Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

FST - First Person Shooter

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nakkerton
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Haastattelijana Allvarlig-Sam, hyvää iltaa.
Antaisivat nyt edes täällä olla, ihan oikeasti.


[hyvää mieltä telkusta 6.2, YLE2 ja kello 13.55, Radiohead keikalla]
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Belarus_Traktor
[hyvää mieltä telkusta 6.2, YLE2 ja kello 13.55, Radiohead keikalla]
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi räkä!
Aivan käsittämätön lähetysaika. Menipä totaalisesti ohi.
 
Ihan hyvä peliaiheinendokkari, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka sekaisin dokumentaristin pelaava poika oli. Kärjistettyjähän nämä aina tuntuvat olevan, ja täynnä pieniä asia virheitä, mutta tämä dokumentti pysyi siinä suhteessa ihan siedettävällä, itsensätiedostavalla tasolla.
 
Ihan katsomisen arvoista oli. Ihmetyttää miksi juuri väkivaltaisiis peleihin kohdistuu niin paljon vihaa kun ajatellaan tarkemmin niin varmaan elokuvia katsomalla saa paljon enemmän vaikutteita.
Pelaaminen on aggressioita purkava, rento harrastus ja joka yrittää tehdä siitä todellisuutta on sairas ihminen ja olisi todennäköisesti tehnyt sen ilman pelejäkin.
 
Mutta joskus se pelaaminenkin voi mennä jopa sairauden puolelle! Ei noi ohjelman kaveritkaan kovin terveen näkösiä olleet. Addiktio ongelmistaan puhumattakaan. Ääripäitähän tossa ohjelmassa ilmeisesti kaiveltiin. Ihan kokoajan en sitä katsonut, mutta sen käsityksen sain.

Pelaaminen on mahtavaa ajankulupuuhaa, jos sen osaa pitää kohtuudessa siten ettei muu elämä kärsi. Muutamankerran on itelläkin tullu jumitettua peliin niin pitkäksi aikaa että oli huono olo jälkeenpäin. Ja tämä huono olo oli pääasiassa henkistä. Otti päähän ku muuta ei saanu aikaseksi. Tätä ilmeni eritoten opiskeluaikana.

Pitäisi pyrkiä pelaan todella vain silloin kun ei ole mitään muuta tekemistä. Tai tämä on ainaki mun ideologia. Täysin puhtaaseen suoritukseen on tietty vaikea päästä. Varsinkin silloin kun on uusi peli käsissä...:p
 
Oli ihan hyvä dokkari, vaikka jäi näkemättä ensimmäiset puol tuntia.
Kyllähän pelaamisesta saa itselleen ongelman kehitettyä, kuten juuri toimittajan oma poika oli saanut, vaikke hän sitä ehkä itse tiedostanut. Kyllä elämään on sovittava muutakin kuin pelaamista. En minäkään anna pelaamisen häiritä omaa opiskelua. Luokallani on kavereita joiden opiskelua häiritsee aika pahasti nämä, "noppanappi"-roolipelit, sekä PES2/3:n pelailu. Kouluun tullaan jos jaksetaan, aikaisintaan ruokailuun.

Mitään pahaa en nähnyt niissä pojissa jotka olivat siellä pelikisoissa. Päinvastoin minusta se oli oikein positiivista toimintaa. Niitä poikia ei voi leimata epäsosiaalisiksi.
Joku hätäinen vois kuvitella, että moisissa tapahtumissa tapeltais oikeasti, kun pääsevät tapaamaan pahimpia kilpakumppaneita oikeassa elämässä. ;)

Olihan dokkarissä tämä peinteinen huolestunut äiti, joka oli huolissaa pojastaan, jonka käytös oli muuttunut selvästi pelattuaa paljon väkivaltapelejä. Minä taas olin huolissaan siitä äidistä. Ymmärrätte varmaan miksi, olen huolissaan siitä äidistä.
 
Ääripäistähän tuossa tosiaan näytti olevan kyse. Poika CS-addikti jolle pelaaminen tuntui olevan kaikki kaikessa, ja isä joka tuntui vihaavan pelejä ja pelaamista enemmän kuin mitään muuta.

Nuo pelitapahtumat ovat minunkin mielestäni pelkästään positiivisia, ne sosialisoivat pelaajia ja pelaamista.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuossa taas nähtiin miten tyhmiä jenkit ovat. Tuollaisia tapauksia on erittäin harvassa, itselläni ei ole mitään tuollaista vaikka tuota peliä pelannut usemman vuoden. Ohjelmassa oli pari järkevää ihmistä, kuten sen voittaja klaanin vanhemmat jotka tajusivat asian, samaa ei voi sanoa muista..

Ihmetyttää vaan miten huono sen turnauksen taso oli, oli meinaan niin paskoja pelaajia että..Sitäpaitti tuo dokkari oli ikuiseeden vanha.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Sarine
Tuossa taas nähtiin miten tyhmiä jenkit ovat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Dokkari oli kanadalainen ja mielestäni loppua kohti varsin asiallinen.
Faija haki vähän turhaan kaukaa ratkaisua kasvatusongelmiinsa, joista oli ihan turha syyttää pelejä. "Seisoin poikani takana, eikä hän edes huomannut minua". Tuskinpa vaikkapa Potterin lukemiseen syventynyt teini sen enempää havannoi ympäristöä...
Ja kas kummaa, ymmärtäväisimmmät vanhemmat löytyivät lasten mukana CS-turnauksesta. Onhan se tavatonta, kun vanhemmat osallistuvat edes välillisesti lasten harrastuksiin.:rolleyes:
 
Määki on joskus pelannut CS ja päivätpitkät ja eikä ole tullut mitään "riippuvutta" tai oikeastaan pitempaa =D. Kun on siihen aina kyllästynyt.... ja aika nopeastikki.

Et kyll pitää olla jossakin muussakin syytä kuin pelissä.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom