuoden sisään noita nimittäin tuli. Myös veri itsessään näytti hänen mielestään paremmalta kun kuva oli mustavalkoinen tässä elokuvassa.. toki verenä käytettiin Hersheyn suklaasiirappia, se näytti mustavalkoisena oikeaa verta paremmalta kuvassa.. vaikkapa kun DeNiron nenä ottaa osumaa niin hänelle oli tekonenä joka oli täynnä kyseistä ainetta, iskin voimasta se levisi hienosti joka suuntaan osuman saatuaan.
-Uutta musiikkimatskua, varsinaisesti juuri tätä elokuvaa varten ei sävelletty. Musat jotka leffassa on, olivat siis jo entuudestaan sävelletty, italialainen Pietro Mascagni vastasi noista. Scorcesen mielestä siinä kuului surullisuus laadukkalla tavalla, se tuki hänen mielestään koko elokuvan tunnelmaa mainiosti.
-Käsikirjoittaja Paul Schrader halusi vähän testata rajojansa tämän kanssa ja katsoa mitä juttuja menisi filmiyhtiöillä läpi. Hän tahalteen halusi lisätä vähän shokkijuttua tähän. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Jake LaMotta masturboi, jonka jälkeen hän työntää sitten peniksensa ämpäriin jossa on jääpaloja.. lopulta sitten itsetyydyttely leikattiin pois ja hän työnsi jääpaloja aluspöksyjensä sisään. Muutoinkin ensimmäisen käsiksen jälkeen Jake LaMottaa kuvattiin studion pampun puolesta ”cocroach” tyypiksi, sen jälkeen Scorcese ja DeNiro lähtivät viikoiksi viilaamaan käsistä ja koettivat löytää sitä astetta sympaattisempaa tapaa lähestyä tätä kyseistä nyrkkeilijää, jotta studion pamput ja yleisö voisi ottaa hänet omaksensa myös valkokankaalla ja elokuvan muodossa uusittu ja sitä kautta viilattu versio sai myös studion puolelta hyväksynnän osakseen.
-Eräs yksittäinen kohtaus tässä elokuvassa, häät kattotasanteella. Siinä ohjaajana toimii Martinin isä Charles Scorsece, tuollon Martin itse oli sairaana mutta halusivat saada sen kuitenkin sovitusti purkkiin, joten tuollainen pieni muutos hetkellisesti oli matkassa mukana. Tuon lisäksi isukki Charles on myös ”cameona” erässä elokuvan kohtauksessa myös kameran edessä.
-United Artist turhautui leffan jälkeiseen jälkituotantoon, heidän mielestään se kävi aivan liian hitaasti ja aikaa tuhlaantui huomattavan paljon. Ohjaaja itse halusi kuitenkin tässä tehdä kaiken mahdollisimman viimeisen päälle hioen, jos tämä olisi jäänyt hänen joutsenlaulukseen niin hän olisi ainakin omasta mielestä voinut poistua näyttämöltä hyvin mielin.
-31.3.1981 Oli Oscar gaala jossa oli poikkeuksellisen upea tilanne. Robert DeNiro voitti roolistaan Oscarin., se mikä teki homman upeaksi oli se että Jake LaMotta itse oli myös yleisössä paikan päällä. Samaisessa gaalassa Parhaan Naispääosan voitti Sissy Spacek elokuvasta Kaivosmiehen Tytär, siinä hän esitti laulaja Loretta Lynn nimistä henkilöä.. myös aito oikea Loretta Lynn oli kyseistä tapahtumaa paikan päällä todistamassa.. poikkeuksellista siis sekin.
WTF Really Happened to RAGING BULL?
“Director Martin Scorsese’s 1980 biographical drama RAGING BULL, with an unforgettable Robert De Niro as real-life boxer Jake La Motta, has been acclaimed as one of the greatest films ever made. But does this glimpse into the tumultuous life of “The Bronx Bull” pull its punches, or is it hitting with full force?”
Martin Scorsese: Raging Bull - The Directors Series
Strooper12
Well-Known Member
Kuin Raivo Härkä (Raging Bull) (1980)
Väkevä visio nyrkkeilijästä, joka oli kuin tulta ja tappuraa kehässä ollessaan ja se olikin vallan mainio juttu, mutta valitettavasti mies tuppasi välillä olemaan sitä myös kentän ulkopuolella rakkaalleen, joka oli sitten vähemmän mainio juttu.
Robert De Niro pääosassa tässä nyrkkeilyleffassa, joka ei täysin syyttä suotta ole maineeseen itseään liihotellut mutta aivan täysin tämä tekele ei itseäni kuitenkaan vakuuta että jotain todella huikea ja erinomaista olisi tarjolla. Yksittäisiä hyviä hetkiä tässä on jotka todella hehkuvat ja tihkuvat tunnelmaa ja saavat temmattua mukaansa ja unohtamaan edes hetkeksi kaiken muun… mutta leffa on suht pitkä ja pitkiä pätkiä on niiden unohtumattomien välissä kun homma ei lähelläkään samalla tenholla iske.
Nyrkkeilykohtaukset ovat mainiosti tehty ja vievät kauttaaltaan tarpeeksi hyvin mukanaan.. ei tämä kuitenkaan pelkkää ”mättöä” ole, ei alkuunkaan. Myös miehen rakkautta vaimoaan kohtaan tässä on joka on ajoittain hitusen sairaalloista ja miehen niin psykologiset (mustasukkaisuuden nostaessa rumaa päätään) kuin seksuaaliset ongelmat tuovat oman haasteensa elämässä pärjäämiseen.
Jake La Mottan (R.DeNiro) veljenä on Joe Pesci joka saa oman osansa miehen vainoharhaisuudesta ja nuorena alaikäisenä mimminä esiintyy Cathy Moriarty joka saa miehen fantasioistansa oman tumman osansa.
Astetta kovempi ja rajumpi nyrkkeilyleffa. Ei niinkään kehäntapahtumien takia, vaan asioiden joita kehän ulkopuolella tapahtuu ja niihin ongelmiin tässä elokuvassa ihan kivasti pureudutaan, tai jos ei pureuduta niin selkeäksi tehdään että pelkkää auvoista patsastelua ja ruusuilla tanssimista ei tämä tarina ole..
..itseasiassa kehäpuolen juttujen puolesta aikamoisen jopa realistinen ja sillain ei Hollywoodmaisia ylilyöntejä ylipitkien turpaanvetojuhlien muodossa ole käytännössä laisinkaan tarjolla ja sitä että toinen piestään ensin puolituntia ja sitten se kokee ihmeparantumisen ja voittaakin lopulta, jotta tuon tyylinen tästä loistaa poissaolollaan. Tietynlainen ylikrumeluurinen hömppähömpötys tästä loistaa täysin poissaolollaan, matsattiin tai ei matsattu.
Laatuleffa ! sitä ei käy kiistäminen mutta ei tämä sinällään mikään erityisen viihdyttävä ole meikäläisen mielestä. Itselläni ei tämän parissa ”aika kulu kuin siivillä” alkuteksteistä sinne lopputeksteihin. Jotta sen puolesta omaan makuuni ehkä hivenen ylihehkutettu elokuva. Kattelee mutta ”se jokin” viimeinen silaus jää kuitenkin tästä itselleni puuttumaan, joka sinne korkeimpien rinnalle tämän päräyttäisi.
Näyttää aivan huikealta, tähän jos mihinkä tuo mustavalkoisuus todellakin sopii !
Ohjauksestahan tässä vastaa Martin Scorcese.
Tietoa elokuvan tekemiseen liittyen...
Trailer…-Vuonna 1978 ohjaaja Martin Scorcese oli melkoisessa alakulossa rypemässä. Elokuva New York, New York (1977) oli täysin menestymätön lippuliikuilla. Kokaiini virtasi ja ohjaaja joutui sitten sen takia sairaalaan hoidettavaksi, tuolloin sairaalassa Robert De Niro tuli vierailemaan hänen luonaan ja sanoi että hänen pitää nyt hoitaa itsensä kuntoon ja sitten tehdä tälläinen nyrkkeilyelokuva. De Niro oli asiaa monesti aiemminkin jo ehdottanut, mutta Scorcese oli aina aiemmin torpannut idean koska ei pitänyt urheiluelokuvista..
..De Niro oli lukenut itse Jake LaMottan elämänkerran kirjana kun teki Kummisetä 2 (1974) elokuvan kuvauksia ja heti oli tuntenut sisimmässä että tässä on suuri potentiaali nyt.. lopulta siinä meni siis neljä vuotta ennen kuin DeNiro sai Scorcesen tarttumaan samaan visioon..
…ohjaaja uskoi että nyt hänen uransa Amerikassa oli tuon viimeisimmän floppauksen jälkeen ohitse, joten mikäpä ettei tehdä tälläinen läksiäiselokuva vielä Amerikan maalla, eihän siinä mitään menettäisikään ja sitten lähteä Eurooppaan tekemään pienen budjetin juttuja…
…Scorcese itse uskoi että kun De Niro tuolloin hänet taas kävi töiden ääreen sieltä pohjalta hakemassa takaisin, pelasti se hänen lopun elämänsä. Tästähän nimittäin oli sitten tuleva elokuva, joka sementoisi hänen paikkansa suurten Amerikkalaisten ohjaajien joukossa.
-Kun (oikea) Jake LaMotta näki ensimmäisen kerran tämän hänestä kertovan elokuvan, se kuulemma omalla tavallaan aukaisi hänenkin silmiään. Hän oli kysynyt vaimoltaan Vicki LaMottalta ”Olinko todella tuollainen ?” Vicki oli vastannut ”Olit pahempi”. Jake LaMotta oli osittain kuuro suurimman osan elämästään, yksi epäilys hänen hermokonttollin menettämiseen usein oli myös että hän ei vain ymmärtänyt mitä ihmiset puhuivat koka hän ei oikeasti kuullut kunnolla. Oikea korva kuuli ”kolkytäprosenttisesti” ja vasen ”seitsemänkymmentäprosenttisesti”.
-Scorcese kävi katsomassa paikan päällä nyrkkeilymatseja tätä elokuvaansa varten. Siellä kuulemma kaksi asiaa piirtyi heti hänen verkkokalvoilleen. Se kun veri virtasi hien seassa pitkin ihoa (selkää pitkin) kun nyrkkeilijät olivat haavoja saanet ottelun tuoksinassa, sekä ne veriset kehänympärysnarut, josta yksittäiset veripisarat valuivat.
-Valmistautuessaan rooliinsa Robert DeNiro otti kunnon fysiikkatreenin itselleen.. itseasiassa osallistui myös Brooklynissä kolmeen oikeaan nyrkkeilymatsiinkin itse ! niistä kolmesta hän voitti kaksi…
…elokuvan kuvauksissa De Niro sparraus kohtauksessa vahingossa murti Joe Pescin kylkiluun. Otos jätettiin lopulliseen elokuvaan. DeNiro myös harjoitteli yhdessä (oikean) Jake LaMottan valmennuksessa, valmistautuessaan rooliinsa. Jake on myös nimikirjoittanut DeNiron omistaman kirjan ”Raing Bull : My Story” … lisänä siellä lukee saatesanoina : ”For the only actor who in the world could portray my crazy life”.
-Ääniefektit kun lyönnit osuivat perille nyrkkeilykohtauksissa ,tehtiin meloneja ja tomaatteja murskailemalla.
-Sana ”fuck” lausutaan elokuvassa 114 kertaa.
-Suurin osa elokuvasta, jossa Jake LaMotta on vielä nuori mies (myös kaikki nyrkkeilyt) kuvattiin ensin.. kun DeNirokin oli itsensä treenannut huippukuntoon. Sitten pidettiin pidempi tauko koko hommassa, kun De Niron piti lihottaa itseänsä huomattavasti jotta voisi esittää LaMottaa sitten vanhempana. Hommaan meni useampi kuukausu, lopulta painoa miehelle kertyi lisää 27kg:n verran.. noiden kuukausien aikana hän vetele naamariinsa mm. paljon hampurilaisia ja muutoinkin jättiannoksia kaikkea mikä lihottaisi todella nopeasti, kuten pirtelöiden käyttäminen janojuomana.
-Ennen elokuvan kuvauksia kaksikko DeNiro & Pesci asui ja treenasi yhdessä, jotta saisivat hyvän kemian keskenään myös elokuvaan tuotua. Kaksikko on myös elokuvan jälkeen pysynyt hyvinä ystävinä keskenään.
-Noin muutoin elokuvaan Scorsese halusi enemmänkin uusia tuoreita näyttelijöitä ja amatöörejä, jotta elokuvaan saataisin sopivaa dokumentaarimaista realismia paremmin syntymään.
-Scorcese vieroksui ajatusta että filmin nyrkkeilykohtaukset kuvattaisiin useammalla kameralla. Monta kuukautta hän suunnitteli koreografioita, jotta se voitaisiin vain yhdellä kameralla kuvata ja siitä syntyisi fiilis että se kamera olisi ikään kuin kolmastaistelija siinä kehässä. Kuvaus oli sillain radikaalilla tavalla erilaista kuin vaikkapa Rocky (1976) tai Body and Soul (1981) elokuvissa, tässä nimittäin kamera oli kehän sisäpuolellakin kuvaamassa taistoa, eikä kehän ja narujen ulkopuolella kuten noissa muissa tuppasi olemaan.
-Syy miksi elokuva on mustavalkoinen, niitä on muutamakin. Yksi on se että siihen haluttiin aikakautensa autenttisuutta tuoda tunnelmallisesti. Sitten sen haluttiin erottuvan muista nyrkkeilyelokuvista (jotka siis väreissä olivat) Rocky (1976), Rockyn Uusintaottelu (1979), Hakkaustarina (1979) sekä Knock-Out Tyrmääjät (1979).. muutaman vuoden sisään noita nimittäin tuli. Myös veri itsessään näytti hänen mielestään paremmalta kun kuva oli mustavalkoinen tässä elokuvassa.. toki verenä käytettiin Hersheyn suklaasiirappia, se näytti mustavalkoisena oikeaa verta paremmalta kuvassa.. vaikkapa kun DeNiron nenä ottaa osumaa niin hänelle oli tekonenä joka oli täynnä kyseistä ainetta, iskin voimasta se levisi hienosti joka suuntaan osuman saatuaan.
-Uutta musiikkimatskua, varsinaisesti juuri tätä elokuvaa varten ei sävelletty. Musat jotka leffassa on, olivat siis jo entuudestaan sävelletty, italialainen Pietro Mascagni vastasi noista. Scorcesen mielestä siinä kuului surullisuus laadukkalla tavalla, se tuki hänen mielestään koko elokuvan tunnelmaa mainiosti.
-Käsikirjoittaja Paul Schrader halusi vähän testata rajojansa tämän kanssa ja katsoa mitä juttuja menisi filmiyhtiöillä läpi. Hän tahalteen halusi lisätä vähän shokkijuttua tähän. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Jake LaMotta masturboi, jonka jälkeen hän työntää sitten peniksensa ämpäriin jossa on jääpaloja.. lopulta sitten itsetyydyttely leikattiin pois ja hän työnsi jääpaloja aluspöksyjensä sisään. Muutoinkin ensimmäisen käsiksen jälkeen Jake LaMottaa kuvattiin studion pampun puolesta ”cocroach” tyypiksi, sen jälkeen Scorcese ja DeNiro lähtivät viikoiksi viilaamaan käsistä ja koettivat löytää sitä astetta sympaattisempaa tapaa lähestyä tätä kyseistä nyrkkeilijää, jotta studion pamput ja yleisö voisi ottaa hänet omaksensa myös valkokankaalla ja elokuvan muodossa uusittu ja sitä kautta viilattu versio sai myös studion puolelta hyväksynnän osakseen.
-Eräs yksittäinen kohtaus tässä elokuvassa, häät kattotasanteella. Siinä ohjaajana toimii Martinin isä Charles Scorsece, tuollon Martin itse oli sairaana mutta halusivat saada sen kuitenkin sovitusti purkkiin, joten tuollainen pieni muutos hetkellisesti oli matkassa mukana. Tuon lisäksi isukki Charles on myös ”cameona” erässä elokuvan kohtauksessa myös kameran edessä.
-United Artist turhautui leffan jälkeiseen jälkituotantoon, heidän mielestään se kävi aivan liian hitaasti ja aikaa tuhlaantui huomattavan paljon. Ohjaaja itse halusi kuitenkin tässä tehdä kaiken mahdollisimman viimeisen päälle hioen, jos tämä olisi jäänyt hänen joutsenlaulukseen niin hän olisi ainakin omasta mielestä voinut poistua näyttämöltä hyvin mielin.
-31.3.1981 Oli Oscar gaala jossa oli poikkeuksellisen upea tilanne. Robert DeNiro voitti roolistaan Oscarin., se mikä teki homman upeaksi oli se että Jake LaMotta itse oli myös yleisössä paikan päällä. Samaisessa gaalassa Parhaan Naispääosan voitti Sissy Spacek elokuvasta Kaivosmiehen Tytär, siinä hän esitti laulaja Loretta Lynn nimistä henkilöä.. myös aito oikea Loretta Lynn oli kyseistä tapahtumaa paikan päällä todistamassa.. poikkeuksellista siis sekin.
WTF Really Happened to RAGING BULL?
“Director Martin Scorsese’s 1980 biographical drama RAGING BULL, with an unforgettable Robert De Niro as real-life boxer Jake La Motta, has been acclaimed as one of the greatest films ever made. But does this glimpse into the tumultuous life of “The Bronx Bull” pull its punches, or is it hitting with full force?”
Martin Scorsese: Raging Bull - The Directors Series
Klassikko. Eipä tuosta enempää tartte sanoa omalta kantilta.
BaDari
Well-Known Member
Uwe kirjoitti ja ohjasi Rampagen sekä sen kaksi jatko-osaa ja kaikki kolme leffaa ovat aivan uskomattomia. Postal on muuten ainoa Uwen onnistunut pelielokuva. Se on mahtavaa viihdettä.
tomine11
Well-Known Member
Kuka Viritti Ansan, Roger Rabbit ? (Roger Rabbit Who Framed Roger Rabbit) (1988)
Musta Dahlia (The Black Dahlia) (2006)
Cool World (1992)
Space Jam (1996)
Vuodet vierivät mutta Rogerin lumo ei haihdu, tuo pupujänöjussinen vailla vertaa on.
Olihan tämä jotain upeaa ja mahtavaa aikoinaan ilmestyessään, kunnolla ensimmäistä kertaa ihmisnäyttely ja animointi kohtasivat niin saumattomasti yksiin .. ja niin ne vaan napsuvat vielä tänäkin päivänä kohdilleen kaikki palaset tässä mainiossa elokuvassa.
Ei tämä silti mikään pelkkä tekninen supersuoritus ollut kun ilmestyi. Tarinakin oli tässä erittäin hyvällä pohjalla ja vakaasti turinoitu. Kunnon noiria tarjosi ei mitään pilipalia sinne päin sutaisten.. todella viehättävää neitosta, mielenkiintoisia hahmoja useita.. mainio rikostarina.
Roger Jänönen on sarjakuvamainen animaatiopiirretty Baby Herman nimisessä sarjassa.. monesti hän on lapsenvahtina pienelle kauhuvauvakakaralle saaden ”köniinsä”..
..ylilyödyn vedettyä huumoria on tarjoillut kansalle oman telkkarinssa pyörivän piirrettynsä muodossa. Hieman Kelju K. Kojootti tai Maantiekiitäjät tulee hänen touhuiluistaan sekä toilailuistaan mieleen… todella vauhdikasta menoa jossa Roger saa yleensä tuta melkoisella pieteetillä nahoissaan tuntea ties mitä höykkyytystä, vähän kuin Yksin Kotona leffan roistot..
..Roger vetelee miten sattuu otoksensa, joten ohjaaja tulee pitämään hänelle puhuttelua että tälläinen peli ei yksinkertaisesti vetele ja pitää tehdä mitä käsikirjoituksessa sanotaan.
Ohjaaja epäilee että Rogerilla ei mene oikein hyvin hänen erittäin viehättävän Jessica (piirrettyhahmo) naisihastuksensa joka on siis hänen vaimonsa myös. Joten mies päättää palkata yksityisetsivän Eddie Valiant (Bob Hoskins) vähän vakoilemaan Rogeria siviilielämän puolella.
Heti alusta alkaen leffastudiolla häärää niin ihmisiä kuin piirrettyjä sulassa sovussa.. taitaa Dumboa siellä lennellä ja saksofonin tahdissa luudat jammailevat. Jotta yhteistyö lähtee saumattomasti käyntiin niin piirrettyjen animaatio kuin oikeiden ihmisnäyttelijöiden kera.. hieman myöhemmin pianisti Aku Ankkaa, Repe Sorsaa ja muita todella tunnettuja hahmoja pyörähtelee ruudulla vierailemassa.. Betty (mustavalkoinen hahmo) vaikkapas harmittelee että duunit vähenivät kun värit tulivat mukaan.. taitavat olla niin Disney kuin Looney Tunes poppoota..
..ajoittain mennään toki myös pelkästään ihmiskuvatusti pidempiäkin pätkiä ja sitten taas välillä vyörytetään animaatiohahmoja oikein kunnolla ruudulle heidän viedessä huomion osakseen.
Piirretyissä luonnollisesti pääosakaksikko lumoaa täysin aina ruudulla ollessa. Roger koheltaa hupaisasti minkä kerkiää vaikka aina parhaansa yrittääkin ! Yökerhotanssijatar Jessica nyt hurmaa jo pelkällä olemuksellaan ruudun täyttäen ja kaikki ihmiset lumoten niin elokuvassa kuin ruudun tälläkin puolen.
Muita ihmishahmoja esittää pääosaetsivän lisäksi mm. Christopher Lloyd, Joanna Cassidy….
Ääninäyttelijöinä ovat Roger Rabbit (Charles Fleisher), Jessica Rabbit (Kathleen Turner)…
Ohjaaja on Robert Zemeckis. Mies olikin pinnalla kun teki vuonna 1985 aivan loistavan Paluu Tulevaisuuteen (Back To The Future) elokuvan.
Häkellyttävästi tämä elokuva ei ole vanhentunut ei sitten yhtään ! Näyttää aivan huikealta visuaalisesti Homma ei kalpene ei sitten yhtään nykyajan digikikkailuille.
Roger sitten lavastetaan Toontown kaupungin omistajan murhasta syylliseksi. Yksityisetsivämme päättää auttaa pulaan joutunutta piirroshahmoa, jota aiemmin vakoili ja salakuvia Jessicasta napsi ja selvitti pettikö mimmi Rogeria.. siitä Jessica ei oikein pidä kun Roger tosissaan luulee että hän oli uskoton miehelleen..
..Tuomari Tuho (ihmishahmo jota näyttelee Christopher Lloyd) on leffan totaalinen todellinen pääpahis ja sen näkee jo naamasta heti, mies muistuttaa hitusen ekan Indy leffan erästä natsia vallankin ulkoisesti. Tuho on keksinyt miten piirroshahmot saadaan tuhottua maailmasta, pistämällä ne eräänlaiseen mönjään johon ne sulavat.. kun tuomioitaan toteen laittaa.
Ammattimainen ja kekseliäs.. värikäs ja vauhdikas ! tuollaisista aineksista on tämä tehty. Eikä aikuisiakaan katsojina tässä elokuvassa unohdeta, heillekin tarjotaan laadukasta viihdettä. Genrensä iätön ja ajaton klassikko !
Trailer…
Olihan tämä jotain upeaa ja mahtavaa aikoinaan ilmestyessään, kunnolla ensimmäistä kertaa ihmisnäyttely ja animointi kohtasivat niin saumattomasti yksiin .. ja niin ne vaan napsuvat vielä tänäkin päivänä kohdilleen kaikki palaset tässä mainiossa elokuvassa.
Ei tämä silti mikään pelkkä tekninen supersuoritus ollut kun ilmestyi. Tarinakin oli tässä erittäin hyvällä pohjalla ja vakaasti turinoitu. Kunnon noiria tarjosi ei mitään pilipalia sinne päin sutaisten.. todella viehättävää neitosta, mielenkiintoisia hahmoja useita.. mainio rikostarina.
Roger Jänönen on sarjakuvamainen animaatiopiirretty Baby Herman nimisessä sarjassa.. monesti hän on lapsenvahtina pienelle kauhuvauvakakaralle saaden ”köniinsä”..
..ylilyödyn vedettyä huumoria on tarjoillut kansalle oman telkkarinssa pyörivän piirrettynsä muodossa. Hieman Kelju K. Kojootti tai Maantiekiitäjät tulee hänen touhuiluistaan sekä toilailuistaan mieleen… todella vauhdikasta menoa jossa Roger saa yleensä tuta melkoisella pieteetillä nahoissaan tuntea ties mitä höykkyytystä, vähän kuin Yksin Kotona leffan roistot..
..Roger vetelee miten sattuu otoksensa, joten ohjaaja tulee pitämään hänelle puhuttelua että tälläinen peli ei yksinkertaisesti vetele ja pitää tehdä mitä käsikirjoituksessa sanotaan.
Ohjaaja epäilee että Rogerilla ei mene oikein hyvin hänen erittäin viehättävän Jessica (piirrettyhahmo) naisihastuksensa joka on siis hänen vaimonsa myös. Joten mies päättää palkata yksityisetsivän Eddie Valiant (Bob Hoskins) vähän vakoilemaan Rogeria siviilielämän puolella.
Heti alusta alkaen leffastudiolla häärää niin ihmisiä kuin piirrettyjä sulassa sovussa.. taitaa Dumboa siellä lennellä ja saksofonin tahdissa luudat jammailevat. Jotta yhteistyö lähtee saumattomasti käyntiin niin piirrettyjen animaatio kuin oikeiden ihmisnäyttelijöiden kera.. hieman myöhemmin pianisti Aku Ankkaa, Repe Sorsaa ja muita todella tunnettuja hahmoja pyörähtelee ruudulla vierailemassa.. Betty (mustavalkoinen hahmo) vaikkapas harmittelee että duunit vähenivät kun värit tulivat mukaan.. taitavat olla niin Disney kuin Looney Tunes poppoota..
..ajoittain mennään toki myös pelkästään ihmiskuvatusti pidempiäkin pätkiä ja sitten taas välillä vyörytetään animaatiohahmoja oikein kunnolla ruudulle heidän viedessä huomion osakseen.
Piirretyissä luonnollisesti pääosakaksikko lumoaa täysin aina ruudulla ollessa. Roger koheltaa hupaisasti minkä kerkiää vaikka aina parhaansa yrittääkin ! Yökerhotanssijatar Jessica nyt hurmaa jo pelkällä olemuksellaan ruudun täyttäen ja kaikki ihmiset lumoten niin elokuvassa kuin ruudun tälläkin puolen.
Muita ihmishahmoja esittää pääosaetsivän lisäksi mm. Christopher Lloyd, Joanna Cassidy….
Ääninäyttelijöinä ovat Roger Rabbit (Charles Fleisher), Jessica Rabbit (Kathleen Turner)…
Ohjaaja on Robert Zemeckis. Mies olikin pinnalla kun teki vuonna 1985 aivan loistavan Paluu Tulevaisuuteen (Back To The Future) elokuvan.
Häkellyttävästi tämä elokuva ei ole vanhentunut ei sitten yhtään ! Näyttää aivan huikealta visuaalisesti
Homma ei kalpene ei sitten yhtään nykyajan digikikkailuille.Roger sitten lavastetaan Toontown kaupungin omistajan murhasta syylliseksi. Yksityisetsivämme päättää auttaa pulaan joutunutta piirroshahmoa, jota aiemmin vakoili ja salakuvia Jessicasta napsi ja selvitti pettikö mimmi Rogeria.. siitä Jessica ei oikein pidä kun Roger tosissaan luulee että hän oli uskoton miehelleen..
..Tuomari Tuho (ihmishahmo jota näyttelee Christopher Lloyd) on leffan totaalinen todellinen pääpahis ja sen näkee jo naamasta heti, mies muistuttaa hitusen ekan Indy leffan erästä natsia vallankin ulkoisesti. Tuho on keksinyt miten piirroshahmot saadaan tuhottua maailmasta, pistämällä ne eräänlaiseen mönjään johon ne sulavat.. kun tuomioitaan toteen laittaa.
Ammattimainen ja kekseliäs.. värikäs ja vauhdikas ! tuollaisista aineksista on tämä tehty. Eikä aikuisiakaan katsojina tässä elokuvassa unohdeta, heillekin tarjotaan laadukasta viihdettä. Genrensä iätön ja ajaton klassikko !
Trailer…
Musta Dahlia (The Black Dahlia) (2006)
Brian De Palma on sille päälle sattuessaan erinomainen ohjaaja ja pystyy tekemään vaikkapa todella hyvää jännitysviihdettä.
Käsikirjoitus elokuvalle oli ollut jo monta vuotta pöytälaatikossa valmiina sitä että joku tähän toimeen tarttuisi filmatisoinnin osalta. Tähän olikin sitten kiinnitetty ohjaajaksi David Fincher, jostain syystä mies kuitenkin lähti kävelemään projektista ja hänet korvaamaan saatiin BDPalma.
