Vastaus: Fallout: New Vegas [X360]
Huh, vihdoinkin sitä sai roudattua itsensä pois pelin äärestä... Pelikello näyttää tällä hetkellä vähän yli 40h ja olen ilmeisesti jossain pelin puolivälissä.
Pelin alku ei ole läheskään niin mukaansa tempaava kuin kolmosessa. Alku fiilikset olivat aikalailla nämä; tämä on aivan sitä samaa ja jo nähtyä(ja tämä henkilöltä joka jumaloi kolmosta). Olin jo aikeissa jättää pelin hyllyyn parempia aikoja odottelemaan mutta ensimmäisten tuntien venyessä kyykytti New Vegas minua kuin itkevää lasta. Kaiken kaikkiaan NV on huomattavasti parempi kokonaisuus kuin F3. Tekniikka kusee edelleen mutta niin se kusi jo Oblivionissa ja F3:ssa. Mutta sisältö on tässäkin edelleen se joka ratkaisee.
Tarina alkaa huomattavasti hitaammin kuin edeltäjässään mutta tämä ei tarkoita sitä että se kannattaa laiminlyödä. Alku on ehkä hitaampi mutta kun tarina kerää pökköä alleen huomaa sen olevan paljon harkitumpi, mietitympi ja moniulotteisempi kuin F3:ssa. Onkin osaltaan hienoa että tarina alkaa melko mitään sanomattomasti; itselläni ensimmäisen 22h menivät yksinomaan erämaata tutkiessa ja rikkaseen fiktioon tutustuessa. Tämä loi aivan loistavan pohjan tapahtumille jotka käynnistyivät saavuttuani ensimmäistä kertaa Stripille. Tarina on muutenkin rakennettu siinä mielessä nerokkaasti että se antaa valtavasti vapauksia erinlaisille lähestymistavoille. Nerokkain lisä on juuri nuo lukuisat Factionit joiden ympärille tarina kiedotaan taidokkaasti. Ketä sinä haluat tukea? Kenet päästät päiviltä? Nämä peleissä jo nähdyt valinnat saavat aivan eri merkityksen kun on monta paikkaa minne pyllistää. Tukeepa peli myös moneen paikkaan samanaikaista pyllistämistä! Tarina on toistaiseksi vielä kesken joten nähtäväksi jää miten loppu ottaa huomioon tekemäsi valinnat. Mutta tällä hetkellä illuusio pelaajan pyörittämistä tapahtumista on täydellinen.
Suuren annoksen uskottavuutta tarinalle ja erityisesti Fallout-fiktiolle tuo tällä kertaa loistavuuten yltävä ääninäyttely. Tuntuu että lähes jokaiselle hahmolle on kirjoitettu tekstin myötä täysin orginelli persoonallisuus. He tarinoivat menneisyydestään ja maailman tapahtumista äärimmäisellä uskottavuudella. Kyllä siellä täällä törmää saman hujopin ääninäyttelemään hahmoon mutta se taso millä Obsidian työstää näyttelijöitään, on valovuosien päässä Bethesdan vastaavasta. Ja hei oikeasti, videopeli jossa saa Felicia Day:n pelaajan oikeaksi kädeksi ei vain voi olla muuta kuin täyttä loistokuutta.
Pelinä New Vegas on päällisin puolin yksi yhteen Fallout 3:n kanssa. Mutta ne muutamat, lisätyt ominaisuudet nostavat tämänkin osa-alueen edeltäjänsä yläpuolelle. Suurin muutos on Hardcore-moodi jota ilman tähän peliin ei mielestäni kannata edes koskea; tämä on ainoa oikea tapa pelata peliä. Ruoan, unen ja veden mikromanagerointi ei ole läheskään niin puuduttavaa miltä se ehkä aluksi kuulostaa. Ja koska tosimiehet eivät koske epätoivossakaan Fast Traveliin, on HC:n ansiosta pidempiä reissuja oikeasti suunniteltava tarvikkeiden perusteella. Thus, the real game of surviving begins. Tälläisenä hardcore-pellenä voisin jopa heittää hieman noottia moodin helppoudesta mutta ainakaan se ei tule millään tavalla immersion tielle.
Toinen ehdoton vahvuus on tuliasieiden ja kaiken maailman vietereiden psykedeelinen määrä. Aseiden määrä on aika mukavasti moninkertaistettu edeltäjäänsä nähden. Suurin plussa tulee kuitenkin niistä meille tutuista tuliaseista kuten; Colt, M16, M4, Winchester, Cattle Revolver, M1 Garand jne. F3:ssa ei muistaakseni ollut yhtäkään meidän aikamme pyssyä... Tälläinenkin pieni seikka ajaa suunnattomasti immersion etua.
Teknisesti peli on totuttua, takkuilevaa Oblivion-huttua. Sivuhuomiona Bethesdalle todettakoon; vaihtakaa jo sitä pelimoottoria! Paljon on pojilla vielä opittavaa mm. dynaamisista vuorokausista(tsekatkaapa Red Dead Redemption niin tiedätte vähän alan standardeja) ja ihan yleisestä suorituskyvystä. Suurimpiin bugitteluihin ei ole tullut törmättyä mutta pelin tökkivä ruudunpäivitys särähtää välillä silmään. Kerran peli korruptoi autosave:n mutta kun pelitallenuksia oli useita, ei tästä seurannut minkäänlaista harmia säikähdystä lukuunottamatta. Mutta kun ottaa huomioon kuinka massiivinen peli on, ei pienestä teknisestä yskimisestä oikein voi marista. Se mikä pelissä toimii, toimii niin hyvin että kaikki tälläinen turhanpäiväinen nipottelu unohtuu. Jokaista nykimistä kohden kun löytyy aina vähintäänkin se kymmenen mieleenpainuvaa tarinaa.
Alku oli nihkeä mutta näin reissun puolivälissä voi jo todeta että paluu Fallout 3:n pariin New Vegasin jälkeen on täysi mahdottomuus.
).
