Vastaus: Fallout 3 [PS3]
Tänään tuli pelattua läpi ja olihan se aikamoinen kokemus. Pelitunteja taisi tulla reilusti yli 100, eli tuli koluttua aika monet paikat aika tarkkaan. Toisaalta sitten kartalle jäi muutamia markkereita joissa ei tullut käytyä ja joillain alueilla en käynyt pyörimässä ollenkaan. En pelaa kamalasti tämän tyyppisiä roolipelejä, mutta esimerkiksi GTA IV:hen verrattuna tarina oli aika rautainen. Käsikirjoitettu hienosti ja peli rullasi eteenpäin muutenkin mukavasti. Jotenkin tuntui että peli oli suunniteltu pelattavaksi mm. juuri niin kuin minä sitä pelasin - välillä oli selkeitä suvantokohtia kun mikään ei oikein meinannut onnistua (paitsi super mutanttien ja raidereiden päiden rei'ittäminen) ja välillä taas peli tempasi mukaansa lukemattomiin yllättäviin ja erikoisiin tapahtumiin. Sekin oli erikoinen juttu että kun olin yhdessä vaiheessa aika kypsä koko peliin enkä oikein tiennyt miten pääsisin jatkamaan päätarinaa, kompastuin vahingossa isän jälkeensä jättämiin muistiinpanoihin ja taas mentiin.
Aivan viimeiset metrit vähän latistivat tunnelmaa, äänet alkoivat bugata aika pahastikin viimeisessä flaidiksessa. Ja lopulta tarina päättyi aika töksähtäen. Huomasi ikään kuin että tämähän olikin vain peli, ei mitään sen kummempaa. Pelasin hahmoni oikein varsinaiseksi vara-Jeesukseksi (varmaan 10. tasolla karma oli jo tapissa siellä asteikon positiivisessa päässä), ehkä loppu olisi mennyt selkeästi eri suuntaan jos hahmo ei olisi ollut ihan niin Goody-Two-Shoes.
Fallout 2 oli joskus kauan sitten pariinkin otteeseen varsinainen pakkomielle, ja täytyy sanoa että ei tämä kolmonen ole ollenkaan häpeäksi edeltäjilleen. Sama vanha kunnon tunnelma oli restauroitu erittäin hyvin, sellainen tietty kankeus ja pelillinen raskaus joka vaivasi kakkosta oli lähestulkoon poissa tässä kolmosessa ja tarinakin oli mielestäni paremmin kirjoitettu. Kakkosessa tuli usein sellainen tunne että "Nyt menen tuonne koska se ehkä auttaa päätehtävän suorittamisessa", tässä kolmosessa päätehtävän suorittaminen oli rytmitetty paremmin ja sivutehtävät olivat huomattavasti mielenkiintoisempia. Ironista on se, että kakkosen kanssa minulla bugasivat eniten äänet, ja nyt tämän kolmosen kanssa tuntui olevan lähestulkoon identtinen ongelma äänien kanssa. Vanhaa kunnon Vault-Tec -laatua.
Tänään tuli pelattua läpi ja olihan se aikamoinen kokemus. Pelitunteja taisi tulla reilusti yli 100, eli tuli koluttua aika monet paikat aika tarkkaan. Toisaalta sitten kartalle jäi muutamia markkereita joissa ei tullut käytyä ja joillain alueilla en käynyt pyörimässä ollenkaan. En pelaa kamalasti tämän tyyppisiä roolipelejä, mutta esimerkiksi GTA IV:hen verrattuna tarina oli aika rautainen. Käsikirjoitettu hienosti ja peli rullasi eteenpäin muutenkin mukavasti. Jotenkin tuntui että peli oli suunniteltu pelattavaksi mm. juuri niin kuin minä sitä pelasin - välillä oli selkeitä suvantokohtia kun mikään ei oikein meinannut onnistua (paitsi super mutanttien ja raidereiden päiden rei'ittäminen) ja välillä taas peli tempasi mukaansa lukemattomiin yllättäviin ja erikoisiin tapahtumiin. Sekin oli erikoinen juttu että kun olin yhdessä vaiheessa aika kypsä koko peliin enkä oikein tiennyt miten pääsisin jatkamaan päätarinaa, kompastuin vahingossa isän jälkeensä jättämiin muistiinpanoihin ja taas mentiin.
Aivan viimeiset metrit vähän latistivat tunnelmaa, äänet alkoivat bugata aika pahastikin viimeisessä flaidiksessa. Ja lopulta tarina päättyi aika töksähtäen. Huomasi ikään kuin että tämähän olikin vain peli, ei mitään sen kummempaa. Pelasin hahmoni oikein varsinaiseksi vara-Jeesukseksi (varmaan 10. tasolla karma oli jo tapissa siellä asteikon positiivisessa päässä), ehkä loppu olisi mennyt selkeästi eri suuntaan jos hahmo ei olisi ollut ihan niin Goody-Two-Shoes.
Fallout 2 oli joskus kauan sitten pariinkin otteeseen varsinainen pakkomielle, ja täytyy sanoa että ei tämä kolmonen ole ollenkaan häpeäksi edeltäjilleen. Sama vanha kunnon tunnelma oli restauroitu erittäin hyvin, sellainen tietty kankeus ja pelillinen raskaus joka vaivasi kakkosta oli lähestulkoon poissa tässä kolmosessa ja tarinakin oli mielestäni paremmin kirjoitettu. Kakkosessa tuli usein sellainen tunne että "Nyt menen tuonne koska se ehkä auttaa päätehtävän suorittamisessa", tässä kolmosessa päätehtävän suorittaminen oli rytmitetty paremmin ja sivutehtävät olivat huomattavasti mielenkiintoisempia. Ironista on se, että kakkosen kanssa minulla bugasivat eniten äänet, ja nyt tämän kolmosen kanssa tuntui olevan lähestulkoon identtinen ongelma äänien kanssa. Vanhaa kunnon Vault-Tec -laatua.
Peliä on takana jotain 8h ja main questejä ei ole tullut tehtyä yhtään sen jälkeen kun pääsin Vault 101:stä pois. Side questejäki on tullut tehtyä vain 2 loppuun asti ja 3 menossa. Joka paikassa niin paljon tekemistä ja nähtävää ja tutkittavaa, että ei tiedä mihin mennä. Skilleistä olen panostanut eniten lockpick, sneak ja speach. Small guns, science ja medicine seuraavana. On vaan niin mukava pyöriä ympäriinsä ja sniputella eläimiä/raidereita.
Tämä lisää toivoa kaiken tuon Microsoftin homassa ostaa kaikki DLC:t itselleen. Pisteet Bethesdalle 
Itse pelannut nyt ekaa kertaa Fo3:sta läpi ja taitaa tulla mahtavaan kohtaan nuo lisärit, kun en oo vielä päässyt peliä läpi