Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

GOTY: Vuoden peli 2023 - kerro omat valintasi

pelle

Well-Known Member
On taas se aika vuodesta kun aletaan listaamaan vuoden parhaita pelejä tai minun tapauksessani todennäköisesti vääriä mielipiteitä
;D


1. Dyschronia: Chronos alternate

Peli sijoittuu tulevaisuuden kaupunkiin joka on yksi vain muutamasta paikasta jossa ihmiset voi edes elää ja rikollisuus on käytännössä kadonnut sillä nukkuessa kaikki kytketään samaan systeemiin jossa kaikki näkee mitä muut on tehneet päivän aikana joten rikoksen piilottaminen on mahdotonta.
Heti tutoriaalin jälkeen kuitenkin saadaan ilmoitus kuinka kaupungin perustaja on murhattu, mutta paikalle mennessä ruumis on kadonnut, mutta kaiken datan mukaan tyyppi on vielä elossa.
Lisäksi pian saadaan tietää kuinka koko kaupunki tulee tuhoutumaan muutaman päivän kuluttua. Ei mitään paineita hei.

Peli on pohjimmiltaan visual novel, mutta alueilla voi liikkua vapaasti ja mukana on rikospaikkojen tutkimista ja todisteiden keräämista, pari oikeudenkäyntiä josta tuli heti aika kovat danganronpa fiilikset, hiiviskelyä ja pulmien ratkomista.
Omalla hahmolla on myös kyky nähdä menneet tapahtumat ottamalla vaikka joku rikoksen uhrin tärkeä tavara käteensä ja se voi myös muuttaa tapahtumien kulkua rajoitetusti.
Väärä päätös voi välillä myös viedä hengen jolloin palataan ajassa taaksepäin, mutta nyt kaikki meneekin eri tavalla mitä viimeksi.

Mulla meni 13 tuntia läpäisyyn eikä tylsää hetkeä ollut. Sitä en tiedä kuinka hyvän tai huonon lopun sain enkä aio ottaa selvää sillä mä olin erittäin tyytyväinen lopetukseen.

2. Saints row

Juu se 2022 versio joka on haukuttu aivan paskaksi ympäri nettiä.
Mulla oli erittäin hauskaa ja tein mielelläni kaiken, ostin kaikki lisärit ja niiden jälkeen pelasin vielä uudestaan läpi keskittymällä pelkkiin tarinaa edistäviin tehtäviin.
Varsinkin larppaus sivutehtävät oli helvetin hauskoja ja toinen lisäri tarjosi lisää sitä, mutta vieläkin parempana.
Mitään isompia bugeja ei enää ollut ja peli näytti hyvältä varsinkin silloin kun oli aurinkoinen sää ja lisäksi pelin maailmassa on paljon vanhoihin leffoihin liittyviä viittauksia.

3. Fallout 76

Peli jonka en todellakaan uskonut iskevän niin kovaa kuin se iski.
En jaksa enempää perustella kun jokainen kiinnostunut voi käydä lukemassa pelin omasta aiheesta mun kirjoituksia pienen novellin verran.
 
Viimeksi muokattu:
Lyhyestä virsi kaunis.
1. Baldurs gate 3, vuosikymmen peli! 10/10 ei mitään moitittavaa. Tämä iski kuin leka päähän.
2. Alan Wake 2, uskomaton kerronta ja millä keinoin, vielä kesken, mutta voi poijjaat, ku on upea tekele.
3. RE4 rem. Tätä ei voi kyllin kehua, kyllä on tunnelmaa.
4. Company of heroes 3. Upea strategiapeli.
 
Octopath Traveler II

Ei ole tähän mennessä yksikään peli mennyt tästä yli enkä usko että menee tämän vuoden puolella.
 