Suhteellisen mielenkiintoinen tarina tässä on pohjana. Perustuu todelliseen tapahtumaan USA:ssa vuonna 1947.
Poliisparivaljakko Lee Blanchard (Aaron Eckhardt) sekä Bucky Bleichert (Josh Hartnett) laitetaan tutkimaan erästä murhaa. Murhattu tunnettiin nimellä Black Dahlia, oikealta nimeltään Betty Anne Shortin (Mia Kirsher).. tyttö oli B-luokan elokuvien näyttelijätär, jolla oli kuitenkin koko ajan kova pyrkimys päästä sinne aivan kaikkein kirkkaimpiin parrasvaloihin asti urallaan nousemaan.. tytön isän mielestä hän oli kuitenkin vain ja ainoastaan jakorasia ja perheen mätä omena sitä kautta...
..murha oli niin äärettömän raa’alla tavalla tehty (silvottu ja pilkottu) että siitä ei pitkään aikaan julkaistu minkäänlaista kuvamateriaali tai muutakaan juurikaan kerrottu suurelle yleisölle lehdistöstä puhumattakaan... edes poliisit eivät saaneet mitään hiiskua kenellekään töiden ulkopuolella. Ei haluttu että tekijöitä ilmoittautuisi hirmuinen määrä vain saadakseen sen oman pienen hetken kuuluisuutta itselleen..
..poliisi kaksikosta Blachard ottaa tutkimuksen äärimmäisen tosissaan ja uppoutuu siihen niin suurella intensiteetillä suorastaan jo pakkomielteisesti että hänen oma avioliitto alkaa jo rakoilla, hänen tyttöystävänsä nimeltää Kay jota esittää (Scarlett Johansson). Toisellakin poliisilla on omat kimuranttiset kiemuransa elämässä tämän jutun takia, sillä Bleichert nimittäin sotkeutuu siinä tutkimusten lomassa Madeleine Lindscott (Hillary Swank) joka on vaikutusvaltaisen perheen tytär ja tällä tyttärellä on melkoisen arvelluttava yhteys uhriin..
..parivaljakko siis poliisi kaksikko ovat siis aikoinaan menestyneet kumpikin nyrkkeilyssä ja sitä kautta ystävystyneet, vaikka toisiaan vastaan matsasivatkin. Tämä tyttö on kuitenkin kolmikon elmässä koko ajan ollut mukana ja kaikki ikään kuin tuntevat kaikkia kohtaan jotain… kuitenkin tämä toinen poliiseista on aina kaikessa ollut se kakkonen ja toinen on saanut aina kaiken, voiton kehässä ja sitä kautta naisen rinnalleen.. siinä mielessä tietynlainen ihastus kolmiodraamaa on jo kytenyt siellä pinnan alla iät ja ajat. Samalla kun tämä toinen poliiseista tuntee tosiaan vähän alemmuudentuntoa omalla kohdallaan ja pientä kateutta sitä toista kohtaan joka on aina se ykkönen jota onnistaa kaikessa.
Tämä yksittäinen tapaus sai todellakin aivan suhteettomaan suuret mittasuhteet. Tapaushan jäi mysteeriksi ja sitä kautta ties mitä tarinoita nousi pintaan ihmisten mielikuvituksissa.. jos jonkinsorttista salaliittoa kuin kulissien takaista vehkelyä nostettiin kahvipöytäarvailuissa ilmoille mitä filmialaan tulee.. edelleen tuota kyseistä tapausta pidetään amerikkalaisen rikoshistorian tunnetuimpana tapauksena jota ei ole saatu ratkaistua.
Elokuva perustuu James Ellroyn kirjoittamaan romaaniin. Kirjailija itsekin nimittäin kiinnostui pakkomielteisen kovasti koko kyseistä tapauksesta, yhtenä syynä oli että hänen oma äitinsäkin oli aikoinaan murhattu oikeassa elämässä.
Tämä De Palman ohjaus tarjoilee oman näkemysarvailunsa tapahtumien kulusta. Petoksia ja salailua tuntuu löytävän joka nurkan takaa tässä synkeässä yksittäisessä ihmiskohtalon tarinassa.
Parhaimmillaan Brian De Palma ei ole tämän elokuvan parissa, mieheltä löytyy useampia paljon parempia leffoja sieltä repertuaaristaan esitellä.. jotta kyllähän tämä sinne selvästi heikompaan päähän asettuu. Ei tämä kuitenkaan nyt ihan täysi fiaskokaan ole vaikka yleisesti ei kovin pidetty ja arvostettu elokuva.. eikä tämä oikeasti nyt kovin kummoien tekele ole. Miehellä on kuitenkin ammattitaitoa ja silmää kameraleikittelyille ja ajeluille sekä tälläisiin rikosjuttuihin noin ylipäätään elokuvien maailmassa.. psykologisen jännityksen kuvauksen äärellä mies on myös lähes aina omimmillaan..
..juoni on kuitenkin jollain erikoisella tavalla ihmeen hivenen hapuileva ja tuntuu että sitä on teippailtu ja liimailtu jotta se kasassa pysyisi. Jotenkin tarinan kerronta on sillain vallan höttöisellä pohjalla ajoittain.
Tarjoileehan tämä ”modernia” noiria.. löytyy niin murhamysteeriä, petosta kuin kohtalokkaita naisia.. asioita joita sieltä noirin ytimestä kumpuaa.
Ajoittain tosiaan tulee erittäin vahvasti mieleen mainio L.A.Noire peli ja siinähän eräs isompi keissi on juurikin erittäin samanlainen kuin mitä tämä kyseinen tapaus oli. En ole ihan varma oliko siinä oikeasti ne kaikki jutut aika pitkälti ihan aidoista oikean maailman jutuista pitkälti otettu.
Trailer…
Käsikirjoitus elokuvalle oli ollut jo monta vuotta pöytälaatikossa valmiina sitä että joku tähän toimeen tarttuisi filmatisoinnin osalta. Tähän olikin sitten kiinnitetty ohjaajaksi David Fincher, jostain syystä mies kuitenkin lähti kävelemään projektista ja hänet korvaamaan saatiin BDPalma.
Suhteellisen mielenkiintoinen tarina tässä on pohjana. Perustuu todelliseen tapahtumaan USA:ssa vuonna 1947.
Poliisparivaljakko Lee Blanchard (Aaron Eckhardt) sekä Bucky Bleichert (Josh Hartnett) laitetaan tutkimaan erästä murhaa. Murhattu tunnettiin nimellä Black Dahlia, oikealta nimeltään Betty Anne Shortin (Mia Kirsher).. tyttö oli B-luokan elokuvien näyttelijätär, jolla oli kuitenkin koko ajan kova pyrkimys päästä sinne aivan kaikkein kirkkaimpiin parrasvaloihin asti urallaan nousemaan.. tytön isän mielestä hän oli kuitenkin vain ja ainoastaan jakorasia ja perheen mätä omena sitä kautta...
..murha oli niin äärettömän raa’alla tavalla tehty (silvottu ja pilkottu) että siitä ei pitkään aikaan julkaistu minkäänlaista kuvamateriaali tai muutakaan juurikaan kerrottu suurelle yleisölle lehdistöstä puhumattakaan... edes poliisit eivät saaneet mitään hiiskua kenellekään töiden ulkopuolella. Ei haluttu että tekijöitä ilmoittautuisi hirmuinen määrä vain saadakseen sen oman pienen hetken kuuluisuutta itselleen..
..poliisi kaksikosta Blachard ottaa tutkimuksen äärimmäisen tosissaan ja uppoutuu siihen niin suurella intensiteetillä suorastaan jo pakkomielteisesti että hänen oma avioliitto alkaa jo rakoilla, hänen tyttöystävänsä nimeltää Kay jota esittää (Scarlett Johansson). Toisellakin poliisilla on omat kimuranttiset kiemuransa elämässä tämän jutun takia, sillä Bleichert nimittäin sotkeutuu siinä tutkimusten lomassa Madeleine Lindscott (Hillary Swank) joka on vaikutusvaltaisen perheen tytär ja tällä tyttärellä on melkoisen arvelluttava yhteys uhriin..
..parivaljakko siis poliisi kaksikko ovat siis aikoinaan menestyneet kumpikin nyrkkeilyssä ja sitä kautta ystävystyneet, vaikka toisiaan vastaan matsasivatkin. Tämä tyttö on kuitenkin kolmikon elmässä koko ajan ollut mukana ja kaikki ikään kuin tuntevat kaikkia kohtaan jotain… kuitenkin tämä toinen poliiseista on aina kaikessa ollut se kakkonen ja toinen on saanut aina kaiken, voiton kehässä ja sitä kautta naisen rinnalleen.. siinä mielessä tietynlainen ihastus kolmiodraamaa on jo kytenyt siellä pinnan alla iät ja ajat. Samalla kun tämä toinen poliiseista tuntee tosiaan vähän alemmuudentuntoa omalla kohdallaan ja pientä kateutta sitä toista kohtaan joka on aina se ykkönen jota onnistaa kaikessa.
Tämä yksittäinen tapaus sai todellakin aivan suhteettomaan suuret mittasuhteet. Tapaushan jäi mysteeriksi ja sitä kautta ties mitä tarinoita nousi pintaan ihmisten mielikuvituksissa.. jos jonkinsorttista salaliittoa kuin kulissien takaista vehkelyä nostettiin kahvipöytäarvailuissa ilmoille mitä filmialaan tulee.. edelleen tuota kyseistä tapausta pidetään amerikkalaisen rikoshistorian tunnetuimpana tapauksena jota ei ole saatu ratkaistua.
Elokuva perustuu James Ellroyn kirjoittamaan romaaniin. Kirjailija itsekin nimittäin kiinnostui pakkomielteisen kovasti koko kyseistä tapauksesta, yhtenä syynä oli että hänen oma äitinsäkin oli aikoinaan murhattu oikeassa elämässä.
Tämä De Palman ohjaus tarjoilee oman näkemysarvailunsa tapahtumien kulusta. Petoksia ja salailua tuntuu löytävän joka nurkan takaa tässä synkeässä yksittäisessä ihmiskohtalon tarinassa.
Parhaimmillaan Brian De Palma ei ole tämän elokuvan parissa, mieheltä löytyy useampia paljon parempia leffoja sieltä repertuaaristaan esitellä.. jotta kyllähän tämä sinne selvästi heikompaan päähän asettuu. Ei tämä kuitenkaan nyt ihan täysi fiaskokaan ole vaikka yleisesti ei kovin pidetty ja arvostettu elokuva.. eikä tämä oikeasti nyt kovin kummoien tekele ole. Miehellä on kuitenkin ammattitaitoa ja silmää kameraleikittelyille ja ajeluille sekä tälläisiin rikosjuttuihin noin ylipäätään elokuvien maailmassa.. psykologisen jännityksen kuvauksen äärellä mies on myös lähes aina omimmillaan..
..juoni on kuitenkin jollain erikoisella tavalla ihmeen hivenen hapuileva ja tuntuu että sitä on teippailtu ja liimailtu jotta se kasassa pysyisi. Jotenkin tarinan kerronta on sillain vallan höttöisellä pohjalla ajoittain.
Tarjoileehan tämä ”modernia” noiria.. löytyy niin murhamysteeriä, petosta kuin kohtalokkaita naisia.. asioita joita sieltä noirin ytimestä kumpuaa.
Ajoittain tosiaan tulee erittäin vahvasti mieleen mainio L.A.Noire peli ja siinähän eräs isompi keissi on juurikin erittäin samanlainen kuin mitä tämä kyseinen tapaus oli. En ole ihan varma oliko siinä oikeasti ne kaikki jutut aika pitkälti ihan aidoista oikean maailman jutuista pitkälti otettu.
Trailer…
Cool World (1992)
Mitähän tähän nyt sanoisi sitten, paljon on kieltämättä lainattu ja velkaa sille eräälle Roger Rabbittille, joka uraa uurti oikein kunnolla tälläisessä piirretyn animaation sekä oikean näyttelemisen yhteen naitattamisessa.
Tämä on selkeästi Ilkikurisempi ja Ronskimpi ilmestys verrattuna siihen, ei kylläkään parempi mutta kyllä tämäkin jollain oudolla tapaa asiansa ajoi, eikä tekijöiden tarvitse päätänsä puskaan piilottaa jos leffasta tulee kyse ja sattuvat paikalla olemaan Parani loppua kohti mutta alku oli vähän etäännyttävä ja ei saanut ihan mukisematta ja nielemättä tempautumaan mukaansa heti ensi hetkestä, kuiteskin mitä pidemmälle eteni niin hiutsen enempi tälle alkoi myös lämmetä.
Kim Basinger on tässä huikea vamppi, todella hot oli vamppi sitten tiukoissa mekoissansa ihan itsenään, kuin myös sitten piirretyssä muodossa (taatusti Kim Basingerin yksi kuumimmista rooleista leffoissa kaikin puolin), vallan mainiosti naisen ilmeet ja eleet saatu tuohon lopulta aika yksinkertaiseenkin piirroshahmoon myös mukaan. Sama koskee oikeastaan kaikkia, jotka tässä kummankin maailman välillä poukkailevat, mut Basingerin hahmo on ihan yliveto selkeästi. Ketään rimanalitusta ei siltä osin joukkoon mahdu. Muita suuria nimiä tässä on siis Brad Pitt sekä Gabriel Byrne.
Tässä vielä tietynlainen A-luokka pyrkimys on selkeästi kaikessa mitä tehdään. Toista se on muuten sitten Evil Toons elokuvassa joka on jo sitten täysin pervon puolelle pyllähtänyt David Carradinen tähdittämä B-luokan tekele, eikä se peittele sitä yhtään… se tietyllä tapaa saman tyylinen animaatiot/ihmissekamelska sekoitus, tosin sen ansiot ja pyrkimykset sitten aivan muissa asioissa kuin mitä tällä elokuvalla on, ja siinä sitä animaatio puolta tosi vähän… mutta se on ihan eri leffa se !
Elokuvan on muuten ohjannut Ralph Bakshi. Joka saattaa jollekin olla tuttu nimi siitä ammoisten aikojen Taru Sormusten Herrasta animaatiosta, joka valitettavasti sitten jäi kesken eikä sitä tarinaa koskaan viety loppuun… tai vallan hervottomasti piirretystä, täysin aikuisille suunnatusta Fritz - Kova Kolli (1972)
Yleisdesign on kyllä hyvä ja homma näyttää vallan pätevältä ja suurimman osan ajasta erittäinkin hyvältä. Toki ihmisten ja animaatiot yhdistäminen näkyy tässä ajoittain todella räikeästi läpi, mutta sen voi katsoa läpi sormien, joten ei aiheuta suuria määriä ainakaan uusia putkahtelevia harmaita hiuksia katsojan päälaelle. Puhtaasti tarinallisesti tämä siten on valovuoden jäljessä Roger Rabittiä, missä se loisti, RRabbit soljui vallan sutjakkaasti.. mutta tämä aika ajoin töksähtelee ja törmäilee miten sattuu kun koettaa sitä omaa suuntaansa hakea minne seuraavaksi suuntaisi ja suuntavaisto välillä aika hakuassa tarinankirjoittajalla itselläänkin.
Tarinallisesti tämä siis turhan sekava sähellys, joka vaatii työtä ja ponnistelua katsojalta, jotta hommassa jotenkin mukana pysyisi, eikä pysy välttämättä sittenkään. Todennäköisesti katsojalla on muutama jäävuoren kokoinen aukko ihmetyttämässä että mitä välillä tapahtui että tälläisiin asioihin lopulta päädyttiin ja missä välissä tälläiseen juttuun nyt sit sitten yht’äkkisesti pompattiin.. välillä jotain pientä järkeä tulee ja hommasta on saavinaan kiinni mutta suu ymmyrkäisenä sitä taas hetken päästä ihmettelee asioita jos toisiakin.
Mitäs luulette, aionko katsoa tämän vielä joku päivä uudelleen ? ainoa oikea vastaus jonka voi lukita on tietenkin no totta Mooses, pelkästään kansi tihkuu tyylikkyyttä niin uljaasti !
Tämä on selkeästi Ilkikurisempi ja Ronskimpi ilmestys verrattuna siihen, ei kylläkään parempi mutta kyllä tämäkin jollain oudolla tapaa asiansa ajoi, eikä tekijöiden tarvitse päätänsä puskaan piilottaa jos leffasta tulee kyse ja sattuvat paikalla olemaan
Parani loppua kohti mutta alku oli vähän etäännyttävä ja ei saanut ihan mukisematta ja nielemättä tempautumaan mukaansa heti ensi hetkestä, kuiteskin mitä pidemmälle eteni niin hiutsen enempi tälle alkoi myös lämmetä.Kim Basinger on tässä huikea vamppi, todella hot oli vamppi sitten tiukoissa mekoissansa ihan itsenään, kuin myös sitten piirretyssä muodossa (taatusti Kim Basingerin yksi kuumimmista rooleista leffoissa kaikin puolin), vallan mainiosti naisen ilmeet ja eleet saatu tuohon lopulta aika yksinkertaiseenkin piirroshahmoon myös mukaan. Sama koskee oikeastaan kaikkia, jotka tässä kummankin maailman välillä poukkailevat, mut Basingerin hahmo on ihan yliveto selkeästi. Ketään rimanalitusta ei siltä osin joukkoon mahdu. Muita suuria nimiä tässä on siis Brad Pitt sekä Gabriel Byrne.
Tässä vielä tietynlainen A-luokka pyrkimys on selkeästi kaikessa mitä tehdään. Toista se on muuten sitten Evil Toons elokuvassa joka on jo sitten täysin pervon puolelle pyllähtänyt David Carradinen tähdittämä B-luokan tekele, eikä se peittele sitä yhtään… se tietyllä tapaa saman tyylinen animaatiot/ihmissekamelska sekoitus, tosin sen ansiot ja pyrkimykset sitten aivan muissa asioissa kuin mitä tällä elokuvalla on, ja siinä sitä animaatio puolta tosi vähän… mutta se on ihan eri leffa se !
Elokuvan on muuten ohjannut Ralph Bakshi. Joka saattaa jollekin olla tuttu nimi siitä ammoisten aikojen Taru Sormusten Herrasta animaatiosta, joka valitettavasti sitten jäi kesken eikä sitä tarinaa koskaan viety loppuun… tai vallan hervottomasti piirretystä, täysin aikuisille suunnatusta Fritz - Kova Kolli (1972)
Yleisdesign on kyllä hyvä ja homma näyttää vallan pätevältä ja suurimman osan ajasta erittäinkin hyvältä. Toki ihmisten ja animaatiot yhdistäminen näkyy tässä ajoittain todella räikeästi läpi, mutta sen voi katsoa läpi sormien, joten ei aiheuta suuria määriä ainakaan uusia putkahtelevia harmaita hiuksia katsojan päälaelle. Puhtaasti tarinallisesti tämä siten on valovuoden jäljessä Roger Rabittiä, missä se loisti, RRabbit soljui vallan sutjakkaasti.. mutta tämä aika ajoin töksähtelee ja törmäilee miten sattuu kun koettaa sitä omaa suuntaansa hakea minne seuraavaksi suuntaisi ja suuntavaisto välillä aika hakuassa tarinankirjoittajalla itselläänkin.
Tarinallisesti tämä siis turhan sekava sähellys, joka vaatii työtä ja ponnistelua katsojalta, jotta hommassa jotenkin mukana pysyisi, eikä pysy välttämättä sittenkään. Todennäköisesti katsojalla on muutama jäävuoren kokoinen aukko ihmetyttämässä että mitä välillä tapahtui että tälläisiin asioihin lopulta päädyttiin ja missä välissä tälläiseen juttuun nyt sit sitten yht’äkkisesti pompattiin.. välillä jotain pientä järkeä tulee ja hommasta on saavinaan kiinni mutta suu ymmyrkäisenä sitä taas hetken päästä ihmettelee asioita jos toisiakin.
Mitäs luulette, aionko katsoa tämän vielä joku päivä uudelleen ? ainoa oikea vastaus jonka voi lukita on tietenkin no totta Mooses, pelkästään kansi tihkuu tyylikkyyttä niin uljaasti !
Näitä leffoja joissa ihmishahmot & animaatiohahmot vierailuilla toistensa maailmoissa siis… ei ihan hirmuisesti ole, mutta kun alkaa tonkimaan ja tikulla kaivelemaan oikein urakalla niin jonkisen verran kyllä lopulta niitä löytyy.
Tälle on nyt sit ilmeisesti jatko-osakin tulossa vuonna 2021, tai jos korona nuin suo. Siinä pääosassa olis LeBron James sitten koriksen tähtipelaajista, sekä liuta muitakin parkettien partaveitsia, vai olikohan nyt väärä laji kyseessä, ei sentään tanssijoita siis vaan ihan koriksen pelaajia.
Pelien puolella Toonstruck uppoaa tähän kataegoriaan enemmän kuin mainiosti, ehkä hitusen kuitenkin käänteisesti tuo animaatiohahmo/näyttelijät/maailmat suhteet siinä tehty.. varsinkin tässä elokuvassa kun Jordan on sinne animaatiomaailmoiden pauloihin napsastu & imastu, niin tulee niistä osioista tosi paljon toi peli mieleen puhtaasti visuaalisesti siis. Christopher Lloyd muuten tuossa pelissä sitten esittää ihmishahmoa joka FMV tekniikalla siihen napattu näyttelemään.
Urheilun maailmaan tässä siis sukelletaan ja koripalloilun ”saloihin” muttei synteihin syviin asti sentään lähdetä uppotuen kaivelemaan, kun päätähdeksi on pestattu Michael Jordan…
…Larry Bird on kans oikeista korispelaajista jonkinsorttisessa roolissa… samoin muutama muukin joidenka taidot jotkin öttimönkiäiset pöllivät itselleen, nuo animoidut alienit lienevät ihan tätä leffaa varten luotuja hahmoja olettaisin !?
Sit löytyy erikseen Looney Tunes -animaatiohahmot (tuttuakin tutumman tunnarinsa kera) on sitten ne jotka taas sieltä puolelta vahvaa roolia tässä ottaa mm. Väiski Vemmelsääri. Repe Sorsa…. Danny DeVito on ääniroolissa Herra Swackhammerina.. ai niin Bill Murray myös piipahtaa itsenään. Lieköhän hänen läsnäviuhahdukselleen olis syyllisenä tuottajan pallilla patsasteleva Ivan Reitman !?…
…ohjauksesta vastaa Joe Pytka.
Näyttää olevan ihan Suomeksi dubattukin versio tästä erikseen kans… siinä Michael Jordan olis Tim Steffa, Putte Possu ois Petri Hanttu, Lola Vemmelsääri olis Mari Vainio.. noin muutama mainitakseni, niin ja selostaja toki itse Matti Kyllönen sitä ei parane (vai pitäisikö sanoa pysty) unohtamaan !
Musaa tykittää korvakanaviimme James Newton-Howard, pääjehuna siis.
Tarinallisesti tämä on mitä on, sitä suht koht yhtä tyhjän kanssa tässä alkaa ruotimaan. Jos kiinnostaapi niin kahtokaa, sitä on tässä alkaa suhteellisen turha selittämään ! on muuten helkutin pitkäkestoiset alkutekstit ja siinä taustalla Jordan pistelee palloa koriin, kerran jos toisenkin.
Hölmön hauskahko kokonaisuus ja vaikkei saumatonta visuaalisuutta olekaan ”maailmoiden välillä” viimeisen päälle tarjolla, niin ei haitannut laisinkaan. Oikeastaan paljon kivemman näköinen kokonaisuus tästä on kasaan saatu, kuin jos tämä ois jollain CGI-animaatiolla kasaan väsätty.. siinä jos missä puuhassa ois kyllä kaikki omaleimaisuus ja tyylikkyys kadonnut sen siliän tien. Onneksi tämä on tehnyt vanhoin keinoin ja ennen muinoin, nykyajan versio tästä ois hyvin todennäköisesti surkea ja hengetön räpellys visuaalisesti, toivottavasti tämä uusi jatko-osa sitten tekee tuolta osin kunniaa tuolle alkuperäiselle ja ekalle osalle ! Nyt tätä kahtelee mielellään, ”silmät apposen selällään”.
Koko perheen leffa kun on kyseessä (ja erityisesti vielä sinne nuoremmalle osastolle) niin tietää että mitään älytöntä revittelyä ei ole oikein mihinkään suuntaan tiedossa.. väkisinkin hitusen pliisuksi siis huumorin osalta jää ja sillain siloitelluksi salonkikelposeksi tuotokseksi…
…jotta ei todellakaan mitään klassikkovitsailua ole tiedossa mutta muutama ihan ok huulenheitto, jolle ihan hymähtelee siinä samalla siellä täällä, jopa mielellään eikä väkinäisesti vääntäen tai pakosta vatsalihaksiaan puristaen.
Itse pääosan näyttelijästä (ihmispuolisista siis) vielä sanottava että karisma kantaa miestä pitkälle myös tässä ”ammatissa”, vaikka mies koettaa näytellä(kin) jopa, niin riittäähän hepun läsnäolo jo yksistään. Siis jos miehen noin muutoin tuntee urheilun puolelta. Täysin korista seuraamattomilta, niin toki huomaa että ei ole todellakaan ammattinäyttelijä kyseessä vaikka muutamassa otoksessa kyllä on kova yritys oikeasti näytellä, hitusen ylitsekin. Pelkän karisman varassa mennään, ei juurikaan olemattomien näyttelijänlahjojen mutta itse pelin saralla taasen sitä lahjakkuutta olikin melkoisesti. MJ:lla.
10 Amazing Facts about SpaceJam
Tälle on nyt sit ilmeisesti jatko-osakin tulossa vuonna 2021, tai jos korona nuin suo. Siinä pääosassa olis LeBron James sitten koriksen tähtipelaajista, sekä liuta muitakin parkettien partaveitsia, vai olikohan nyt väärä laji kyseessä, ei sentään tanssijoita siis vaan ihan koriksen pelaajia.
Pelien puolella Toonstruck uppoaa tähän kataegoriaan enemmän kuin mainiosti, ehkä hitusen kuitenkin käänteisesti tuo animaatiohahmo/näyttelijät/maailmat suhteet siinä tehty.. varsinkin tässä elokuvassa kun Jordan on sinne animaatiomaailmoiden pauloihin napsastu & imastu, niin tulee niistä osioista tosi paljon toi peli mieleen puhtaasti visuaalisesti siis. Christopher Lloyd muuten tuossa pelissä sitten esittää ihmishahmoa joka FMV tekniikalla siihen napattu näyttelemään.
Urheilun maailmaan tässä siis sukelletaan ja koripalloilun ”saloihin” muttei synteihin syviin asti sentään lähdetä uppotuen kaivelemaan, kun päätähdeksi on pestattu Michael Jordan…
…Larry Bird on kans oikeista korispelaajista jonkinsorttisessa roolissa… samoin muutama muukin joidenka taidot jotkin öttimönkiäiset pöllivät itselleen, nuo animoidut alienit lienevät ihan tätä leffaa varten luotuja hahmoja olettaisin !?
Sit löytyy erikseen Looney Tunes -animaatiohahmot (tuttuakin tutumman tunnarinsa kera) on sitten ne jotka taas sieltä puolelta vahvaa roolia tässä ottaa mm. Väiski Vemmelsääri. Repe Sorsa…. Danny DeVito on ääniroolissa Herra Swackhammerina.. ai niin Bill Murray myös piipahtaa itsenään. Lieköhän hänen läsnäviuhahdukselleen olis syyllisenä tuottajan pallilla patsasteleva Ivan Reitman !?…
…ohjauksesta vastaa Joe Pytka.
Näyttää olevan ihan Suomeksi dubattukin versio tästä erikseen kans… siinä Michael Jordan olis Tim Steffa, Putte Possu ois Petri Hanttu, Lola Vemmelsääri olis Mari Vainio.. noin muutama mainitakseni, niin ja selostaja toki itse Matti Kyllönen sitä ei parane (vai pitäisikö sanoa pysty) unohtamaan !
Musaa tykittää korvakanaviimme James Newton-Howard, pääjehuna siis.
Tarinallisesti tämä on mitä on, sitä suht koht yhtä tyhjän kanssa tässä alkaa ruotimaan. Jos kiinnostaapi niin kahtokaa, sitä on tässä alkaa suhteellisen turha selittämään ! on muuten helkutin pitkäkestoiset alkutekstit ja siinä taustalla Jordan pistelee palloa koriin, kerran jos toisenkin.
