Kesken jääneet pelit

[Ulukai]

Kesken jääneitä pelejä, onhan noita.

Jokunen aika sitten sivuston ylläpito julkaisi jutun kesken jääneistä peleistä. Mukana on luultavasti monen omia lempipelejä, mutta syystä tai toisesta ovat vaan jääneet kesken.

Juttu tässä:

Toimitus kertoo: se peli jäi kesken (juuri sinun lempipelisi on luultavasti mainittuna)

Toimitus kertoo peleistä, jotka jäivät syystä tai toisesta kesken. Mukana saattaa olla myös juuri sinun suosikkipelisi.

www.konsolifin.net

Mainittuna on monta (omasta mielestä) laadukasta peliä, joiden jättäminen kesken jättäminen tuntuu omasta mielestä niin vaan kovin väärältä, mutta jos ei seikkailu jostain syystä maistu, niin eipä tuota ole järkeä hampaat irvessä vääntää loppuun asti. Vaikka kuinka hyvästä nimikkeestä olisikin kyse. taisiis

Onko muilla halua kertoa häpeille tai ei-häpeillen, mitkä pelit ovat jääneet kesken syystä tai toisesta? Itsellekin tulisi tuon em. jutun lisäksi varmasti monta maininnan arvoista, jos vaan vähän harmaita aivosoluja herättelisi.

Kuten vaikkapa Final Fantasy XIII, joka ei vaan missään vaiheessa putkimaisuudellaan saanut houkuteltua mukaansa. Tai Little King's Story, joka jäi alkumetreilleen jostain syystä, jota en osaa sanoa.

 

[Poistettu jäsen 38611]

Tämä onkin mielenkiintoinen aihe, kun alkaa miettimään niitä syitä minkä vuoksi peli jää kesken. Joskus pelkästään väärä ajankohta voi olla syynä, kun juuri sillä hetkellä ei vaikkapa avoimen maailman peliä jaksa pelata. Toisena hetkenä sama peli voikin sitten iskeä aivan eri tavalla. Sitten on myös erilaista keskeyttämistä; Toinen peli pitää otteessaan aluksi hyvinkin voimakkaasti, kun toisen pelin kohdalla haluaa pitää pelistä, mutta on alusta pitäen täyttä tervan juontia. Ja lopulta täytyy vain luovuttaa. Muutamia käytännön esimerkkejä on omalta kohdalta helppo luetella:

- Skyrim / Fallout / Bethesdan 3D-ropellukset. Kaikki mielenkiintoiset ainesosat omaan pelimakuun näistä löytyvät, mutta pelkästään Skyrim on tullut aloitettua eri alustoilla varmaan kymmenen kertaa. Ja aina on jäänyt kesken ennen kuin 10h on mittarissa. Näistä en saa oikein kiinni, että mistä jää kiinni, mutta homma on jatkunut tällaisena ensimmäisistä PC-versioista ja PS3-versiosta lähtien.
- Vampire Survivors. Alkuun hurjan voimakas imu peliin, eikä pelaamista oikein malttanut lopettaa. Erittäin addiktoiva (uhkapelimäinen koukku?) peli, mutta jossain vaiheessa kun tuli oivallettua itselle optimoitu pelityyli, ei ole tullut palattua pelin pariin. Mielikuva tietynlaisesta koristeellisemmasta clicker-pelistä on tästä lopulta jäänyt, eikä puuttuvien keräilyesineiden metsästäminen tunnu oikein perustellulta.
- Bayonetta 3. Peli, jota odotti kuin kuuta nousevaa ja josta todella haluaa pitää. Jossain vaiheessa vain pelin ärsyttävyydet (näitä käsitelty pelin omassa ketjussa) veivät voiton, vaikka pelistä tuli ostettua se kallis keräilyversio. Tämäkin vahvasti yksilöllinen ongelma, kun erinomaisia arvosanojahan tämä on yleisesti kerännyt.