Itselleni selvä peli. Suurena vapaan maailman roolipelien ja Bethesdan pelien ystävänä on ainoastaan yksi mahdollinen vaihtoehto:

1. Starfield

2. Remnant 2

3. Cyberpunk 2077: Phantom Liberty

4. Forza Motorsport

5. Diablo IV

Pelaamatta on vielä loppuun Baldur’s Gate 3 sekä Alan Wake 2, mutta kummassakin on jo ihan alkuunsa sen verran minua harmittavia juttuja (BG3:ssa ärsyttävien ja rumien angstaavien hahmojen takia), että uskallan loppuun pelaamattakin tiputtaa ne listaltani pois. Ainakaan Alan Wake 2 ei millään olisi päässyt edes top 10 listallani tänä vuonna. Kulissimaisempaa pelimaailmaa, heikompaa pelattavuutta ja pökkelömpiä hahmoja, kun saa peleistä hakea. Pelasin huvikseni toissa iltana vertailukohtana Alan Wake Remasteria, ja onhan kyllä aivan hitosti itselleni parempi peli kuin tuo kakkonen on neljän ensimmäisen tunnin perusteella.

RE4 Remake on erittäin hyvä peli, mutta ei pääse listalleni, koska en sinne koskaan kelpuuta remakeja ollenkaan. Spiderman 2 on myös hankkimatta, ja tulee hankittua korkeintaan joskus pitkän ajan päästä aleista. Ykkönen ja Miles Morales, kun eivät kolahtaneet oikein ollenkaan, vaikka ykkösen pelasinkin läpi monien keskeytymisten jälkeen parin vuoden aikana. Ei vaan jotenkin ollut makuuni tuo hämiksen toteutus hahmona. Poikkesi kai liikaa sarjakuvien hämiksestä. Tai ainakin siitä hämiksestä mitä itse aikoinaan junnuna kasarilla luin. Sama ongelma noissa leffoissakin. Lisäksi New York oli huonosti toteutettu - kovin tylsä ja geneerinen. Tämä harmitti siellä itse asuneena myös varsin paljon. En myöskään pitänyt ensimmäisen hämiksen sekavasta ja levottomasta taistelumekaniikasta.
 
Viimeksi muokattu:
1. Tears of the Kingdom
2. Alan Wake 2
3. Resident Evil 4 Remake / Metroid Prime Remaster

Ei tarvinnut sekunttia pidempää miettiä mikä on vuoden peli, kun kyseinen peli on myös kaikkien aikojen paras peli. Toinen ja kolmas sija olikin sitten paljon haastavampi valinta. RE4 ja Metroid Prime menevät molemmat itellä kaikkien aikojen pelien listoilla Top10 vähintään mutta Alan Wake on yllättänyt aivan täysin ja kivunnut kamppailemaan samoista sijoista. Aivan käsittämättömän upea ja omaperäinen peli ja yksi parhaista kauhupeleistä ikinä. Kertoo kyllä aika paljon pelivuodesta 2023, kun itselle kaksi uutta peliä kaikkien aikojen Top10 sijoille ja vanhoista sijoituksista saatiin aivan upeat remaket/remasterit.
 
1.Alan Wake 2 vaikka vielä kesken, silti parasta hetkeen.

2.Pikmin 4 Nintendolla se vaan on taito näitä ”outoja” pelejä tehdä, Pikminit on oikeastaan syy koko Switchin hankintaan.
 
1. Legend of Zelda: Tears of the Kingdom
Aika tulee osoittamaan onko tämä kuinka korkealla kaikkien aikojen parhaiden pelien listalla, mutta vuoden pelistä ei ole mitään epäselvyyttä. Ei täydellinen, mutta täydellisintä toimintaseikkailua mitä pelimaailma on tuottanut. Muut firmat saavat taas pähkäillä päänsä puhki ja miettiä että mitä tästä otetaan omiin peleihin ja miten.
2. Pikmin 4
Kunnollisen moninpelin puuttuminen estää tätä nousemasta edellisosan fantastiselle tasolle, mutta kun tämän pettymyksen unohtaa on myönnettävä, että Pikminissä on yksinpelinäkin aivan omalaatuista taikaa.
3. Chants of Sennaar
Nokkela kielentulkkausseikkailu kutkuttelee aivonystyröitä niin hyvin, että juonen yksinkertaisuuden ja sniikkailu- ymt. kohtien pökkelöyden antaa helposti anteeksi.
4. Super Mario Wonder
Super Mario 64:n ilmestymisen jälkeen 2D-Mariot ovat väistämättä jääneet "pikkuveljen" asemaan, eikä tämä peli muuta tilannetta. Mutta voi jummi, onhan tämä todella hauska, koukuttava ja laadukas teos. Puhdasta pelaamisen iloa.
5. Spider-Man 2
Oikein hyvää ison rahan popcorn-viihdettä, vaikka toki Arkham-pelit osoittivat, että sarjakuvamäiskeet voisivat olla vieläkin enemmän. Mutta ei se mitään, kaupungilla svengailu, liitely ja loikkiminen sekä vastustajien turpaan vetäminen on vain todella koukuttavaa.

