Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

GameCube 2 viivästyy(IGN), Eipäs viivästy (Reuters)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Batou
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En tosiaan ymmärrä, miksei Euroopassa siirrytty digi tv:n myötä lomittamattomaan kuvaan. Oi miksi? Se olis nykäissyt kuvanlaadun uudelle tasolle kertaheitolla.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Mitä tuolla käytännössä tarkoitat? Kyllähän uusi tekniikka on tehnyt aina mahdolliseksi muutkin parannukset, saati sitten että oltaisiin menty takapakkia.

En ole samaa mieltä kommentistasi Marion grafiikoista. Mariossa ei grafiikoilla kyllä ole erityisen paljon väliä, mutta esim. CelShading näytti että grafiikkaa voi parantaa ilman että haetaan fotorealismia.

En myöskään ole samaa mieltä kanssasi, että nykyisen ja edellisen konsolisukupolven välinen ero on "hyvin pieni". Tuollainen se ero on ollut aina, eli selvästi havaittava. Ensimmäiset 3D-koneet olivat aika raakileita, joten ero nykykoneisiin on suuri. Sitä edellinen vaihdos siirsi tietysti grafiikat kolmiulotteiseksi, mutta ei sitäkään kannata liioitella, olivathan esimerkiksi sitä edeltävät parannukset 2D-pelikoneissakin merkittäviä ja selvästi havaittavissa. Kun nykyinen konesukupolvi on jo varsin kypsää 3D:n käytössä, voi ero seuraavaan sukupolveen jäädä jonkin verran pienemmäksi. Kyllä parannettavaa silti on niin paljon, että eron varmasti huomaa.

Televisiot eivät tosiaan ole mikään este grafiikan paranemiselle. Haitta se kyllä on. Polygonimallien parantaminen, hienommat valaisuefektit yms. kyllä parantavat grafiikkaa, mutta niin tekisi myös korkeampi resoluutio. Mitä hienompaa grafiikkaa pelikone jaksaa puskea sitä suurempi haitta pieni resoluutio on. Tarvetta tarkemmalle grafiikalle olisi jo nyt, mutta TV-tekniikan hidas muutos tulee estämään korkeampaan tarkkuuteen siirtymiseen jonkin aikaa.

Mutta mietippä konsolien eroja näin: NES>SNES, periaatteessa erot olivat huomattavia, mutta tavallinen Keimo Konsolipelaaja ei huomaa suurtakaan eroa. SNES>PSone, erot huomaa ihan kuka tahansa, oli sitten hc-pelaaja tai normaali sattunainen pelaaja tai vaikka vain sivustakatsoja. PSone>PS2, erot ovat taas huomattavia, mutta ei niitä ihan normaali sivustakatsoja välttämättä huomaa tai tajua, miksi uudesta laitteesta pitäisi maksaa kun vanhakin on ihan kohtuullinen. Tuota minä ajan takaa. Jos grafiikat ja pelit yleensä muutu ihan täysin kokonaan, ei isit noista niin helpostu innostu, kun vanhakin toimii vielä.
Zelda ehkä käytti cel-shadingiä mikä sopi siihen todella hyvin, mutta sanoinkin, että jos Mario pysyy tyylilleen uskollisena, voit vaikkapa vertailla Super Mario Brossia ja sen kakkos- ja kolmososaa ja Super Mario 64:ä ja Sunshinea. Jos ei ruveta hakemaan mitään uusia suuntia vaan jatketaan samoilla linjoilla raja alkaa todella olla vastassa.
Kun taas sanoin, että pitää alkaa karsimaan jotain pois uuden tekniikan myötä tarkoitan pelattavuutta, tarinaa yms. mikä saattaa nopeasti siirtyä pois uusien ja ihmeellisten grafiikkoiden ja äänien myötä.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Solid Snake
Mutta mietippä konsolien eroja näin: NES>SNES, periaatteessa erot olivat huomattavia, mutta tavallinen Keimo Konsolipelaaja ei huomaa suurtakaan eroa. SNES>PSone, erot huomaa ihan kuka tahansa, oli sitten hc-pelaaja tai normaali sattunainen pelaaja tai vaikka vain sivustakatsoja. PSone>PS2, erot ovat taas huomattavia, mutta ei niitä ihan normaali sivustakatsoja välttämättä huomaa tai tajua, miksi uudesta laitteesta pitäisi maksaa kun vanhakin on ihan kohtuullinen. Tuota minä ajan takaa. Jos grafiikat ja pelit yleensä muutu ihan täysin kokonaan, ei isit noista niin helpostu innostu, kun vanhakin toimii vielä.
Zelda ehkä käytti cel-shadingiä mikä sopi siihen todella hyvin, mutta sanoinkin, että jos Mario pysyy tyylilleen uskollisena, voit vaikkapa vertailla Super Mario Brossia ja sen kakkos- ja kolmososaa ja Super Mario 64:ä ja Sunshinea. Jos ei ruveta hakemaan mitään uusia suuntia vaan jatketaan samoilla linjoilla raja alkaa todella olla vastassa.
Kun taas sanoin, että pitää alkaa karsimaan jotain pois uuden tekniikan myötä tarkoitan pelattavuutta, tarinaa yms. mikä saattaa nopeasti siirtyä pois uusien ja ihmeellisten grafiikkoiden ja äänien myötä.
Ei pelikonsoleja mikään Pihtiputaan Mummo osta. Pelaajat kyllä huomaavat eron ja ensimmäistä konettaankin ostava koululainen on kavereiden kautta tietoinen mikä näyttää hyvältä ja mikä ei. Ymmärtämättömät isätkään eivät ole esteenä, kun jälkikasvu osaa kuitenkin perustella tarpeensa. Jokainen konesukupolvi on toistaiseksi myynyt edellistä enemmän.

Periaatteesi, että uusi tekniikka ei saa heikentää karsia mitään tärkeää pelien toteutuksessa on tietysti sinällään totta, mutta se on myös täysin turha, koska koskaan ei ole niin käynyt, eikä mitään syytä ole olettaa että niin kävisikään.

Vaikka nykyisellä formaatilla Marion grafiikassa ei parannettavaa ole niin, että peli siitä merkittävästi paranisi, voi kuitenkin olla aika varma, että tulevien koneiden Mariot ulkonäköä parantavat, koska ruma peli (muihin sen hetken peleihin verrattuna) myy heikommin.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Ei pelikonsoleja mikään Pihtiputaan Mummo osta. Pelaajat kyllä huomaavat eron ja ensimmäistä konettaankin ostava koululainen on kavereiden kautta tietoinen mikä näyttää hyvältä ja mikä ei. Ymmärtämättömät isätkään eivät ole esteenä, kun jälkikasvu osaa kuitenkin perustella tarpeensa. Jokainen konesukupolvi on toistaiseksi myynyt edellistä enemmän.

Periaatteesi, että uusi tekniikka ei saa heikentää karsia mitään tärkeää pelien toteutuksessa on tietysti sinällään totta, mutta se on myös täysin turha, koska koskaan ei ole niin käynyt, eikä mitään syytä ole olettaa että niin kävisikään.


Minun mielestäni taas uuden grafiikan myötä pelit ovat olleet kokoajan enemmän ja enemmän grafiikka painotteisia kun taas pelattavuus ja tarina on saanut väistyä, koska normaali pelaaja katsoo peliä grafiikan perusteella. Poikkeuksiakin on, mutta normaalit grafiikkapäivitykset eivät enää riitäkään vaan jotain täysin uuttakin olisi saatava. Lapset osaavat tottakai perustella miksi he tarvitsevat uude konsolin ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, isit innostuvat jo hypestä mikä tulee olemaan erittäin kova uusien konsolien tullessa markkinoille. Kyllähän niitä pelikoneita menee muutenkin, sillä vanhemmat ja mummot ostavat sitä, mitä lapset joululahjaksi toivovat. Jos harrastukseen pariin yritetään taas saada muitakin kuin normaaleja pelaajia, kuten elokuvienystäviä, musiikinystäviä, liikemiehia ym. luokkia, pitäisi videopelien keksiä jotain uutta ja houkuttelevaa, mikä saisi jokaikisen ihmisen innostumaan peleistä.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Solid Snake
Minun mielestäni taas uuden grafiikan myötä pelit ovat olleet kokoajan enemmän ja enemmän grafiikka painotteisia kun taas pelattavuus ja tarina on saanut väistyä, koska normaali pelaaja katsoo peliä grafiikan perusteella. Poikkeuksiakin on, mutta normaalit grafiikkapäivitykset eivät enää riitäkään vaan jotain täysin uuttakin olisi saatava. Lapset osaavat tottakai perustella miksi he tarvitsevat uude konsolin ja jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, isit innostuvat jo hypestä mikä tulee olemaan erittäin kova uusien konsolien tullessa markkinoille. Kyllähän niitä pelikoneita menee muutenkin, sillä vanhemmat ja mummot ostavat sitä, mitä lapset joululahjaksi toivovat. Jos harrastukseen pariin yritetään taas saada muitakin kuin normaaleja pelaajia, kuten elokuvienystäviä, musiikinystäviä, liikemiehia ym. luokkia, pitäisi videopelien keksiä jotain uutta ja houkuttelevaa, mikä saisi jokaikisen ihmisen innostumaan peleistä.
Ennen oli asiat paremmin -valittajia oli jo ennen niitäkin "parempia aikoja", johon viittaat. Yhtä vanhaa on myös valitus, että peruspelaaja välittää vain grafiikoista.