Tuossa spontaaneja aatoksia aiheesta, vuosien varrella on varmasti ollut paljon muitakin esimerkkejä.

EDIT: Ja listaan voi lisätä isoista nimikkeistä ainakin Witcher 3:n, Red Dead Redemption 2:n ja muita laajoja avoimen maailman pelejä. Selkeästi se valinnanvapaus ja liian avoin maailma ei ole aina hyvä asia. Luetellut pelit ovat kyllä vaikuttaneet laadukkailta, mutta ähky tulee lähes välittömästi.

 

[kopolanpoika]

Siinä vaiheessa kun tuli hommattua PS4 ja aloittelin olemattomiin jäänyttä peliharrastusta uudelleen niin meni kyllä lähemmäs viisi vuotta, että kaikki pelit mitä hommasin pelasin myös lävitse, eikä ollut mitään backlogiakaan.

Nälkä kasvoi peliharrastuksen parissa, mutta perheenperustaminen ja sen myötä lapset, työmarkkinoilla hierarkiassa nouseminen jne ajoi tilanteeseen, että peliharrastukseen käytettävissä oleva aika hupeni melkoisesti ja sen myötä kriteerit peleille kasvoi myös, jonka myötä alkoi kertyä backlogia (pakko on ostaa "pahan päivän" varalle) ja myös tulemaan pelejä jotka jäi kesken. Useimmat näistä on myös pelejä, jotka laitan kiertoon, koska en tule niihin enää palaamaan.

Näin äkkiseltään tulee mieleen ainakin
- RDR2 - monelle oli vuoden, ehkä jopa vuosikymmenen paras peli, itelle ei maistunut. Pelasin n. 20h ja totesin, että tässä tapahtuu asioita niin hitaasti juonellisesti, että ei etene. Kaiken lisäksi välimatkat on niin pitkiä, että ei riitä aika tämmöiseen.
- Witcher 3 - en montaa euroa maksanut, mutta en montaa tuntiakaan jaksanut, liian vapaa maailma ja miekat hajos ja ruostu käsiin, eikä ollut valuuttaa korjata niitä.
- Nexus scarlet - peli vaikutti ihan hyvälle, mutta noi välianimaatiot (välianimaatiot sarjakuvaslotteja) oli niin raskaita, että meni fiilis, en jaksanut niitä katsoa, mutta ei iskenyt pelata peliä lävitse ilman tarinaakaan
- Shin Megami Tensei V - pelasin ekan maailman ja keräsin sieltä kaikki hilppeetkin matkaan, mutta kun pääsin kakkosmaailmaan niin huomasin, että kakkosmaailma on TÄYSIN samanlainen kuin ykkönenkin. Kun tarinaakin on aika lailla ohuelti suhteessa pelin etenemiseen niin koin jo kaiken pelistä nähneeni.

 

[Dragonfly]

Isoin häpeyden aihe kesken jääneissä peleissä: RDR 1 ja 2.

Molemmat pelit ovat aivan hullun hienoja, viimeisteltyjä ja mahtavia. Ja silti, jokin vetovoima niistä puuttuu. Ykkösen pelaamisesta on sen verran aikaa, etten lähde sitä ruopimaan, mutta kakkososaa lähdin pelaamaan äärimmäisen innoissani. Todella yksityiskohtainen maailma veti puoleensa ja tarinan alkutahdit innostivat. Sitten pitikin ruveta leiriä "kehittämään" ja matkustelemaan aivan liian pitkiä välimatkoja. Peli vähän kuin jymähti paikoilleen. Se eteni aivan liian hitaasti. Ei vaan jaksanut.

Ehkä palaan yrittämään kumpaisenkin läpäisyä vielä joskus, mutta en kyllä juuri tällä hetkellä näe tilannetta, jossa jaksaisin pelata nämä läpi.