Pelasin aivan liian vähän tänä vuonna, joten lista voisi näyttää toisenlaiseltakin. Alan Wake II saa joskus mahdollisuuden näyttää olisiko se ensimmäinen Remedy-peli, johon ihastuisin kunnolla. Talos Principle 2 vaikuttaa kiinnostavalta ja siltä että voisi olla meikäläisen makuun, vaikka ykkösosakin on mennyt ohi. Ja tietenkin indiepuolelta löytyisi varmasti vaikka ja mitä.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikkia tänä vuonna ilmestyneitä minua kiinnostavia pelejä en ole vielä päässyt aloittamaan (mm. Alan Wake 2, Spider-man 2 ja Super Mario Wonder), joten päivitellään listaa sitten tarvittaessa, mutta tällä hetkellä:

1. Tears of the Kingdom
2. Starfield
3. Hogwarts Legacy
4. Metroid Prime Remaster
 
Jaa'a. Tällaistakin pitäisi päättää. Tai ei kai se pakko olisi mutta aina kuitenkin "pitää" :)

Ensin alustus, eli pahoittelu :D Pelailen sen verran paljon pelejä myöhässä että osaltaan täytyy listata ensin mitä tämän vuoden pelejä ei ole vielä ehtinyt pelata. Samalla tuo toimii aika hyvänä muistilistana että mitä sitä vielä pitäisi muistaa jossain kohtaa hankkia.

Pelkästään jo tästä keskustelusta bongatuista peleistä on monet hankkimatta tai pelaamatta. Pelaamattomia ovat siis ainakin nämä ja niistä boldattuina ne, jotka olen kuitenkin ehtinyt ostaa: Resident Evil 4 remake, Baldur's Gate 3, Alan Wake II, Starfield, Remnant II, Phantom Liberty, Spider-Man 2, Dead Space remake, Star Wars: Jedi Survivor, Final Fantasy XVI, Armored Core VI, AC: Mirage, System Shock remake, Shadow Gambit, Talos Principle 2, Tchia ja Super Mario Wonder.

Tuossa pelaamattomien ja ostamattomien listalla on useampi teos, jotka voisivat helpostikin olla korkeilla sijoituksilla listoillani. Sieltä ainakin Alan Wake II, Mario Wonder ja Shadow Gambit hyppäävät heti esiin.

Oma tämän hetkinen listani taitaa kuitenkin ehkä kenties olla seuraavanlainen:

1. Tears of the Kingdom
Ei se perhana auta, ykköseksi se menee. Kilometreittäin (tekstiä) tuli ennakkoon ihmeteltyä miten joku "DLC" tai "2.0-versio Breath of the Wildista" on edes muka uusi peli. Samoin tuli kritisoitua sitä miten pieniltä muutokset etukäteen vaikuttivat. Tuli kritisoitua ja kommentoitua aika paljon etukäteen.

Sitten ostin pelin ja hoksasin että tämä on kaikkea sitä mistä monet kehuivat jo Breath of the Wildia. Ei tämä ehkä sitä samaa ole mitä Majora's Mask oli Ocarina of Timelle mutta loistava peli, joka otti BotW:n "raamit" ja täytti ne.

Erityisesti matkustaminen, tarinan lisääntyminen, luolat, taivasmaailma ja hienommat kyvyt tekevät pelistä niin hienon mitä se on.

Pelistä voisi yhä ottaa yksittäisiä elementtejä kritisoitavaksi ja ne kritiikit olisivat mielestäni ihan asiallisia mutta kokonaisuus vain on sellainen että se imaisi matkaansa, joka ei ole vieläkään päättynyt. Välillä on väsyttänyt mutta nyt kun eilen avasin toiseksi viimeisen karttatornin niin huomasin että intoa tutkimiseen löytyy yhä - varsinkin kun tuo kyseinen alue sattui taas eroamaan aiemmista aika merkittävästi.

