Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

jatko-opiskelusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lloope
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Kyllä lukio on valtaosalle oikea paikka. Vaikka ammattikoulun kautta heti erikoistuminen tuo tiettyjä etuja, on lukion kaltaiselle yleissivistävälle koululle selvä tarve. Erikoistua ehtii myöhemminkin. En ole samaa mieltä Inertian kanssa lukion opetuksen ongelmista. Lukiossa on niin valtavasti opetettavia asioista, että homman on pakko pitkälti perustua valmiiksi pureskeltuun tietojen välittämiseen. Tottahan siirtyminen korkeakouluopiskeluun on vaativa, mutta niinhän se on aikaisemmassa siirtymässä, yläasteelta lukioon. Ja jokaisessa siirtymässä vielä jaetaan porukkaa niihin, jotka jatkavat siihen vaativampaan ja niihin jotka suuntautuvat muuhun.

Meillä on selkeästi pulaa käytännön hommia osaavista ammattimiehistä. Kannattaa kysyä Martin Saarikankaalta lisää (000-0000000). Eduskunnan puhelinvaihde auttaa eteenpäin.

Ei lukio-opiskelu saa perustua siihen, että opiskellaan valmiiksi tarjottimella tuotua tietoa ulkoa. Pitää opettaa oppilaita sisäistämään saatu tieto ja patistamaan omatoimisesti ottamaan asioista selvää. Lisäksi pitää pyrkiä tekemään enemmän sellaisia tenttejä lukioon missä ulko-opettelemalla asiat ei voi saada täysiä pisteitä vaan tenteissä sovelletaan opittuja asioita. Esim. fysiikan kokeissa ei saisi käyttää laskinta ja kaavastoa. Tarvittavat tiedot annetaan tehtävänannossa. Peruskaavat tulee osata ilman kaavastoa. Opiskelijan tulee osata laskea ilman laskinta ja tarvittaessa piirtää paperille graafisia käyriä helpottamaan laskemista.

Vai onko Hex niitä tyyppejä joka lukiossa ilmoitti kurssin opettajalle: "Ei oo vielä oppikirjoja, kun ne on maahantuojalta loppu!"?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Inertia
Meillä on selkeästi pulaa käytännön hommia osaavista ammattimiehistä. Kannattaa kysyä Martin Saarikankaalta lisää (000-0000000). Eduskunnan puhelinvaihde auttaa eteenpäin.

Ei lukio-opiskelu saa perustua siihen, että opiskellaan valmiiksi tarjottimella tuotua tietoa ulkoa. Pitää opettaa oppilaita sisäistämään saatu tieto ja patistamaan omatoimisesti ottamaan asioista selvää. Lisäksi pitää pyrkiä tekemään enemmän sellaisia tenttejä lukioon missä ulko-opettelemalla asiat ei voi saada täysiä pisteitä vaan tenteissä sovelletaan opittuja asioita. Esim. fysiikan kokeissa ei saisi käyttää laskinta ja kaavastoa. Tarvittavat tiedot annetaan tehtävänannossa. Peruskaavat tulee osata ilman kaavastoa. Opiskelijan tulee osata laskea ilman laskinta ja tarvittaessa piirtää paperille graafisia käyriä helpottamaan laskemista.

Vai onko Hex niitä tyyppejä joka lukiossa ilmoitti kurssin opettajalle: "Ei oo vielä oppikirjoja, kun ne on maahantuojalta loppu!"?
Ammattikoulutetusta porukasta tosiaan on pulaa. Tämä siis kansantalouden tasolla. En silti sillä uskalla suositella yksilölle, jolla olisi rahkeita akateemiseen opiskeluun, suuntaamaan ammatilliseen koulutukseen.

Minulle on vasta korkeakoulussa tullut vastaan tenttejä, joissa kysytään tiettyjä listoja yhdeltä sivulta.