 

[Nepa]

Kaikki kokeilemani Far Cryt Blood Dragonin jälkeen.
Kaikki kokeilemani Assassins Creedit Black Flagin jälkeen.
Watch Dogs 2

Nämä nyt äkkiseltään tulee mieleen. Kaikkia yhdistää täysin samojen asioiden liiallinen toistaminen. Jaksavat viihdyttää hetken, mutta ei kanna koko pelin läpi millään. No Watch Dogsissa oli toki muutakin vialla.
Ubisoft tekee paljon pelejä joista pidän, mutta myös paljon joista haluaisin pitää, mutta en vaan pysty.
Mutta ei tarvitse häpeillä Peliaikaa kun ei ihan samalla tavalla enää ole kuin nuoruudessa, tulee pelit jätettyä herkemmin kesken ja siirryttyä parempien pariin jos ei iske. Backlogista löytyy aina seuraavaa.
Mitään trophyja tai sellaisia en keräile, niin ei niidenkään takia tarvitse väkisin vääntää.

E: Ainiin, pakko lisätä vielä ainut Zelda jota en ole kokonaan pelannut, eli Triforce Heroes. Varsinkin yksinpelinä tuo on niin kauheaa roskaa, että täytyi jättää kesken. Ehkä jos olisi peliporukka niin tuonkin saisi väkisin väännettyä. Tämän keskenjättökään ei hävetä, mutta hieman harmittaa.

 

[Jirza]

FFXII. Aloitin pelin jo PS2:n ajoilta, mutta jäi kesken. Vuosia myöhemmin aloitin PS4:n remasterin ja sekin jäi kesken. Ehkä jonakin päivänä...

FFXIII. Ostin pelin julkaisussa ja jaksoin pelata pari tuntia ja siihen jäi. Alun putkimaisuus ja niin luotaantyöntävä maailma sai pitämään tästä erossa. Eikä uusinta yritystä tullut tehtyä myöhemminkään.

Skyrimiä tuli aikanaan pelattua useita kymmeniä tunteja, mutta keskityin kaikkeen muuhun kuin pääjuoneen. Tarinan loppu on siis edelleen näkemättä, joten lasken tämän keskeneräiseksi peliksi vaikka noin muuten Skyrimissä viihdyin hyvin.

Cyberpunk 2077. Pelasin pitkälle, kunnes lukuisat bugit saivat odottamaan paranneltua PS5-versiota. Nyt vaan odottelen oikeaa mielentilaa, että jaksaisi taas aloittaa.

 

[Dragonfly]

Cyberpunk 2077. Pelasin pitkälle, kunnes lukuisat bugit saivat odottamaan paranneltua PS5-versiota. Nyt vaan odottelen oikeaa mielentilaa, että jaksaisi taas aloittaa.

Minulla on muuten tämä sama. Joku 20 tuntia Cyberpunkkia takana ja sitten jäi kesken. EI mitään ihan älyttömiä teknisiä ongelmia, mutta kuitenkin. Peli kyllä maistui, joten on se jossain välissä loppuun pelattava.

 

[IlpoNuokko]

Lapsuusajoista on jäänyt mieleen kaksi läpäisemätöntä NES-peliä: Ghosts 'n Goblins ja Knight Rider (toki aikuisiälläkin on myös kertynyt paljon näitä kesken jääneitä ikuisuusprojekteja).

Ensin mainittu onkin tunnetusti yksi kaikkien aikojen haastavimmista peleistä. Ei siis yllätys, että jäi aikoinaan n. 10-vuotiaana kesken.

AVGN on käsitellyt peliä yhdessä jaksossa:

 

[Rodion]

GTA Vice City: jäi julkaisuvuonna kesken, vaikka aika pitkälle muistaakseni sitä tahkosin. Suurin syy taisi olla se, että se kaupunki ei jotenkin iskenyt, kaiken lisäksi oli kuumat kesäkelit päällä tuon pelaamisen aikoihin, joten se vain sitten jotenkin jäi. Peli on kyllä tälläkin hetkellä hallussa osana GTA Trilogya, ja uusintayritys olisi tarkoitus ottaa. Josko näin vajaan 20 vuoden jälkeen aika olisi kypsä.