Taustoittaisitko mielipidettäsi nykypelien pelattavuuden ja tarinan kärsimisestä kattavilla esimerkeillä? Kun katson omaa pelihyllyäni, on monessa pelissä tarina yhä tärkeämmässä osassa. Enkä ole myöskään mitään yleistä heikkenemistä pelattavuudessakaan huomannut. Päinvastoin. Kun tarkastelee pelisarjoja, joiden aikaisemmat osat on julkaistu vanhemmilla koneilla, on pelattavuutta käytännössä melkein aina parannettu. Niissäkin peleissä, joita haukutaan pelkiksi grafiikkapäivityksiksi yms. on käytännössä lähes aina jonkinmoisia parannuksia pelattavuudessa.

Ei lähitulevaisuudessa ole mahdollista tehdä peleistä koko kansan hupia, mutta yhä useampi kyllä löytää pelit niiden nykyisessäkin muodossa. Joitain taas pelaaminen ei vain kiinnosta. Peliala ei voi lähteä kumartamaan ihan joka suuntaan, koska siinä vaiheessa pyllistetään jo toisaalle.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Ennen oli asiat paremmin -valittajia oli jo ennen niitäkin "parempia aikoja", johon viittaat. Yhtä vanhaa on myös valitus, että peruspelaaja välittää vain grafiikoista.

Taustoittaisitko mielipidettäsi nykypelien pelattavuuden ja tarinan kärsimisestä kattavilla esimerkeillä? Kun katson omaa pelihyllyäni, on monessa pelissä tarina yhä tärkeämmässä osassa. Enkä ole myöskään mitään yleistä heikkenemistä pelattavuudessakaan huomannut. Päinvastoin. Kun tarkastelee pelisarjoja, joiden aikaisemmat osat on julkaistu vanhemmilla koneilla, on pelattavuutta käytännössä melkein aina parannettu. Niissäkin peleissä, joita haukutaan pelkiksi grafiikkapäivityksiksi yms. on käytännössä lähes aina jonkinmoisia parannuksia pelattavuudessa.

Ei lähitulevaisuudessa ole mahdollista tehdä peleistä koko kansan hupia, mutta yhä useampi kyllä löytää pelit niiden nykyisessäkin muodossa. Joitain taas pelaaminen ei vain kiinnosta. Peliala ei voi lähteä kumartamaan ihan joka suuntaan, koska siinä vaiheessa pyllistetään jo toisaalle.

Totta ja samaa mieltä. En kylläkään koskaan sanonut, että pelattavuus huononisi kaikissa tapauksissa, mutta esim. Metal Gear Solid 2:ssa pelattavuus ja grafiikka ovat paljon ykkösosaa parempia, mutta silti peli on huonompi liian pitkien välivideoiden takia. Final Fantasy sarja on mielestäni menettänyt hohtoaan jne. Toki on myös kokonaan uusia pelejä ja sarjoja, jotka ovat todella hyviä. En nyt valita, että ennen oli asiat paremmin, vaan valitan etukäteen siitä, jos pelien pelattavuus huononee uusien grafiikoiden myötä. Uskon kylläkin, että pelit pysyvät lähes entisellään, mitä nyt grafiikat ja muut osa-alueet parantuvat huomattavasti uusien mahdollisuuksien, pelien ja laitteiston myötä. Mitään vallankumousta on kai turha odottaa, ainakaan suurta sellaista. Sanoin vain sitä, että uudet grafiikka päivitykset ja pelattavuuden viilaus ei vain riitä enää. Tosin jatko-osatkin on alkaneet olemaan entistä monipuolisempia ja erilaisia jos vaikka verrataan perinteiseen PSone pelin jatko-osaan, joten sekin osa-alue on merkittävästi parantunut uuden laitteiston myötä. Ainut uhka tuntuu siis olevan se, että kun pelkän grafiikan tekeminen vaatii jo monia kuukausia aikaa jääkö pelattavuudelle aikaa enää. Toki pelien kehitys aika pitenee kokoajan ja onhan noita helpompiakin ratkaisuja, kuten käyttää valmista grafiikkamoottoria tms.
 