Vaikka lukiossa annetaan opiskelumateriaali selvästi, olivat meillä ainakin koekysymykset sellaisia, joiden vastauksiin piti yhdistellä tietoa, joten kyllä se oli ihan ajatustyötä eikä pelkkää ulkoa-opiskelua. Ryhmätöissä yms. sitten on sitä laajempaa tiedon etsimistä. Rajoitetun ajan ja opetettavan tietomäärän takia ei minusta merkittävästi voida mennä korkeakoulusuuntaisempaan vapaaseen tiedon etsimiseen. Eivätkä monet lukiolaiset siihen olisi edes tarpeeksi kykeneviä.

Lukion tehtävä on antaa yleissivistävä koulutus, ei mitään kolmen vuoden tiedonetsintäkurssia. Tehokkaasti opitut perusasiat ovat tärkeitä, kun sitten jatko-opiskelussa pitää tietoa etsiä ja soveltaa sitä niiden perustietojen avulla. Se peräänkuuluttamasi tiedonetsintäkyky ei työelämässäkään perustu pelkkään nollapisteestä lähtevään tiedonetsintään, vaan pohjatiedot pitää olla kunnossa.

En ymmärrä muiden mielipiteidesi kanssa ristiriitaista laskimen ja taulukkokirjan vieroksumistasi. Niissähän juuri on kyse siitä, että voidaan keskittyä oleelliseen tehtävätietojen ja omien tietojen soveltamiseen. Jos tehtävään tarvittavat tiedot olisivat aina tehtävässä itsessään ja kaavat pitäisi osata aina ulkoa, menisi opiskelu juuri ulkoa opetteluksi ja valmiiksi annettujen tietojen mekaaniseen käsittelyyn.

Ja tuli kai sitä lukiossa joskus niihin puuttuviin kirjoihin vedottua. Kaikkeen mahdolliseen taisi itse asiassa tultua vedottua, jotta vain helpommalla pääsi.... Laiska olen ollut aina.
 
Eikö laskimien käyttö mahdollista juuri monimutkaisempien ja enemmän miettimistä vaativien tehtävien tekemisen. Eli jos tehtävän teossa käytetään laskimia, voidaan keskittyä oiken laskutavan löytämiseen ja muuhun kuin pitkien laskujen päässä laskemiseen.
 
Olen kyllä Hexin kanssa samoilla linjoilla, että lukioille on tarvetta. Lähinnä siksi, että harva tietää yläasteen jälkeen mitä haluaa tehdä elämällään. Lukio antaa vähintään kolme vuotta lisää aikaa miettiä. Peruskoulun opetus liikkuu niin yleisellä tasolla, että on vaikea oikeastaan sanoa tarkalleen mikä kiinnostaa. Tämä helpottuu huomattavasti kun lukiossa pureudutaan aineisiin hieman tarkemmin.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan remform
Olen kyllä Hexin kanssa samoilla linjoilla, että lukioille on tarvetta. Lähinnä siksi, että harva tietää yläasteen jälkeen mitä haluaa tehdä elämällään. Lukio antaa vähintään kolme vuotta lisää aikaa miettiä. Peruskoulun opetus liikkuu niin yleisellä tasolla, että on vaikea oikeastaan sanoa tarkalleen mikä kiinnostaa. Tämä helpottuu huomattavasti kun lukiossa pureudutaan aineisiin hieman tarkemmin.

Todella hyvin sanottu. Jos päämäärät ovat hyvin selvillä jo peruskoulun jälkeen niin pystyy suunnittelemaan opinnot erittäin helposti melko pitkälle eikä lukiolle ole välttämättä tarvetta. Mutta esimerkiksi siskoni ei vielä lukion jälkeenkään oikein tiennyt mihin ryhtyisi, sittenpä opiskeli uusia kieliä vuoden ja nyt opiskelee opettajaksi yliopistossa. Täysin eri tapa kuin miten minä taasen tein, kun tiesin jo ylä-asteella mitä tahdon tehdä :P
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Knight
Eikö laskimien käyttö mahdollista juuri monimutkaisempien ja enemmän miettimistä vaativien tehtävien tekemisen. Eli jos tehtävän teossa käytetään laskimia, voidaan keskittyä oiken laskutavan löytämiseen ja muuhun kuin pitkien laskujen päässä laskemiseen.

Laskimien käyttö johtaa tasan tarkkaan siihen, että näppäilään sokeasti jotain ja ei tiedetä yhtään mitä ollaan tekemässä. Ensin pitää oppia laskemaan ilman laskinta ja, kun osaa laskea paperilla niin sitten voi siirtyä laskimen käyttöön.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan keiu
Jos päämäärät ovat hyvin selvillä jo peruskoulun jälkeen niin pystyy suunnittelemaan opinnot erittäin helposti melko pitkälle eikä lukiolle ole välttämättä tarvetta. Mutta esimerkiksi siskoni ei vielä lukion jälkeenkään oikein tiennyt mihin ryhtyisi, sittenpä opiskeli uusia kieliä vuoden ja nyt opiskelee opettajaksi yliopistossa. Täysin eri tapa kuin miten minä taasen tein, kun tiesin jo ylä-asteella mitä tahdon tehdä :P
Eihän se lukio nyt mikään miettimispaikka ole ihmisille, jotka eivät tiedä minne suuntautua. Yleissivistävä koulutus tekee hyvää lähes kaikille.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Inertia
Laskimien käyttö johtaa tasan tarkkaan siihen, että näppäilään sokeasti jotain ja ei tiedetä yhtään mitä ollaan tekemässä. Ensin pitää oppia laskemaan ilman laskinta ja, kun osaa laskea paperilla niin sitten voi siirtyä laskimen käyttöön.
Kyllähän se päässälasku opittiin jo peruskoulussa.... (tai ainakin olisi pitänyt) :rolleyes:

Ollaan varmasti laskettu erilaisia laskutehtäviä, kun minä en lähes koskaan saanut oikeaa vastausta sokeasti laskimella näppäilemällä.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Kyllähän se päässälasku opittiin jo peruskoulussa.... (tai ainakin olisi pitänyt) :rolleyes:

Ollaan varmasti laskettu erilaisia laskutehtäviä, kun minä en lähes koskaan saanut oikeaa vastausta sokeasti laskimella näppäilemällä.

Minä ainakin opin laskemaan päässä ala-asteella, olen kuulemma erittäin lahjakas. En nimittäin saanut osallistua opettajan järjestämiin päässälasku"pähkinöihin" joissa palkintona oli järjestämistämme diskoista ylijäämiä makeisia. Ja pakko viel brassailla; laskin montako sekuntia on vuodessa jo viidennellä luokalla, siis päässä, okei merkitsin kolme lukua paperille, mutta käytin lappua vain muistilappuna.

Ja minäkään en ylä-asteella saanut joisakin laskuista millään oikeata tulosta sokeasti laskimella laskemalla.
 
Re: Re: Re: jatko-opiskelusta

Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Inertia
Kyllä se lukio on parempi vaihtoehto tässä tapauksessa. Ammattikoulussa ei opeteta ohjelmoitia vaan lähinnä laitteiden korjausta. Asioita käsitellään suhteellisen pintapuolisesti verrattuna Ammattikorkeaan.

Kannattaa muutenkin harrastaa omatoimista ohjelmoinnin opiskelua. Kirjastosta/kaupasta saa hyviä suomenkielisiä oppaita. Kun on ohjelmoinnin perusteista tietoa niin kummasti auttaa selviämään kursseilla ja helpottaa opiskelua.