Hölmön hauskahko kokonaisuus ja vaikkei saumatonta visuaalisuutta olekaan ”maailmoiden välillä” viimeisen päälle tarjolla, niin ei haitannut laisinkaan. Oikeastaan paljon kivemman näköinen kokonaisuus tästä on kasaan saatu, kuin jos tämä ois jollain CGI-animaatiolla kasaan väsätty.. siinä jos missä puuhassa ois kyllä kaikki omaleimaisuus ja tyylikkyys kadonnut sen siliän tien. Onneksi tämä on tehnyt vanhoin keinoin ja ennen muinoin, nykyajan versio tästä ois hyvin todennäköisesti surkea ja hengetön räpellys visuaalisesti, toivottavasti tämä uusi jatko-osa sitten tekee tuolta osin kunniaa tuolle alkuperäiselle ja ekalle osalle ! Nyt tätä kahtelee mielellään, ”silmät apposen selällään”.
Koko perheen leffa kun on kyseessä (ja erityisesti vielä sinne nuoremmalle osastolle) niin tietää että mitään älytöntä revittelyä ei ole oikein mihinkään suuntaan tiedossa.. väkisinkin hitusen pliisuksi siis huumorin osalta jää ja sillain siloitelluksi salonkikelposeksi tuotokseksi…
…jotta ei todellakaan mitään klassikkovitsailua ole tiedossa mutta muutama ihan ok huulenheitto, jolle ihan hymähtelee siinä samalla siellä täällä, jopa mielellään eikä väkinäisesti vääntäen tai pakosta vatsalihaksiaan puristaen.
Itse pääosan näyttelijästä (ihmispuolisista siis) vielä sanottava että karisma kantaa miestä pitkälle myös tässä ”ammatissa”, vaikka mies koettaa näytellä(kin) jopa, niin riittäähän hepun läsnäolo jo yksistään. Siis jos miehen noin muutoin tuntee urheilun puolelta. Täysin korista seuraamattomilta, niin toki huomaa että ei ole todellakaan ammattinäyttelijä kyseessä vaikka muutamassa otoksessa kyllä on kova yritys oikeasti näytellä, hitusen ylitsekin. Pelkän karisman varassa mennään, ei juurikaan olemattomien näyttelijänlahjojen mutta itse pelin saralla taasen sitä lahjakkuutta olikin melkoisesti. MJ:lla.
10 Amazing Facts about SpaceJam
Viimeksi muokattu:
tomine11
Well-Known Member
The Skeleton Key (2005)
Angel Heart - Noiduttu Sydän (1987)
Tässä on sitä jotain joka on yllättävän hyvin itseeni kolahtanut ja iskenyt.. vaikkei tätä yleisesti kovin kummoisena pidetä. Ei tämä toki itsellenikään nyt mikään todellinen superhuippuleffa ole sieltä kaikkein parhaimmasta, upeimmasta ja unohtumattomimmasta päästä tokikaan.. silti nappas ja uppos meikään hyvällä tavalla.
New Orleansiin mennään tässä, joka on makean näköistä seutua, sumuinen suosuisto sopii tälläiseen elokuvaan enemmän kuin mainiosti tapahtumapaikaksi.
Caroline (Kate Hudson) kotisairaanhoitajar palkataan syrjäiseen kartanoon, jossa on vanha mies (John Hurt) viimeisiään vetelemässä ennen kuin aika hänestä tulee jättämään..
..jo heti kättelyssä talo huokuu ja uhkuu pahaenteisyyttä, mitä sen ulkoiseen habitukseen tulee ! Hyvinkin ”voodoomaisia” elementtejä on vähän kaikkialla ympäriinsä taloa leviteltynä..
..se joka hänet palkkasi (miehen vaimo jota esittää Gena Rowlands) hoitamaan tätä halvaantuneen oloista miestänsä jolla vain lähinnä silmät liikkuvat päässä.. yhdessä he tuntuvat tämän hoidettavan kanssa olevan ”aikamoisia tapauksia” ja heitä kohtaan tällä saapuneella hoitajalla nousee epäilykset hyvinkin nopsaan että nyt ei taida olla kaikki ihan siltä mitä näyttää ja mitä hänelle kerrotaan. Ainoastaan hoitajattaren duuniin paikan päällä vastaanottanut Luke (Peter Sarsgaard) vaikutti sellaiselta normikivalta tapaukselta..
..samalla hoitsu saa itselleen talon yleisavaimen käyttöönsä (Skeleton Key) joka avaa kuulemma kaikki mahdolliset ovet talossa. Vaan ullakolla on eräs ovi jota se ei avaa kuiteskaan.. tämän miehen sanottiin joutuneen nykyiseen tilaan juuri siellä ullakolla ollessaan.
Vanha ränsistynyt talo kera sammaleisten puiden, ukkonen jytisee oikein kunnolla ja salamoi.. ullakolla on lukittu huone. Kaikki peruskliseet siis mukana mutta suhteellisen kivasti ne on saatu toimimaan kuitenkin itsensä leffan eduksi, eikä sellaista puuduttavaa deja vu tunnetta pääse ilmaantumaan ja hiipimään ihon alle tämän parissa.
Omalta osaltaan nuo ”tuoreet” kliseet luovat tällä kertaa oikeinkin mainion karmivan yleisilmapiirin..
..hommaan kun lisätään paikallista rappeutunutta taikauskoa niin johan pomppas, tunnelma siis.. tunnelma nousee & tiivistyy entisestään. Paikallisilla kun tuntuu olevat omat tavat ja aatteet ja he niiden mukaan elelevät sekä ne tuovat vahvasti esiin.
Hommat alkavat kokonaisuudessaan etenemään aikamoisen räväkkäästi suht pikaisesti kelpo tahdilla, joka pitää katsojan todellakin hereillä tämän parissa, otteessaan hyvin kans eikä päästä otetta hiipumaan vaan kiristää sitä entisestään.
Visuaalisesti fiilisteltynä hyvää matskua tarjolla eikä sillä saralla sorruta ylilyönteihin. Musa-/äänipuolikaan ei sekään petä. Löytyy sopivasti jazzia, bluesia soimaan levylautaselle joka sopii tähän erinomaisesti tunnelman nostattajana.. on siellä kans loitsujen luentaa.
Pelottelun puoleisella osastolla mennaan enempikin psykologiselle puolelle kuin varsinaisesti yliluonnolisuuden puolelle joka on todella hyvä juttu ! siitä ehdottomasti lisäpisteet tälle.
Tarinallisesti todella ryhdikäs tapaus ! Seisoo tukevasti omilla jaloillaan ja oli aikaa jolloin se loppuratkaisu trendikkäästi pyrki vetämään maton katsojan jalkojen alta vielä viime metreillänsä.. tässä on tuossakin onnistuttu vähintään kelvollisesti, jopa mainiosti. Mainiota työtä käsikirjoittajalta siis, joka on Ehren Kruger ja ohjaaja Iain Softley on onnistunut vieläpä sen ruudulle mainiosti siirtämään
Hoodoo !
Trailer…
New Orleansiin mennään tässä, joka on makean näköistä seutua, sumuinen suosuisto sopii tälläiseen elokuvaan enemmän kuin mainiosti tapahtumapaikaksi.
Caroline (Kate Hudson) kotisairaanhoitajar palkataan syrjäiseen kartanoon, jossa on vanha mies (John Hurt) viimeisiään vetelemässä ennen kuin aika hänestä tulee jättämään..
..jo heti kättelyssä talo huokuu ja uhkuu pahaenteisyyttä, mitä sen ulkoiseen habitukseen tulee ! Hyvinkin ”voodoomaisia” elementtejä on vähän kaikkialla ympäriinsä taloa leviteltynä..
..se joka hänet palkkasi (miehen vaimo jota esittää Gena Rowlands) hoitamaan tätä halvaantuneen oloista miestänsä jolla vain lähinnä silmät liikkuvat päässä.. yhdessä he tuntuvat tämän hoidettavan kanssa olevan ”aikamoisia tapauksia” ja heitä kohtaan tällä saapuneella hoitajalla nousee epäilykset hyvinkin nopsaan että nyt ei taida olla kaikki ihan siltä mitä näyttää ja mitä hänelle kerrotaan. Ainoastaan hoitajattaren duuniin paikan päällä vastaanottanut Luke (Peter Sarsgaard) vaikutti sellaiselta normikivalta tapaukselta..
..samalla hoitsu saa itselleen talon yleisavaimen käyttöönsä (Skeleton Key) joka avaa kuulemma kaikki mahdolliset ovet talossa. Vaan ullakolla on eräs ovi jota se ei avaa kuiteskaan.. tämän miehen sanottiin joutuneen nykyiseen tilaan juuri siellä ullakolla ollessaan.
Vanha ränsistynyt talo kera sammaleisten puiden, ukkonen jytisee oikein kunnolla ja salamoi.. ullakolla on lukittu huone. Kaikki peruskliseet siis mukana mutta suhteellisen kivasti ne on saatu toimimaan kuitenkin itsensä leffan eduksi, eikä sellaista puuduttavaa deja vu tunnetta pääse ilmaantumaan ja hiipimään ihon alle tämän parissa.
Omalta osaltaan nuo ”tuoreet” kliseet luovat tällä kertaa oikeinkin mainion karmivan yleisilmapiirin..
..hommaan kun lisätään paikallista rappeutunutta taikauskoa niin johan pomppas, tunnelma siis.. tunnelma nousee & tiivistyy entisestään. Paikallisilla kun tuntuu olevat omat tavat ja aatteet ja he niiden mukaan elelevät sekä ne tuovat vahvasti esiin.
Hommat alkavat kokonaisuudessaan etenemään aikamoisen räväkkäästi suht pikaisesti kelpo tahdilla, joka pitää katsojan todellakin hereillä tämän parissa, otteessaan hyvin kans eikä päästä otetta hiipumaan vaan kiristää sitä entisestään.
Visuaalisesti fiilisteltynä hyvää matskua tarjolla eikä sillä saralla sorruta ylilyönteihin. Musa-/äänipuolikaan ei sekään petä. Löytyy sopivasti jazzia, bluesia soimaan levylautaselle joka sopii tähän erinomaisesti tunnelman nostattajana.. on siellä kans loitsujen luentaa.
Pelottelun puoleisella osastolla mennaan enempikin psykologiselle puolelle kuin varsinaisesti yliluonnolisuuden puolelle joka on todella hyvä juttu ! siitä ehdottomasti lisäpisteet tälle.
Tarinallisesti todella ryhdikäs tapaus ! Seisoo tukevasti omilla jaloillaan ja oli aikaa jolloin se loppuratkaisu trendikkäästi pyrki vetämään maton katsojan jalkojen alta vielä viime metreillänsä.. tässä on tuossakin onnistuttu vähintään kelvollisesti, jopa mainiosti. Mainiota työtä käsikirjoittajalta siis, joka on Ehren Kruger ja ohjaaja Iain Softley on onnistunut vieläpä sen ruudulle mainiosti siirtämään
Hoodoo !
Trailer…
Angel Heart - Noiduttu Sydän (1987)
Eleskellään 1950-luvulla kun Brooklynin ”privaattisilmä, yksityisetsivä” Harry Angel (Mickey Rourke) palkataan Louis Cyphren (Robert De Niro) toimesta etsimään paikallinen laulaja John Favorite, joka on hänelle rahallisesti velkaa..
..tuntuu että kyseinen heppu ei todellakaan halua tulla löydetyksi. Harry matkaa Harlemiin, joka on ensiaskel koti ”pimeyden sydäntä”. Aina kun löytyy joku uusi tyyppi johtolangaksi, joka saattaisi tietää missä tämä laulaja lymyilee.. heidät armottomasti murhataan rankoin ritualistisin menojen saattelemana..
..niinpä yksityisetsivämme joutuukin melkoisen painajaisen keskellä, kun tutkimuksissaan itsensä yhä syvemmälle toimeksiannossansa uppoutuu ja sitä kautta alkaa jos jonkinsorttista juttua pinnalle sieltä pulpsahtelemaan.
Alan Parker ohjaa ja tätä elokuvaa jossa film noir ja voodoo iskevät kättä päälle toistensa seurassa.
Vakuuttavaa jälkeä alusta loppuun saakka, ei sitä oikein voi hirveästi alkaa kiistämään etteikö noin olisi.
Voodoo siis suurena asiana tässä ja poikkeuksellisen realistisesti kuvattuna ! tosiaan The Skeleton Key on itselleni kelpo Hoodoo elokuva, jotta melkein samoilla vesillä ja kultissa siinäkin liikutaan. Tämä kuitenkin todella erityylinen elokuva, draama/jännäri. Pelien puolelta toki mainittava eka Gabriel Knight joka kans mainio pläjätys aiheesta nimeltä voodoo.
Pääosissa tässä on siis Mickey Rourke sekä Robert De Niro, joten tiettyä rankkuutta löytyy jo heti kättelyssä siltä osastolta, nyt ei todellakaan olla minkään lasten sadun ääressä. Ohjaajana tosiaan Alan Parker jota takakannessa hehkutetaan mestariohjaajaksi ja mainitaan leffa Mississippi palaa sekä The Commintments, kyseiset leffat ei itsellä oikein sano mitään kun en ole niitä nähnyt. Samainen Parker myös käsikirjoitti tämän elokuvan, toki jonkin romaanin pohjalta.
Rauhallisesti etenevä leffa. Tarinasta ja juonesta itsestään parempi mitä vähemmän kertoo, kaikista parasta kun sen kokee itse kokonaisuudessaan. Tämän yksityisetsivän mukana katsoja kulkee mukana matkan ja voi siinä samalla arvella mitä tuleman pitää. Toki varoituksen sanana, tämä on Todella Rauhallinen leffa että ubervauhtiveikot eivät taatusti saa tästä mitään irti ja pitkästyvät miljoonaan kertaan, mutta maltti on valttia tämän kanssa ! ..
..hommeli luottaa täysin omaan tekemiseensä eikä lähde kosiskelemaan katsojia ja remuamaan vain viihdyttävyyttä silmällä pitäen ja lisä katsojia sieltä suunnalta kosiskellen.
Pakko mainita tuosta Mickey Rourkesta tuollain vähän nuorempana, niin näyttää tässä leffassa joistain kuvakulmista kuvattuna aivan hämmästyttävän samannäköiseltä kuin Bruce Willis aikoinaan ! Jos ei tietäis kummasta kyse niin siellä täällä olis hetkiä missä ei vois kyllä sanoa kovin helpolla kummasta ois kyse kun tätä kahtelee.
Ei kuitenkaan itselläni sinne totaalisten huippuleffojen joukkoon yllä, aikamoisen moni tätä tuntuu noin yleisesti todella korkealle rankkaavaan ja pitävän arvossa arvaamattomassa. Paljon tässä on tehty oikein ja kelpo leffa kaikkinensa.
Leffa aikuiseen makuun ja aihealue on yksistään jo sellaista juttusta, jota ei näin suoranaisesti ole ihan hirveästi valkokankaille luotu & tuotu.
10 Things You Didn't know About AngelHeart
..tuntuu että kyseinen heppu ei todellakaan halua tulla löydetyksi. Harry matkaa Harlemiin, joka on ensiaskel koti ”pimeyden sydäntä”. Aina kun löytyy joku uusi tyyppi johtolangaksi, joka saattaisi tietää missä tämä laulaja lymyilee.. heidät armottomasti murhataan rankoin ritualistisin menojen saattelemana..
..niinpä yksityisetsivämme joutuukin melkoisen painajaisen keskellä, kun tutkimuksissaan itsensä yhä syvemmälle toimeksiannossansa uppoutuu ja sitä kautta alkaa jos jonkinsorttista juttua pinnalle sieltä pulpsahtelemaan.
Alan Parker ohjaa ja tätä elokuvaa jossa film noir ja voodoo iskevät kättä päälle toistensa seurassa.
Vakuuttavaa jälkeä alusta loppuun saakka, ei sitä oikein voi hirveästi alkaa kiistämään etteikö noin olisi.
Voodoo siis suurena asiana tässä ja poikkeuksellisen realistisesti kuvattuna ! tosiaan The Skeleton Key on itselleni kelpo Hoodoo elokuva, jotta melkein samoilla vesillä ja kultissa siinäkin liikutaan. Tämä kuitenkin todella erityylinen elokuva, draama/jännäri. Pelien puolelta toki mainittava eka Gabriel Knight joka kans mainio pläjätys aiheesta nimeltä voodoo.
Pääosissa tässä on siis Mickey Rourke sekä Robert De Niro, joten tiettyä rankkuutta löytyy jo heti kättelyssä siltä osastolta, nyt ei todellakaan olla minkään lasten sadun ääressä. Ohjaajana tosiaan Alan Parker jota takakannessa hehkutetaan mestariohjaajaksi ja mainitaan leffa Mississippi palaa sekä The Commintments, kyseiset leffat ei itsellä oikein sano mitään kun en ole niitä nähnyt. Samainen Parker myös käsikirjoitti tämän elokuvan, toki jonkin romaanin pohjalta.
Rauhallisesti etenevä leffa. Tarinasta ja juonesta itsestään parempi mitä vähemmän kertoo, kaikista parasta kun sen kokee itse kokonaisuudessaan. Tämän yksityisetsivän mukana katsoja kulkee mukana matkan ja voi siinä samalla arvella mitä tuleman pitää. Toki varoituksen sanana, tämä on Todella Rauhallinen leffa että ubervauhtiveikot eivät taatusti saa tästä mitään irti ja pitkästyvät miljoonaan kertaan, mutta maltti on valttia tämän kanssa ! ..
..hommeli luottaa täysin omaan tekemiseensä eikä lähde kosiskelemaan katsojia ja remuamaan vain viihdyttävyyttä silmällä pitäen ja lisä katsojia sieltä suunnalta kosiskellen.
Pakko mainita tuosta Mickey Rourkesta tuollain vähän nuorempana, niin näyttää tässä leffassa joistain kuvakulmista kuvattuna aivan hämmästyttävän samannäköiseltä kuin Bruce Willis aikoinaan ! Jos ei tietäis kummasta kyse niin siellä täällä olis hetkiä missä ei vois kyllä sanoa kovin helpolla kummasta ois kyse kun tätä kahtelee.
Ei kuitenkaan itselläni sinne totaalisten huippuleffojen joukkoon yllä, aikamoisen moni tätä tuntuu noin yleisesti todella korkealle rankkaavaan ja pitävän arvossa arvaamattomassa. Paljon tässä on tehty oikein ja kelpo leffa kaikkinensa.
Leffa aikuiseen makuun ja aihealue on yksistään jo sellaista juttusta, jota ei näin suoranaisesti ole ihan hirveästi valkokankaille luotu & tuotu.
10 Things You Didn't know About AngelHeart
tomine11
Well-Known Member
The Mask - Naamio (1994)
Nyrölä 3 (2004)
Kissa ja Varjo (1993)
The Golden Child (1986) (Kultainen Lapsi)
“from zero to hero”
Nuin ne vinhasti väittävät tämän hepun kanssa asioiden etenevän.. tai siis pikemminkin naamari ainakin niin lepertelee käyttäjänsä korvaan.
Vaikka vihernaamaisesta hörhelöstä on tällä kertaa kyse ja tietyllä tavalla jopa ”supersankarista”, niin ei silti mennä vihreän ja äkäisen lihaskimpun matkassa elikkäs Hulkin, saatika Vihreän Menninkäisen reessä vaan tämä jebbe porhaltaa paikalle tornadomaisen pyörremyrskymäisesti ”omana itsenään”.
Jotenkin tästä tulee mieleen että onkohan tekivät vahdanneet ja tarkkaan syynänneet Roger Rabbit leffaa ja tehdä siitä ikään kuin tälläisen vähän erilaisen ja erityylisen oman juttunsa. Tuntuu kuitenkin että tämä on osittain sillain piirretty elokuva, vaikkei olekaan.
Stanley Ipkiss (Jim Carrey) on pankkivirkailija. Hän sattuu saamaan näppeihinsä muinaisen naamion..
..kyseinen naamio on siitä hassu kapistus että se pystyy vapauttaa syvimmät halut häneltä joka sen kasvoillensa asettaa. Noiden halujen täytäntöönpanemisen avuksi hän saa melkoisen yli-inhimillset kyvyt.. niiden avulla hän pystyy villeimmätkin halunsa tuoda kaikkien nähtäville. Tosiaan naama siinä kans muuttuu vihreäksi kun naamiosta ikään kuin hänen uudet ”supersankarikasvot” muotoutuvat.. kaksoiselämä on valmis alkamaan ! päivällä pankkiiri ja yöllä tuo erikoinen heppu vailla estoja ”supersankarivoimineen”.
Kun kerrankin se elämän tilaisuus tulee niin eihän mies malta olla jättää sitä käyttämättä. Nyt jos koskaan on tilaisuus vakuuttaa Tina Carlyle (Cameron Diaz).. miehen naisasiat kun eivät omissa nahkoissa ollessa sujuneet kovinkaan mallikkaissa merkeissä. Nyt on kuitenkin uusi aika koittanut silläkin rintamalla ja aika valloittaa tämän ihastuksen kohteen sydän..
..kaiken ylenpalttisen koheltamisen keskellä hän joutuu myös rikollisten silmätikuksi, osittain juurikin persoonallisen estottomuutensa johdosta.. viholliseksi hänelle muotoutuu rikollinen nimeltään Dorian Tyler (Peter Greene) joka on myös iskenyt silmänsä tähän samaiseen neitoseen kuin mitä päähenkilömme… sillä samalla rykäyksellä elokuvaan saadaan myös poliisietsivä Kellaway (Peter Riegert) sotkettua mukaan.
Jim Carrey on tässä sinä ”omana itsenään” mitä niin monesti valkokankaalla tuppaa olemaan.. aivan yltiöenerginen pakkaus, naamansa vääntelijä&ilveilijä ja kyllähän se kroppansakin aikamoisen moneen asentoon siinä saamalla saa taivuteltua…
…huumoria tietysti juurikin tuosta Jim Carreyn vääntelystä pyritään ottamaan irti niin paljon kuin mahdollista, tuolloin homma heitetään aivan läskiksi ja kohellus on se ainoa sama joka päässä tuolloin jyskyttää itse kullakin.. toki myös käsikirjoitus yrittää kompata tilannetta omalta osaltaan parhaansa mukaan..
..hieman yllättäen huumori taipuu jopa hieman anarkistisuuteen, kun tuo vihreä isopäinen egonaattori kylvää tuhoa toimillaan mutta samalla myös hurmaa itse kunkin. Kirottu naamari on melkoinen voimanpesä, totta tosiaan.
Aikamoisen tykityksellä miehen elokuvia tuolloin tuli, nimittäin yhden vuoden sisään häneltä tuli kolme elokuvaa peräti.. tämä The Mask, Nuija ja Tosinuija sekä Ace Ventura – Lemmikkidekkari. Vallankin Nuija ja Tosinuija jaksaa edelleenkin nauruhermot laittaa töihin oikein urakalla&tosissaan ! se nyt vaan on aivan huikean hauska pätkä vuodesta toiseen. Siinä jotenkin Jim Carrey energinen ylipöhkäys osuu kohdilleen, miehen kovin suuri fani en noin muutoin kyllä ole se sanottakoon.
Monesti nuo miehen elokuvat pyrkivät vain pitkälti olemaan JCarreyn ”kyvyn” esittelemistä elikkäs visuaalista naamanvääntämistä hyvin pitkälti siis. Onhan sitä tuttua juttua tuolta osin siis tässäkin elokuvassa tarjolla aivan yltiömäisen paljon.. sekä yltiökylläisesti hölmöilyä kohelluksen kera noin ylipäätään.
Noh, on siinä muitakin näyttelijöitä kuitenkin mukana.. Cameron Diaz, Peter Greene, Orester Matacena, Peter Riegert, Richard Jeni…
Ohjaajana on Chuck Russell, kyseinen heppu on ohjannut vaikkapas elokuvan nimeltään Nightmare on Elm Street 3 Onpa se sit Isoa Arskaakin käskyttänyt Eraserin muodossa.
Saipa elokuva muuten Oscar ehdokkuuden erikoistehosteistaan. Jotta efekti-rypistely-tykittelyä on sitten siinä Jimin naamanvääntelyn lisäksi kanssa luvassa paljon. Sillain noi erikoisefektit ovat tehty kieltämättä aikamoisen hyvin ja erityisesti siltä osin millä tavalla ne itse muuhun elokuvaan saatu istutettua&ujutettua olennaisena osana mutta ei oikeastaan lainakaan sillain häiritsevällä tavalla erotu siitä kuten tökerösti CGI aivan liian monesti välittyy nykyään. Jotenkin mielensyövereistä seuraavat sanat kumpuavat esiin tämän kohdalla .. värikyllästetty cartoon style fiilis.
Hömppäskäinen häröily.. taas sellainen tekele, josta ei oikein tiedä että pitääkö tästä vai ei. Taisipa tälle tulla toinenkin leffa, elikkäs jatkoa mutta se taidettiin aivan totaalisesti lytätä ja ei tainut JCarrey siinä olla. Olikohan sitten vielä lisäksi jokin animaatio sarjakin tälle tehty !? no joo…
Nuin ne vinhasti väittävät tämän hepun kanssa asioiden etenevän.. tai siis pikemminkin naamari ainakin niin lepertelee käyttäjänsä korvaan.
Vaikka vihernaamaisesta hörhelöstä on tällä kertaa kyse ja tietyllä tavalla jopa ”supersankarista”, niin ei silti mennä vihreän ja äkäisen lihaskimpun matkassa elikkäs Hulkin, saatika Vihreän Menninkäisen reessä vaan tämä jebbe porhaltaa paikalle tornadomaisen pyörremyrskymäisesti ”omana itsenään”.
Jotenkin tästä tulee mieleen että onkohan tekivät vahdanneet ja tarkkaan syynänneet Roger Rabbit leffaa ja tehdä siitä ikään kuin tälläisen vähän erilaisen ja erityylisen oman juttunsa. Tuntuu kuitenkin että tämä on osittain sillain piirretty elokuva, vaikkei olekaan.
Stanley Ipkiss (Jim Carrey) on pankkivirkailija. Hän sattuu saamaan näppeihinsä muinaisen naamion..
..kyseinen naamio on siitä hassu kapistus että se pystyy vapauttaa syvimmät halut häneltä joka sen kasvoillensa asettaa. Noiden halujen täytäntöönpanemisen avuksi hän saa melkoisen yli-inhimillset kyvyt.. niiden avulla hän pystyy villeimmätkin halunsa tuoda kaikkien nähtäville. Tosiaan naama siinä kans muuttuu vihreäksi kun naamiosta ikään kuin hänen uudet ”supersankarikasvot” muotoutuvat.. kaksoiselämä on valmis alkamaan ! päivällä pankkiiri ja yöllä tuo erikoinen heppu vailla estoja ”supersankarivoimineen”.
Kun kerrankin se elämän tilaisuus tulee niin eihän mies malta olla jättää sitä käyttämättä. Nyt jos koskaan on tilaisuus vakuuttaa Tina Carlyle (Cameron Diaz).. miehen naisasiat kun eivät omissa nahkoissa ollessa sujuneet kovinkaan mallikkaissa merkeissä. Nyt on kuitenkin uusi aika koittanut silläkin rintamalla ja aika valloittaa tämän ihastuksen kohteen sydän..
..kaiken ylenpalttisen koheltamisen keskellä hän joutuu myös rikollisten silmätikuksi, osittain juurikin persoonallisen estottomuutensa johdosta.. viholliseksi hänelle muotoutuu rikollinen nimeltään Dorian Tyler (Peter Greene) joka on myös iskenyt silmänsä tähän samaiseen neitoseen kuin mitä päähenkilömme… sillä samalla rykäyksellä elokuvaan saadaan myös poliisietsivä Kellaway (Peter Riegert) sotkettua mukaan.
Jim Carrey on tässä sinä ”omana itsenään” mitä niin monesti valkokankaalla tuppaa olemaan.. aivan yltiöenerginen pakkaus, naamansa vääntelijä&ilveilijä ja kyllähän se kroppansakin aikamoisen moneen asentoon siinä saamalla saa taivuteltua…
…huumoria tietysti juurikin tuosta Jim Carreyn vääntelystä pyritään ottamaan irti niin paljon kuin mahdollista, tuolloin homma heitetään aivan läskiksi ja kohellus on se ainoa sama joka päässä tuolloin jyskyttää itse kullakin.. toki myös käsikirjoitus yrittää kompata tilannetta omalta osaltaan parhaansa mukaan..
..hieman yllättäen huumori taipuu jopa hieman anarkistisuuteen, kun tuo vihreä isopäinen egonaattori kylvää tuhoa toimillaan mutta samalla myös hurmaa itse kunkin. Kirottu naamari on melkoinen voimanpesä, totta tosiaan.
Aikamoisen tykityksellä miehen elokuvia tuolloin tuli, nimittäin yhden vuoden sisään häneltä tuli kolme elokuvaa peräti.. tämä The Mask, Nuija ja Tosinuija sekä Ace Ventura – Lemmikkidekkari. Vallankin Nuija ja Tosinuija jaksaa edelleenkin nauruhermot laittaa töihin oikein urakalla&tosissaan ! se nyt vaan on aivan huikean hauska pätkä vuodesta toiseen. Siinä jotenkin Jim Carrey energinen ylipöhkäys osuu kohdilleen, miehen kovin suuri fani en noin muutoin kyllä ole se sanottakoon.
Monesti nuo miehen elokuvat pyrkivät vain pitkälti olemaan JCarreyn ”kyvyn” esittelemistä elikkäs visuaalista naamanvääntämistä hyvin pitkälti siis. Onhan sitä tuttua juttua tuolta osin siis tässäkin elokuvassa tarjolla aivan yltiömäisen paljon.. sekä yltiökylläisesti hölmöilyä kohelluksen kera noin ylipäätään.
Noh, on siinä muitakin näyttelijöitä kuitenkin mukana.. Cameron Diaz, Peter Greene, Orester Matacena, Peter Riegert, Richard Jeni…
Ohjaajana on Chuck Russell, kyseinen heppu on ohjannut vaikkapas elokuvan nimeltään Nightmare on Elm Street 3 Onpa se sit Isoa Arskaakin käskyttänyt Eraserin muodossa.
Saipa elokuva muuten Oscar ehdokkuuden erikoistehosteistaan. Jotta efekti-rypistely-tykittelyä on sitten siinä Jimin naamanvääntelyn lisäksi kanssa luvassa paljon. Sillain noi erikoisefektit ovat tehty kieltämättä aikamoisen hyvin ja erityisesti siltä osin millä tavalla ne itse muuhun elokuvaan saatu istutettua&ujutettua olennaisena osana mutta ei oikeastaan lainakaan sillain häiritsevällä tavalla erotu siitä kuten tökerösti CGI aivan liian monesti välittyy nykyään. Jotenkin mielensyövereistä seuraavat sanat kumpuavat esiin tämän kohdalla .. värikyllästetty cartoon style fiilis.
Hömppäskäinen häröily.. taas sellainen tekele, josta ei oikein tiedä että pitääkö tästä vai ei. Taisipa tälle tulla toinenkin leffa, elikkäs jatkoa mutta se taidettiin aivan totaalisesti lytätä ja ei tainut JCarrey siinä olla. Olikohan sitten vielä lisäksi jokin animaatio sarjakin tälle tehty !? no joo…
Nyrölä 3 (2004)
Mitäpäs sitä suotta ykköstä ja kakkosta väsäämään kun voi suoraan tehdä kolmososan ! näpsäkkää ettenkö sanoisi
On muuten hyvä tunnusbiisi tässä ja sisältää itse paikkakunnan nimenkin sanoitus. Ei tätä sentään itse Nyrölässä olla kuvattu.. vaikka samanlainen paikka se tässä elokuvassa hyvin pitkälti on kuin mitä oikeassakin elämässä. Käytännössä ikään kuin keskellä ei mitään on tämänkin elokuvan Nyrölä, toki ei kuitenkaan isommasta kaupungista ihan hirmuisen kaukana.
Onhan tämä jälleen kerran laadukasta Tapio Piiraisen tekemää matskua (käsikirjoitus ja ohjaus), jonka parissa viihtyy erinomaisesti. On sellaista kotimaista huumoria joka meikäläiseen uppoaa mainiosti.
Mies nimismies ajeli humlassa ja sai potkut, joten paikkakunnalla on nyt uusi nimismies Jaana Mansikka (Maija Junno).. naista tulee hätyyttelemään kotiovelle omalaatuinen pastori Rouhiainen (Oiva Lohtander)… hänelle nimittäin kävi joku tunnustamassa syntinsä, murha on tehty ja hän saa tietää ruumiin olinpaikan.
Siitä pitää sitten alkaa tutkia että kukas se ois tämän takana ! Murhattu ruumis on tummaihoisen Nazirin, tuo paikallinen pitsanpaistaja joka taisi jaella kyseisen kyläpahasen rouville hitusen liian innokkaasti kotitilauksia.. paikalliset poliisit tuntuvat olevan melkoisen surkuhupaisaa porukkaa siellä tutkimuspaikalla toimiensa perusteella.. ihmekkös tuo kun kaiken kukkuraksi Kummelistithan (Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen) ne noita kahta toopea poliisia tässä esittävät..
..joten kaksikko päättä ryhtyä tarvittaviin tutkimustoimiin toimiin itsenäisesti ja saavat avuksensa murhatun ystävän Saddam (Kai Lehtinen).
Paikallinen moottoripyöräjengi tuntuu pitävän paikkakunnan asukkaat melkoisen hiljaisina jo pelkästään sillä että on olemassa, nimittäin paikallisilta asukkailta ei oikein tunnu saavan kovinkaan helposti irti tietoa niin että kielenkannat alkaisivat laulamaan, ei oikein mihinkään liittyen. Joten melkoisen tikkuista tuon selvittäminen tuntuu alussa olevan kun paikalliset ”maalaiset” ovat käytökseltään mitä ovat, mutta kaksikko on päättänyt saada selvyyden asioihin ja laittaa ne halki, poikki & pinoon.. tiukka tuttkimustyö kuitenkin hiljalleen alkaa tulosta ja sieltä täältä alkaa juttuakin hivenen irtoamaan ja niitä sitten aletaan toisiinsa liittelemää ja kytkemään.. jotta koko kylän salaisuudet alkavat hiljalleen selviämään.
Liekö Kunnanjohtaja Pentti Hakulinen (Tapio Liinoja) myöskään ihan puhtaat jauhot pussissa.. muitakin näyttelijöitä tässä on mm. Kristiinä Elstelä, Eppu Salminen, Paavo Pentikäinen, Markku Maalismaa, Mari Rantasila…
Sopivan lakonista huumoria joka tosiaan meitsiin uppoaa kivasti. Elokuvassahan kaikki henkilöhahmot ovat karrikoituja arjen ennakkoluulojen mukaisella tavalla ! ..
..huumorinkukkanen kukkii tässä, aivan kuten vaikkapas myös elokuvissa Poliisin Poika tai Siivoton Juttu jotka ovat myöskin leffoina kans Tapio Piiraisen käsialaa hyvin pitkälti ja joissa huumori on äärimmäisen olennainen osa. Onhan toki Tapio Piirainen paljon muutakin hyviä juttuja tehnyt näiden mainittujen lisäksi vielä.
Niin juu, mikään kovin pitkä tämä ei ole, kestoa on vain 55minuutin verran.
Samaisella levyllä on myös Kissa ja Varjo niminen elokuva, joka se ainakin takakannen tekstien perusteella kuulostaa myöskin mielenkiintoiselta tapaukselta.
On muuten hyvä tunnusbiisi tässä
ja sisältää itse paikkakunnan nimenkin sanoitus. Ei tätä sentään itse Nyrölässä olla kuvattu.. vaikka samanlainen paikka se tässä elokuvassa hyvin pitkälti on kuin mitä oikeassakin elämässä. Käytännössä ikään kuin keskellä ei mitään on tämänkin elokuvan Nyrölä, toki ei kuitenkaan isommasta kaupungista ihan hirmuisen kaukana.Onhan tämä jälleen kerran laadukasta Tapio Piiraisen tekemää matskua (käsikirjoitus ja ohjaus), jonka parissa viihtyy erinomaisesti. On sellaista kotimaista huumoria joka meikäläiseen uppoaa mainiosti.
Mies nimismies ajeli humlassa ja sai potkut, joten paikkakunnalla on nyt uusi nimismies Jaana Mansikka (Maija Junno).. naista tulee hätyyttelemään kotiovelle omalaatuinen pastori Rouhiainen (Oiva Lohtander)… hänelle nimittäin kävi joku tunnustamassa syntinsä, murha on tehty ja hän saa tietää ruumiin olinpaikan.
Siitä pitää sitten alkaa tutkia että kukas se ois tämän takana ! Murhattu ruumis on tummaihoisen Nazirin, tuo paikallinen pitsanpaistaja joka taisi jaella kyseisen kyläpahasen rouville hitusen liian innokkaasti kotitilauksia.. paikalliset poliisit tuntuvat olevan melkoisen surkuhupaisaa porukkaa siellä tutkimuspaikalla toimiensa perusteella.. ihmekkös tuo kun kaiken kukkuraksi Kummelistithan (Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen) ne noita kahta toopea poliisia tässä esittävät..
..joten kaksikko päättä ryhtyä tarvittaviin tutkimustoimiin toimiin itsenäisesti ja saavat avuksensa murhatun ystävän Saddam (Kai Lehtinen).
Paikallinen moottoripyöräjengi tuntuu pitävän paikkakunnan asukkaat melkoisen hiljaisina jo pelkästään sillä että on olemassa, nimittäin paikallisilta asukkailta ei oikein tunnu saavan kovinkaan helposti irti tietoa niin että kielenkannat alkaisivat laulamaan, ei oikein mihinkään liittyen. Joten melkoisen tikkuista tuon selvittäminen tuntuu alussa olevan kun paikalliset ”maalaiset” ovat käytökseltään mitä ovat, mutta kaksikko on päättänyt saada selvyyden asioihin ja laittaa ne halki, poikki & pinoon.. tiukka tuttkimustyö kuitenkin hiljalleen alkaa tulosta ja sieltä täältä alkaa juttuakin hivenen irtoamaan ja niitä sitten aletaan toisiinsa liittelemää ja kytkemään.. jotta koko kylän salaisuudet alkavat hiljalleen selviämään.
Liekö Kunnanjohtaja Pentti Hakulinen (Tapio Liinoja) myöskään ihan puhtaat jauhot pussissa.. muitakin näyttelijöitä tässä on mm. Kristiinä Elstelä, Eppu Salminen, Paavo Pentikäinen, Markku Maalismaa, Mari Rantasila…
Sopivan lakonista huumoria
joka tosiaan meitsiin uppoaa kivasti. Elokuvassahan kaikki henkilöhahmot ovat karrikoituja arjen ennakkoluulojen mukaisella tavalla ! ....huumorinkukkanen kukkii tässä, aivan kuten vaikkapas myös elokuvissa Poliisin Poika tai Siivoton Juttu jotka ovat myöskin leffoina kans Tapio Piiraisen käsialaa hyvin pitkälti ja joissa huumori on äärimmäisen olennainen osa. Onhan toki Tapio Piirainen paljon muutakin hyviä juttuja tehnyt näiden mainittujen lisäksi vielä.
Niin juu, mikään kovin pitkä tämä ei ole, kestoa on vain 55minuutin verran.
Samaisella levyllä on myös Kissa ja Varjo niminen elokuva, joka se ainakin takakannen tekstien perusteella kuulostaa myöskin mielenkiintoiselta tapaukselta.
Takakannen mukkaan tämä elokuva yhdistelis spagettiwesternin ja filmnoirin kuvastoa suomalaisen komedian ja Komisario Palmujen perinteeseen… itse leffan tarinallinen kuvio kuulostaa kans mielenkiintoiselta
….(täytyy tähän aikanaan muokkailla omat mielipiteet tästä elokuvasta)…
….(täytyy tähän aikanaan muokkailla omat mielipiteet tästä elokuvasta)…
Onkohan Pepsi ollut tämän elokuvan sponsorina vai mitä ihmettä minä juuri näin !? viitaten tuohon pieneen videopätkään joka tässäkin liitteenä olis.
Eddie Murphy on tässä pääosassa.. on siellä kans Charles Dance, Victor Wong, Randall ‘Tex’ Cobb…
Koko elokuva on todella erikoinen suorastaan voisi melkeinpä sanoa että ”outo”..
..ensimmäinen katselukerta nostattaa vain hämmennyksen tunneta pintaan että mitähän sitä juuri katseli..
..vaatii vähintään toisen katselukerran että tästä jotenkin edes saa otetta että mikä tämä oikein on !
The Story of Pepsi Can (The Golden Child)
10 Things You Didn't Know About GoldenChild
Elikkäs tekijät tässä aika totaalisesti muuttuivat siihen nähden keiden tässä oli tarkoitus alun perin tehdä… niin kävi myös tarinallekin käsikirjoituksen muodossa.
Tuo on myös totta että tästä tulee JCarpenterin ohjaus Säpinää Chinatownissa aikasmoisen paljon kans mieleen…
-A teaser trailer was released in the summer of 1986 featuring no footage from the film, consisting of Eddie Murphy riding a yak through a blizzard, complaining, "If I'm the Chosen One, how come I'm freezing while you're sitting in a warm movie theater? Chosen One, my behind! Why couldn't someone choose me to go to the Bahamas?" Vilmos Zsigmond did the cinematography for the teaser, which remains unreleased officially on home video (even missing from the 2020 "Paramount Presents" blu-ray), but was finally made available on YouTube in 2021 via amateur film-scanner Denis-Carl Robidoux.
-The film was intended as a serious adventure drama, with Mel Gibosn in the lead role. After Gibson turned the film down and Eddie Murphy replaced him, the script was rewritten as a partial comedy.
-Eddie Murphy turned down a role in Star Trek IV : Kotiinpaluu (1986) in order to make this film. Both films were released on the same day. The teaser for this film was shown before Star Trek IV.
-George Miller was Eddie Murphy’s first choice for director. He turned it down because Murphy kept him waiting at a meeting for four hours.
-John Carpenter was offered the job as director. He later went on to direct the similar film Säpinää Chinatownissa (1986). However, three actors from this movie (Victor Wong, James Hong, and Peter Kwong), starred in that film as well.
-Eddie Murphy trashed this movie while promoting Prinssille Morsian (1988), saying the original script was far better than the finished product (indeed, the novelization is closer to what was intended).
-Eddie Murphy’s first Fantasy film.
-Alan Silvesti was the original choice to write the film's score and even met with the producers in Spring of 1986 about the job. Later in the summer, it was announced that John Barry had been hired to score the film.
Although the Golden Child is referred to as a boy throughout the film, J.L. Reate is actually a girl.
--------------------------------------
Pepsimainoksesta puheen ollen ! Ben Brereton Diaz, pomppas aika tuiki tuntemattomuudesta yht’äkkisesti maailman tietoisuuteen jalkapallossa kun viime ja toissa kaudella alkoi nostamaan pelaamisensa tasoaan yllättävän paljon ensin seurajoukkueen riveissä (Blackburn Rovers) ja sitten sai Chilen suunnalta kun äidillä jotain sukujuuria sinne niin kutsun heidän A-maajoukkueeseen.. suoraan sitten Brasiliaa vastaan noissa Copa American peleisssä (Etelä-Amerikan Mestaruuskisat).. niin siellä maalia kehiin ja villitsi koko Chilen aivan sekaisin aivan totaalisesti ! Sit siitä tuli niiden Pepsi mainoskasvokin…
viitaten tuohon pieneen videopätkään joka tässäkin liitteenä olis.Eddie Murphy on tässä pääosassa.. on siellä kans Charles Dance, Victor Wong, Randall ‘Tex’ Cobb…
Koko elokuva on todella erikoinen suorastaan voisi melkeinpä sanoa että ”outo”..
..ensimmäinen katselukerta nostattaa vain hämmennyksen tunneta pintaan että mitähän sitä juuri katseli..
..vaatii vähintään toisen katselukerran että tästä jotenkin edes saa otetta että mikä tämä oikein on !
The Story of Pepsi Can (The Golden Child)
10 Things You Didn't Know About GoldenChild
Elikkäs tekijät tässä aika totaalisesti muuttuivat siihen nähden keiden tässä oli tarkoitus alun perin tehdä… niin kävi myös tarinallekin käsikirjoituksen muodossa.
Tuo on myös totta että tästä tulee JCarpenterin ohjaus Säpinää Chinatownissa aikasmoisen paljon kans mieleen…
-A teaser trailer was released in the summer of 1986 featuring no footage from the film, consisting of Eddie Murphy riding a yak through a blizzard, complaining, "If I'm the Chosen One, how come I'm freezing while you're sitting in a warm movie theater? Chosen One, my behind! Why couldn't someone choose me to go to the Bahamas?" Vilmos Zsigmond did the cinematography for the teaser, which remains unreleased officially on home video (even missing from the 2020 "Paramount Presents" blu-ray), but was finally made available on YouTube in 2021 via amateur film-scanner Denis-Carl Robidoux.
-The film was intended as a serious adventure drama, with Mel Gibosn in the lead role. After Gibson turned the film down and Eddie Murphy replaced him, the script was rewritten as a partial comedy.
-Eddie Murphy turned down a role in Star Trek IV : Kotiinpaluu (1986) in order to make this film. Both films were released on the same day. The teaser for this film was shown before Star Trek IV.
-George Miller was Eddie Murphy’s first choice for director. He turned it down because Murphy kept him waiting at a meeting for four hours.
-John Carpenter was offered the job as director. He later went on to direct the similar film Säpinää Chinatownissa (1986). However, three actors from this movie (Victor Wong, James Hong, and Peter Kwong), starred in that film as well.
-Eddie Murphy trashed this movie while promoting Prinssille Morsian (1988), saying the original script was far better than the finished product (indeed, the novelization is closer to what was intended).
-Eddie Murphy’s first Fantasy film.
-Alan Silvesti was the original choice to write the film's score and even met with the producers in Spring of 1986 about the job. Later in the summer, it was announced that John Barry had been hired to score the film.
Although the Golden Child is referred to as a boy throughout the film, J.L. Reate is actually a girl.
--------------------------------------
Pepsimainoksesta puheen ollen ! Ben Brereton Diaz, pomppas aika tuiki tuntemattomuudesta yht’äkkisesti maailman tietoisuuteen jalkapallossa kun viime ja toissa kaudella alkoi nostamaan pelaamisensa tasoaan yllättävän paljon ensin seurajoukkueen riveissä (Blackburn Rovers) ja sitten sai Chilen suunnalta kun äidillä jotain sukujuuria sinne niin kutsun heidän A-maajoukkueeseen.. suoraan sitten Brasiliaa vastaan noissa Copa American peleisssä (Etelä-Amerikan Mestaruuskisat).. niin siellä maalia kehiin ja villitsi koko Chilen aivan sekaisin aivan totaalisesti !
Sit siitä tuli niiden Pepsi mainoskasvokin…
tomine11
Well-Known Member
Looney Tunes: Taas Kehissä (Looney Tunes: Back in Action) (2003)
The Covenant (2006)
Renny ”Lauri Mauritz Harjola” Harlin se pistelee menemään, ei parastaan onneksi tämän parissa. Nimittäin ei kovinkan kummoinen ole tämä elokuva..
..kait se oli tehtävä sitten vähän kuin oma ”Harry Potter” myös Rennyt… sehän teki myös oman ”Die Hard 3” elokuvansa, kun ei siihen virallisen leffan puikkoihin päässyt kuh John McTiernan sen nappas ja vaikka vähän erilainen Die Hard siitä tulikin, niin hyvä leffa se oli ! Onneksi tuolloin McTiernan osas vielä tehdä oikeasti hyvän leffan, sen jalon taidon se sitten hyppysistään totaalisesti kadotti valitettavasti. Toisin taasen oli sitten Rennyn oma kopio siitä 12 Rounds, joka oli erittäin väsynyt tekele ja idealtaan melkein yksi yhteen.
Tässä ollaan Englannissa ja siel Ipswichin suunalla. Spencer Academy opiskelijat ovat kuulemma kampuksen kovia kundeja. Siellä neljä ystävystä jakavat keskenään 300-vuoden vanhan salaisuuden. He ovat velhoja, 1600-luvulla eläneiden noitien jälkeläisiä.. apajille ilmaantuu kuin tyhjästä viides jannu ja tuntuu siltä että porukkaa alkaa oudosti kärsimään tai kuolemaan nelikon ympärillä, varsinkin heille läheiset ihmiset. Kuka tuo mystinen tyyppi on jamistä mahtaa olla kyse, se jää poikien harteille ja heidän selvitettäväksi.
Esiintyjiä ovat mm. Steven Strait, Sebastian Stan, Taylor Kitsch, Toby Hemingway, Chace Crawford, Laura Ramsey, Jessica Lucas…
Teinitrilleriksi tämän vois kait luokitella.
Siloposkiset kampustelijat, nuo pojat urhokkaat ovat saavuttamassa iän jolloin heille on napsahtamassa entistä suuremmat voimat, mitä velhoiluun tulee. Viihdetarkoitukseen noita voimia on vaarallista käyttää, koska siihen voi jäädä koukkuun.. eikä paljastuminen ihmiskunnalle ole hyvä juttu sinällään. Silti he sitä tekevät kun toisiensa kanssa nujuilevat, tyttöjä kans niillä koetellaan iskeä samalla kun autojakin voidaan tehdä vetävämmän oloiseksi.
..ilmeisesti vuonna 1996 ilmestyi hyvin samankaltainen elokuva idealtaan Noitapiiri nimeltään.. siinä olivat kuin teinitytöt pääosassa ja leffa kait oli astetta syvällisempi tutkielma… kuin mitä tämä efektileikittely on kera pienen HP:n tapaisen leikittelyn.
Toimintakohtauksissa käytetään välillä Bullet time efektiä hidasteluineen. Muutoinkin elokuvan erikoisefektit ovat hyvin videopelimäisen oloisia kaikkinensa. Kokoaikainen yö tuntuu melkeinpä myös olevan vallitsevana ulkoilmana.. ulkosalla melkeinpä pilkkosenpimeää mutta sen pointti lieneekin siinä että nahka ja pelti kiiltää !
Tyypit jäävät kokonaisuudessaan todelle etäisiksi tapauksiksi.. ei vaan koko homma ja asetelma meinaa napata oikein mukaansa muutenkaan tässä, vaikka kuinka koettais tarjota siihen mahdollisuuden..
..siltikään eipä tämä taida edes olla Rennyn huonoin leffa (toki sinne häntäpäähän kyllä suuntautuu) joten eipä oikein hurraa huutoihin aihetta ole tämän kanssa kovinkaan hirmuisesti. Onhan siellä toki useampikin todella heikko tekele.. vaikkapas se Hercules oli käsittämättömän hengetön tekele, ei pysty tajuamaan miten sellainenkin saatiin aikaiseksi lopulta niin mitään sanomattamaksi se latistu.. toki Luokkakokous 3 on sitten jo aivan oma lukunsa, aivan käsittämätöntä surkeutta !
Taasen vaikkapas paljon parjattu ja herjattu Kurkunleikkaajien Saari ei ole alkuunkaan niin huono tekele kun se on kaikkialla jostain ihmeen syystä tuomittu. Se on itseasiassa yllättävän kelpo sellainen ehtaa ja kunnollinen vanhan ajan seikkailuelokuva ! on siinäkin omat puutteensa mutta hyvääkin siitä kans löytyy.
Meni hivenen kieltämättä itselläni puolivaloilla katseltuna tämä, niin olikohan tässä sitä pientä perinteistä Rennymäistä Suomi viittausta ?
trailer…
Dead Space : Downfall (2008)
Taitaa olla esiosaa animaation muodossa sille ensimmäisellä Dead Space pelille.. ilmeisesti jokin pieni sarjakuva sijoittuu vielä aikaan tätäkin ennen sitten. Tämä animaatio joka tapauksessa loppuu siihen mistä ensimmäinen peli alkaa. Näitä taitaa olla toinenkin animaatio joka on ilmestynyt 2011 vuonna DS: Aftermath.
Ääninäyttely on tässä erittäin hyvää ja ylipäätänsä koko äänimaailma noin ylipäätään aivan huipputasoa ! eikä kalpene oikeastaan minkään rinnalla vaikka ökykallis tuotos ja oikea elokuva mihin on ääniin panostettu viimeisen päälle niin tämä siinä rinnalla voi ylväästi kulkea. Tyypit nyt näyttävät miltä näyttävät tässä, kyllähän noita kahtelee mutta peli näyttää ihan pirun paljon tyylikkäämmältä ja paremmalta ! Animaatio on tehty pitkälti käsinpiirretysti mutta jonkin verran myös tietsikka CGI:tä mukana on.
Alussa tulee ilmoille hätäviestiä että nyt on asiat aika heikolla tolalla ja tämä alus ja meidät pitää tuhota.. tuhota sana sitten jää jankkaamaan ilmoille…
Sinällään erittäinkin tutunoloinen tarina.. joukko kaivajia tuovat alukseensa jonkin mystisen esineen.. jota olis tarkoitus alkaa tutkia että mikäs ihme tää on !? noh sehän alkaa sitten omalta osaltaan tartuttamaan heti ihmisväestöä..
..tartunta tekee itse kustakin hepusta hiljalleen täysin sekopäisiä hulluja jotka alkavat tappamaan joko itseään tai murhaamaan muita.. aikanaan ne myös ihmisruumistaa muuntautuvat myös melkoisen groteskin näköisiä otuksiksi.. jotka ihmisistä tekevät veripalttoota ja repivät raajat irti.
Erästä tyyppiä ei sillain onnista kun vaimo päätyy vetämään hakulla kaulaansa melkoisen auki.. hädissään mies kaappaa naisensa mukaan ja lähtee pienemmällä hätäsukkulalla karkuun, mikä ei tainnut olla kovinkaan hyvä idea.. pakoalus ajautuu lopulta isommalle alukselle nimeltään Ishimura. Jossa porukka sen vastaan ottaa..
Tuohon mennessä on sellaiset puolisen tuntia tätä mennyt ja sillain aika sekava aloitus kun tyyppejä tulee ja menee melkoista tahtia ja laitetaanpa porukkaa myös kahtia.. monesti tapahtumia on pitkälti tapahtunut ja ne edenneet jo pitkälle, ennen kuin niihin siirrytään mukaan seuraamaan ja sitä kautta aikamoisen sekavaksi tekee myös katsojan olotilan tämän äärellä, menee kyllä tovi päästä siihen itse asiaan mukaan katsojan tämä alkupuolella ja jäsennellä mitä on tapahtunut kun niitä ei periaatteessa selitetä tai alusta näytetä.
Siitä sitten alkaa tosiaan tapahtumaan USG Ishimurallakin hyvin pikaiseen menemään päin honkia ja porukkaa tippuu melkoista tahtia elävien kirjoista.. toki tervetuliastoivotukset ovat valmiina ja näille mystisille hirviölle ollaan valmiita antamaan lyijymyrkytystä tervetuliaistoivotuksena..
..vaan sen verran perhananmoista sakkia ovat että ihmiset jäävät todella pahasti alakynteen kun koko aluksen sisusta alkaa olemaan melkoisen punaiseksi uudelleen ”maalattu”.
Hiljalleen kuitenkin sellainen pieni ydinryhmä tässä hioutuu kasaan jota tässä sitten seurataan ja heidän epätoivoista selviytymistaistoa.. poppoo siitä yksitellen harvenee ja senhän tietää miten tässä käy jos peliä on pelannut.
Fuck sanaa hoetaan suhteellisen monta kertaa tämän aikana, lieköhän ennätys mitä piirrosanimaatioon tulee kyseisen sanan ilmoille täräyttämisessä.
Siitä se itse peli sitten käynnistyy, kun tämän animaation lopputekstit ovat pyörineet.. Twinkle twinkle little star…
trailer…
Melkoista poppoota tässä ihmisnäyttelijöiden osalta ! Brendan Fraser, Jenna Elfman, Steve Martin, Heather Locklear, Timothy Dalton, Joan Cusack, Dick Miller, Roger Corman, Bill Goldberg…
…toki vähintään yhtä suuressa arvossaan tässä elokuvassa ovat sitten myös ne piirretyt hahmot.
Porukat saa halutessaan pälättämään selkeää Suomea, joten dubbbausta löytyy jos niikseen haluaa.. tuli silti itse katsottua ihan alkuperäisin enkkuäänin.
Ohjaajanakin muuten hääräilee oikein Joe Dante.
Oikein agenttitoimintaa pitäis olla tarjolla ! mihinkä viitanne jo kannen teksti ”Kuinka he ratkaisevat arvoituksen ilman johtolankaa?”…
…Repe Sorsa ja Väiski Vemmelsääri yhdessä ihmisystävien kera pyrkivät selvittää erään ihmisen katoamisen.. tai jotain… toki muitakin siellä välillä pyörähtää kuten Scooby Doo ja paaaaljon muitakin muta pienemmin kuin tuo kaksikko. Nimittäin kaikki, aivan kaikki ! on tässä jotenkin äärettömän sekavan oloista oikein saada mitään selvyyttä mitä tässä oikeasti tapahtuu.
Viittauksia on aivan tajuttomasti kaikkeen muuhun (Psyko, Doctor Who, Dr.Strangelove, Tappavea Ase, Bond… Repe se tykittää sit Burtonin Batmobiililla…), siis niitä ladellaan aivan hengästyttävällä sarjatulituksella, sitä kautta tämän elokuvan oma identiteetti katoaa käytännössä kokonaan.. eikä tästä oikein kunnolla ota selkoa..
..sen verran selvyyttä saa että ihmisnäyttelijät vetävät kyllä aivan alta lipan.. todella surkeita näyttelijäsuorituksia toinen toisensa perään tämän parissa luvassa.