Red Faction Guerrilla: tätäkin pelailin aika pitkään, kunnes siihen yksitoikkoiseen Mars-maisemaan vain väsyi.

Kingpin: Life of Crime: Jäin tässä jumiin johonkin kohtaan, enkä tuntikausienkaan pähkäilyn jälkeen keksinyt, miten edetä. En tiedä bugasiko vai oliko vain jäänyt jotain tajuamatta. Aikani päätä seinään hakattuani sai peli jäädä. Tuohon aikaan ei ollut vielä edes nykymuotoisia keskustelufoorumeita ja/tai videosivustoja, joista olisi voinut luntata ratkaisun. Harmi, sillä peli vaikutti ihan hyvältä siihen kohtaan saakka.

Far Cry 4: toistaiseksi ainoa Far Cry, jota olen pelannut. En edes tarkemmin osaa eritellä, että mikä tässä tökki, mutta ei oikein missään vaiheessa lähtenyt, vaikka suht pitkään annoin pelille aikaa. Menee sarjaan "olisin halunnut tykätä, muttei pystynyt".

Tomb Raider 3 (vuoden 1998 peli): osoittautui meikäläiselle liian vaikeaksi ja johonkin puzzleen jumiin jäätyäni kyllästyin sitten totaalisesti.

Eivät nämä suinkaan ole ainoat kesken jääneet pelit, mutta tulivat ensinnä mieleen. Esim. NES- ja SNES-aikana jäi paljon pelejä kesken yksinkertaisesti siksi, että pelejä ei ollut lapsena varaa ostaa ihan siihen tahtiin kuin työssäkäyvänä aikuisena, vaan piti tyytyä vuokraamaan niitä videovuokraamosta viikonlopuksi, ja harvemmin se yksi viikonloppu riitti pelin läpäisyyn. Jos ei ollut erityisen innostava peli, niin ei tullut uudelleen vuokrattuakaan saati ostettua.

 

[Dark3]

Uusinta Horizonia en ole millään jaksanut pelata loppuun, kolme kertaa alottanut uudestaan, mutta ei vaan lähe. Siinä ei mitään yksittäistä suurta vikaa ole, mutta kokonaisuus ei vaan omalla kohdalla toimi, harmi. Ehkä taistelut, kliininen grafiikka ja hieman muovisen oloiset hahmot ovat osasyynä siihen, mene ja tiedä.

PS. Ei se edellinenkään kylläkään napannut hirveästi.

 

[DarkShadow]

assassin's creed valhallaa jaksoin alta kahden tunnin ja peli lähti myyntiin. Iski vaan niin paha Ubiähky etten pystynyt jatkamaan.

Dying light 2 jäi myös kesken parin tunnin jälkeen. Peli tuntui niin paljon heikommin tehdyltä kuin eka osa jonka hoonasin läpikotaisin läpi ja tykkäsin kovasti. Jotenkin hätäisesti kasattu teos tuli mieleen heti kun peli alkoi eikä maistunut sitten yhtään. Myyntiin lähti sekin

Control lähti myyntiin noin puolessa välissä kun siihen vain paloi hermot.

 

[kopolanpoika]

Siinä vaiheessa kun tuli hommattua PS4 ja aloittelin olemattomiin jäänyttä peliharrastusta uudelleen niin meni kyllä lähemmäs viisi vuotta, että kaikki pelit mitä hommasin pelasin myös lävitse, eikä ollut mitään backlogiakaan.

Nälkä kasvoi peliharrastuksen parissa, mutta perheenperustaminen ja sen myötä lapset, työmarkkinoilla hierarkiassa nouseminen jne ajoi tilanteeseen, että peliharrastukseen käytettävissä oleva aika hupeni melkoisesti ja sen myötä kriteerit peleille kasvoi myös, jonka myötä alkoi kertyä backlogia (pakko on ostaa "pahan päivän" varalle) ja myös tulemaan pelejä jotka jäi kesken. Useimmat näistä on myös pelejä, jotka laitan kiertoon, koska en tule niihin enää palaamaan.

