Vastaus: God of War III [PS3]
Aiemmin koko sarjaa pelaamattomana, hankin tuon 1&2 collectionin tuossa runsas kuukausi sitten Verkkokaupasta ja se tulikin pelattua sitten vähän vajaan viikon aikana läpi.
Tietysti kakkosen jälkeen odotukset kolmatta osaa kohtaan jäivät kohtuullisen korkeiksi jo ihan siksi, että juoni jäi niin pahasti kesken. Noh, sain kolmososan lapaseen viikon alussa Sonyn myyntiedustajalta ja nyt peli on pelattu kertaalleen läpi. Ne, joita kiinnostaa, alla helvetisti spoilereita ja arvio itse pelistä.
Aiemmin koko sarjaa pelaamattomana, hankin tuon 1&2 collectionin tuossa runsas kuukausi sitten Verkkokaupasta ja se tulikin pelattua sitten vähän vajaan viikon aikana läpi.
Tietysti kakkosen jälkeen odotukset kolmatta osaa kohtaan jäivät kohtuullisen korkeiksi jo ihan siksi, että juoni jäi niin pahasti kesken. Noh, sain kolmososan lapaseen viikon alussa Sonyn myyntiedustajalta ja nyt peli on pelattu kertaalleen läpi. Ne, joita kiinnostaa, alla helvetisti spoilereita ja arvio itse pelistä.
Grafiikka on ajoittain mykistävän hienoa, ajoittain hieman liian palikkamaista, joka tappaa tunnelmaa. Toisaalta se, mitä ykkösessä ja kakkosessa on jo nähty, ei oikeastaan poikkea kolmannessa osassa muutoin kuin grafiikan teräväpiirrossa ja tekstuurien tarkkuudessa. Musiikki on sitä samaa patarumpua ja torvisoittokuntaa kuin aiemminkin, samat ääninäyttelijätkin tuntuivat jylisevän ja uhittelevan edelleen.
Peli on ihan kiva jatko kaanoniin, mutta painotan tässä nyt sanoja IHAN KIVA, koska mistään megaeepoksesta ei ole kyse.
Sitten sitä ininää:
Mitään jaw-dropping näyttäviä kohtauksia ei minun mielestäni tullut kertaakaan vastaan, oikeastaan jo siksi, kuten sanoin, että kaikki älyttömimmät eeppiset skenaariot on jo nähty 1. ja 2. osassa.
Oikeastaan tämä on pelisarjan suurin moga, kaiken pitää olla niin helvetin eeppistä jatkuvasti, että siihen turtuu. Pirun näyttävän näköiset kohtaukset tuntuvat pieruilta saharassa, kun seuraavaksi naaman eteen lävähtää jotain vielä älyttömämpää. Tähän noidankehään tympäännyin oikestaan jo heti 3. osan alussa. Kratos lentää kuin mikäkin korppikotka pitkin Titaanien pintaa ja teurastaa jumalia minkä ehtii. Jaaha, joko kahvi on valmista.
Pelin juonen eteneminen on jatkuvaa toistoa; mene johonkin paikkaan hakemaan esine, jolla on älyttömimmät taikavoimat koko universumissa ja jolla voit tappaa Zeuksen, kunnes joku kertookin, että on olemassa vielä mahtavampi taikaesine jossain hevonperseessä ja sen saadaksesi taistele jotain kerrostalon kokoista jäbää vastaan, jolta saat aseen, jota voit kehittää entistä mahtavammaksi ja jolla ladot turpaan nurkan takana odottelevia ölliäisiä samalla kun galaxit tipahtelevat taustalla ja maailmat tuhoutuvat, kunnes sinulle selviääkin, että on VIELÄKIN mahtavampi taikaesine jossain tajunnan tuolla puolen ja niin kehä jatkuu ja jatkuu.
Tämän ilmiön takia tuntui siltä kuin olisin pelannut samaa kohtausta hieman eri grafiikoilla kaksi iltaa putkeen. Tylsää. Neljän tunnin jatkuvan etenemisen ja hakkaamisen jälkeen kysyin itseltäni, että eikö tämä koskaan lopu. Harmi.
Pidin myös Titaanien takinkääntöä tosi vammaisena paskana, niin kovalta kun kakkosen loppudemossa ollut jättiläisten selässä kiipeily näyttikin, niin koko homma kuitenkin kuitataan kolmannessa osassa olankohautuksella, "sä olit meille vaa pelinappula" sanoo titaanit ja Kratos tietysti tappaa kaikki. Plääh.