Merkittävin tekijä - ainakin osaltani - oli oikea asenne peliin. Sitä täytyy nauttia eikä suorittaa. Siihen olen vähän kuin vahingossa tämän kanssa sukeltanut. Olkoonkin että yhä siellä on kartta täynnä merkkejä ja käyn alueet läpi järjestelmällisesti. Mutta siinä samalla oikeasti on uppoutunut seikkailuun.

Yhä tämä peli on paperilla "vain" BotW 2.0 mutta ihan hyvä kysymys voisi olla että mitä muuta sen lopulta pitäisi edes olla? Varsinkin kun BotW tuntui nimenomaan vakaalta pohjalta, jolle rakentaa runsaampi peli. Ja siitä huolimatta se on myös helposti ihan oma pelinsä.

2. Joku muu peli tai aika monikin. Täytyy pähkäillä kun niin paljon pelaamatta ja mitään ykkösen haastavaa ei mieleen nyt tule.

PÄIVITÄN LISTAA JOS/KUN EHDIN PELATA VIELÄ LISÄÄ PELEJÄ :D
 
Viimeksi muokattu:
Marraskuun alku tuntuu vähän liian aikaiselta listata vuoden peliä/pelejä, mutta teen kuten muutamat muutkin tässä ketjussa. Päivitän listaa myöhemmin, jos tarvetta.

Vuoden pelit Top 5
1. Starfield
- Puolitoista kuukautta meni täysin tämän pauloissa. "Fallout in space" parhaalla mahdollisella tavalla. Jos ei olisi niin paljon muuta pelattavaa, niin New Game+ olisi luultavasti lähtenyt heti peluuseen. No, pelataan sitten ensimmäisen lisärin kera uudelleen.

2. Forza Motorsport
-Tuntuu pahalta tiputtaa tämä kakkoseksi. Oli vaikeaa päättää ykkössija tämän ja Starfieldin väliltä. Peliaikaa takana yli 100 tuntia ja käytännössä joka päivä tekisi mieli käydä ajamassa pari kisaa. Peli tarraa tämän auto(peli)fanin ratin taakse todella kovalla prosentilla.

3. Hogwarts Legacy
-Pikkaisen liian Ubisoftmainen avoimen maailman pelinä, mutta loistava Harry Potter -lisenssin käyttö nostaa osakkeita paljon. Tämä on se peli, josta silloin vuosia sitten haaveilin, kun ensimmäisiä Harry Potter -kirjoja ahmin läpi. Ei voinut tietenkään olettaakaan, että joskus päästään näin hienoon maailmaan seikkailemaan. Ymmärrän että oma Harry Potter -fanitus sumentaa tämän kohdalla pahimmat pelin ongelmat mitättömiksi, mutta minkäs teet.

4. Hi-fi Rush
-Todellinen alkuvuoden yllättäjä. Hienoa musiikin ja hack 'n slashin yhteistyötä. Upea graafinen ilme. Hauskaa huumoria tarinassa ja hahmoissa.

5. Fatal Frame: Mask of the Lunar Eclipse
- En yleensä tykkää nostaa näille listoille uusiojulkaisuja, mutta tämän kohdalla teen poikkeuksen, koska peli näki länsimaalaisen englanninkielisen julkaisun vasta tänä vuonna. Todella mukaansatempaavaa japanikauhua. Tunnelma kohdallaan, estetiikka kohdallaan ja jännitys kohdallaan. Tämä ja Maiden of the Black Water tekivät minusta sarjan fanin. Aiemmin en ollut sarjaan tutustunut, mikä nyt tuntuu kovin väärältä. Uusiojulkaisut siis toimivat tällä kertaa kuin nakutettu.

Vielä pelaamattomia ehdokkaita topvitoseen ovat ainakin Zelda Tears of the Kingdom, Alan Wake 2 ja Baldur's Gate 3.
 
Vähän on tullut ehdittyä pelattua eri pelejä tänä vuonna, erityisesti tänä vuonna julkaistuja, mutta kyllä Baldur's Gate 3 on tämän vuoden peli - tai vuosikymmenen.