Hei Solid Snake, vaikken nyt ota osaa tähän keskusteluun niin seuraan sitä kyllä - auttaisi jos jaottelisit vähän noita kirjoituksiasi, menee vähän normaalia pidemmäksi kun on tuota aihetta tuossa.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Solid Snake
Totta ja samaa mieltä. En kylläkään koskaan sanonut, että pelattavuus huononisi kaikissa tapauksissa, mutta esim. Metal Gear Solid 2:ssa pelattavuus ja grafiikka ovat paljon ykkösosaa parempia, mutta silti peli on huonompi liian pitkien välivideoiden takia. Final Fantasy sarja on mielestäni menettänyt hohtoaan jne. Toki on myös kokonaan uusia pelejä ja sarjoja, jotka ovat todella hyviä. En nyt valita, että ennen oli asiat paremmin, vaan valitan etukäteen siitä, jos pelien pelattavuus huononee uusien grafiikoiden myötä. Uskon kylläkin, että pelit pysyvät lähes entisellään, mitä nyt grafiikat ja muut osa-alueet parantuvat huomattavasti uusien mahdollisuuksien, pelien ja laitteiston myötä. Mitään vallankumousta on kai turha odottaa, ainakaan suurta sellaista. Sanoin vain sitä, että uudet grafiikka päivitykset ja pelattavuuden viilaus ei vain riitä enää. Tosin jatko-osatkin on alkaneet olemaan entistä monipuolisempia ja erilaisia jos vaikka verrataan perinteiseen PSone pelin jatko-osaan, joten sekin osa-alue on merkittävästi parantunut uuden laitteiston myötä. Ainut uhka tuntuu siis olevan se, että kun pelkän grafiikan tekeminen vaatii jo monia kuukausia aikaa jääkö pelattavuudelle aikaa enää. Toki pelien kehitys aika pitenee kokoajan ja onhan noita helpompiakin ratkaisuja, kuten käyttää valmista grafiikkamoottoria tms.
Minusta nuo esimerkkisi eivät millään riitä yleistykseen. Kyseisten pelien tekijät vain ovat hukassa. Ehkä syy on ulkoasuun keskittymisessä, mutta silti kyse on yksittäistapauksista. Kaikki alansa huippua olevat pelisarjat eivät voi aina vain parantua. Välillä on aika vaihtaa vetovastuuta, jolloin muut pelit tulevat näyttämään suuntaa. Nykykonsoleillekin on tullut mainitsemiesi pelien genrejä eteenpäin vieviä pelejä. Tätä se on ollut aina! Pelityyppien sisällä tapahtuu rauhallista kehitystä ja joskus harvoin joku keksii jotain oikeasti uutta. Miksei se muka riittäisi edelleenkin? Koneet ja pelithän myyvät yhä enemmän eikä mitään merkkejä suunnan muutoksesta ole.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Minusta nuo esimerkkisi eivät millään riitä yleistykseen. Kyseisten pelien tekijät vain ovat hukassa. Ehkä syy on ulkoasuun keskittymisessä, mutta silti kyse on yksittäistapauksista. Kaikki alansa huippua olevat pelisarjat eivät voi aina vain parantua. Välillä on aika vaihtaa vetovastuuta, jolloin muut pelit tulevat näyttämään suuntaa. Nykykonsoleillekin on tullut mainitsemiesi pelien genrejä eteenpäin vieviä pelejä. Tätä se on ollut aina! Pelityyppien sisällä tapahtuu rauhallista kehitystä ja joskus harvoin joku keksii jotain oikeasti uutta. Miksei se muka riittäisi edelleenkin? Koneet ja pelithän myyvät yhä enemmän eikä mitään merkkejä suunnan muutoksesta ole.

