Mielestäni lopun "totuuspommit" olivat siinä mielessä erinomaisesti toteutettu, että niitä kaikkia oltiin kumminkin pohjustettu tarinan alusta saakka siinä määrin, että jos vaikka pelin toiseen kertaan läpi pelaa, niin ne ennusmerkit tulevasta on aivan pelaajan nenän alla alusta saakka.
Ei siis ollut sitä kliseisintä menoa jossa pudotetaan "totuuspommit" shock valuen vuoksi ilman, että mikään käy järkeen minkään kanssa ja luotetaan sitten, että nämä selitetään joskus tulevaisuudessa. Toki pieni yleistieto Norse-mytologiasta ja sen hahmoista auttaa tässä kokonaisuuden hahmottamisessa. Vähän niin kuin Spidermanin lopun symbiote-twist mikä ei hirveästi sellaiselle aukea joka ei kyseisestä symbiootista ja siihen liittyvästä hahmosta mitään tiedä. Mutta nämä pelit tavallaan olettavat, että useimmilla on jotain yleistietoa Lokista tai Venomista populäärikulttuurin kautta jonka myötä kyseiset twistit iskevät lujempaa kuin yleensä.
Eihän pelin tarina kompleksiudessaan ykkösosan perusteella mikään suuri mestariteos ole kirjojen ja elokuvien keskuudessa vaan oikeastaan tässä on menty enemmänkin "simple story, complex characters"-tyylisellä lähestymistavalla tarinaan missä mielestäni taas onnistuttiin erinomaisesti.
Kyllähän minä ymmärrän jos tämä peli ei kaikille ole yhtä iso juttu kuin monelle muulle, mutta toivon, että ihmiset kumminkin pystyvät näkemään minkä takia peli on niin iso juttu monelle.