Tässä ollaan hyvin pitkälti oikeassa maailmassa ja siellä nämä pari piirroshahmoa ovat meiningeissä vahvasti mukana. Warner Brossin studoilla alussa ollaan.. siitä sitten lähdetään Las Vegasiin ja kasinoille jossa kuulemma kaikki eläkeläiset hengaavat Tosin ajoittain myös tuo aito maailma näyttää jotenkin tosi erikoiselta ja oudon ”piirrosmaiselta”, hämmentävällä tavalla..
..piirroshahmot eivät ole lainkaan niin sulavasti saatu sovitettua mukaan menoon kuin mitä oli vaikkapa Roger Rabbitin kohdalla. Aika epeleitä ne Zemeckis ja Spielberg kyllä olivat.
Vitsit tässä ovat kauttaaltaan hävyttömän heikkoja ja surkeita. Melkein hauskinta oli kun ne olivat aavikolla ja sitten paistoivat kananmunan siellä Repen nokan päällä.. sitten pohtivat onko tuo Wallmart myymälä kangastus tai jopa pelkkä mainos keskellä aavikkoa.. ois kyl ollut hupaisa kun olis ollut mainos.
Harvoin jos koskaan näkee mitään näin päämäärätöntä. Tuntuu että tekijätkään eivät ole tienneet mitä ovat tekemässä.
Niin juu, periaatteessa tämä Brandan Fraserin esittämä jätkä olis ikään kuin James Bondin poika.
trailer…
…toki vähintään yhtä suuressa arvossaan tässä elokuvassa ovat sitten myös ne piirretyt hahmot.
Porukat saa halutessaan pälättämään selkeää Suomea, joten dubbbausta löytyy jos niikseen haluaa.. tuli silti itse katsottua ihan alkuperäisin enkkuäänin.
Ohjaajanakin muuten hääräilee oikein Joe Dante.
Oikein agenttitoimintaa pitäis olla tarjolla ! mihinkä viitanne jo kannen teksti ”Kuinka he ratkaisevat arvoituksen ilman johtolankaa?”…
…Repe Sorsa ja Väiski Vemmelsääri yhdessä ihmisystävien kera pyrkivät selvittää erään ihmisen katoamisen.. tai jotain… toki muitakin siellä välillä pyörähtää kuten Scooby Doo ja paaaaljon muitakin muta pienemmin kuin tuo kaksikko. Nimittäin kaikki, aivan kaikki ! on tässä jotenkin äärettömän sekavan oloista oikein saada mitään selvyyttä mitä tässä oikeasti tapahtuu.
Viittauksia on aivan tajuttomasti kaikkeen muuhun (Psyko, Doctor Who, Dr.Strangelove, Tappavea Ase, Bond… Repe se tykittää sit Burtonin Batmobiililla…), siis niitä ladellaan aivan hengästyttävällä sarjatulituksella, sitä kautta tämän elokuvan oma identiteetti katoaa käytännössä kokonaan.. eikä tästä oikein kunnolla ota selkoa..
..sen verran selvyyttä saa että ihmisnäyttelijät vetävät kyllä aivan alta lipan.. todella surkeita näyttelijäsuorituksia toinen toisensa perään tämän parissa luvassa.
Tässä ollaan hyvin pitkälti oikeassa maailmassa ja siellä nämä pari piirroshahmoa ovat meiningeissä vahvasti mukana. Warner Brossin studoilla alussa ollaan.. siitä sitten lähdetään Las Vegasiin ja kasinoille jossa kuulemma kaikki eläkeläiset hengaavat
Tosin ajoittain myös tuo aito maailma näyttää jotenkin tosi erikoiselta ja oudon ”piirrosmaiselta”, hämmentävällä tavalla....piirroshahmot eivät ole lainkaan niin sulavasti saatu sovitettua mukaan menoon kuin mitä oli vaikkapa Roger Rabbitin kohdalla. Aika epeleitä ne Zemeckis ja Spielberg kyllä olivat.
Vitsit tässä ovat kauttaaltaan hävyttömän heikkoja ja surkeita. Melkein hauskinta oli kun ne olivat aavikolla ja sitten paistoivat kananmunan siellä Repen nokan päällä.. sitten pohtivat onko tuo Wallmart myymälä kangastus tai jopa pelkkä mainos keskellä aavikkoa.. ois kyl ollut hupaisa kun olis ollut mainos.
Harvoin jos koskaan näkee mitään näin päämäärätöntä. Tuntuu että tekijätkään eivät ole tienneet mitä ovat tekemässä.
Niin juu, periaatteessa tämä Brandan Fraserin esittämä jätkä olis ikään kuin James Bondin poika.
trailer…
The Covenant (2006)
Renny ”Lauri Mauritz Harjola” Harlin se pistelee menemään, ei parastaan onneksi tämän parissa. Nimittäin ei kovinkan kummoinen ole tämä elokuva..
..kait se oli tehtävä sitten vähän kuin oma ”Harry Potter” myös Rennyt… sehän teki myös oman ”Die Hard 3” elokuvansa, kun ei siihen virallisen leffan puikkoihin päässyt kuh John McTiernan sen nappas ja vaikka vähän erilainen Die Hard siitä tulikin, niin hyvä leffa se oli ! Onneksi tuolloin McTiernan osas vielä tehdä oikeasti hyvän leffan, sen jalon taidon se sitten hyppysistään totaalisesti kadotti valitettavasti. Toisin taasen oli sitten Rennyn oma kopio siitä 12 Rounds, joka oli erittäin väsynyt tekele ja idealtaan melkein yksi yhteen.
Tässä ollaan Englannissa ja siel Ipswichin suunalla. Spencer Academy opiskelijat ovat kuulemma kampuksen kovia kundeja. Siellä neljä ystävystä jakavat keskenään 300-vuoden vanhan salaisuuden. He ovat velhoja, 1600-luvulla eläneiden noitien jälkeläisiä.. apajille ilmaantuu kuin tyhjästä viides jannu ja tuntuu siltä että porukkaa alkaa oudosti kärsimään tai kuolemaan nelikon ympärillä, varsinkin heille läheiset ihmiset. Kuka tuo mystinen tyyppi on jamistä mahtaa olla kyse, se jää poikien harteille ja heidän selvitettäväksi.
Esiintyjiä ovat mm. Steven Strait, Sebastian Stan, Taylor Kitsch, Toby Hemingway, Chace Crawford, Laura Ramsey, Jessica Lucas…
Teinitrilleriksi tämän vois kait luokitella.
Siloposkiset kampustelijat, nuo pojat urhokkaat ovat saavuttamassa iän jolloin heille on napsahtamassa entistä suuremmat voimat, mitä velhoiluun tulee. Viihdetarkoitukseen noita voimia on vaarallista käyttää, koska siihen voi jäädä koukkuun.. eikä paljastuminen ihmiskunnalle ole hyvä juttu sinällään. Silti he sitä tekevät kun toisiensa kanssa nujuilevat, tyttöjä kans niillä koetellaan iskeä samalla kun autojakin voidaan tehdä vetävämmän oloiseksi.
..ilmeisesti vuonna 1996 ilmestyi hyvin samankaltainen elokuva idealtaan Noitapiiri nimeltään.. siinä olivat kuin teinitytöt pääosassa ja leffa kait oli astetta syvällisempi tutkielma… kuin mitä tämä efektileikittely on kera pienen HP:n tapaisen leikittelyn.
Toimintakohtauksissa käytetään välillä Bullet time efektiä hidasteluineen. Muutoinkin elokuvan erikoisefektit ovat hyvin videopelimäisen oloisia kaikkinensa. Kokoaikainen yö tuntuu melkeinpä myös olevan vallitsevana ulkoilmana.. ulkosalla melkeinpä pilkkosenpimeää mutta sen pointti lieneekin siinä että nahka ja pelti kiiltää !
Tyypit jäävät kokonaisuudessaan todelle etäisiksi tapauksiksi.. ei vaan koko homma ja asetelma meinaa napata oikein mukaansa muutenkaan tässä, vaikka kuinka koettais tarjota siihen mahdollisuuden..
..siltikään eipä tämä taida edes olla Rennyn huonoin leffa (toki sinne häntäpäähän kyllä suuntautuu) joten eipä oikein hurraa huutoihin aihetta ole tämän kanssa kovinkaan hirmuisesti. Onhan siellä toki useampikin todella heikko tekele.. vaikkapas se Hercules oli käsittämättömän hengetön tekele, ei pysty tajuamaan miten sellainenkin saatiin aikaiseksi lopulta niin mitään sanomattamaksi se latistu.. toki Luokkakokous 3 on sitten jo aivan oma lukunsa, aivan käsittämätöntä surkeutta !
Taasen vaikkapas paljon parjattu ja herjattu Kurkunleikkaajien Saari ei ole alkuunkaan niin huono tekele kun se on kaikkialla jostain ihmeen syystä tuomittu. Se on itseasiassa yllättävän kelpo sellainen ehtaa ja kunnollinen vanhan ajan seikkailuelokuva ! on siinäkin omat puutteensa mutta hyvääkin siitä kans löytyy.
Meni hivenen kieltämättä itselläni puolivaloilla katseltuna tämä, niin olikohan tässä sitä pientä perinteistä Rennymäistä Suomi viittausta ?
trailer…
Dead Space : Downfall (2008)
Taitaa olla esiosaa animaation muodossa sille ensimmäisellä Dead Space pelille.. ilmeisesti jokin pieni sarjakuva sijoittuu vielä aikaan tätäkin ennen sitten. Tämä animaatio joka tapauksessa loppuu siihen mistä ensimmäinen peli alkaa. Näitä taitaa olla toinenkin animaatio joka on ilmestynyt 2011 vuonna DS: Aftermath.
Ääninäyttely on tässä erittäin hyvää ja ylipäätänsä koko äänimaailma noin ylipäätään aivan huipputasoa ! eikä kalpene oikeastaan minkään rinnalla vaikka ökykallis tuotos ja oikea elokuva mihin on ääniin panostettu viimeisen päälle niin tämä siinä rinnalla voi ylväästi kulkea. Tyypit nyt näyttävät miltä näyttävät tässä, kyllähän noita kahtelee mutta peli näyttää ihan pirun paljon tyylikkäämmältä ja paremmalta ! Animaatio on tehty pitkälti käsinpiirretysti mutta jonkin verran myös tietsikka CGI:tä mukana on.
Alussa tulee ilmoille hätäviestiä että nyt on asiat aika heikolla tolalla ja tämä alus ja meidät pitää tuhota.. tuhota sana sitten jää jankkaamaan ilmoille…
Sinällään erittäinkin tutunoloinen tarina.. joukko kaivajia tuovat alukseensa jonkin mystisen esineen.. jota olis tarkoitus alkaa tutkia että mikäs ihme tää on !? noh sehän alkaa sitten omalta osaltaan tartuttamaan heti ihmisväestöä..
..tartunta tekee itse kustakin hepusta hiljalleen täysin sekopäisiä hulluja jotka alkavat tappamaan joko itseään tai murhaamaan muita.. aikanaan ne myös ihmisruumistaa muuntautuvat myös melkoisen groteskin näköisiä otuksiksi.. jotka ihmisistä tekevät veripalttoota ja repivät raajat irti.
Erästä tyyppiä ei sillain onnista kun vaimo päätyy vetämään hakulla kaulaansa melkoisen auki.. hädissään mies kaappaa naisensa mukaan ja lähtee pienemmällä hätäsukkulalla karkuun, mikä ei tainnut olla kovinkaan hyvä idea.. pakoalus ajautuu lopulta isommalle alukselle nimeltään Ishimura. Jossa porukka sen vastaan ottaa..
Tuohon mennessä on sellaiset puolisen tuntia tätä mennyt ja sillain aika sekava aloitus kun tyyppejä tulee ja menee melkoista tahtia ja laitetaanpa porukkaa myös kahtia.. monesti tapahtumia on pitkälti tapahtunut ja ne edenneet jo pitkälle, ennen kuin niihin siirrytään mukaan seuraamaan ja sitä kautta aikamoisen sekavaksi tekee myös katsojan olotilan tämän äärellä, menee kyllä tovi päästä siihen itse asiaan mukaan katsojan tämä alkupuolella ja jäsennellä mitä on tapahtunut kun niitä ei periaatteessa selitetä tai alusta näytetä.
Siitä sitten alkaa tosiaan tapahtumaan USG Ishimurallakin hyvin pikaiseen menemään päin honkia ja porukkaa tippuu melkoista tahtia elävien kirjoista.. toki tervetuliastoivotukset ovat valmiina ja näille mystisille hirviölle ollaan valmiita antamaan lyijymyrkytystä tervetuliaistoivotuksena..
..vaan sen verran perhananmoista sakkia ovat että ihmiset jäävät todella pahasti alakynteen kun koko aluksen sisusta alkaa olemaan melkoisen punaiseksi uudelleen ”maalattu”.
Hiljalleen kuitenkin sellainen pieni ydinryhmä tässä hioutuu kasaan jota tässä sitten seurataan ja heidän epätoivoista selviytymistaistoa.. poppoo siitä yksitellen harvenee ja senhän tietää miten tässä käy jos peliä on pelannut.
Fuck sanaa hoetaan suhteellisen monta kertaa tämän aikana, lieköhän ennätys mitä piirrosanimaatioon tulee kyseisen sanan ilmoille täräyttämisessä.
Siitä se itse peli sitten käynnistyy, kun tämän animaation lopputekstit ovat pyörineet.. Twinkle twinkle little star…
trailer…
tomine11
Well-Known Member
The Long Kiss Goodnight (1996)
Dead Space : Aftermath (2011)
Mindhunters (2004)
Fall (2022)
Dragon Age – Dawn of the Seeker (2012)
En muistanutkaan että näin ”jouluaiheinen” oli ajankohdaltaan tämä leffa. Rennyn kantsis näköjään useamminkin tehdä leffoja jossa on paljon lunta, näköjään tuppaa olemaan astetta onnistuneempia ne keskimäärin kuin mitä ne ei lumiset maisemaleffat hänen tuotostensa osalta.
Varsin toimiva toimintapätkä ! Selkeätä toimintaa eikä mitään turhanpäiväistä ja ihmeellistä kamerakikkailua jonka seuraksena ei kukaan ota enää mistään mitään tolkkua, juoni etenee kuin luoti..
..sopivan nilkki ja ”yksinkertainen” pääpahis joka sopii kuin nyrkki silmään tai vihunlaisen nenään tällaiseen tyylipuhtaaseen action leffaan !
Välillä vetelee vähän ”mutkia suoriksi” mutta ei se paljon menoa tässä haittaa, ellei sitten ala väkisin niin asioita vääntelemään ja tikulla kaivelemaan. Kuitenkin puhtaana täysin aivottomana action viihteenä kun tämän kahtelee, niin varsin hyvin maistuu
Melkeinpä tämän kohdalla voisi tokaista että aliarvostettu ja täysin suotta usein unholaan painuva, omaan genreensä vallanhyvää matskua ! Maittavaa toimintaviihdykettä.
Tässä siis perheenäiti (Geena Davis) on kokenut muistinmenetyksen.. hän alkaa kuitenkin nähdä välähdyksiä menneisyydestään ja hän tuntuu tietyissä tilanteissa omaavan todella yllättäviä taitoja, jotka selkärangasta kuin itsestään tulevat siellä normielämän tapahtumissa esille.. silmukka sitten siitä kiristyy kun aika ikävän oloista sakkia tuntuu naisen perässä olevan ja mielellään hänet hengiltä saavan...
Tosiaan tähtösinä tässä Geena Davis & Samuel L. Jackson ja ohjauksesta vastaa tietty Harlinin Renny.
”Renny Harlinin ja Geena Davisin viiden vuoden avioliittoon mahtui leveää elämää ja kohuotsikoita. Sen päättymisestä 1990-luvun kohuparilla on kuitenkin eriävät näkemykset.”
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/ar...edePtjdWRFp0-cPtZ5iqlbdin15bo_C2fclfKQpKRCTao
10 Things You Didn't Know About LongKissGoodnight
Muutama ihan mielenkiintoinen infon murunen tästä mainiosta toimintapätkästä…
-Jimmy Fallonin showssa tammikuussa 14.päivä 2019 Samuel L. Jackson oli vieraana ja listasi tämän leffan Mitchin roolin, hänen suosikkiroolikseen jota on esittänyt.
-Shane Black myi tälle leffalle tekemänsä käsikirjoituksen, josta sai peräti $4miljoonaa. Homma tai summa herätti melkoisesti kateutta ”virkaveljissä”.
-Eräs leffan alkuperäisistä kuvauspaikoista oli historiallinen satavuotias hotelli Windermere House.. paikassa Muskoka, Ontario. Kesken kuvausten paikka roihahti tulee ja paloi maanpinnalle. Filmausryhmän valoista tullutta lämpöä epäiltiin syyksi, mutta sille ei koskaan lopullista todistusta saatu, että juuri se olisi ollut varmasti palon syttymis syy. Kuvaukset siirrettiin sitten Collingwood, Ontario. Windemere House on sittemmin rakennettu uudelleen.
-”Yes, it was very exciting. Tomorrow we go to the zoo”. Kyseinen tokaisu on kierrätystä myöskin Shane Blackin käsikirjoittamasta elokuvasta Viimeinen Partiopoika (1991)
-Aivan alkuperäinen kässäri tähän leffaan oli paljon tummempi, synkempi ja väkivaltaisempi kuin mitä lopullinen tuotos sitten tuli olemaan.. kidutuskohtaukset olivat mm. rankempia… Lisäksi myös Mitch (Samuel L. Jackson) kuoli saamiinsa haavoihin, se itseasiassa kuvattiinkin, asia kuitenkin josta testiyleisö ei kuulemma ollut oikein haltioissaan ja homma sille oikein ollut lämmennyt, joten se sitten päätettiin uudelleen kuvata.
-Rekisterikilpi RFK 575 voi olla joillekin tuttu parista muustakin filmistä, nimittäin samaista rekisterikilpeä käytettiin myös Zoolander (2001) sekä Final Destination (2000) elokuvissa, myös eräissä autoissa.
-Kesken tuotannon, New Line Cinema harkitsi että leffan päähenkilö muutettaisiin miespuoliseksi. Ajatuksen tasolla siihen oltais haluttu Steven Seagal, tai Sylvester Stallone.
-Käsikirjoituksissa Shane Blackillä on ollut suurta intoa sijoittaa monesti kässäreitään joulun tienoille tapahtuviksi, ei välttämättä siis sinna aattoon kuitenkaan.. kuten elokuvassa Tappava Ase (1987), Viimeinen Partiopoika (1991), Kiss Kiss, Bang Bang (2005), Iron Man 3 (2013), The Nice Guys (2016)
-Kesken tämän elokuvan filmausten Renny Harlin ja Geena Davies menivät naimisiin. Tätä ennen muuten Geena Davies oli ollut naimisissa Jeff Goldblumin kanssa, saikohan elokuva Kärpänen kuvaukset heidän hormooninsa hyrräämään toistensa suhteen kyseessähän on sitten oikein "viimeisen päälle" vallan "romanttinen" elokuva kyseessä., siis toi Cronenbergin mestariteos.
-Onkohan musakappale ”Let it Snow, Let it Snow” Rennyn suosikkibiisejä, se nimittäin kuullaan tässä, samoin kuin Die Hard 2:ssa.
-Geena Davis on päässyt huristelemaan Volvolla, oikein samalla mallilla kahdessakin elokuvassa, niin tässä kuin myös Beetlejuice (1988) elokuvassa. Kummassakin reissu päättyi onnettomuuteen, kun hän joko törmäsi eläimeen tai väisti eläintä.
-Tässä oli kolme näyttelijää mukana jotka olivat olleet Renny edellisessä filmissä, Kurkunleikkaajien Saari (1995).. tuo kolmikko oli Geena Davis, Patrick Malahide sekä Rex Linn. Aivan viimeksi mainittu oli myös mukana Cliffhanger - Kuilun Partaalla (1993) leffassa.
Varsin toimiva toimintapätkä !
Selkeätä toimintaa eikä mitään turhanpäiväistä ja ihmeellistä kamerakikkailua jonka seuraksena ei kukaan ota enää mistään mitään tolkkua, juoni etenee kuin luoti....sopivan nilkki ja ”yksinkertainen” pääpahis joka sopii kuin nyrkki silmään tai vihunlaisen nenään tällaiseen tyylipuhtaaseen action leffaan !
Välillä vetelee vähän ”mutkia suoriksi” mutta ei se paljon menoa tässä haittaa, ellei sitten ala väkisin niin asioita vääntelemään ja tikulla kaivelemaan. Kuitenkin puhtaana täysin aivottomana action viihteenä kun tämän kahtelee, niin varsin hyvin maistuu
Melkeinpä tämän kohdalla voisi tokaista että aliarvostettu ja täysin suotta usein unholaan painuva, omaan genreensä vallanhyvää matskua ! Maittavaa toimintaviihdykettä.
Tässä siis perheenäiti (Geena Davis) on kokenut muistinmenetyksen.. hän alkaa kuitenkin nähdä välähdyksiä menneisyydestään ja hän tuntuu tietyissä tilanteissa omaavan todella yllättäviä taitoja, jotka selkärangasta kuin itsestään tulevat siellä normielämän tapahtumissa esille.. silmukka sitten siitä kiristyy kun aika ikävän oloista sakkia tuntuu naisen perässä olevan ja mielellään hänet hengiltä saavan...
Tosiaan tähtösinä tässä Geena Davis & Samuel L. Jackson ja ohjauksesta vastaa tietty Harlinin Renny.
”Renny Harlinin ja Geena Davisin viiden vuoden avioliittoon mahtui leveää elämää ja kohuotsikoita. Sen päättymisestä 1990-luvun kohuparilla on kuitenkin eriävät näkemykset.”
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/ar...edePtjdWRFp0-cPtZ5iqlbdin15bo_C2fclfKQpKRCTao
10 Things You Didn't Know About LongKissGoodnight
Muutama ihan mielenkiintoinen infon murunen tästä mainiosta toimintapätkästä…
-Jimmy Fallonin showssa tammikuussa 14.päivä 2019 Samuel L. Jackson oli vieraana ja listasi tämän leffan Mitchin roolin, hänen suosikkiroolikseen jota on esittänyt.
-Shane Black myi tälle leffalle tekemänsä käsikirjoituksen, josta sai peräti $4miljoonaa. Homma tai summa herätti melkoisesti kateutta ”virkaveljissä”.
-Eräs leffan alkuperäisistä kuvauspaikoista oli historiallinen satavuotias hotelli Windermere House.. paikassa Muskoka, Ontario. Kesken kuvausten paikka roihahti tulee ja paloi maanpinnalle. Filmausryhmän valoista tullutta lämpöä epäiltiin syyksi, mutta sille ei koskaan lopullista todistusta saatu, että juuri se olisi ollut varmasti palon syttymis syy. Kuvaukset siirrettiin sitten Collingwood, Ontario. Windemere House on sittemmin rakennettu uudelleen.
-”Yes, it was very exciting. Tomorrow we go to the zoo”. Kyseinen tokaisu on kierrätystä myöskin Shane Blackin käsikirjoittamasta elokuvasta Viimeinen Partiopoika (1991)
-Aivan alkuperäinen kässäri tähän leffaan oli paljon tummempi, synkempi ja väkivaltaisempi kuin mitä lopullinen tuotos sitten tuli olemaan.. kidutuskohtaukset olivat mm. rankempia… Lisäksi myös Mitch (Samuel L. Jackson) kuoli saamiinsa haavoihin, se itseasiassa kuvattiinkin, asia kuitenkin josta testiyleisö ei kuulemma ollut oikein haltioissaan ja homma sille oikein ollut lämmennyt, joten se sitten päätettiin uudelleen kuvata.
-Rekisterikilpi RFK 575 voi olla joillekin tuttu parista muustakin filmistä, nimittäin samaista rekisterikilpeä käytettiin myös Zoolander (2001) sekä Final Destination (2000) elokuvissa, myös eräissä autoissa.
-Kesken tuotannon, New Line Cinema harkitsi että leffan päähenkilö muutettaisiin miespuoliseksi. Ajatuksen tasolla siihen oltais haluttu Steven Seagal, tai Sylvester Stallone.
-Käsikirjoituksissa Shane Blackillä on ollut suurta intoa sijoittaa monesti kässäreitään joulun tienoille tapahtuviksi, ei välttämättä siis sinna aattoon kuitenkaan.. kuten elokuvassa Tappava Ase (1987), Viimeinen Partiopoika (1991), Kiss Kiss, Bang Bang (2005), Iron Man 3 (2013), The Nice Guys (2016)
-Kesken tämän elokuvan filmausten Renny Harlin ja Geena Davies menivät naimisiin. Tätä ennen muuten Geena Davies oli ollut naimisissa Jeff Goldblumin kanssa, saikohan elokuva Kärpänen kuvaukset heidän hormooninsa hyrräämään toistensa suhteen
kyseessähän on sitten oikein "viimeisen päälle" vallan "romanttinen" elokuva kyseessä., siis toi Cronenbergin mestariteos.-Onkohan musakappale ”Let it Snow, Let it Snow” Rennyn suosikkibiisejä, se nimittäin kuullaan tässä, samoin kuin Die Hard 2:ssa.
-Geena Davis on päässyt huristelemaan Volvolla, oikein samalla mallilla kahdessakin elokuvassa, niin tässä kuin myös Beetlejuice (1988) elokuvassa. Kummassakin reissu päättyi onnettomuuteen, kun hän joko törmäsi eläimeen tai väisti eläintä.
-Tässä oli kolme näyttelijää mukana jotka olivat olleet Renny edellisessä filmissä, Kurkunleikkaajien Saari (1995).. tuo kolmikko oli Geena Davis, Patrick Malahide sekä Rex Linn. Aivan viimeksi mainittu oli myös mukana Cliffhanger - Kuilun Partaalla (1993) leffassa.
Dead Space : Aftermath (2011)
Tämä olis sitten esijuttua tuolle Dead Space 2 pelille, Downfall animaatio oli siis esijutskaa sille ekalle pelilleä.
Iisakki se olisi kuin olisikin käynyt epätoivoista selvitymistaisteluaan USG Ishimuran uumenissa ekan pelin taholla, kun mies on siellä jöötiä otuksille pidellyt ja näyttänyt niille kaapin paikan. Sinänsä missään roolissa ei kyseinen hahmo oikein tässäkään ole.
Tässä on muuten eräs ääninäyttelijäistä Christopher Judge. Kuten siinä aiemmassa oli, niin äänet ovat aivan huippuluokkaa kaikilta osin ja niistä ei pääse naputtamaan alkuunkaan ! todella laadukasta kuunneltavaa. Hauskasti eräässä kohtauksessa tässä hetken näyttäis kuin God of War peliä pelattais sivukuvakulmasta katsottuna, pelaajana ei sentään itse CJudge tyyppi ole.
Tässä huomattavasti enempi ja räikeämmin sitten käytetty ihan 3Deetä ja CGI:tä ja sen kyllä huomaa.. tässä se on sitten kokoaikaista eikä vain pelkstään avaruusaluksissa. Ihmiset näyttävät jotenkin paljon tönkömmiltä kaikkinensa tässä kuin siinä ekassa käsinpiirretyssä josta huomattavasti enempi pidin noin piirrosjäljen ja animoinnin osalta.
Alkaa taas melkoisen tai oikeastaan todella sekavasti kun keskelle kaikkea toimintaa heitetään heti alussa ja ei haisuliakaan keitä tyypit ovat !? Kuitenkin ihmissotilaat siinä jotain pinetä ryhmää rökittävät ja heidät vangitsevat ja jopa kiduttavat. Siitä sitten hiljalleen kerrotaan mitä ekassa oli tapahtunut että jokin artefakti oli löydetty ja karkulaisaluksia oli lähtenyt sieltä kans karannut ja sitten jotain muukalaisrotua oli ollut jne… nyt haluttais kuitenkin se itse alieneiden artefakti takaisin taas kaikesta huolimatta hakea.. ja nyt siihen poppoota sitten ollaan valmistelemassa ja lähettämässä esineen hakuureissulle.
Hakuureissulla sitten laskeudutaan punaiselle planeetalle, jossa melkoisia tulipätsejä ja tuntuu olevan ja melkein yhtä laavaa ja tulta koko paikka.. liekö jokin helvetin esikartano. Yksi miehistön jäsen sen pienen kuution löytää ja käteensä nappaa. Siitä hän alkaa näkemään näkyjä omasta lapsestaan ja hyvin pian ne aina muuttuvat painajaismaiseen loppuun sen lapsen kannalta. Toki sitä kautta myös isukki ratkeilee henkisellä puolella.. hän näkee myös omat ryhmäläiset hirviöinä ja sekoaa.. tämä lapsi tuodaan sitten hitusen enempikin esille
..tämä on siis se sakki joka alussa sitten napattiin ja yhdellä heistä heittää edelleen päässä aika pahasti ja hän siis hallusinoi kaikenlaista.
Jos se Downfall mitä pidemmälle eteni niin sitä selkeämmäksi ja samalla paremmaksi muuttui ! valitettavasti tämä jää vähän junnailemaan tuollaisen ”sekasorron” partaalle.. eikä saa oikein kunnolla siitä punaisesta langastaan kiinni.