KYse on yksittäistapauksista nimenomaan, mutta alkaako kyseisen "tauti" yleistyä, sillä siltä välillä vähän vaikuttaisi. Tosin, jos laatu pysyy samana seuraavien konsolien tullessa markkinoille, mitä nyt grafiikka parantuu, olen silti ihan tyytyväinen. Uuden tekniikan tullessa on mahdollista tehdä entistä isompia ja kauniimpia pelialueita, joita tutkiessa menee jo aikaa (esim. mieti Metroid Primen isoja ja laajoja alueita vielä isompina).

Kun nyt kerta mainitsit, niin otetaanpa kantaa tuohonkin sanontaasi, että kaikki alansa huippua olevat pelisarjat eivät voi aina parantua. Oikeassa olet, mutta mites muuten kehitys menisi eteenpäin, ellei parhaasta tulisi vieläkin parempi? Kun nyt miettii vaikka Haloa, joka on monien mielestä XBoxin paras peli ja toisten mielestä maailman paras peli. Silti kakkososaan jopa minä keksisin reilusti uusia ideoita ja parannuksia, eikä aina vain pelkkiä uusia aseita, kenttiä ja vihollisia (en nyt puhu Halo2:sta, vaan otinpahan vain Halon esimerkiksi, Halo2:sta tulee varmasti erinomainen). Tottahan jatko-osa muuttuu paremmaksi tuolloinkin, mutta suuremmat muutokset jäävät pois, eikä jatko-osa enää välttämättä maistukaan.

Ps. Keiu: tätäkö tarkoitit?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Solid Snake
Uuden tekniikan tullessa on mahdollista tehdä entistä isompia ja kauniimpia pelialueita, joita tutkiessa menee jo aikaa (esim. mieti Metroid Primen isoja ja laajoja alueita vielä isompina).


EIH! Jo Metroid Prime oli liian monimutkainen. Pienen pelitauon jälkeen joutuu aloittamaan pelin alusta. Ja taas se jää kesken ellei pelaa joka päivä...

Tätä just tarkoitin sillä, että peleissä pitäis keskittyä enemmän yksinkertaisuuteen. Mulla peli saattaa lojua kuukausitolkulla hyllyssä ennenkuin taas jonain iltana kaivan sen esille jatkaakseni kohdasta mihin viimeksi olin jäänyt.

Vaikka laajoja pelialueita ja epälineaarisuutta arvostetaankin tällä hetkellä kovasti, saavat ne mun pään välillä särkemään. Mitä hauskaa siinä on, että Jak&Daxterissa voi juosta rannalla kilometritolkulla tietämättä mihin oikein menisi? Se peli ei oikein mene mun jakeluun. Crash Bandicoot (ykkönen) oli paljon hauskempi.

Kyllä mä haluaisin jonkunlaisen lineaarisuuden säilyttää peleissä. Halossa tää oli hyvin toteutettu. Ei koskaan tuntenut olevansa hukassa, muttei myöskään missään "putkessa".
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Prisoner
EIH! Jo Metroid Prime oli liian monimutkainen. Pienen pelitauon jälkeen joutuu aloittamaan pelin alusta. Ja taas se jää kesken ellei pelaa joka päivä...

Tätä just tarkoitin sillä, että peleissä pitäis keskittyä enemmän yksinkertaisuuteen. Mulla peli saattaa lojua kuukausitolkulla hyllyssä ennenkuin taas jonain iltana kaivan sen esille jatkaakseni kohdasta mihin viimeksi olin jäänyt.

Vaikka laajoja pelialueita ja epälineaarisuutta arvostetaankin tällä hetkellä kovasti, saavat ne mun pään välillä särkemään. Mitä hauskaa siinä on, että Jak&Daxterissa voi juosta rannalla kilometritolkulla tietämättä mihin oikein menisi? Se peli ei oikein mene mun jakeluun. Crash Bandicoot (ykkönen) oli paljon hauskempi.

Kyllä mä haluaisin jonkunlaisen lineaarisuuden säilyttää peleissä. Halossa tää oli hyvin toteutettu. Ei koskaan tuntenut olevansa hukassa, muttei myöskään missään "putkessa".