Näin äkkiseltään tulee mieleen ainakin
- RDR2 - monelle oli vuoden, ehkä jopa vuosikymmenen paras peli, itelle ei maistunut. Pelasin n. 20h ja totesin, että tässä tapahtuu asioita niin hitaasti juonellisesti, että ei etene. Kaiken lisäksi välimatkat on niin pitkiä, että ei riitä aika tämmöiseen.
- Witcher 3 - en montaa euroa maksanut, mutta en montaa tuntiakaan jaksanut, liian vapaa maailma ja miekat hajos ja ruostu käsiin, eikä ollut valuuttaa korjata niitä.
- Nexus scarlet - peli vaikutti ihan hyvälle, mutta noi välianimaatiot (välianimaatiot sarjakuvaslotteja) oli niin raskaita, että meni fiilis, en jaksanut niitä katsoa, mutta ei iskenyt pelata peliä lävitse ilman tarinaakaan
- Shin Megami Tensei V - pelasin ekan maailman ja keräsin sieltä kaikki hilppeetkin matkaan, mutta kun pääsin kakkosmaailmaan niin huomasin, että kakkosmaailma on TÄYSIN samanlainen kuin ykkönenkin. Kun tarinaakin on aika lailla ohuelti suhteessa pelin etenemiseen niin koin jo kaiken pelistä nähneeni.

Pakko lisätä vielä viimeisin Zelda skyward sword, jäi kesken 1.5h jälkeen, niin järjettömän paska ohjauksen toteutus, että pää hajoaa. Painaa nyt nappi pohjaan kun haluaa tatista kääntää kuvakulmaa.

 

[jhsa]

Mulla on jäänyt kaikki Zeldat, paitsi Wind Waker. Ocarina of Timesta lähtien taitaa olla kaikki (paitsi käsikonsoleiden jotkut versiot). Melkein loppuun asti ne on yleensä menneet (pl. Skyward sword joka jostain syystä (saattoi olla sama kuin yllä) jäi ihan alkumetreille). En tiedä miksi. Seuraavaa jatko-osaa en taida ostaa.

FFXII. Aloitin pelin jo PS2:n ajoilta, mutta jäi kesken. Vuosia myöhemmin aloitin PS4:n remasterin ja sekin jäi kesken. Ehkä jonakin päivänä...

Heh, mun eniten pelaama FF, PS2:lla varmaan kahdesti, sitten remasterkin hankittuna ja pelattuna.

 

[Juri]

Aika moni peli on jäänyt kesken, kun ei vain jaksaneet pitää otteessaan. Viime aikoina kesken ovat jääneet:

Kaikki Xenoblade Chroniclesit! Ok, tää on ehkä vähän noloa, kun täällä muutamat pitävät varsinkin sarjan kolmatta osaa kuin se olisi joku Jeesuksen uusi tuleminen. Minuun ei nämä iskeneet, ja syy löytyy taistelusysteemistä. Se vain ei ole minun mieleeni. Vaikka kakkosen systeemi oli ehkä enemmän minun juttuni (koska se ei ollut niin hidas).

Skyward Sword HD jäi myös täällä ekaan temppeliin. Siis ne kontrollit ovat vain niin kammottavan! Täysin peli elvoton tekele.

Witcher in kolmas jäi täälläkin. Ei sillä, että peli olisi huono. Juuri nuo aseiden hajoaminen ja kankea ohjaus pilasivat tämän. Ei vaan jaksanut.

Assassin's Creed Odyssey: koska tämä peli ei vain lopu ikinä!