Iisakki se olisi kuin olisikin käynyt epätoivoista selvitymistaisteluaan USG Ishimuran uumenissa ekan pelin taholla, kun mies on siellä jöötiä otuksille pidellyt ja näyttänyt niille kaapin paikan. Sinänsä missään roolissa ei kyseinen hahmo oikein tässäkään ole.
Tässä on muuten eräs ääninäyttelijäistä Christopher Judge. Kuten siinä aiemmassa oli, niin äänet ovat aivan huippuluokkaa kaikilta osin ja niistä ei pääse naputtamaan alkuunkaan ! todella laadukasta kuunneltavaa. Hauskasti eräässä kohtauksessa tässä hetken näyttäis kuin God of War peliä pelattais sivukuvakulmasta katsottuna, pelaajana ei sentään itse CJudge tyyppi ole.
Tässä huomattavasti enempi ja räikeämmin sitten käytetty ihan 3Deetä ja CGI:tä ja sen kyllä huomaa.. tässä se on sitten kokoaikaista eikä vain pelkstään avaruusaluksissa. Ihmiset näyttävät jotenkin paljon tönkömmiltä kaikkinensa tässä kuin siinä ekassa käsinpiirretyssä josta huomattavasti enempi pidin noin piirrosjäljen ja animoinnin osalta.
Alkaa taas melkoisen tai oikeastaan todella sekavasti kun keskelle kaikkea toimintaa heitetään heti alussa ja ei haisuliakaan keitä tyypit ovat !? Kuitenkin ihmissotilaat siinä jotain pinetä ryhmää rökittävät ja heidät vangitsevat ja jopa kiduttavat. Siitä sitten hiljalleen kerrotaan mitä ekassa oli tapahtunut että jokin artefakti oli löydetty ja karkulaisaluksia oli lähtenyt sieltä kans karannut ja sitten jotain muukalaisrotua oli ollut jne… nyt haluttais kuitenkin se itse alieneiden artefakti takaisin taas kaikesta huolimatta hakea.. ja nyt siihen poppoota sitten ollaan valmistelemassa ja lähettämässä esineen hakuureissulle.
Hakuureissulla sitten laskeudutaan punaiselle planeetalle, jossa melkoisia tulipätsejä ja tuntuu olevan ja melkein yhtä laavaa ja tulta koko paikka.. liekö jokin helvetin esikartano. Yksi miehistön jäsen sen pienen kuution löytää ja käteensä nappaa. Siitä hän alkaa näkemään näkyjä omasta lapsestaan ja hyvin pian ne aina muuttuvat painajaismaiseen loppuun sen lapsen kannalta. Toki sitä kautta myös isukki ratkeilee henkisellä puolella.. hän näkee myös omat ryhmäläiset hirviöinä ja sekoaa.. tämä lapsi tuodaan sitten hitusen enempikin esille
..tämä on siis se sakki joka alussa sitten napattiin ja yhdellä heistä heittää edelleen päässä aika pahasti ja hän siis hallusinoi kaikenlaista.
Jos se Downfall mitä pidemmälle eteni niin sitä selkeämmäksi ja samalla paremmaksi muuttui ! valitettavasti tämä jää vähän junnailemaan tuollaisen ”sekasorron” partaalle.. eikä saa oikein kunnolla siitä punaisesta langastaan kiinni.
Pelkästään leffan nimen perusteella sitä vois luulla jo että onkos se Renny lähtenyt nyt sitten vähän syvemmille vesille psykologisoimaan.
Ihan hitusen tässä näennäisesti koetetaan sinnekin suuntaan viedä hommaa mutta suhteellisen suorasukainen jännäri tämä kuitenkin on ja sitä perinteistä Rennyä siltä osin, että ei aivan uusia juttuja ole testailemaan lähtenyt.
Aika kovastikin parjattua ja lytätty elokuva. Siihen nähden tämä on kyllä katsottaja ja ajoittain jopa viihtyi ihan kelvollisesti tämän parissa eikä läheskään heikointa Rennyä ole tarjolla tämän elokuvan parissa.. ei toki läheskään parastakaan.. toki miehen parhaat tekeleet ovat jo hyviä elokuvia että ei siinä mitään..
..suhteellisen epätasaista jälkeä suoltava ohjaaja kieltämättä.
Tosiaan varsinaisesti mitään ihan uutta ja ihmeellistä elokuva ei tarjoa mutta tiheätunnelmaista suoraviivaista popparijännäriä senkin edestä, ihan kohtuu onnistuneessa muodossa kuiteskin.
FBI:n porukka joka on kouluttautumassa sarjamurhaajien profiloijiksi päätetään lähettää saarella lavastetun tilanteen kautta kouluttautumaan, vähemmän yllättäen saarella onkin sitten oikeasti sarjamurhaaja joten sitten joudutaan ihan tositoimiin ryhtymään eikä kyse ole mistään testistä ja kokeesta enää. Nyt taistellaan siitä että nujertaako murhaaja heidät kaikki, ei toki itseään vai saadaanko hänet jo aiemmin kiinni ? ..
Porukkaa alkaa yksitellen porukkaa kyydistä tipahdella ja perus Rennymäiseen tyyliin ajoittain tietyllä sadistisellakin otteella.
Renny tuntuu olevan ajoittain varsin innokas tuomaan varsin vahvoja naistyyppejä tälläisiin actionleffoihin valkokankaalle, niin on tällä kertaa naispuoliselle varattu varsin suurta roolia, kyseistä naista näyttelee tällä kertaa Kathryn Morris.
Suht tiivistunnelma välittyy katsojalle kohtuullisen kivasti, joka on tälläiselle trillerin ihan kelpo onnistumisen merkki. Mitään uutta ja mullistavaa ei tosin tarjolla mutta sitä tuttua ja turvallista keskivertoa jopa paremmin tarjoiltuna...
...vaikka Harlinilla melkoisen kehno maine erityisesti täällä kotomaassa on tullutkin siis mitä pidemmälle hänen uransa on edennyt.. todella hvvät leffat kun miehen osalta tuntuvat sijoittuvan sinne miehen uran alkupäähän..
…suht nimekkäitä tyyppejä on tähän(kin) leffaan onnistunut haalimaan, joukosta löytyy mm. Val Kilmer, Christian Slater, LL Cool... tietty yllätys näiden nimien kohdalla koetaan mutta juonen takia siitä ei enempää..
..sinällään leffan tyypeistä ei oikein kukaan millään tavalla mieleen jää ja varsin yksiulotteisia tyyppejä höpinöineen ja taustoineen. Tosin tämä leffa nyt ei tuon enempiä niiltä henkilöhahmoilta jää kaipaamaan, luotisuoraa väkivaltaan taipuvaa jännäriviihdettä on ollut tarkoitus luoda ja sellaista sellaisessa se Renny tuntuu parhaimmillaan olevan.
Ei yritä olla kuin puhdasta viihdykettä katsojalleen ja sinällään kyllä perusleffatrillereille pärjää kelvollisesti.. joita telkuntäytteeksi ohjelmistoa varten tehdään.
Sinällään leffa ei mikään sarjamurhaaja leffa ole, vaan enempikin tuollainen ”hetken hektinen rypistys”, tietty turha ”teinicoolius” lisän ois voinut leffasta pois kyllä jättää. Näin kotimaisittain hitusen ”lisäjännitystä” katsojalle tuo aina sen pienen Suomi lisän bongaus miehen elokuvista.
Hetkellistä kertakäyttökamaa, ei sen kummempaa, mutta tämän kahtelee ilman suurempaa tuskastumista.
Ihan hitusen tässä näennäisesti koetetaan sinnekin suuntaan viedä hommaa mutta suhteellisen suorasukainen jännäri tämä kuitenkin on ja sitä perinteistä Rennyä siltä osin, että ei aivan uusia juttuja ole testailemaan lähtenyt.
Aika kovastikin parjattua ja lytätty elokuva. Siihen nähden tämä on kyllä katsottaja ja ajoittain jopa viihtyi ihan kelvollisesti tämän parissa eikä läheskään heikointa Rennyä ole tarjolla tämän elokuvan parissa.. ei toki läheskään parastakaan.. toki miehen parhaat tekeleet ovat jo hyviä elokuvia että ei siinä mitään..
..suhteellisen epätasaista jälkeä suoltava ohjaaja kieltämättä.
Tosiaan varsinaisesti mitään ihan uutta ja ihmeellistä elokuva ei tarjoa mutta tiheätunnelmaista suoraviivaista popparijännäriä senkin edestä, ihan kohtuu onnistuneessa muodossa kuiteskin.
FBI:n porukka joka on kouluttautumassa sarjamurhaajien profiloijiksi päätetään lähettää saarella lavastetun tilanteen kautta kouluttautumaan, vähemmän yllättäen saarella onkin sitten oikeasti sarjamurhaaja joten sitten joudutaan ihan tositoimiin ryhtymään eikä kyse ole mistään testistä ja kokeesta enää. Nyt taistellaan siitä että nujertaako murhaaja heidät kaikki, ei toki itseään
vai saadaanko hänet jo aiemmin kiinni ? ..Porukkaa alkaa yksitellen porukkaa kyydistä tipahdella ja perus Rennymäiseen tyyliin ajoittain tietyllä sadistisellakin otteella.
Renny tuntuu olevan ajoittain varsin innokas tuomaan varsin vahvoja naistyyppejä tälläisiin actionleffoihin valkokankaalle, niin on tällä kertaa naispuoliselle varattu varsin suurta roolia, kyseistä naista näyttelee tällä kertaa Kathryn Morris.
Suht tiivistunnelma välittyy katsojalle kohtuullisen kivasti, joka on tälläiselle trillerin ihan kelpo onnistumisen merkki. Mitään uutta ja mullistavaa ei tosin tarjolla mutta sitä tuttua ja turvallista keskivertoa jopa paremmin tarjoiltuna...
...vaikka Harlinilla melkoisen kehno maine erityisesti täällä kotomaassa on tullutkin siis mitä pidemmälle hänen uransa on edennyt.. todella hvvät leffat kun miehen osalta tuntuvat sijoittuvan sinne miehen uran alkupäähän..
…suht nimekkäitä tyyppejä on tähän(kin) leffaan onnistunut haalimaan, joukosta löytyy mm. Val Kilmer, Christian Slater, LL Cool... tietty yllätys näiden nimien kohdalla koetaan mutta juonen takia siitä ei enempää..
..sinällään leffan tyypeistä ei oikein kukaan millään tavalla mieleen jää ja varsin yksiulotteisia tyyppejä höpinöineen ja taustoineen. Tosin tämä leffa nyt ei tuon enempiä niiltä henkilöhahmoilta jää kaipaamaan, luotisuoraa väkivaltaan taipuvaa jännäriviihdettä on ollut tarkoitus luoda ja sellaista sellaisessa se Renny tuntuu parhaimmillaan olevan.
Ei yritä olla kuin puhdasta viihdykettä katsojalleen ja sinällään kyllä perusleffatrillereille pärjää kelvollisesti.. joita telkuntäytteeksi ohjelmistoa varten tehdään.
Sinällään leffa ei mikään sarjamurhaaja leffa ole, vaan enempikin tuollainen ”hetken hektinen rypistys”, tietty turha ”teinicoolius” lisän ois voinut leffasta pois kyllä jättää. Näin kotimaisittain hitusen ”lisäjännitystä” katsojalle tuo aina sen pienen Suomi lisän bongaus miehen elokuvista.
Hetkellistä kertakäyttökamaa, ei sen kummempaa, mutta tämän kahtelee ilman suurempaa tuskastumista.
Tietynlainen kiipeilyleffa kyseessä, josta siis ihan kiva jännäri muodostuu.. kivan erilaisesta asioista tämä jännitys tämän parissa kumpuaa ja luodaan, kui mitä yleensä jännärit tuppaavat olemaan. Sillain ihan luonnollinen juttu tämä ..
..eikä alituinen väkivallan uhka ole se saneleva seikka joka koko ajan sitä jännittävyyden tunnetta säätelee että kuinka vahvana se on läsnä.
Sinänsä tämä elokuvan esimerkit ovat varmasti olleet itseeni todella hyvin iskeneet Open Water (2003) (joka on mestariteos), kuin myös Frozen (2010) (ei siis ole se Disneyn animaatio) joka myöskin hyvä elokuva.
Muutama heppu kiipeilee alussa kalliolla ja hivenen huonostihan siinä eräälle jätkälle käy. Mimmit ovat sitten siinä hieman murheen aallokoissa oman aiknasa rypemässä tapahtuneen takia.. heitä odottaa kuitenkin melkoisen pystysuorahaaste !
Se homman nimi lopulta tässä on että ollaan kiipeämässä 600-metriä korkeaan tv-mastoon. Stephen King tätä elokuvaa ehti aikoinaan hehkuttaa mainostusmielessä..
..aivan täysin noita miehen sanelemia kehuja ei kannata niellä.
Leffa on hivenen liian pitkä tälläiseksi tuotokseksi.. varsinkin alkupuolella ennen kuin itse pihvin kimppuun päästään niin homma on melkoista tyhjäkäynti pälätystä. Tiivistunnelmainen nopea rykäisi olisi tälläiseen ollut täysin omiaan.
Pääosassa on Becky (Grace Caroline Currey) sekä hänen kaverinsa Hunter (Virginia Gardner).. Beckyn edesmenneen miehen tuhkat siis olisi tarkoitus käydä sieltä korkeuksista maailman tuuliin ja ääriin käydä sirottelemassa. Samalla Hunter joka on sometähti ja kuuluisa vaarallisista tempuistaan saisi kuvattua itselleen hieman lisämatskua fanien lellimiseksi..
..ylös kyllä päästään korkeuksiin kipuamaan suht kivuttomasti mutta sitten tikkaat sortuvat ja alastulosta tuleekin todella kinkkistä puuhaa..
..homman tiivistyessä myös uhkat lisääntyvät… korppikotkat alkava kaarrella ympärillä.. myrskytä meinaa.. droneja on ilmassa.
Jännitys ei kuitenkaan nouse lopulta niihin mittasuhteisiin kuin mitä katsoja toivoisi. Aiemmin mainittu ”kaksikko” hoitaa tuon puolen huomattavasti paremmin kuin mihin tässä on tuolla puolella pystytty..
..leffan luulisi pyrkivän iskevän korkeanpaikankammoon täysillä, vaikka ihan kelvollisesti tämä on kuvattu kyllä, niin siltä osin ei sitä jännitystä tarpeeksi saada irti puristettua. Kuvauksen puolella pompitaan todella vauhdilla ees taas.. on lähikuvaa, on kaukokuvaa.. zoomaillaan oikein lähelle, vaihdellaan alituiseen kuvakulmaa vähän joka ikisestä mahdollisesta suunnasta näytettäväksi..
..silti kaiken kuvakulma- ja kameravilistelymäisen kikkailun jälkeen sitä huimaa korkeuden tunnetta ei oikein ole saatu tähän mukaan tuotua, joka vie siitä puhtaasta jännärifiiliksestä jo varsin suuren siivun tipotiehen. Toki äärimmäisen vaikeahan tuo on toteuttaa ihan perinteisellä kuvalla, tuossa toki 3D voisi tulla pelastukseksi ja oikeasti kolmiulotteisena kokemuksena tämä voisi olla melkoisen villi tapaus !
Tälläisenä 2D-versiona äärimmäisen keskiverto trilleri, jonka aihealue itsessään saa niiden tusinan perustrillerin yläpuolelle tämän kuitenkin lopulta nousemaan.. vaikka jännityksen mestareita vastaan tämä aika hampaaton ilmestys kuitenkin on.
....eikä alituinen väkivallan uhka ole se saneleva seikka joka koko ajan sitä jännittävyyden tunnetta säätelee että kuinka vahvana se on läsnä.
Sinänsä tämä elokuvan esimerkit ovat varmasti olleet itseeni todella hyvin iskeneet Open Water (2003) (joka on mestariteos), kuin myös Frozen (2010) (ei siis ole se Disneyn animaatio) joka myöskin hyvä elokuva.
Muutama heppu kiipeilee alussa kalliolla ja hivenen huonostihan siinä eräälle jätkälle käy. Mimmit ovat sitten siinä hieman murheen aallokoissa oman aiknasa rypemässä tapahtuneen takia.. heitä odottaa kuitenkin melkoisen pystysuorahaaste !
Se homman nimi lopulta tässä on että ollaan kiipeämässä 600-metriä korkeaan tv-mastoon. Stephen King tätä elokuvaa ehti aikoinaan hehkuttaa mainostusmielessä..
..aivan täysin noita miehen sanelemia kehuja ei kannata niellä.
Leffa on hivenen liian pitkä tälläiseksi tuotokseksi.. varsinkin alkupuolella ennen kuin itse pihvin kimppuun päästään niin homma on melkoista tyhjäkäynti pälätystä. Tiivistunnelmainen nopea rykäisi olisi tälläiseen ollut täysin omiaan.
Pääosassa on Becky (Grace Caroline Currey) sekä hänen kaverinsa Hunter (Virginia Gardner).. Beckyn edesmenneen miehen tuhkat siis olisi tarkoitus käydä sieltä korkeuksista maailman tuuliin ja ääriin käydä sirottelemassa. Samalla Hunter joka on sometähti ja kuuluisa vaarallisista tempuistaan saisi kuvattua itselleen hieman lisämatskua fanien lellimiseksi..
..ylös kyllä päästään korkeuksiin kipuamaan suht kivuttomasti mutta sitten tikkaat sortuvat ja alastulosta tuleekin todella kinkkistä puuhaa..
..homman tiivistyessä myös uhkat lisääntyvät… korppikotkat alkava kaarrella ympärillä.. myrskytä meinaa.. droneja on ilmassa.
Jännitys ei kuitenkaan nouse lopulta niihin mittasuhteisiin kuin mitä katsoja toivoisi. Aiemmin mainittu ”kaksikko” hoitaa tuon puolen huomattavasti paremmin kuin mihin tässä on tuolla puolella pystytty..
..leffan luulisi pyrkivän iskevän korkeanpaikankammoon täysillä, vaikka ihan kelvollisesti tämä on kuvattu kyllä, niin siltä osin ei sitä jännitystä tarpeeksi saada irti puristettua. Kuvauksen puolella pompitaan todella vauhdilla ees taas.. on lähikuvaa, on kaukokuvaa.. zoomaillaan oikein lähelle, vaihdellaan alituiseen kuvakulmaa vähän joka ikisestä mahdollisesta suunnasta näytettäväksi..
..silti kaiken kuvakulma- ja kameravilistelymäisen kikkailun jälkeen sitä huimaa korkeuden tunnetta ei oikein ole saatu tähän mukaan tuotua, joka vie siitä puhtaasta jännärifiiliksestä jo varsin suuren siivun tipotiehen. Toki äärimmäisen vaikeahan tuo on toteuttaa ihan perinteisellä kuvalla, tuossa toki 3D voisi tulla pelastukseksi ja oikeasti kolmiulotteisena kokemuksena tämä voisi olla melkoisen villi tapaus !
Tälläisenä 2D-versiona äärimmäisen keskiverto trilleri, jonka aihealue itsessään saa niiden tusinan perustrillerin yläpuolelle tämän kuitenkin lopulta nousemaan.. vaikka jännityksen mestareita vastaan tämä aika hampaaton ilmestys kuitenkin on.
Täysipitkä animaatio Dragon Age pelisarjan maailmaan liittyen.
Elokuvan alkuhöpinöiden saattelemana tässä ikään kuin ollaan siinä pisteessä maailman asetelmia tutkaillessa että temppeliritarit ne jahtaavat maageja. Nuo itsensä suuremman elikkäs Jumalan sanansaattajat, totuuden puolustajat ja valitsemat ritarit jahtaavat näitä pakanallisia velhoja jotka ovat ilmeisesti kaiken pahan alku ja juuri maailmassa.
Miltä tämä näyttää niin ajoittain heittelehtii kyllä.. toki noin yleisesti ottaen tämä oli itselleni positiivinen ylläri.. itse kannen perusteella vaikutti että ei iske yhtään tuo piirrostyyli mutta kansi hämää erittäin pahasti. Itse leffa näyttää aivan erilaiselta kuin mitä kannen perusteella voisi olettaa. Tässä on erittäin hyvällä tavalla tuotu tuollaista syvyysvaikutelmaa ikään kuin kolmiulotteisuuden muodossa näennnäisesti.. poikkeuksellisesti se toimii tässä meikäkin kohdalla, muutoin kun ei ole alkuunkaan.. vaikkapa nuo kaksi Dead Space animaatio vallankin mainio esimerkki tuosta..
..toki vähän häiritsee tuo anime tyyli tässä meikäläistä. Onhan tämä siis japanilaisten käsialaa ja animea (ei todellakaan mitään animea vastaan minulla ole) mielestäni se ei kuitenkaan Dragon Agen maailmaan kovinkaan hyvin istu.. vallankin jos se ensimmäinen peli on siellä lähellä sydäntä ..
..mieluummin katsoisi sellaista länsimaalaista tyyliä noiden tyyppien kasvoissa etenkin. Toki tuo vähän hassusti kun tuntuu että osa hahmoistaon ikään kuin kasvomaisittain jopa länsimaalaisen piirroskunnan tyylisiä mutta nämä sankarit taas eivät sitten alkuunkaan..
..sillain vähän erikoinen että heittelehtii vaihdellen jopa kohtauksesta siis toiseen (riippuen keitä siinä ruudulla on) että pidänkö visuaalisuudesta yllätävänkin paljon vaiko eikö. Kyllä se kuitenkin katsottavan suunnalle onneksi kääntyy nyt kuitenkin lopulta
Tarinallisesti on vähän vaikeassa raossa ja melkeinpä itse pelissä (ensimmäinen peli elikkäs Origins) ne tehtävät ja sivutehtävät ovat poikkeuksetta mielenkiintoisempia kuin mitä tämän animaation tarina ja hahmot ovat..
..sellaista erillistä ”sunnuntai”katselijaa varmasti häiritsee suunnattomasti että niin tässä kuin erityisesi Dead Spacen yhteydessä niin näistä saa ihan älyttömän paljon enempi irti jos ne itse pelit ovat tuttuja ja sitä kautta maailma ja siellä elelevät tenkilöt noin ylipäätään. Muuten näiden parissa saattaa olla aikamoisen pihalla kuin lumiukko jopa, että missä mennään ylipäätään.. eikä se ole hyvä alkuasetelma alkuunkaan.
Cassandra on nuori urhea röyhkeän rohkea tyttö, etsijä joka taitaa aikamoisen hyvin miekantaistelun salat. Tuntematon voima on nostamassa päätään, sen pyrkimyksenä on saada revittyä valtakunnan suurin uskonnollinen lahko riekaleiksi.. salaliittojakin tuntuu siellä taustalla olevan joiden avulla koetellaan tuohon päämäärään päästä..
..typymme joutuu syytetyksi niin maanpetoksesta kuin murhasta. Ystävät eivät häntä kuitenkaan hylkää kun hän käy taistoon nimensä ja maineensa puhdistamisen puolesta. Korruptoituneet temppeliritarit ja verimaagit siinä ympärillä tuovat omat kiemuransa soppaan, kun suurta valtataistoa käydään nyt valtavin panoksin.
Elokuvan alkuhöpinöiden saattelemana tässä ikään kuin ollaan siinä pisteessä maailman asetelmia tutkaillessa että temppeliritarit ne jahtaavat maageja. Nuo itsensä suuremman elikkäs Jumalan sanansaattajat, totuuden puolustajat ja valitsemat ritarit jahtaavat näitä pakanallisia velhoja jotka ovat ilmeisesti kaiken pahan alku ja juuri maailmassa.
Miltä tämä näyttää niin ajoittain heittelehtii kyllä.. toki noin yleisesti ottaen tämä oli itselleni positiivinen ylläri.. itse kannen perusteella vaikutti että ei iske yhtään tuo piirrostyyli mutta kansi hämää erittäin pahasti. Itse leffa näyttää aivan erilaiselta kuin mitä kannen perusteella voisi olettaa. Tässä on erittäin hyvällä tavalla tuotu tuollaista syvyysvaikutelmaa ikään kuin kolmiulotteisuuden muodossa näennnäisesti.. poikkeuksellisesti se toimii tässä meikäkin kohdalla, muutoin kun ei ole alkuunkaan.. vaikkapa nuo kaksi Dead Space animaatio vallankin mainio esimerkki tuosta..
..toki vähän häiritsee tuo anime tyyli tässä meikäläistä. Onhan tämä siis japanilaisten käsialaa ja animea (ei todellakaan mitään animea vastaan minulla ole) mielestäni se ei kuitenkaan Dragon Agen maailmaan kovinkaan hyvin istu.. vallankin jos se ensimmäinen peli on siellä lähellä sydäntä
....mieluummin katsoisi sellaista länsimaalaista tyyliä noiden tyyppien kasvoissa etenkin. Toki tuo vähän hassusti kun tuntuu että osa hahmoistaon ikään kuin kasvomaisittain jopa länsimaalaisen piirroskunnan tyylisiä mutta nämä sankarit taas eivät sitten alkuunkaan..
..sillain vähän erikoinen että heittelehtii vaihdellen jopa kohtauksesta siis toiseen (riippuen keitä siinä ruudulla on) että pidänkö visuaalisuudesta yllätävänkin paljon vaiko eikö. Kyllä se kuitenkin katsottavan suunnalle onneksi kääntyy nyt kuitenkin lopulta
Tarinallisesti on vähän vaikeassa raossa ja melkeinpä itse pelissä (ensimmäinen peli elikkäs Origins) ne tehtävät ja sivutehtävät ovat poikkeuksetta mielenkiintoisempia kuin mitä tämän animaation tarina ja hahmot ovat..
..sellaista erillistä ”sunnuntai”katselijaa varmasti häiritsee suunnattomasti että niin tässä kuin erityisesi Dead Spacen yhteydessä niin näistä saa ihan älyttömän paljon enempi irti jos ne itse pelit ovat tuttuja ja sitä kautta maailma ja siellä elelevät tenkilöt noin ylipäätään. Muuten näiden parissa saattaa olla aikamoisen pihalla kuin lumiukko jopa, että missä mennään ylipäätään.. eikä se ole hyvä alkuasetelma alkuunkaan.
Cassandra on nuori urhea röyhkeän rohkea tyttö, etsijä joka taitaa aikamoisen hyvin miekantaistelun salat. Tuntematon voima on nostamassa päätään, sen pyrkimyksenä on saada revittyä valtakunnan suurin uskonnollinen lahko riekaleiksi.. salaliittojakin tuntuu siellä taustalla olevan joiden avulla koetellaan tuohon päämäärään päästä..
..typymme joutuu syytetyksi niin maanpetoksesta kuin murhasta. Ystävät eivät häntä kuitenkaan hylkää kun hän käy taistoon nimensä ja maineensa puhdistamisen puolesta. Korruptoituneet temppeliritarit ja verimaagit siinä ympärillä tuovat omat kiemuransa soppaan, kun suurta valtataistoa käydään nyt valtavin panoksin.
HideoMiyamoto
Well-Known Member
Tulipa nyt katsottua Oppenheimer ja ihan hyvä pätkä. Ei 3h elokuvaa ilman tylsistymättä katota jos se on huono tai edes keskinkertainen elokuva. Mutta se on myös niin raskasta katsottavaa etten tiedä haluanko katsoa sitä koskaan uudestaan. Dunkirk, Interstellar, Batman trilogia, Prestige ovat kaikki mestariteoksia jotka nostavat Nolanin yhdeksi aikamme suurista, Sanoisin että Oppenheimer myös kuuluu tähän samaan kastiin, mutta jollain tasolla elokuva tuntuu liian kauhealta että haluan kokea sen uudestaan. Ihminen luo hirvittävän tuhoaseen ja tappaa satojatuhansia ihmisiä, sen jälkeen juhlii voittoaan.
Oppenheimer on loistava elokuva joka kertoo hirvittävän tarinan maailman tuhoajan syntymästä. Mutta se on samalla Nolanin ainut tekele jota en halua elokuvakirjastooni.
Oppenheimer on loistava elokuva joka kertoo hirvittävän tarinan maailman tuhoajan syntymästä. Mutta se on samalla Nolanin ainut tekele jota en halua elokuvakirjastooni.
tomine11
Well-Known Member
The Prince and the Pauper (1977) (Prinssi ja Kerjäläispoika)
Lastentarhan Kyttä 2 (Kindergarten Cop 2) (2016)
Tyttö Nimeltä Nikita (1990)
The Adventures of Baron Munchausen (1988) (Paroni von Munchhausenin Seikkailut)
Takakansi kertoilis että tämä olis (aivan sieltä pohjimmiltaan) tunnetun Mark Twainin väsäämä tarina.
Itse ei kyllä muistu ihan heti mieleen että oonko tätä missään muodossa pienenä lapsena vastaan tullut sen kummemmin tai tähän tutustunut sinänsä millaisessa muodossa.