Ei siellä suuressa pelimaailmassa katoa, jos se on vain hyvin toteutettu. Esim. True Crimen pelialue on aivan liian laaja, koska oikeastaan koko kaupungissa ei voi tehdä mitään rakentavaa. Jos taas kaupunki olisi täynnä erilaisia mielenkiintoisia toimintoja sen tutkiskeluun laittaisi enemmänkin aikaa.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Prisoner
EIH! Jo Metroid Prime oli liian monimutkainen. Pienen pelitauon jälkeen joutuu aloittamaan pelin alusta. Ja taas se jää kesken ellei pelaa joka päivä...

Tätä just tarkoitin sillä, että peleissä pitäis keskittyä enemmän yksinkertaisuuteen. Mulla peli saattaa lojua kuukausitolkulla hyllyssä ennenkuin taas jonain iltana kaivan sen esille jatkaakseni kohdasta mihin viimeksi olin jäänyt.

Vaikka laajoja pelialueita ja epälineaarisuutta arvostetaankin tällä hetkellä kovasti, saavat ne mun pään välillä särkemään..

Ei Metroid Prime ole liian monimutkainen, ainakaan kaikille. Se on vaan sen luonteinen peli mihin pitää keskittyä kunnolla ja pelata kerralla niin pitkälle kuin kiinnostusta riittää. Parhaimmassa tapauksessa loppuun saakka, kuten mun kohdalla tapahtui. MP oli yks niistä harvoista peleistä mitkä on vaan pakottanut etsimään itselle vähintään 3h ylimääräistä aikaa joka päivä. Viikon tai kuukausien tauko vie parhaan terän/tunnelman tämän tyylisistä peleistä.

Pointtina siis, että erilaiset pelit ovat vain plussaa, sillä pelaajia on moneen makuun. Kyllä markkinoilta löytyy tälläkin hetkellä riittävästi laadukkaita pick up & play-tyylisiä pelejä. Kiireisinä aikoina F-Zero GX, Ikaruga, SMB, Burnout2, Rocky, VF4E, PES, jne. muulloin MP, WW, SMS, jne..

Jos sulla on joskus vähän pidempi loma opiskeluista tai duunista, niin suosittelen että aloitat MP:n ihan alusta ja tietty ilman vinkkejä. Erilaiset pelit vaativat luonnollisesti erilaisen lähestymistavan..
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Justin Bailey
Kyllä markkinoilta löytyy tälläkin hetkellä riittävästi laadukkaita pick up & play-tyylisiä pelejä. Kiireisinä aikoina F-Zero GX, Ikaruga, SMB, Burnout2, Rocky, VF4E, PES, jne.

Kyllä. Hyviä esimerkkejä. Burnout 3 on odotuslistan kärjessä.

muulloin MP, WW, SMS, jne..


Heh. Noi kaikki on jääneet multa kesken. Tohon listaan voi vielä lisätä Eternal Darknessin, Shenmuet, aiemmat Zeldat ja Final Fantasyt. Eli suurin osa kaikista laajemmista (vaikkakin hyvistä) peleistä jää multa kesken juuri siksi, että liian pitkä tauko pelaamisessa estää jatkamisen.. Vain Metal Gearit, Star Fox Adventures ja ICO on olleet sellaisia, jotka on menneet "yhdellä istumalla" läpi.

Pitäis varmaan myydä kaikki muut konsolit ja pelit pois ja jättää vain yksi laajempi peli + konsoli. Sitä ehkä yritänkin sillä laitoin Dreamcastin ja PS2:n myyntiin.

edit: myös Resident Evil 1 ja Tomb Raider 1 tuli pelattua yhteen menoon läpi...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Monimutkaisissa peleissä on se huono puoli, että ne jää helposti kesken. Shenmue 1 ja 2 tuli pelattua melkein heti läpi kun ne käsiini sain, mutta WW vaan jäi kesken jostain syystä. Pitäisi ottaa taas WW kaapista esiin ja alkaa pelaamaan sitä läpi, kun nyt on aikaa ja paljon. Jos noita pelejä jää kesken, se on oikeastaan ihan hyväkin, koska silloin ne ovat siellä kaapissa odottamassa ja kun tulee vaikka kuumetta ja on toipilaana voi syventyä noihin.
 