World of Final Fantasy. Tämä on sellainen peli, josta haluaisin pitää, mutta en vain voi. Koin vaikeustason turhamauseksi kun en ikinä ostanut käyttää oikeita buildeja oikein missään. Mutta toivottavasti tämä saisi jatkoa vähän yksinkertaisemmassa muodossa. Ei tämäkään huono ole, mutta kun itse ei tajua, niin ei vain tajua.

 

[VanDamScum]

Oijoi valitettavasti tätä nykyä pelit jäävät helposti kesken varmasti monistakin erinäisistä syistä. Kaikkia ei tähän edes saa mahtumaan mutta heitetään nyt raastavimmat ja sellaiset jotka vähän harmittaa:

Skyrim: kolme kertaa aloitettu (ps4, pc, switch) ja joka kerta jää kesken 60h kohdalle. Olen lapsesta asti pelannut rpg-pelejä ja jäänyt päälle ”pakko tutkia kaikki”-mentaliteetti josta on vaikeaa päästä eroon. Kaikkien kirjojen plärääminen ja ihmisten kanssa jauhaminen ahdistaa pidemmän päälle enkä osaa keskittyä pääjuoneen.

God of war: ihan tykkäsin ja pelasin joki 8h. Sitten tuli jotain ärsyttäviä keijuja vastaan ja jotenkin kiinnostus simahti,

Witcher 3: Tästä pitäisi tykätä mutta ei vaan lähde. Tuntui todella kankealta ja combat ei tuottanut oikein mitään fiilistä.

Control: Kesken vaan jäi. Jotain imua vaan puuttui.

Resident evil 3 remake: kakkosen remake oli itselleni vuoden peli jotenkin kolmonen oli suuri pettymys. Olisi se silti pelattava ollut, mutta kesken vaan jäi.

Final Fantasy 7 remake: Ihan kivaa pelattavaa mutta pikkaisen kusenhaaleaa kuitenkin pidemmän päälle.

Last of us 2: kun tunteja oli 28h alla en kestänyt enää. Aivan liian pitkältä tuntui peli vaikkei siinä muuten isompia ongelmia ollut. Ykkönen oli huikea peli mutta jatko-osassa ei muttereiden keräily enää kiinnostanut ja ammuskelu tuntui tönköltä.

Kaikki autopelit: tykkään ajopeleistä (rallit, F1) kovasti mutta en saa silti koskaan ajettua edes yhtä kautta läpi.

Dino Crisis: huippu peli mutta kymmenistä yrityksistä huolimatta ei mennyt junnuna läpi, sillä muistikorttia ei pleikalla omistettu :S

Jedi Fallen Order: varmaan lähemmäs 20h tätäkin alla ja ei varmaan olisi paljosta kiinni. Ei vaan silti kiinnosta.

Näitä nyt riittäisi varmasti vaikka kuinka paljon lisää. Nykyjään on pelille oikea saavutus jos se jaksaa pitää otteessaan lopputeksteihin saakka ja on kestoltaan +30h. Yleensä kyllääntymispiste tulee pelissä jo siinä 20-30h kohdalla ellei peli juonellisesti ole jotenkin rautaa.

Toisaalta Roguelike-pelejä jaksaa hinkata loputtomiin ja joku Monster Hunter helposti yli 100h verran. Haaste ja välillä vähän liiallinenkin vaikeus yleensä liimaa peliin kiinni parhaiten omalla kohdallani. En vaan saa minkäänlaista kiinnostusta vaikeudesta silloin, kun se täytyy erikseen pelistä valita (hard mode).

 

[shamaniac]

Tulee äkkiä mieleen vain The Last Guardian. Varmasti niitä muitakin on mutta tuo tuli mieleen ehkä siksi että olen viime aikoina taas miettinyt sen pariin palaamista. Jäi aikoinaan aika alkuun vieläpä kun tuntui jotenkin niin tönköltä pelata.