Pelissä on joitain todella raivosttuvia ominaisuuksia. Johtuneeko siitä, ettei päivityksiä ole vielä tullut, mutta kamera temppuilee välillä jättäen hahmon alla olevan maanpinnan muodot pimmenyksiin. Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti tuhanneskaan kerta kun ihmettelin, voinko hypätä tästä vai en, kun yhtäkkiä tajusin kävelleeni rotkoon. Miksi ikaroksen siivet pitää olla hyppynapin takana tuplapainalluksella? Tämä ei nimittäin aina edes toimi ja huomaatkin hypyn jäävän ns. "vähän lyhyeksi". Olihan tämä tietysti jo 2. osassa, mutta kolmosessa tuo tuplapainallus toimii jotenkin vähän miten sattuu.
Joukkotaistelut ovat todella kaoottisia, en tiedä onko näistä olemassa jotain näyttäviä videoesityksiä, joissa homma vedetään nakkibaletiksi, mutta minulle pelin läpipelaaminen oli pääsääntöisesti vain helvetinmoista nappien rämpytystä (no niin oli 1. ja 2. osakin, mutta niissä oli uutuudenviehätystä) kohtaus toisensa perään. Olisin toivonut jotain hieman hienovaraisempaa päivitystä tähänkin, hieman taktisempaa otetta tai jotain, joka tekisi tästä muutakin kuin Track & Fieldia vuonna 2010.
Peliin sisällytetty pakollinen panokohtaus oli mielestäni erittäin vaivaannuttava ja juonenkin osalta täysin tarpeetonta quicktime event soopaa. Sama juttu nähtiin jo ensimmäisessä osassa ja tässä kolmannessa oli saatu vielä kätevästi kaksi lesboa katselemaan nussuhommia vierestä ja liekittämään Kratoksen naimataitoja. Hohhoijakkaa, koko jutun "uskaliaisuus" tai "irstaus" tai "äijämäisyys" (valitse omasi) oli suurinpiirtein samaa tasoa kuin nynnyimmissä pikkuhousu-animeissa, joissa kikatellaan ja pistetään jalkoja ristiin. Jos tätä digitissiä piti peliin kerran saada näin väkisellä, niin olisi sitten tehty sekin rankimman kautta. Nyt tämä jää yläaste-ikäisten koltiaisten hihittelyksi.
God of War 3:n lopetus oli typerä. Kratos päättää antaa voimista suurimman, TOIVON, koko ihmiskunnalle, joka on tuhoutumisen partaalla ja jotta jäljelle jääneet jumalat eivät saisi ko. voimaa (joka ylläripylläri löytyy Pandoran lippaan sisältä pienen soul-searchingin jälkeen), Kratos lävistää itsensä miekalla ja vapauttaa voimat taivaille. Sitten tietysti vielä lopputekstien jälkeen kiva viittaus siihen, että Kratos on raahautunut pitkin kalliota, mutta ruumista ei löydy mistään ja kuvataan taivaanrantaa.
Töttöröö, GOW 4 hypetys voi siis alkaa.
Peli on ihan kiva jatko kaanoniin, mutta painotan tässä nyt sanoja IHAN KIVA, koska mistään megaeepoksesta ei ole kyse.
Sitten sitä ininää:
Mitään jaw-dropping näyttäviä kohtauksia ei minun mielestäni tullut kertaakaan vastaan, oikeastaan jo siksi, kuten sanoin, että kaikki älyttömimmät eeppiset skenaariot on jo nähty 1. ja 2. osassa.
Oikeastaan tämä on pelisarjan suurin moga, kaiken pitää olla niin helvetin eeppistä jatkuvasti, että siihen turtuu. Pirun näyttävän näköiset kohtaukset tuntuvat pieruilta saharassa, kun seuraavaksi naaman eteen lävähtää jotain vielä älyttömämpää. Tähän noidankehään tympäännyin oikestaan jo heti 3. osan alussa. Kratos lentää kuin mikäkin korppikotka pitkin Titaanien pintaa ja teurastaa jumalia minkä ehtii. Jaaha, joko kahvi on valmista.