  • Mielenkiintoisia hahmoja täynnä, joiden ääninäyttely on myös priimaa. Jopa merkityksettömät sivuhahmot ovat usein todella viimeisteltyjä
  • Pelimaailma, jossa kaikki menee ja on tehtävä moraalisia valintoja jatkuvalla syötöllä - niin oman porukan kuin muiden hahmojen välillä.
  • Taistelut ovat mukavan taktisia ja viihdyttäviä - seikkailuja itsessään
  • Hieno ääniraita, tosin välillä liiankin säästellen soitettu

Todella monesta nykyajan pelistä on kadonnut se jokin hohto ja vetovoima, joka saa palaamaan niiden äärelle joka päivä täynnä intoa. Baldur's Gate 3 taas saa haluamaan sen äärelle jatkuvalla syötöllä.
 
Pakko sanoa, että tällä hetkellä tämän vuoden kaksi parhainta peliä ovat Starfield ja Super Mario: Wonder. Ehkä Starfield vie vähän suuremman pistemäärän, koska kyseessä on kuitenkin upea Bethesdan peli. Spiderman 2 saattaa nousta myös top-3:ksi, mutta toistaiseksi pelissä ei ole ollut yhtä paljon imua kuin ensimmäisissä mainituissa peleissä. Hi-fi Rush on taas puolestaan vuoden kovin yllättäjä, joka julkaistiin tämän vuoden alussa.
 
Upea pelivuosi pian takana, tässä omat listaukset top5 osalta. En usko, että tämä enää muuttuu tän vuoden puolella.

1. Baldur's Gate 3
-
Kaiken kaikkiaan uskomaton kokemus tällaiselle paatuneelle roolipelien ystävälle. Tarinankerronta, hahmot, vapaus ja hauska peli, jota tulee pelattua vielä pitkään.

2. Legend of Zelda: Tears of the Kingdom
- Parantaa lähes kaikessa aiemmasta Zeldasta, tarjoaa huikeita ideoita ja ottaa kaiken irti Switchin kyvyistä. Pieniä itseä häiritseviä asioita pelistä löytyy, mutta silti ihan täyden kympin peli tämäkin.

3. Remnant 2
- Remnant 2 yllätti itseni täysin, sillä ensimmäinen peli jäi kesken jo melko aikaisessa vaiheessa, mutta tämän jaksoin hinkata platinaan asti. Huikea pelattavuus, sopiva haaste ja eri pelikerroille vaihtuma maailma oli huikea kokea.

4. Age of Wonders 4
- Huikea fantasiamaailmaan sijoittuva strategiapeli, jossa paljon myös tällaiselle RPG-fanille kivoja juttuja. Varmaan paras staregiapeli, mitä olen pelannut. Tätä peliä tulee myös tulevaisuudessa pelattua aktiivisesti.

5. F1 2023
- Vaikka F1-pelit on pitkälti sitä samaa olleet viimeiset vuodet, varsinkin uran ja My Teamin osalta, on pakko kehua tämän vuoden tekelettä ajettavuuden kannalta, sillä se on parasta formulaa moneen vuoteen. Peli on myös ollut yllättävän hyvin toimiva liigakisojen suhteen, joissa kuitenkin joka viikko vietän aikaa.
 
Ollut omaan makuun hieno pelivuosi ja nyt jopa pelannut näitä heti julkaisussa enkä jättänyt backlogin pohjalle.

1. Baldur’s Gate
2. Alan Wake 2
3. Tears of the Kingdom
4. Super Mario Wonder
5. Resident Evil 4 Remake
 
Koska vuotta on vielä jäljellä runsaasti, niin mitä vaan voi tapahtua. (No ei oikeasti mitä vaan. Eiköhän tuo Zelda ole 99,9999% varmuudella ykkönen vuoden lopussakin). Tällä hetkellä lista on kuitenkin:

1. The Legend of Zelda: Tears of the Kingdom
2. Spider-Man 2
3. Pikmin 4

Super Mario Bros. Wonder
pääsi lähelle kolmatta sijaa, mutta kyllä Pikmin kuitenkin lopulta sen voitti.