Perusideaa on kyllä sitten kierrätetty kyllä sittemmin ties kuinka monta kertaa ja itseasiassa on kait tässäkin elokuva versiossa melkoisesti muokattua matskua.. tosiaan tämä nimittäin on kait aika muuteltu versio alkuperäisestä tarinasta..
..eikä katsojat ilmeisesti tätä aikoinaan ostaneet alkuunkaan vaan elokuva floppasi pahasti suuren yleisön silmissä. Niin ainakin sanotaan asioiden olevan.
Tässä on King Henry VIII (Charlton Heston) sekä hänen poikansa Prince Edward (Mark Lester). Sattumusten kautta tämä Walesin nuori Prinssi sattuu törmäämään hyvinkin samannäköiseen veijariin (katujen kasvattiin) kuin mitä hän itse on ulkoisesti. Tämä toinen jannu Tom Canty (Mark Lester) on sellainen hitusen koltiaisen oloinen heppu kaduilta joka on oppinut selviytymään ja elämään siellä elämän harmaalla alueella ja välillä tulee satikutia ja turpiin oikein kunnolla, katujen kasvatti viimeisen päälle…
…pojat sitten hetken mielijohteesta päättävät vaihtaa vaatteita, mutta hommat sitten sujahtavatkin vahingossa omille teilleen. Kaksikko onkin yllättäen toistensa pöksyissä ja elämässä.. eikä kukaan usko että heillä on kaksoisolentonsa ja he ovat nyt ”vaihtaneet paikkoja”..
..kumpainenkin kohtaa aivan uuden maailman ja asiat ovat monelta osin aivan päinvastaisia kuin mitä ovat siihen mennessä tottuneet ja kohdanneet..
..ihmisiä kohdataan hyvin erilaisissa merkeissä kuin koskaan ennen kummankin osalta. Kumpaistakin heppua muuten näyttelee siis kaksoisroolissa ollen samainen näyttelijä tässä elikkäs Mark Lester.
Ohjauksesta vastaa Richard Fleischer.. jonka muita ohjaustöitä on mm. Viikingit (1958), Sukelluslaivalla Maapallon Ympäri (1954), Soylent Green (1973), Conan Hävittäjä (1984), Red Sonja (1985)… tuli myös itse sekoitettua tämä erittäin vahvasti etunimikaima Richard Lesteriin joka ohjasi The Three Musketeers (1973) ja The Four Musketeers (1974) elokuvat, suurin syy tuohon oli se että tässä on todella paljon näyttelijöitä noista kahdesta elokuvasta ja tietyllä tapaa lavastuksetkin aika samantyylistä mutta tosiaan eri ohjaajasta olikin kyse…
..samaiset tuottajat näillä kaikilla kolmella elokuvalla ilmeisesti kuitenkin on ! Tosiaan näyttelijöitä tässä sitten mm. Raquel Welch, Oliver Reed, Ernest Borgnine, Sybil Danning, Rex Harrison, David Hemmings sekä aiemmin jo mainitut Charlton Heston sekä Mark Lester.
Mark Lester oli muuten 18-vuotias tätä roolia näytellessään. Alun perin kait oli tarkoitus että tuo/nuo pojat olisivat olleet vain 9-vuotiaita mutta näin nyt sit tällä kertaa .. ”Historically, Edward VI became king at age 10, and had been dead for three years when he would have been Mark Lester's age (18) at the making of this film”..
..tuosta on ilmeisesti hyvinkin moni vetänyt herneenpalot oikeinkin syvälle sieraimiinsa, kun historian kirjan lehdyköitä on lähdetty noin rankalla kädellä rukkaamaan ja vääristelemään..
..leffan kuvauksissa kun Mark Lester oli vihdoin ja viimein täysi-ikäinen niin Oliver Reed oli kännissä ollessaan hankkinut hänelle lahjaksi prostituoidun kun hän siis täysi-ikisyyden saavutti.
Velmuileva yleisilme on koko elokuvan ajan päällä. Mikä sopii tähän kivasti kaikkinensa, musat pauhaavat energiaa katsojaansa takoen, ajoittain hivenen kepeämminkin soinnuin kuitenkin, luoden kivaa ja sopivaa energisyyttä vallankin vähän vauhdikkaammissa kohtauksissa.
Oliver Reed vetäsee aivan upean roolisuorituksen tässä miekkamiehenä joka hetken mielijohteesta auttaa siellä kadulla olevaa ressukkaa joka on joutunut pulaan, on nyt siis oikeasti tämä Prinssi niissä väärissä vaatteissa siis ja aivan hukassa miten tälläistä ”katujen elämää” pitäisi elellä jotta hengissä ylipäätään siellä selviäisi..
..myös se katujen kasvatti on siellä hovien ylhäisten ja hyvinkin pokkuroivien tapojen kanssa melkoisessa pulassa, kun ylhäisten käytöstavoilla ei siellä katutasolla ole ollut yhtään mitään käyttöä, joten hän on taas niiltä osin aivan ulapalla kaikesta miten pitäisi käyttäytyä.. kun kaikki pitää sitä vitsinä että hän ei ole oikeasti se keneksi he hänet luulevan olevan..
..sama se on siellä katutasolla kans ongelmana.. Kaikki vain räkäisesti nauravat päin naamaa, niin kaduilla kuin hoveissa kun kaksikko koettaa asioiden oikeaa laitaa selvittää ihmisille.
Sellaisen kivan yleisfiiliksen ovat tähän kyllä saaneet aikaan ! Elokuva ei itse tunnu mitenkään sellaiselta vanhan oloiselta mutta se tunne että nyt ollaan tuollaisessa vanhassa ajassa vierailemassa välittyy kyllä mainiosti. Tarinallisesti sellaista kepeää pääsääntöisesti mutta välillä hieman syvällisempääkin pohdintaa mutta ei sillain raskassoutuisesti. Viehkon viihdyttävää parhaimmillaan.
Elokuva tunnetaan myös toisella nimellä kans Crossed Swords ja onpahan sillä nimellä peräti julistettakin pukattu ilmoille ! kyseessä siis tämä samainen elokuva kuitenkin.. ilmeisesti panostettu erityisesti noissa tekstiesittelyissä tuohon Raquel Welchin kohtaan, että millä sitä saataisiin parhaiten yleisöä teatteriin sitten houkulteltua julisteessa olevan tekstin muodossa, ei kun hetkinen.. menikös se nyt juurikin väärinpäin itse asiassa !
Itse ei kyllä muistu ihan heti mieleen että oonko tätä missään muodossa pienenä lapsena vastaan tullut sen kummemmin tai tähän tutustunut sinänsä millaisessa muodossa.
Perusideaa on kyllä sitten kierrätetty kyllä sittemmin ties kuinka monta kertaa ja itseasiassa on kait tässäkin elokuva versiossa melkoisesti muokattua matskua.. tosiaan tämä nimittäin on kait aika muuteltu versio alkuperäisestä tarinasta..
..eikä katsojat ilmeisesti tätä aikoinaan ostaneet alkuunkaan vaan elokuva floppasi pahasti suuren yleisön silmissä. Niin ainakin sanotaan asioiden olevan.
Tässä on King Henry VIII (Charlton Heston) sekä hänen poikansa Prince Edward (Mark Lester). Sattumusten kautta tämä Walesin nuori Prinssi sattuu törmäämään hyvinkin samannäköiseen veijariin (katujen kasvattiin) kuin mitä hän itse on ulkoisesti. Tämä toinen jannu Tom Canty (Mark Lester) on sellainen hitusen koltiaisen oloinen heppu kaduilta joka on oppinut selviytymään ja elämään siellä elämän harmaalla alueella ja välillä tulee satikutia ja turpiin oikein kunnolla, katujen kasvatti viimeisen päälle…
…pojat sitten hetken mielijohteesta päättävät vaihtaa vaatteita, mutta hommat sitten sujahtavatkin vahingossa omille teilleen. Kaksikko onkin yllättäen toistensa pöksyissä ja elämässä.. eikä kukaan usko että heillä on kaksoisolentonsa ja he ovat nyt ”vaihtaneet paikkoja”..
..kumpainenkin kohtaa aivan uuden maailman ja asiat ovat monelta osin aivan päinvastaisia kuin mitä ovat siihen mennessä tottuneet ja kohdanneet..
..ihmisiä kohdataan hyvin erilaisissa merkeissä kuin koskaan ennen kummankin osalta. Kumpaistakin heppua muuten näyttelee siis kaksoisroolissa ollen samainen näyttelijä tässä elikkäs Mark Lester.
Ohjauksesta vastaa Richard Fleischer.. jonka muita ohjaustöitä on mm. Viikingit (1958), Sukelluslaivalla Maapallon Ympäri (1954), Soylent Green (1973), Conan Hävittäjä (1984), Red Sonja (1985)… tuli myös itse sekoitettua tämä erittäin vahvasti etunimikaima Richard Lesteriin joka ohjasi The Three Musketeers (1973) ja The Four Musketeers (1974) elokuvat, suurin syy tuohon oli se että tässä on todella paljon näyttelijöitä noista kahdesta elokuvasta ja tietyllä tapaa lavastuksetkin aika samantyylistä mutta tosiaan eri ohjaajasta olikin kyse…
..samaiset tuottajat näillä kaikilla kolmella elokuvalla ilmeisesti kuitenkin on ! Tosiaan näyttelijöitä tässä sitten mm. Raquel Welch, Oliver Reed, Ernest Borgnine, Sybil Danning, Rex Harrison, David Hemmings sekä aiemmin jo mainitut Charlton Heston sekä Mark Lester.
Mark Lester oli muuten 18-vuotias tätä roolia näytellessään. Alun perin kait oli tarkoitus että tuo/nuo pojat olisivat olleet vain 9-vuotiaita mutta näin nyt sit tällä kertaa .. ”Historically, Edward VI became king at age 10, and had been dead for three years when he would have been Mark Lester's age (18) at the making of this film”..
..tuosta on ilmeisesti hyvinkin moni vetänyt herneenpalot oikeinkin syvälle sieraimiinsa, kun historian kirjan lehdyköitä on lähdetty noin rankalla kädellä rukkaamaan ja vääristelemään..
..leffan kuvauksissa kun Mark Lester oli vihdoin ja viimein täysi-ikäinen niin Oliver Reed oli kännissä ollessaan hankkinut hänelle lahjaksi prostituoidun kun hän siis täysi-ikisyyden saavutti.
Velmuileva yleisilme on koko elokuvan ajan päällä. Mikä sopii tähän kivasti kaikkinensa, musat pauhaavat energiaa katsojaansa takoen, ajoittain hivenen kepeämminkin soinnuin kuitenkin, luoden kivaa ja sopivaa energisyyttä vallankin vähän vauhdikkaammissa kohtauksissa.
Oliver Reed vetäsee aivan upean roolisuorituksen tässä miekkamiehenä joka hetken mielijohteesta auttaa siellä kadulla olevaa ressukkaa joka on joutunut pulaan, on nyt siis oikeasti tämä Prinssi niissä väärissä vaatteissa siis ja aivan hukassa miten tälläistä ”katujen elämää” pitäisi elellä jotta hengissä ylipäätään siellä selviäisi..
..myös se katujen kasvatti on siellä hovien ylhäisten ja hyvinkin pokkuroivien tapojen kanssa melkoisessa pulassa, kun ylhäisten käytöstavoilla ei siellä katutasolla ole ollut yhtään mitään käyttöä, joten hän on taas niiltä osin aivan ulapalla kaikesta miten pitäisi käyttäytyä.. kun kaikki pitää sitä vitsinä että hän ei ole oikeasti se keneksi he hänet luulevan olevan..
..sama se on siellä katutasolla kans ongelmana.. Kaikki vain räkäisesti nauravat päin naamaa, niin kaduilla kuin hoveissa kun kaksikko koettaa asioiden oikeaa laitaa selvittää ihmisille.
Sellaisen kivan yleisfiiliksen ovat tähän kyllä saaneet aikaan !
Elokuva ei itse tunnu mitenkään sellaiselta vanhan oloiselta mutta se tunne että nyt ollaan tuollaisessa vanhassa ajassa vierailemassa välittyy kyllä mainiosti. Tarinallisesti sellaista kepeää pääsääntöisesti mutta välillä hieman syvällisempääkin pohdintaa mutta ei sillain raskassoutuisesti. Viehkon viihdyttävää parhaimmillaan.Elokuva tunnetaan myös toisella nimellä kans Crossed Swords ja onpahan sillä nimellä peräti julistettakin pukattu ilmoille ! kyseessä siis tämä samainen elokuva kuitenkin.. ilmeisesti panostettu erityisesti noissa tekstiesittelyissä tuohon Raquel Welchin kohtaan, että millä sitä saataisiin parhaiten yleisöä teatteriin sitten houkulteltua julisteessa olevan tekstin muodossa, ei kun hetkinen.. menikös se nyt juurikin väärinpäin itse asiassa !
Tässä olis action leffojen muskelismiehistä vuorossa Dolph Lundgren, kun tehdään koko perheen komediaa.
Ekassa Lastentarhan Kyttä (1991) oli Arnold Schwarzenegger pääosassa. Pitäis sekin katsella (kun edellisestä näkemisestä niin pitkä aika ettei oikein enää siitä muista paljoakaan) ja verrata tähän että millain nämä mahdollisesti eroavat toisistaan ? .. toki nälkä kasvaa syödessä ja sitten olisi myös katsottava Seis tai Mamma Ampuu (1992) siellähän se Sylvester Stallone sitten esitteli komediallista puoltaan…
…nykyajan jepetkin ovat oman lusikkansa tuohon soppaan myöskin sekoittaneet .. Dwayne Johnson olis Hammaskeiju (2010) sekä Vin Diesel taasen Tuttisoturi (2005) mut lieköhän tämä kaksikko olis jo hivenen liikaa !?
Dolphin näyttelemä jätkä on tässä leffassa kova kyttä FBI:stä, joka on isoja rikolliskihoja urallaan kiinni napsinut. Apuna hänellä on Bill Bellamyn esittämä kyttäpari.. tosin kaksikko kuuluu varjo-osastoon jolla on lupa käytellä vähän normaalista poikkeaviakin toimintatapoja tarpeen vaatiessa jotta hommat ratkeaisivat, se olis kaiken a ja o ..
..tällä kertaa käsky käy lastentarhanluokkaan ja siellä opettajan (lastenhoitajan) rooliin. Sielläpä sitä pätevät hieman erilaiset lainalaisuudet ja säännöt, kuin miten paatuneiden rikollisten kanssa toimitaan. Miehen muuntautumiskyky siis todellakin joutuu koetukselle tämän jutun yhteydessä.. pienissä lapsissa kun voi olla melkoista kestämistä heidän sellaiselle päälle sattuessaa joten mielenlujuus tulee tarpeeseen.
Alussa on vähän oikeata räiskintääkin aseilla paukutellen tarjolla, kun eräs rikollinen sitten koettaa päästä karkuun poliisiasemalta.. tosin puhtaasti action kohtauksena todella laimea ja täysin mitäänsanomaton kohtaus elokuvan täytteeksi kyseessä..
..jonkusen aikaa tosiaan tässä menee ennen kuin sinne itse pääkallopaikalle sitten päästään rantautumaan. Tärkeän muistitikun perässä kuitenkin tässä menossa ollaan.
Lasten kuulusteleminen on hauska kohtaus kyllä kaikkinensa.. lapset veätävät aivan mainiosti siinä toinen toisensa perään, aivan huiseja juttuja paljastaessaan
Muutoinkin nämä lapset ovat ehdottomasti hauskinta antia tässä elokuvassa ja erityisesti ne höpinät mitä höpöttävät lapsimaisesti täysin ilman mitään suodattimia joten ei osaa yhtään arvata mitä he kommentoivat mihinkin kysymykseen.. eikä siis vain kuulustelutilanteessa vaan muutoinkin koko ajan..
..aina kun lapsia ei ole ruudulla totuuksia laukomassa, niin elokuva on tylsä kuin mikä.
Ihan kovinkaan kummoinen tämä ei nyt kuitenkaan ole hauskuutensa puolesta ole pidemmän päälle.
Muutamia hupaisan oloisia vitsejä kyl siellä täällä viljellään mutta ei niitä kovin ylettömän paljoa ole, siis niitä ihan oikeasti hauskoja. Lapset välillä niitä kyllä hyvin heittävät, vaikkei ne sinänsä edes monesti ole vitsejä, ei tässä eikä oikeassa elämässä. Ei tämän parissa nyt varsinaisesti pitkästynytkään (kun siitä alusta päästiin ylitse) joten se voitaneen jonkin sortin elokuvan ”voitoksi” sanoa..
..toki tuolloin vaatii sellaisen lapsenmielen moodin katseluasentoon virittämisen hitusenkaan varttuneemmalta. Toki ihan pienille tämä ei varmaan aukea alkuunkaan.
Pääjeppemme lähtee kuin soitellen sotaan kun tuonne lastentarhaan astuu, hänen apurinsa kovasti sitä varoittelee että ei välttämättä ihan helpot oltavat edessä tule olemaan, kun hänellä on oma lapsi ja pahimmillaan koko elämä on hyrskynmyrskyä ja pursuaa anarkiaa siellä kotosalla.. nyt niitä olis sitten peärti 12kpl kerralla kaitsittavaksi.
Isoa Arskaa muuten koetettiin tuoda tähän pienenä cameona pyörähtämään, mutta aikataululliset syyt eivät sitä sallineet tapahtuvaksi.
Leppoisan leikkisä ja lasten ehdoilla menevä kun on parhaimmillaan tämä leffa, enempi tosiaan lasten elokuva. Sitten kun aikuisten välillä vain juttuja setvitään tai ihastellaan niin sitten on todella tylsä tapaus.
Ekassa Lastentarhan Kyttä (1991) oli Arnold Schwarzenegger pääosassa. Pitäis sekin katsella (kun edellisestä näkemisestä niin pitkä aika ettei oikein enää siitä muista paljoakaan) ja verrata tähän että millain nämä mahdollisesti eroavat toisistaan ? .. toki nälkä kasvaa syödessä ja sitten olisi myös katsottava Seis tai Mamma Ampuu (1992) siellähän se Sylvester Stallone sitten esitteli komediallista puoltaan…
…nykyajan jepetkin ovat oman lusikkansa tuohon soppaan myöskin sekoittaneet .. Dwayne Johnson olis Hammaskeiju (2010) sekä Vin Diesel taasen Tuttisoturi (2005) mut lieköhän tämä kaksikko olis jo hivenen liikaa !?
Dolphin näyttelemä jätkä on tässä leffassa kova kyttä FBI:stä, joka on isoja rikolliskihoja urallaan kiinni napsinut. Apuna hänellä on Bill Bellamyn esittämä kyttäpari.. tosin kaksikko kuuluu varjo-osastoon jolla on lupa käytellä vähän normaalista poikkeaviakin toimintatapoja tarpeen vaatiessa jotta hommat ratkeaisivat, se olis kaiken a ja o ..
..tällä kertaa käsky käy lastentarhanluokkaan ja siellä opettajan (lastenhoitajan) rooliin. Sielläpä sitä pätevät hieman erilaiset lainalaisuudet ja säännöt, kuin miten paatuneiden rikollisten kanssa toimitaan. Miehen muuntautumiskyky siis todellakin joutuu koetukselle tämän jutun yhteydessä.. pienissä lapsissa kun voi olla melkoista kestämistä heidän sellaiselle päälle sattuessaa joten mielenlujuus tulee tarpeeseen.
Alussa on vähän oikeata räiskintääkin aseilla paukutellen tarjolla, kun eräs rikollinen sitten koettaa päästä karkuun poliisiasemalta.. tosin puhtaasti action kohtauksena todella laimea ja täysin mitäänsanomaton kohtaus elokuvan täytteeksi kyseessä..
..jonkusen aikaa tosiaan tässä menee ennen kuin sinne itse pääkallopaikalle sitten päästään rantautumaan. Tärkeän muistitikun perässä kuitenkin tässä menossa ollaan.
Lasten kuulusteleminen on hauska kohtaus kyllä kaikkinensa.. lapset veätävät aivan mainiosti siinä toinen toisensa perään, aivan huiseja juttuja paljastaessaan
Muutoinkin nämä lapset ovat ehdottomasti hauskinta antia tässä elokuvassa ja erityisesti ne höpinät mitä höpöttävät lapsimaisesti
täysin ilman mitään suodattimia joten ei osaa yhtään arvata mitä he kommentoivat mihinkin kysymykseen.. eikä siis vain kuulustelutilanteessa vaan muutoinkin koko ajan....aina kun lapsia ei ole ruudulla totuuksia laukomassa, niin elokuva on tylsä kuin mikä.
Ihan kovinkaan kummoinen tämä ei nyt kuitenkaan ole hauskuutensa puolesta ole pidemmän päälle.
Muutamia hupaisan oloisia vitsejä kyl siellä täällä viljellään mutta ei niitä kovin ylettömän paljoa ole, siis niitä ihan oikeasti hauskoja. Lapset välillä niitä kyllä hyvin heittävät, vaikkei ne sinänsä edes monesti ole vitsejä, ei tässä eikä oikeassa elämässä. Ei tämän parissa nyt varsinaisesti pitkästynytkään (kun siitä alusta päästiin ylitse) joten se voitaneen jonkin sortin elokuvan ”voitoksi” sanoa..
..toki tuolloin vaatii sellaisen lapsenmielen moodin katseluasentoon virittämisen hitusenkaan varttuneemmalta. Toki ihan pienille tämä ei varmaan aukea alkuunkaan.
Pääjeppemme lähtee kuin soitellen sotaan kun tuonne lastentarhaan astuu, hänen apurinsa kovasti sitä varoittelee että ei välttämättä ihan helpot oltavat edessä tule olemaan, kun hänellä on oma lapsi ja pahimmillaan koko elämä on hyrskynmyrskyä ja pursuaa anarkiaa siellä kotosalla.. nyt niitä olis sitten peärti 12kpl kerralla kaitsittavaksi.
Isoa Arskaa muuten koetettiin tuoda tähän pienenä cameona pyörähtämään, mutta aikataululliset syyt eivät sitä sallineet tapahtuvaksi.
Leppoisan leikkisä ja lasten ehdoilla menevä kun on parhaimmillaan tämä leffa, enempi tosiaan lasten elokuva. Sitten kun aikuisten välillä vain juttuja setvitään tai ihastellaan niin sitten on todella tylsä tapaus.
Mainiota Luc Bessonia tarjolla.. Besson on itse tämän käsikirjoittanut ja ohjannut. Ranskalaista räväkkyyttä kaikkinensa ja tyylikin on tällä kerralla mainiosti kohdillaan.
Nikita (Anne Parillaud) on tyttö joka huumeita suonissaan ampuu ryöstö aikana poliisin. Hänet otetaan kiinni.. hänelle annetaan kaksi mahdollisuuttta josta valita.. joko kuolemantuomio tai sitten alkaa Ranskan valtion palvelukseen..
..mimmi valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon. Koulutus hänelle kestää kolme vuotta ja ammattitappaja hänestä koulutetaan valtiolle.
Uuden identiteetin ja koulutuksen saatuaan hänet palautetaan normaaliin elämään..
..Nikita rakastuu erääseen normaaliin mieheen mutta ei saa hiiskua mitään menneisyydestään.. työ ja rakkaus ei ole kuitenkaan niin helppoa tässä tapauksessa yhdistää ja sitä kautta tyttö ajaa uuden rakkaansa myös hengenvaaraan tahtomattaan. Nikitan pitää myös olla aina valmis vastaamaaan puhelimeen, toisesta päästä saattaa nimittäin tulla hetkenä minä hyvänsä käsky töihin ja sieltä tulevia käskyjä on toteltava heti.. jos haluaa henkikultansa säilyttää.
Erittäin tyylikkäästi toteutettu trilleri ! Näyttää todella mainiolta ja tarinallisesti sillain ihan mielenkiintoinen vaikka ei yhtikäs mitään erityistä sinänsä sisälläkään.
Anne Parillaud on roolissaan todellakin elementissään ja aivan huikean roolisuorituksen tekee kameran edessä ! erittäin uskottava suoritus tälläisessä roolissa, aikamoisen harvoin näin uskottavaa suoritusta näkee jos pitää palkkatappajaa esittää..
..osittain vai pitäisikö sanoa pitkälti tämän takia myös tähän hahmoon todella kiintyy ja sitä kautta myös elokuvan se romanttinen puoli niin sanotusti toimii ja koskettaa syvemmältä kuin mitä keskimäärin näissä onnistuvat..
..haavoittuvaa, koskettavaa, räväkkää.. todella monenmoista tunnetta elokuvan aikana koetaan ! Toiminta on brutaalia ja sitä ei siloitella ja kaunistella mitenkään, todella hyvä juttu toikin.. tosin tässä aikamoisen vähän sitä toimintaa lopulta on, jää enempikin taka-alalle se puoli lopulta.. kutienkin oikeastaan kaikki jutut vaan toimivat tässä elokuvassa ja tukevat toinen toistaan.
Musapuolesta vastaa Eric Serra, voisiko sanoa tuo Luc Bessonin oma hovisäveltäjä. Hyvää kuunneltavaa on kyllä tarjolla yllin kyllin.
Tyylikäs monella tavalla ja taholla, mutta ei kuitenkaan jää pelkästään pinnalliseksi.
Kait se olis myös elokuva nimeltään Leon (1994) katsottava kans. Jean Renohan on tässä pienessä sivuosassa kans. Hieno leffa”kaksikko” kyseessä täältä Euroopan mantereelta ja tosiaan Luc Bessonilta todella vahvoja näytteitä kyvyistään.
Tästähän tais tehdä Hollywood oman kopionsa sittemmin Koodinimi : Nina (1993) siinä pääosassa on Bridget Fonda.
Nikita (Anne Parillaud) on tyttö joka huumeita suonissaan ampuu ryöstö aikana poliisin. Hänet otetaan kiinni.. hänelle annetaan kaksi mahdollisuuttta josta valita.. joko kuolemantuomio tai sitten alkaa Ranskan valtion palvelukseen..
..mimmi valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon. Koulutus hänelle kestää kolme vuotta ja ammattitappaja hänestä koulutetaan valtiolle.
Uuden identiteetin ja koulutuksen saatuaan hänet palautetaan normaaliin elämään..
..Nikita rakastuu erääseen normaaliin mieheen mutta ei saa hiiskua mitään menneisyydestään.. työ ja rakkaus ei ole kuitenkaan niin helppoa tässä tapauksessa yhdistää ja sitä kautta tyttö ajaa uuden rakkaansa myös hengenvaaraan tahtomattaan. Nikitan pitää myös olla aina valmis vastaamaaan puhelimeen, toisesta päästä saattaa nimittäin tulla hetkenä minä hyvänsä käsky töihin ja sieltä tulevia käskyjä on toteltava heti.. jos haluaa henkikultansa säilyttää.
Erittäin tyylikkäästi toteutettu trilleri ! Näyttää todella mainiolta ja tarinallisesti sillain ihan mielenkiintoinen vaikka ei yhtikäs mitään erityistä sinänsä sisälläkään.
Anne Parillaud on roolissaan todellakin elementissään ja aivan huikean roolisuorituksen tekee kameran edessä ! erittäin uskottava suoritus tälläisessä roolissa, aikamoisen harvoin näin uskottavaa suoritusta näkee jos pitää palkkatappajaa esittää..
..osittain vai pitäisikö sanoa pitkälti tämän takia myös tähän hahmoon todella kiintyy ja sitä kautta myös elokuvan se romanttinen puoli niin sanotusti toimii ja koskettaa syvemmältä kuin mitä keskimäärin näissä onnistuvat..
..haavoittuvaa, koskettavaa, räväkkää.. todella monenmoista tunnetta elokuvan aikana koetaan ! Toiminta on brutaalia ja sitä ei siloitella ja kaunistella mitenkään, todella hyvä juttu toikin.. tosin tässä aikamoisen vähän sitä toimintaa lopulta on, jää enempikin taka-alalle se puoli lopulta.. kutienkin oikeastaan kaikki jutut vaan toimivat tässä elokuvassa ja tukevat toinen toistaan.
Musapuolesta vastaa Eric Serra, voisiko sanoa tuo Luc Bessonin oma hovisäveltäjä. Hyvää kuunneltavaa on kyllä tarjolla yllin kyllin.
Tyylikäs monella tavalla ja taholla, mutta ei kuitenkaan jää pelkästään pinnalliseksi.
Kait se olis myös elokuva nimeltään Leon (1994) katsottava kans. Jean Renohan on tässä pienessä sivuosassa kans. Hieno leffa”kaksikko” kyseessä täältä Euroopan mantereelta ja tosiaan Luc Bessonilta todella vahvoja näytteitä kyvyistään.
Tästähän tais tehdä Hollywood oman kopionsa sittemmin Koodinimi : Nina (1993) siinä pääosassa on Bridget Fonda.