Pelin juonen eteneminen on jatkuvaa toistoa; mene johonkin paikkaan hakemaan esine, jolla on älyttömimmät taikavoimat koko universumissa ja jolla voit tappaa Zeuksen, kunnes joku kertookin, että on olemassa vielä mahtavampi taikaesine jossain hevonperseessä ja sen saadaksesi taistele jotain kerrostalon kokoista jäbää vastaan, jolta saat aseen, jota voit kehittää entistä mahtavammaksi ja jolla ladot turpaan nurkan takana odottelevia ölliäisiä samalla kun galaxit tipahtelevat taustalla ja maailmat tuhoutuvat, kunnes sinulle selviääkin, että on VIELÄKIN mahtavampi taikaesine jossain tajunnan tuolla puolen ja niin kehä jatkuu ja jatkuu.
Tämän ilmiön takia tuntui siltä kuin olisin pelannut samaa kohtausta hieman eri grafiikoilla kaksi iltaa putkeen. Tylsää. Neljän tunnin jatkuvan etenemisen ja hakkaamisen jälkeen kysyin itseltäni, että eikö tämä koskaan lopu. Harmi.
Pidin myös Titaanien takinkääntöä tosi vammaisena paskana, niin kovalta kun kakkosen loppudemossa ollut jättiläisten selässä kiipeily näyttikin, niin koko homma kuitenkin kuitataan kolmannessa osassa olankohautuksella, "sä olit meille vaa pelinappula" sanoo titaanit ja Kratos tietysti tappaa kaikki. Plääh.
Pelissä on joitain todella raivosttuvia ominaisuuksia. Johtuneeko siitä, ettei päivityksiä ole vielä tullut, mutta kamera temppuilee välillä jättäen hahmon alla olevan maanpinnan muodot pimmenyksiin. Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti tuhanneskaan kerta kun ihmettelin, voinko hypätä tästä vai en, kun yhtäkkiä tajusin kävelleeni rotkoon. Miksi ikaroksen siivet pitää olla hyppynapin takana tuplapainalluksella? Tämä ei nimittäin aina edes toimi ja huomaatkin hypyn jäävän ns. "vähän lyhyeksi". Olihan tämä tietysti jo 2. osassa, mutta kolmosessa tuo tuplapainallus toimii jotenkin vähän miten sattuu.
Joukkotaistelut ovat todella kaoottisia, en tiedä onko näistä olemassa jotain näyttäviä videoesityksiä, joissa homma vedetään nakkibaletiksi, mutta minulle pelin läpipelaaminen oli pääsääntöisesti vain helvetinmoista nappien rämpytystä (no niin oli 1. ja 2. osakin, mutta niissä oli uutuudenviehätystä) kohtaus toisensa perään. Olisin toivonut jotain hieman hienovaraisempaa päivitystä tähänkin, hieman taktisempaa otetta tai jotain, joka tekisi tästä muutakin kuin Track & Fieldia vuonna 2010.
Peliin sisällytetty pakollinen panokohtaus oli mielestäni erittäin vaivaannuttava ja juonenkin osalta täysin tarpeetonta quicktime event soopaa. Sama juttu nähtiin jo ensimmäisessä osassa ja tässä kolmannessa oli saatu vielä kätevästi kaksi lesboa katselemaan nussuhommia vierestä ja liekittämään Kratoksen naimataitoja. Hohhoijakkaa, koko jutun "uskaliaisuus" tai "irstaus" tai "äijämäisyys" (valitse omasi) oli suurinpiirtein samaa tasoa kuin nynnyimmissä pikkuhousu-animeissa, joissa kikatellaan ja pistetään jalkoja ristiin. Jos tätä digitissiä piti peliin kerran saada näin väkisellä, niin olisi sitten tehty sekin rankimman kautta. Nyt tämä jää yläaste-ikäisten koltiaisten hihittelyksi.
God of War 3:n lopetus oli typerä. Kratos päättää antaa voimista suurimman, TOIVON, koko ihmiskunnalle, joka on tuhoutumisen partaalla ja jotta jäljelle jääneet jumalat eivät saisi ko. voimaa (joka ylläripylläri löytyy Pandoran lippaan sisältä pienen soul-searchingin jälkeen), Kratos lävistää itsensä miekalla ja vapauttaa voimat taivaille. Sitten tietysti vielä lopputekstien jälkeen kiva viittaus siihen, että Kratos on raahautunut pitkin kalliota, mutta ruumista ei löydy mistään ja kuvataan taivaanrantaa.
Töttöröö, GOW 4 hypetys voi siis alkaa.
... Läpi peluuseen meni noin 7h.