Ammattikoulusta ei kyllä mennä suoraan esim. korkeakouluun. Matemaattikan ja fysiikan osaaminen ei yksinkertaisesti riittä. Pohjaksi pitää olla lukion matematiikan ja fysiikan kurssit suoritettuna. Järkevämpää on pyrkiä ammattikorkeaan. Kannattaa tosin koulujen välissä olla jonkin aikaa töissä hankkimassa lattiatason työkokemusta.
Mikrotietotekniikkalinjalla opetetaan pääasiallisesti mikrotietokonetekniikkaa, ohjelmistoa, tietoliikennetekniikkaa, sähköoppia, digitaalitekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmointia. Linja antaa loistavat valmiudet ammattikorkeaan. 120ov:n koulutus antaa jatko-opiskelu oikeuden myös muille aloille tai kouluihin. Matemaattisilta kyvyiltään itseään voi ja pitääkin tässä tapauksessa harjoittaa omalla ajalla. Kannattaa olla sen verran kiinnostunut koodauksesta, että sitä vapaa-ajallaan harjoittelee. Ei minkään lukion, ammattikoulun, ammattikorkean tai yliopiston kursseilla saa kuin perusteet selville ja erittäin vähän käytännön kokemusta. Jos olettaa, että esim. lukion&yliopiston käynnillä pelkästään tulee hyvä ohjelmistosuunnittelija niin sitten on pahasti väärillä jäljillä. Ja sitten on vielä pakko lisätä, että kaikille ammatti ei sovi vaikka haluaisivatkin... tiettyjä asioita kun ei oikein voi opetella.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Kyllähän se päässälasku opittiin jo peruskoulussa.... (tai ainakin olisi pitänyt) :rolleyes:

Ollaan varmasti laskettu erilaisia laskutehtäviä, kun minä en lähes koskaan saanut oikeaa vastausta sokeasti laskimella näppäilemällä.

Pointti olikin siinä, että tietää kokoajan mitä on laskemassa.
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Inertia
Pointti olikin siinä, että tietää kokoajan mitä on laskemassa.
Aivan. Mutta kyllä ainakin meillä esimerkiksi pitkässä fysiikassa kaikki kaavat johdetaan opettajan toimesta taululla, ja kun kaava on johdettu, voidaan sitä käyttää laskemiseen. Tällöin minä ainakin ymmärrän mitä lasken.
 
Onko täällä muita, jotka aikovat hakea Tampereelle vuorovaikutteisuuden suunnittelulinjalle? Tai onko täällä ketään joka on jo tuolla? Sisään pääsy ei varmaan ole ihan helppoa tuonne, mutta pakkohan sitä on yrittää. Ennakko tehtävätkin on aika haasteeliset, mutta eivät mahdottimat. Kiinnostais tietää onko muualla vastaavaa linjaa, niin voi laittaa muita vahtoehtoja hakupaperriin, omiin silmiin ei ole vastaavaa sattunut?
 
Lainatun viestin kirjoitti alkujaan Hex
Kyllähän se päässälasku opittiin jo peruskoulussa.... (tai ainakin olisi pitänyt) :rolleyes:

Ollaan varmasti laskettu erilaisia laskutehtäviä, kun minä en lähes koskaan saanut oikeaa vastausta sokeasti laskimella näppäilemällä.

Voi jestas sentään muuten on päässälaskutaito alhainen ainakin meidän luokalla. En ymmärrä, miten matikka voi olla kiitettävä saati kymppi, jos ei osa perustavanlaatuisia laskuja tyyliin 12x12 laskea päässä. Kuten joku viisas henkilö joskus haastattelussaan sanoi: "Itselle edulliset kaupat saadaan aikaan monesti päässälaskutaidoilla" eli liike-elämässäkin päässälaskutaito on tärkeää.
 
Ammattikorkea on mielestäni hieman "outo" paikka. Painotetaan teoriaa ja ajattelua, mutta kun kyseeseen tulee käytäntö, kaikki tehdään täsmälleen ohjeen mukaan vaikka se olisi kuinka huono.
Mitä hyötyä on silloin teoriasta, joka sivuaa kyseistä aihetta?

Lukio on... ihan sama, mutta jees. Kannatan silti ammattilukiota niin saa jotain muutakin päähän kuin "onko tuo tuoli olemassa vai ei..."-jutut.

Kovimpia -ei suuntautuneita- lukioita on klassillinen lukio Tampereella. Se on hullua rääkkäystä, mutta jos sen suorittaa hyvillä arvosanoilla niin tietää pääsevänsä mihin tahansa.

Päässälaskemisesta: kolmenvanhana laskin paljonko on 30*1,5. Oli kuulemma hyvät ilmeet ihmisillä silloin. Narsismia, näh...:D
(mihinköhän sekin taito hukkui...)
 
Ylös Bottom