Tämä satutuokio meni itseltäni ainakin osittain ohitse pentuna että mistä tästä oikeasti oli lopulta kyse !?
Oikein hämärät muistikuvat on että oliko tämä se joku tyyppi joka nosti itsensä hiuksistaan ylös suosta ! jotain tuollaista hämärätä muistoa mut siihen se pitkälti jää (jos tämä nyt oli se).
Ei lainkaan huonot bojot ole saanut tuollain imdb:ssä.
Melkoinen ylläri kun huomas kuka tämän on ohjannut, nimittäin Terry Gilliam.
Näyttelijöinä löytyy mm. Oliver Reed, Eric Idle, Jonathan Pryce, Bill Paterson, Sarah Polley, Sting, Robin Williams, Uma Thurman…
Gilliam kun ohjaa niin hyvin suuri mahdollisuus jotain hivenen omalaatuista on tulevan ja voi olla vähän sellainen teatterimaista Monty Python meininkiä ripauksen verran vähintään..
..sitähän tämä nimenomaan on. Omalaatuista seikkailua tarjolla. Erikoinen on toki sankarikin tässä.
Paroni nyt on ihan oikeasti teatterissa duunissa ja esittää siellä seikkailevansa teatterilavasteiden keskellä.. harmi että hommat tuntuvat kerta toisensa perään menevän mönkään koska teatterin henkilökunta ja muut näyttelijät siellä ovat niin toivottoman ammattitaidottomia tapauksia.
…(laittelen tähän myöhemmin tästä tarkempaa arvostelua)….
Tiedonmurusta…
-“Forms an informal trilogy with director Terry Gilliam's previous films, Rosvoja, Rosvoja! (1981) and Brazil – Tämän Hetken Tuolla Puolen (1985). The three movies represent the three stages of Man (youth, middle age, and elderly) and the impact of imagination on each. Jack Purvis and Winston Dennis appear in all three films. Of the three, this is the only one is which Dennis has speaking lines and his face is seen.”
-“This was Uma Thurman's first acting job, although because of the inordinate production delays for this movie, was not her debut. She also belongs to the very short list of actors who were hired on their very first audition.”
-”Robin Williams was a last-minute casting after the budget had run out, and performed his role uncredited and unpaid.”
-”Robin Williams played the King of the Moon. The credits list "Ray D. Tutto". This is the English transliteration of the Italian phrase "Re di Tutto", which means "King of Everything", which was how the King of the Moon introduces himself to the Baron. Robin Williams performed the part as soon as he arrived in England after a transatlantic flight.”
-“The role of the King of the Moon was intended for Sean Connery until the role was largely cut. Sean Connery didn't think it was "kingly" enough, thus the role was played by Robin Williams. Connery was also considered to play Baron Munchausen.”
-”Sting's cameo came about because he happened to be Terry Gilliam's neighbor at the time.”
-”John Neville was not a film actor at the time, preferring the theater. However, he was also a big Monty Python fan so he readily agreed to take the lead.”
-”Sarah Polley, nine years old at the time, didn't enjoy making Paroni von Munchhausenin Seikkailut (1988). She recalled the experience as traumatic: "It definitely left me with a few scars...It was just so dangerous. There were so many explosions going off all around me, which is traumatic to a kid whether dangerous or not. Being in freezing water for long periods of time. Working endless hours. It was physically grueling and unsafe."
-”Oliver Reed spent most of his time getting drunk and trying to seduce the virginal Uma Thurman.”
-”Christopher Lambert filmed scenes that were cut from the final print.”
-“During an interview for Turner Classic Movies, Terry Gilliam revealed that the producers tried to get Marlon Brando for the part of Vulcan, and that he had a very enjoyable afternoon talking with him one to one, until they were joined by the producer and Brando's agent.”
-“With delays and postponements, the film was already $2 million over budget before a single frame had been shot.”
-“The film was over budget; what was originally $23.5 million, grew to a reported $46.63 million. Terry Gilliam, acknowledging he had gone over budget, said its final costs had been nowhere near $40 million.”
-“Along with the numerous production problems, Terry Gilliam was nearly fired from the film.”
-“There were communication problems on set, due to having English and Italian crews.”
-“It is rumoured that Michael Winner read through the script when it was considered that Terry Gilliam should be replaced.”
-“Originally Terry Gilliam planned to have a whole herd of cows in the Vulcan set. But because of escalating costs and a revised budget, he was only allowed one.”
-“A moon city set was to have been built at Pinewood. However, since there was no money left to do this, Terry Gilliam took the sketches of the designs, and stuck them to a board. The 2D buildings were then moved forwards/backwards and left/right. The result is bizarre and effective.”
-”Eric Idle called the production, "A truly horrible experience and even remembering it is a bit of a nightmare." He later said of the film, "Up until Munchausen, I'd always been very smart about Terry Gilliam films. You don't ever be in them. Go and see them by all means - but to be in them, fucking madness!!!”
-“According to Eric Idle when he was told to shave his head for the role he responded that he didn't want to. So, the director Terry Gilliam said that he would shave his as well. Idle agreed but when he did it, Gilliam didn't keep his promise.”
Trailer…
Oikein hämärät muistikuvat on että oliko tämä se joku tyyppi joka nosti itsensä hiuksistaan ylös suosta ! jotain tuollaista hämärätä muistoa mut siihen se pitkälti jää (jos tämä nyt oli se).
Ei lainkaan huonot bojot ole saanut tuollain imdb:ssä.
Melkoinen ylläri kun huomas kuka tämän on ohjannut, nimittäin Terry Gilliam.
Näyttelijöinä löytyy mm. Oliver Reed, Eric Idle, Jonathan Pryce, Bill Paterson, Sarah Polley, Sting, Robin Williams, Uma Thurman…
Gilliam kun ohjaa niin hyvin suuri mahdollisuus jotain hivenen omalaatuista on tulevan ja voi olla vähän sellainen teatterimaista Monty Python meininkiä ripauksen verran vähintään..
..sitähän tämä nimenomaan on. Omalaatuista seikkailua tarjolla. Erikoinen on toki sankarikin tässä.
Paroni nyt on ihan oikeasti teatterissa duunissa ja esittää siellä seikkailevansa teatterilavasteiden keskellä.. harmi että hommat tuntuvat kerta toisensa perään menevän mönkään koska teatterin henkilökunta ja muut näyttelijät siellä ovat niin toivottoman ammattitaidottomia tapauksia.
…(laittelen tähän myöhemmin tästä tarkempaa arvostelua)….
Tiedonmurusta…
-“Forms an informal trilogy with director Terry Gilliam's previous films, Rosvoja, Rosvoja! (1981) and Brazil – Tämän Hetken Tuolla Puolen (1985). The three movies represent the three stages of Man (youth, middle age, and elderly) and the impact of imagination on each. Jack Purvis and Winston Dennis appear in all three films. Of the three, this is the only one is which Dennis has speaking lines and his face is seen.”
-“This was Uma Thurman's first acting job, although because of the inordinate production delays for this movie, was not her debut. She also belongs to the very short list of actors who were hired on their very first audition.”
-”Robin Williams was a last-minute casting after the budget had run out, and performed his role uncredited and unpaid.”
-”Robin Williams played the King of the Moon. The credits list "Ray D. Tutto". This is the English transliteration of the Italian phrase "Re di Tutto", which means "King of Everything", which was how the King of the Moon introduces himself to the Baron. Robin Williams performed the part as soon as he arrived in England after a transatlantic flight.”
-“The role of the King of the Moon was intended for Sean Connery until the role was largely cut. Sean Connery didn't think it was "kingly" enough, thus the role was played by Robin Williams. Connery was also considered to play Baron Munchausen.”
-”Sting's cameo came about because he happened to be Terry Gilliam's neighbor at the time.”
-”John Neville was not a film actor at the time, preferring the theater. However, he was also a big Monty Python fan so he readily agreed to take the lead.”
-”Sarah Polley, nine years old at the time, didn't enjoy making Paroni von Munchhausenin Seikkailut (1988). She recalled the experience as traumatic: "It definitely left me with a few scars...It was just so dangerous. There were so many explosions going off all around me, which is traumatic to a kid whether dangerous or not. Being in freezing water for long periods of time. Working endless hours. It was physically grueling and unsafe."
-”Oliver Reed spent most of his time getting drunk and trying to seduce the virginal Uma Thurman.”
-”Christopher Lambert filmed scenes that were cut from the final print.”
-“During an interview for Turner Classic Movies, Terry Gilliam revealed that the producers tried to get Marlon Brando for the part of Vulcan, and that he had a very enjoyable afternoon talking with him one to one, until they were joined by the producer and Brando's agent.”
-“With delays and postponements, the film was already $2 million over budget before a single frame had been shot.”
-“The film was over budget; what was originally $23.5 million, grew to a reported $46.63 million. Terry Gilliam, acknowledging he had gone over budget, said its final costs had been nowhere near $40 million.”
-“Along with the numerous production problems, Terry Gilliam was nearly fired from the film.”
-“There were communication problems on set, due to having English and Italian crews.”
-“It is rumoured that Michael Winner read through the script when it was considered that Terry Gilliam should be replaced.”
-“Originally Terry Gilliam planned to have a whole herd of cows in the Vulcan set. But because of escalating costs and a revised budget, he was only allowed one.”
-“A moon city set was to have been built at Pinewood. However, since there was no money left to do this, Terry Gilliam took the sketches of the designs, and stuck them to a board. The 2D buildings were then moved forwards/backwards and left/right. The result is bizarre and effective.”
-”Eric Idle called the production, "A truly horrible experience and even remembering it is a bit of a nightmare." He later said of the film, "Up until Munchausen, I'd always been very smart about Terry Gilliam films. You don't ever be in them. Go and see them by all means - but to be in them, fucking madness!!!”
-“According to Eric Idle when he was told to shave his head for the role he responded that he didn't want to. So, the director Terry Gilliam said that he would shave his as well. Idle agreed but when he did it, Gilliam didn't keep his promise.”
Trailer…
Viimeksi muokattu:
tomine11
Well-Known Member
Blue Thunder - Sininen Salama (1983)
Helikopteriaiheisia leffoja aikamoisen harvassa, vain pari niitä noin nopsaan mieleen tulvahtaa ja tämä tosiaan yksi niistä ja onhan tämä hyvä
Lentsikoihin liittyviä, vaikkei nekään nyt valtavirtaa ole on määrällisesti kuitenkin huomattavasti enempi tarjolla kuin mitä näitä kopteri juttua.
Elokuvan ehdoton pelastus on ollut että tämä tehtiin kasarilla. Tuolloin CGI ei ollut näiden tekemisessä se pääjuttu vaan oli pakon sanelema juttu että piti tehdä oikeilla kapistuksilla niin paljon kuin vain pystyi ja oli mahdollista.. niin se näyttää tässäkin kyntensä, tämä näyttää todella hyvältä, aidolta ja realistiselta ! Koptereita on todella nautinto tässä katsella ja onneksemme niitä myös tässä kuvamatskunsa puolesta todella runsaasti tarjotaan. Toki on tässäkin jonkisen verran myös ei sitä oikeata matskua mutta sekin näyttää tässä yllättävän hyvältä.. vaikkei tietenkään ehtaalle aidolle pärjää.
Pääosassa on Murphy (Roy Schneider), itse näyttelijähän varmaan suurimmalle osalle on tuttu siitä ensimmäisestä Tappajahai (1975) elokuvasta.. muita sit mm. Warren Oates, Candy Clack, Joe Santos… leffan ikään kuin pahana tyyppinä on sittten Cochrane (Malcolm McDowell).
Eräs kyttä pääsee siis testaamaan uutta poliisihelikopteria joka on ristitty Blue Thunderiksi.
Kopterin pitäisi olla suuri parannus aiempiin malleihin, nimenomaan häiveominaisuuksien takia jotta sillä pystyy ”yllätämään” paremmin.. myös kameraominaisuudet ovat aivan omiaan tässä laitteessa, samoin äänen nappaus ja nauhoitus systeemit ovat viimeistä huutoa, kun totaalinen valvontayhteiskunta on ottamassa ensiaskeliaan ja tämä laite jos mikä on täydellinen vehje valvomiseen..
..häiveominaisuuksien takia vo päästään hivenen lähempääkin jo kuvaamaan ja kuuntelemaan kun kadulla porukat tekevät vaikkapas asekauppoja.. toki myös iskemään kuin puskista tai salama kirkkaalta taivaalta hyvin nopeasti ja odottamattomasti..
..poliisit siis partioivat öisten katujen yllä ja bongailevat kaikkea hämäräperäistä toimintaa (välillä häiriten autossa paneskelijoitakin) mutta sillä vanhemmalla laitteistolla tähän asti toteutettuna.. toki näitä uusia ei montaa tässä elokuvassa vielä ole käytössä..
..kopteri lähinnä ”maavoimille” apua kun ilmoittavat ja osoittavat valokeiloilla missä on rikos meneillään jotta autoilla paikan päälle kaahataan tilanne ratkomaan ja toki radion välityksellä voivat antaa tilannetietoa ilmasta käsin sinne maaperän tasalle..
..toki välillä he käyvät vähäpukeisia pimujakin tiirailemassa talojen ikkunoista kiikareilla, jos ei ole hälytys päällä.. uuden jutun myötä sitten myös äänimatskua ja parempaa kuvaa vaikkapa lämpökameralla saadaan lemmentouhuiluista napsittua, tai sitten mahdollisesti ihan selkeää perinteistä kamerakuvaa jonka äärellä lääppiä kuvaruutua..
..ja kylläpä vaan nimittäin alkupuolella elokuvaa tosiaan on kohtaus jossa poliisit jäävät toviksi katselemaan kun täysin ilkosillaan oleva nainen joogailee melkoisissa asennoissa venytellen.
Tosin jäävät nyt sitten kiinni ja pomolta tulee asiasta kunnon puhuttelua (toki puhe sisältää aika yllättäviäkin juttuja) mutta ei ole ensimmäinen kerta kun tämä veteraanimme törttöilee joten joutuu sitten lähipäiviksi jalkapatikkaan kuampainenkin..
Kunnon aseistustakin muuten siihen uuteen kopteriin sitten voidaan tarvittaessa laittaa, jolla vaikkapa sitten ”putsata” kadut. Tähän asti pollarikoptereita ei ole saanut mitenkään aseistaa.
Vanhoissa koptereissa oltiin aina parivaljakkona töissä, tässäkin pääjepen mukana on elokuvan alussa suhteellisen nuori alokas hänen aisaparinaan. Toinen lentää ja toinen sitten hoitelee sen havainnoinnin siinä samalla. Toki niin sitä tässä uudessakin mielellään tarvitaan.
Tosiaan tässä on tämä päätyyppimme (Scheider) ja sitten se todella inha veikko pahis (McDowell).. joka on myös poliisi (helikopterilentäjä siellä poliisivoimissa) ja he kummatkin ovat palvelleet Vietnamissa kopterijoukoissa aikoinaan sodassa ja eripura on sieltä asti kaksikon välillä jo syntynyt.. kyllä vaan he tulevat vielä tekemään toistensa kanssa tilit selviksi mutta millä tavoin niin suosittelen katsomaan kyseisen elokuvan aivan itse ! ..
..toki sanottakoon sekin että tässä tämä päähenkilömme ei sillain ole välttämättä yhtään sankarimainen tapaus, jopa hivenen öykkärinoloinen ajoittain ja jopa omalle ex-vaimolleen kun tapaavat silloin tällöin mutta ei niinkään omalle pojalleen josta äiti pääsääntöisesti huolehtii.
Pääheppumme eräällä koelennolla mitä uuteen Blue Thunderiin tulee, saa vahingossa kuvattua äärimmäisen arkaluontoista matskua.. jossa taitaa olla ylempää poliisivoimien johtoa ja valtionvaltaa mukana tekemässä laittomia.. heidät kuitenkin huomataan.. joten ”sankarimme” joutuvat siitä sitten mustalle listalle ja hänet olisi siivottava tieltä pois, jotta korruptio voisi jatkaa omaa voittokulkuaan.. myös pääheppume pilottipari (nuori kaveri siis) joutuu todellakin pulaan kyseisen paljastuneen tilanteen takia kun oli sitä myös lennolla mukana todistamassa, kaksikon henkikulta on todella uhattuna ja hellässä hyvinkin pikaisesti tuon tapahtuman jälkeen.
Erittäin mainio toimintaelokuva ! erilaisesti perspektiivistä katseltuna tällä kertaa, elikkäs helikopteri on nyt sitten pitkälti kaiken keskiössä. Erittäin virkistävä tapaus ja vielä kun on hyvin tehty&toteutettu niin todellakin mainio tapaus kyseessä
Takaa-ajoja riittää todellakin elokuvassa. Niitä on niin maassa kuin ilmassa. Maassa juoksemalla jahdaten, autoille kaahaten ja siihen vielä helikopteri sieltä ilmasta messiin niin todella poikkeuksellisen mehekasta ja monipuolista takaa-ajokohtausta on tässä elokuvassa tiedossa ! tosiaan kopterit ja lento-osuudet joita on paljon ovat aivan fantastista katseltavaa.. sitten räjähdyset sun muut kans aitoa matskua joten ne ovat todella näyttäviä tässä elokuvassa.
Suuret suositukset tälle, loistava elokuva kyseessä.
Trailer…
Making of…
10 Things You Didn’t Know About Blue Thunder
https://www.bulletproofaction.com/2...fsyWgI85w35HqcMSFOnqWJyXM_C3Lmfj2uuQ68ayasAkA
Arvostelu…
Blue Thunder (1983) - The Best Movie You Never Saw
Helikopteriaiheisia leffoja aikamoisen harvassa, vain pari niitä noin nopsaan mieleen tulvahtaa ja tämä tosiaan yksi niistä ja onhan tämä hyvä
Lentsikoihin liittyviä, vaikkei nekään nyt valtavirtaa ole on määrällisesti kuitenkin huomattavasti enempi tarjolla kuin mitä näitä kopteri juttua.
Elokuvan ehdoton pelastus on ollut että tämä tehtiin kasarilla. Tuolloin CGI ei ollut näiden tekemisessä se pääjuttu vaan oli pakon sanelema juttu että piti tehdä oikeilla kapistuksilla niin paljon kuin vain pystyi ja oli mahdollista.. niin se näyttää tässäkin kyntensä, tämä näyttää todella hyvältä, aidolta ja realistiselta ! Koptereita on todella nautinto tässä katsella ja onneksemme niitä myös tässä kuvamatskunsa puolesta todella runsaasti tarjotaan. Toki on tässäkin jonkisen verran myös ei sitä oikeata matskua mutta sekin näyttää tässä yllättävän hyvältä.. vaikkei tietenkään ehtaalle aidolle pärjää.
Pääosassa on Murphy (Roy Schneider), itse näyttelijähän varmaan suurimmalle osalle on tuttu siitä ensimmäisestä Tappajahai (1975) elokuvasta.. muita sit mm. Warren Oates, Candy Clack, Joe Santos… leffan ikään kuin pahana tyyppinä on sittten Cochrane (Malcolm McDowell).
Eräs kyttä pääsee siis testaamaan uutta poliisihelikopteria joka on ristitty Blue Thunderiksi.
Kopterin pitäisi olla suuri parannus aiempiin malleihin, nimenomaan häiveominaisuuksien takia jotta sillä pystyy ”yllätämään” paremmin.. myös kameraominaisuudet ovat aivan omiaan tässä laitteessa, samoin äänen nappaus ja nauhoitus systeemit ovat viimeistä huutoa, kun totaalinen valvontayhteiskunta on ottamassa ensiaskeliaan ja tämä laite jos mikä on täydellinen vehje valvomiseen..
..häiveominaisuuksien takia vo päästään hivenen lähempääkin jo kuvaamaan ja kuuntelemaan kun kadulla porukat tekevät vaikkapas asekauppoja.. toki myös iskemään kuin puskista tai salama kirkkaalta taivaalta hyvin nopeasti ja odottamattomasti..
..poliisit siis partioivat öisten katujen yllä ja bongailevat kaikkea hämäräperäistä toimintaa (välillä häiriten autossa paneskelijoitakin) mutta sillä vanhemmalla laitteistolla tähän asti toteutettuna.. toki näitä uusia ei montaa tässä elokuvassa vielä ole käytössä..
..kopteri lähinnä ”maavoimille” apua kun ilmoittavat ja osoittavat valokeiloilla missä on rikos meneillään jotta autoilla paikan päälle kaahataan tilanne ratkomaan ja toki radion välityksellä voivat antaa tilannetietoa ilmasta käsin sinne maaperän tasalle..
..toki välillä he käyvät vähäpukeisia pimujakin tiirailemassa talojen ikkunoista kiikareilla, jos ei ole hälytys päällä.. uuden jutun myötä sitten myös äänimatskua ja parempaa kuvaa vaikkapa lämpökameralla saadaan lemmentouhuiluista napsittua, tai sitten mahdollisesti ihan selkeää perinteistä kamerakuvaa jonka äärellä lääppiä kuvaruutua..
..ja kylläpä vaan nimittäin alkupuolella elokuvaa tosiaan on kohtaus jossa poliisit jäävät toviksi katselemaan kun täysin ilkosillaan oleva nainen joogailee melkoisissa asennoissa venytellen.
Tosin jäävät nyt sitten kiinni ja pomolta tulee asiasta kunnon puhuttelua (toki puhe sisältää aika yllättäviäkin juttuja) mutta ei ole ensimmäinen kerta kun tämä veteraanimme törttöilee joten joutuu sitten lähipäiviksi jalkapatikkaan kuampainenkin..
Kunnon aseistustakin muuten siihen uuteen kopteriin sitten voidaan tarvittaessa laittaa, jolla vaikkapa sitten ”putsata” kadut. Tähän asti pollarikoptereita ei ole saanut mitenkään aseistaa.
Vanhoissa koptereissa oltiin aina parivaljakkona töissä, tässäkin pääjepen mukana on elokuvan alussa suhteellisen nuori alokas hänen aisaparinaan. Toinen lentää ja toinen sitten hoitelee sen havainnoinnin siinä samalla. Toki niin sitä tässä uudessakin mielellään tarvitaan.
Tosiaan tässä on tämä päätyyppimme (Scheider) ja sitten se todella inha veikko pahis (McDowell).. joka on myös poliisi (helikopterilentäjä siellä poliisivoimissa) ja he kummatkin ovat palvelleet Vietnamissa kopterijoukoissa aikoinaan sodassa ja eripura on sieltä asti kaksikon välillä jo syntynyt.. kyllä vaan he tulevat vielä tekemään toistensa kanssa tilit selviksi mutta millä tavoin niin suosittelen katsomaan kyseisen elokuvan aivan itse !
....toki sanottakoon sekin että tässä tämä päähenkilömme ei sillain ole välttämättä yhtään sankarimainen tapaus, jopa hivenen öykkärinoloinen ajoittain ja jopa omalle ex-vaimolleen kun tapaavat silloin tällöin mutta ei niinkään omalle pojalleen josta äiti pääsääntöisesti huolehtii.
Pääheppumme eräällä koelennolla mitä uuteen Blue Thunderiin tulee, saa vahingossa kuvattua äärimmäisen arkaluontoista matskua.. jossa taitaa olla ylempää poliisivoimien johtoa ja valtionvaltaa mukana tekemässä laittomia.. heidät kuitenkin huomataan.. joten ”sankarimme” joutuvat siitä sitten mustalle listalle ja hänet olisi siivottava tieltä pois, jotta korruptio voisi jatkaa omaa voittokulkuaan.. myös pääheppume pilottipari (nuori kaveri siis) joutuu todellakin pulaan kyseisen paljastuneen tilanteen takia kun oli sitä myös lennolla mukana todistamassa, kaksikon henkikulta on todella uhattuna ja hellässä hyvinkin pikaisesti tuon tapahtuman jälkeen.
Erittäin mainio toimintaelokuva ! erilaisesti perspektiivistä katseltuna tällä kertaa, elikkäs helikopteri on nyt sitten pitkälti kaiken keskiössä. Erittäin virkistävä tapaus ja vielä kun on hyvin tehty&toteutettu niin todellakin mainio tapaus kyseessä
Takaa-ajoja riittää todellakin elokuvassa. Niitä on niin maassa kuin ilmassa. Maassa juoksemalla jahdaten, autoille kaahaten ja siihen vielä helikopteri sieltä ilmasta messiin niin todella poikkeuksellisen mehekasta ja monipuolista takaa-ajokohtausta on tässä elokuvassa tiedossa ! tosiaan kopterit ja lento-osuudet joita on paljon ovat aivan fantastista katseltavaa.. sitten räjähdyset sun muut kans aitoa matskua joten ne ovat todella näyttäviä tässä elokuvassa.
Suuret suositukset tälle, loistava elokuva kyseessä.
Trailer…
Making of…
10 Things You Didn’t Know About Blue Thunder
https://www.bulletproofaction.com/2...fsyWgI85w35HqcMSFOnqWJyXM_C3Lmfj2uuQ68ayasAkA
Arvostelu…
Blue Thunder (1983) - The Best Movie You Never Saw
“Welcome to The Best Movie You NEVER Saw, a column dedicated to examining films that have flown under the radar or gained traction throughout the years, earning them a place as a cult classic or underrated gem that was either before it’s time and/or has aged like a fine wine..
..for our seventh episode, we take a look at John Badham's BLUE THUNDER, starring Roy Scheider, Malcolm McDowell, Candy Clark, Daniel Stern and Warren Oates.”
..for our seventh episode, we take a look at John Badham's BLUE THUNDER, starring Roy Scheider, Malcolm McDowell, Candy Clark, Daniel Stern and Warren Oates.”
pelle
Well-Known Member
Mulla on viimeksi katsottujen listalla top gun maverick ja ford vs ferrari joka on nyt myös netflixin valikoimassa.
Tai no meillä tuo jälkimmäinen on le mans 66 - täyttä kaasua tai joku vastaava ja mä edelleen inhoan tuota nimen vaihtoa, koska leffa oikeasti kertoo siitä kuinka ford lähti haastamaan ferrarin ja kehitti Carroll Shelbyn avulla ford gt 40:n
Toinen asia joka ärsytti oli vanha tuttu fast & furious logiikka jossa ajetaan kilpaa ovaalilla täysiä, kierrokset on jo valmiiksi siinä punarajalla joten miten päästään vastustajasta ohi just ennen maalia? No heittämällä pienempää vaihdetta tietenkin.
Minähän en autoista mitään tiedä, mutta kuitenkin sen verran, että jos ajetaan isoimmalla vaihteella jo punarajalla niin sen auton vauhti ei kasva jos heitetään pienempi vaihde silmään.
Muuten kyllä hyvä ja kiinnostava leffa vaikka ottaakin vapauksia jotta se olisi viihdyttävämpi ja Bale vetää roolinsa hemmetin hienosti.
Matt Damon taas on, no Matt Damon. Ei se huono ole, mutta jos sitä vertaa Baleen jota ei meinaa heti edes tunnistaa niin ero on aika huima.
Top gun sitten taas ei mitään isompia hehkutuksia multa saa, mutta en olekaan mikään top gun fani.
Siis oli se ihan ok leffa, mutta siitä olisi voitu helposti leikata puol tuntia pois ja mitään ei olisi menetetty.
Mulle koko leffan parasta antia oli ne kohtaukset jossa maverick treenasi muita pilotteja.
Niissä oli sopiva määrä one linereita ja näyttävää lentelyä.
Tai no meillä tuo jälkimmäinen on le mans 66 - täyttä kaasua tai joku vastaava ja mä edelleen inhoan tuota nimen vaihtoa, koska leffa oikeasti kertoo siitä kuinka ford lähti haastamaan ferrarin ja kehitti Carroll Shelbyn avulla ford gt 40:n
Toinen asia joka ärsytti oli vanha tuttu fast & furious logiikka jossa ajetaan kilpaa ovaalilla täysiä, kierrokset on jo valmiiksi siinä punarajalla joten miten päästään vastustajasta ohi just ennen maalia? No heittämällä pienempää vaihdetta tietenkin.
Minähän en autoista mitään tiedä, mutta kuitenkin sen verran, että jos ajetaan isoimmalla vaihteella jo punarajalla niin sen auton vauhti ei kasva jos heitetään pienempi vaihde silmään.
Muuten kyllä hyvä ja kiinnostava leffa vaikka ottaakin vapauksia jotta se olisi viihdyttävämpi ja Bale vetää roolinsa hemmetin hienosti.
Matt Damon taas on, no Matt Damon. Ei se huono ole, mutta jos sitä vertaa Baleen jota ei meinaa heti edes tunnistaa niin ero on aika huima.
Top gun sitten taas ei mitään isompia hehkutuksia multa saa, mutta en olekaan mikään top gun fani.
Siis oli se ihan ok leffa, mutta siitä olisi voitu helposti leikata puol tuntia pois ja mitään ei olisi menetetty.
Mulle koko leffan parasta antia oli ne kohtaukset jossa maverick treenasi muita pilotteja.
Niissä oli sopiva määrä one linereita ja näyttävää lentelyä.