En satuile vielä mitään pidempiä selityksiä tai perusteluja tähän. Lisään ne sitten, kun vuosi on lähempänä loppuaan ja näen onko tämä myös lopullinen top3.
 
Viimeksi muokattu:
1. Starfield
2 Phantom Liberty

Ei ole mun top pitkä ei. Starfield tottakai ykkösenä. Koominen määrä tunteja takana ja jaksoin hakata yhteen menoon aina ng++ kierroksen lopuun. Olipahan hupaisaa kun toisen ng kierroksen alussa Constellationin HQ:ssa odotti oma kaikesta urputtava kaksoisolentoni. Harvoin on tehnyt yhtä paljon mieli vetää itseäni laserilla leukaan. Nää ängee kierroksethan voi tosiaan tarjoilla satunnaista outoutta. Jäi niin polttava tarve jatkaa jollain Beth-aiheisella, että aloitin Fallout 4:sen kaikkine lisäreineen heti perään...

Cyberpunk myöskin koukuttaa edelleen ja onhan tuo lisäri kertakaikkiaan mahtava, eli tottakai sille maininta.
 
Kuluvana vuonna ilmestyneitä pelejä tuli ainakin näin ulkomuistista kaiveltuna pelattua hyvin vähän, mutta tehdään nyt jonkinlainen top 3 tämän vuoden pelikokemuksista.

1) Final Fantasy XVI. Mielipiteitä rajusti jakava tuore lisäys legendaariseen pelisarjaan oli harvoja pelejä, joita tilasin ennakkoon. Onneksi ei tarvinnut pettyä, sillä peli imaisi todella hyvin mukaansa. Toimintapainotteinen taistelumekaniikka toimi yllättävän hyvin, vaikka ennakkoon olin hieman epäileväinen. Pelin tarina, maailma ja sen hahmo ihan aidosti kiinnostivat ja saivat jopa tekemään ne tylsimmätkin sivutehtävät lisätarinoiden toivossa. Peliin on selvästi otettu vahvoja bromance-vaikutteita sarjan edellisestä osasta ja hyvä niin. Vaikkei pelin tekninen toteutus ollut lähelläkään virheetöntä, olivat pelin maisemat sopivan vaihtelevia ja kauniita. Valokuvaustilassa tuli vietettyä hetki jos toinenkin. Pienillä viilauksilla peli olisi ollut täyden kympin peli, mutta tällaisenaankin se on itselleni onnistunut jatko pitkään pelisarjaan ja vuoden muistettavimpia pelikokemuksia.

2) Final Fantasy VI (Pixel Remaster Collection). Pitkään odotettu kokoelma saapui vihdoin tähänkin talouteen ja luonnollisesti urakka alkoi sillä kokoelman parhaimmalla pelillä. Itselleni Final Fantasy VI on hieman päivästä riippuen joko kaikkien aikojen paras tai toiseksi paras peli. Eikä se edelleenkään petä, vaikka tekninen toteutus Switch-versiossa ei olekaan täysin virheetön. Parhaimpia pelejä saa kuitenkin murjoa aika paljon, ennen kuin se menettää hohtonsa. Yllättäen tykästyin uusioversion tarjoamiin helpotuksiin, koska vuosikymmeniä sitten tehdyt grindaukset riittävät minulle. Nyt voi nopeuttaa prosessia ja nauttia Terran ja kumppaneiden uskomattoman melankolisesta matkasta.

3) Mass Effect Legendary Edition. Joo joo, tämä ilmestyi jo 2021. Siitä huolimatta kolmas koko trilogian kattava läpipeluu menossa. Pelikello lähestyy 100 tuntia ja kolmas osa on vasta alkamassa. Tämä on aivan maaginen trilogia, jollaisia ei ole tehty enää pitkään aikaan. Olo on suorastaan kodikas, kun tämän kolmikon käynnistää. Vähän kuin laittaisi soittimeen Star Trek TNG:n. Tälläkin pelikerralla tajusin jotain uutta, kuten sen, että mm. Baileyn äänenä toimii Battlestar Galactican mainio eversti. Remasteroitu kokoelma on onneksi varsin hyvälaatuinen, vaikka pieniä muokkauksia alkuperäiseen nähden onkin tehty.
 
Ylös Bottom