Palaan vähän siihen, mitä uudet konsolit voivat tarjota. En tarkalleen tiedä Xboxin grafiikkakykyjä, mutta ainakin GameCubesta näyttäisi puuttuvan reunanpehmennys. Anisotrooppisesta suodatuksesta ei myöskään ole tietoakaan (= kaukaisemmat kohteet tarkempia ja eivät vääristy). Toki nämä ovat vielä pikkuseikkoja: enemmän väliä on konsolin grafiikkapiirin valmiiksi tarjoamilla ominaisuuksilla. Näitä voivat olla esimerkiksi valmiit iho- ja hiuskäsittelijät. Silmiinkin saa kummasti lisää eloa. Tämän lisäksi en ole vielä nähnyt peliä, jossa keskellä metsää ollessa tuntuisi siltä että olisi metsässä.

Vaikka vedestä saa nykyisellään jo varsin hyvän näköistä (FFCC:ssä on varsin loistava vesi), on siinäkin silti vielä parannettavaa. Edelleen erottaa vesiputouksista, että siinä kulkee tekstuuri. Oikea vesihän näyttää vähän siltä, että se pysyy paikallaan vaikka se on liikkeessä. Mutta ehkä tämä riittänee pelkkien graafisten parannusten osalta.

Ääniäkin voi vielä parannella, 5.1 tai 6.1 ei kuulosta lainkaan mahdottomalta seuraavissa konsoleissa. Vaikka aivan kaikki eivät näin suurta kanavamäärää tarvitse, luo äänimaailmakin oman tunnelmansa hyvin tehtynä.

Tämä onkin jo mainittu, mutta toistetaan: fysiikkamallinnus syö paljon tehoja. Vaikka koneeni on kohtuullisen uusi (sellainen hinta-laatu -suhteeltaan loistava), ei tästäkään niin kammottavasti tehoja riitä suurimpiin laskennallisiin toimiin. Oikeastaan heikommassa tekniikassa on se hyvä puoli, että se pakottaa keksimään luovan tavan toteuttaa jokin asia, niin että se kuitenkin näyttää hyvältä.


Mitä tulee hyviin peleihin, voin kyllä mainita FFCC:stä että se on loistava: se on yksinkertainen, mutta silti laaja. Minulla ei mennyt kauaakaan pelin toiminnan hoksaamisessa, mutta silti voin kehittyä jatkuvasti: eikä ole väliä mihin peli on jäänyt, jatkaa voi silti.

Pelit määräävät jokseenkin paljon... olen tuore Cuben omistaja ja valitsin koneen aika sattuman kautta: löysin FFCC:n ja Wind Wakerin limited editionin käytettynä divarista puoleen hintaan. Ja limited editionissa on mukana toinenkin peli. Kolme peliä yhden hinnalla on aika hyvä suhde, ottaen huomioon että GameCube on edullinen konsoli. Niin... ja tietenkin tiesin ennen hankintaa, että kyseessä oli laatupelejä, joista varmasti pitäisin. PS2:lla on liikaa turhaa ja PSonen omistan ennestään, Xboxia voin dissata jo sen takia että se on Microsoftin, vaikka se ei ole se tärkein syy. Tämä menee liikaa offiksi.


Langaton ohjain olisi toki parannus, mutta siinä pelottaa se, että virta loppuu kesken pelaamisen. Langallinen minulle, kiitos. Ostin langallisen hiirenkin sen takia, ettei tarvitse pelätä pariston/akun loppumista, ikinä.

Tuli muuten vielä tähän loppuun mieleen hassu asia: miltä kuulostaisi valmis satunnainen puugeneraattori konsoliin? Ohjelmoija syöttää jonkun tietyn numeron tiettyyn paikkaan ja saa sillä puun. Käyttää satunnaislukugeneraattoria niin tulee erilainen puu. Sekin on jo paljon vaivaa pois, kun saa puun melkein valmiina. Samaa ajattelua voi soveltaa moniin muihinkin asioihin. GameCubehan on sellainen konsoli, joka on suunniteltu helposti ohjelmoitavaksi: tämä tarkoittaa sitä, että joitakin asioita on tehty valmiiksi ohjelmoijan puolesta. Vaikka samoja komponentteja käytetään eri peleissä, tuntuvat kaikki pelit silti toisiinsa verrattuna erilaisilta.
 
Jos uusi konsoli tarjoaisi mahdollisuuden tunkea Compact Flash kortti muistikortiksi, niin se olisi melkein riittävä syy hankkia uusi konsoli. :) Kiintolevynkin voisi konsolissa osittain korvata kyvyllä laittaa siihen juuri niin iso muistikortti, kuin huvittaa ja on rahaa.

nimin: Kolmas Muistikortti Menossa
 
Ylös Bottom