Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Ketutuskeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja henkettu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ketutus on erittäin lievä sana sille mitä nyt tunnen mutta laitan silti tänne: Sydän on musertunut, kun jouduin eilen tehdä vaikean päätöksen luopua rakkaasta ystävästäni, 16v Cujo-koirasta. Sanat ei riitä kuvaamaan kuinka pahalta tuntuu, kun kynnen rapina ei enään kuulukkaan talon lattioilla, eikä pää kurkkaa ovenraosta, että mentäisiinkö pihalla. Iloja ja suruja on tullut koettua tuon 16v aikana ja kaikki tuo on koettu yhdessä käppäillen. Hyvästi rakas ystävä, ehkä nähdään vielä joskus tuolla jossain.
Tiedän tuon tunteen. Oma koira lähti ajasta ikuisuuteen myös 16-vuotiaana. Tästä on jo 9 vuotta aikaa mutta edelleen näen unta aika usein Mirosta. 11 vuotta oli kaverina joka hetki.
 
Ketutus on erittäin lievä sana sille mitä nyt tunnen mutta laitan silti tänne: Sydän on musertunut, kun jouduin eilen tehdä vaikean päätöksen luopua rakkaasta ystävästäni, 16v Cujo-koirasta. Sanat ei riitä kuvaamaan kuinka pahalta tuntuu, kun kynnen rapina ei enään kuulukkaan talon lattioilla, eikä pää kurkkaa ovenraosta, että mentäisiinkö pihalla. Iloja ja suruja on tullut koettua tuon 16v aikana ja kaikki tuo on koettu yhdessä käppäillen. Hyvästi rakas ystävä, ehkä nähdään vielä joskus tuolla jossain.
Itsekin ollut samassa tilanteessa. Kyllä vielä pidemmänkin ajan jälkeen muistelen välillä edesmennyttä koiraani, josta pidin todella paljon. Eräs eläinlääkäri totesi kuitenkin hyvin, että alun surun jälkeen ei pidä jäädä muistelemaan koko päiväksi, vaan että viisi minuuttia päivässä korkeintaan. Sen jälkeen asia pitää unohtaa. Sinä et tietysti ole vielä siinä pisteessä.
 
Ylös Bottom