Watch Dogs 2

Minulla on toisinpäin: WD2:n jaksoin pelata ja se oli oikein viihdyttäväkin mutta se eka jäi kesken kun joku juomapeli bugitti ja ärsyynnyin sen vuoksi niin paljon että meni maku koko pelistä. Ja oli se muutenkin aika keskinkertainen teos, josta jatko-osa on huima parannus. Toki se kakkonen on sitten hyvin eri tunnelmainen peli, joten ymmärrän kyllä jos se ei maistu/kiinnosta.

 

[Nepa]

Tulee äkkiä mieleen vain The Last Guardian. Varmasti niitä muitakin on mutta tuo tuli mieleen ehkä siksi että olen viime aikoina taas miettinyt sen pariin palaamista. Jäi aikoinaan aika alkuun vieläpä kun tuntui jotenkin niin tönköltä pelata.


Minulla on toisinpäin: WD2:n jaksoin pelata ja se oli oikein viihdyttäväkin mutta se eka jäi kesken kun joku juomapeli bugitti ja ärsyynnyin sen vuoksi niin paljon että meni maku koko pelistä. Ja oli se muutenkin aika keskinkertainen teos, josta jatko-osa on huima parannus. Toki se kakkonen on sitten hyvin eri tunnelmainen peli, joten ymmärrän kyllä jos se ei maistu/kiinnosta.

Jep ymmärrän täysin miksi moni pitää kakkosta huomattavana parannuksena ykköseen nähden. Pelillisesti useita parannuksia tulikin. Ykkösessä juurikin tunnelma oli vaan jotain mihin tykästyin kovatsi. Kakkonen oli vähän turhan ”joujou swägi some” meininkiä omaan makuun

 

[Doctor Pepper]

Tulee äkkiä mieleen vain The Last Guardian. Varmasti niitä muitakin on mutta tuo tuli mieleen ehkä siksi että olen viime aikoina taas miettinyt sen pariin palaamista. Jäi aikoinaan aika alkuun vieläpä kun tuntui jotenkin niin tönköltä pelata.

The Last Guardian hyötyy varmasti uusien konsolien tehoista. Jo PS4 Prolla se kuulemma parani ihan merkittävästi. Itse sitä pelailen satunnaisesti tavallisella PS4:lla ihan vain tyylin ja tunnelman vuoksi. En kyllä jaksaisi hampaat irvessä pelata sitä kerralla läpi ikinä, mutta minulle se on enemmän sellainen fiilistelypeli.

 

[Poistettu jäsen 38611]

The Last Guardian toimii 60 fps PS5:lla, mikäli levyversio löytyy ja sitä ei päivitä.

 

[Ac3way]

Onhan niitä pelejä paljon mitkä on vielä kesken tai sitten vain vähän kokeillut, mutta osan niiden kohdalla matka tulee vielä jatkumaan. Ja taas joidenkin kohdalla huomannut ajoissa, että turha edes yrittää pelata. Ei niitä oikein viitsi laskea mukaan.

Kesken jäänyt näistä moderneista isoista peleistä on AC Valhalla, se ei ole oikein missään vaiheessa iskenyt (paitsi vielä pelin huhu vaiheessa kiinnosti kovasti). Nyt on aika viimein lopettaa yritykset ja vain unohtaa peli.

Toinen tapaus on vähän erilainen, että siinä tavallaan jäi kesken koko pelisarja ja se on jo myös hieman vanhempi peli. Gears of Wars 1 oli aikoinaan hauskaa pelattavaa veljen kanssa ja kyllä sitä myös yksinpelinä jaksoi pelata. Jatko-osa tuli joululahjaksi ja sen piti tarjota jälleen hauskaa pelattavaa. Lopulta kokemus taisi jäädä yhteen pelisessioon ja peli lähteä vaihtoon, Gearsin pelaaminen ei kiinnostanut enää kumpaakaan. Oli kyllä todella masentava kokemus Gears 2:sen kanssa ja sen jälkeen lähinnä enää urheilupelejä pelannut sohva co-oppina.