Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Kingdom Come: Deliverance (2018) - pelti kiinni keskiajalla!

Kävin sitten ruiluttamassa tukkeja kunnes bow level oli sellainen turvallisen tuntuinen 11 ja luotto omaan silmäkoordinaatiokykyyn riittävä. Sitten Bernardilta viimeiset selkäsaunat, niin homma jatkui kohti erämaita. Tarkemmin sanottuna suuntasin alkuperäistä kotiani ihmettelemään saaliin toivossa ja sieltä löytyi mylly minkä piipusta tuprutti savua ja eikun uteliaana töllöttelmään ja helvatun bandiittilaumahan sieltä alkoi vyöryä syliin. Onneksi olin ahtaassa käytävässä niin jonossa juoksivat suoraan nuoliini ja kolme heitä olikin vähemmän. Siinä sitten iloissani nyysin kaiken mitä irti lähti ja huomasin että Pebbles parka ei jaksa tuota kaikkea. No aikani lajittelin siinä tavaraa niin eikö kaksi bandiittia sitten hiipinyt kimppuun. No siinä sain onneksi toisen nopeasti pois päiviltä, mutta panssaroidumpi kaveri olikin kovempi luu...

Ei ilmeisesti kannata luottaa miekan voimaan panssaroitua vastaan vaan kannattaa panostaa johonkin aamutähden kaltaiseen murskaajaan armoreiden ohittamisessa vai mikä olisi kannattavin taktiikka pansarroituja ritareita vastaan? Miekka tuntui jotenkin ponnettomalta. No tämä panssaroidumpi kaveri hoitui myös pienen vääntämisen jälkeen, mutta sitten sydän itki verta kun niin paljon hyvää tavaraa jäi jälkeen. Kuitenkin raahauduin saalineni Rattayn kauppiaille ja paria tonnia rikkaampana olin kuin lapsi armourin luona. Vertailin eri sarjoja kuin jääkiekkokortteja konsanaan. Onko milanolaiset panssarit parempia kuin bohemialaiset? Vai ottaisin sekaisin jalkasuojat ja kypärät muualta ja rintapanssari vaikka Milanosta ... Mutta pari tonnia ei riitä mihinkään, lisää rosvoja ryöstettäväksi!!!

Alkemiaa pitäisi opiskella ja sieltä myrkkyjä. Ilmeisesti oman miekan voi sivellä myrkkylitkulla, jotta siitä tulee tappavampi ryhmätaistelussa? Ainakin täällä on bandiitteja joilla on poison blade (perkeleet). Laittaa ensimmäiset mananmaille tyylikkäillä pistoilla jolloin loppujen kanssa on helpompi vääntää... Ah, mahdollisuuksia mahdollisuuksia....
 
No nyt alkaa oma versioni Henrysta olla katu-uskottavampaa luokkaa kuin se hiirulainen joka kipitti Hans Capon perään metsästysretkelle. Bernard antanut oppinsa, jousi on tappava ja varusteet on kunnossa. Hyvät varustesetit irtosi inkvisiittorin henkivartijoilta kun ne kävi yöllä kolkkaamassa (listimässä) ja putsaamassa. Vielä kun osion veti loppuun, niin Sir Hanush antoi kunnon miekan jolla kelpasi käydä inkvisiittori listimässä tehtävän päälle ennen rovioharjoituksia.

Previtzslavin (!) tyhjennyksen loppuhuipentumana odotin turnajaisia suurempaa kamppailua elämästä ja kuolemasta ja antikliimaksi oli melkoinen kun homma loppui ensimmäiseen torjuntaani joka laukaisi Head Perkin ja tämä miekanryöstäjä tuupertui siihen paikkaan. Välianimaation uhoaminenkin kesti pidempään ja matsi kesti noin 1.3 sekuntia...

Tää peli tarjoaa aivan tolkuttomasti erilaisia vaihtoehtoja eri tilanteisiin. Hieman on hankala taipua käsikirjoitettuun putkeen tämän jälkeen.
 
Päivitystä kehiin, olen isossa juonessa tällä hetkellä luostarissa jäljittämässä rosvo-roopea ja pelikello näyttää tällä hetkellä 58h.

Ei mitään käryä missä vaiheessa kokonaisjuonta mennään, mutta sivutehtäviä jäänyt matkanvarrelle enemmän kuin on ehtinyt tekemään. My god, tässä sukupolvessa ei enää muita pelejä tarvita. Varmaan tästä riittää Series X:lle... Lyhyempiä latausaikoja odotellessa.
 
Baron sanoi:
Päivitystä kehiin, olen isossa juonessa tällä hetkellä luostarissa jäljittämässä rosvo-roopea ja pelikello näyttää tällä hetkellä 58h.

Ei mitään käryä missä vaiheessa kokonaisjuonta mennään, mutta sivutehtäviä jäänyt matkanvarrelle enemmän kuin on ehtinyt tekemään. My god, tässä sukupolvessa ei enää muita pelejä tarvita. Varmaan tästä riittää Series X:lle... Lyhyempiä latausaikoja odotellessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itsekin muutama viikko sitten aloitin Xbox One X:llä tämän pelaamisen alusta. Tehnyt sivutehtäviä aika paljon, samoin DLC:t hoidettu. Olen pääjuonessa aika lopussa, pelikello näyttää lähemmäs 82.6 tuntia. Jäi aikoinaan kesken mutta nyt koukuttanut hirveästi. Rahaa on kuin roskaa, on se oma kylä... Jotenkin haikea fiilis, koska kohta kaikki on tehty. Tietysti voisi kokeilla hardcore-vaikeustasolla uusiksi, mutta ei taida kärsivällisyys riittää itsellä siihen. :D
 
BaDari sanoi:
Itsekin muutama viikko sitten aloitin Xbox One X:llä tämän pelaamisen alusta. Tehnyt sivutehtäviä aika paljon, samoin DLC:t hoidettu. Olen pääjuonessa aika lopussa, pelikello näyttää lähemmäs 82.6 tuntia. Jäi aikoinaan kesken mutta nyt koukuttanut hirveästi. Rahaa on kuin roskaa, on se oma kylä... Jotenkin haikea fiilis, koska kohta kaikki on tehty. Tietysti voisi kokeilla hardcore-vaikeustasolla uusiksi, mutta ei taida kärsivällisyys riittää itsellä siihen. :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä pelistä jatko-osa on melkeinpä Cyberpunk 2077:n jälkeen aivan odotetuimpia pelejä itselleni. Toki Days Gonen jatko-osa myös samoilla sijoilla eniten odottamieni pelien suhteen. Todella säihkyvä, mutta huonosti tunnettu helmi kertakaikkiaan!
 
Viimeksi muokattu:
Ippenator sanoi:
Tästä pelistä jatko-osa on melkeinpä Cyberpunk 2077:n jälkeen aivan odotetuimpia pelejä itselleni. Todella säihkyvä, mutta huonosti tunnettu helmi kertakaikkiaan!
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis tämä peli tuli ihan puskista aikoinaan. Pari viikkoa ennen julkaisua sain tietää tästä ja oli pakko julkaisussa hankkia. Tuli tätä silloinkin pelattua, mutta bugeja oli aika paljon, joten laitoin odottelemaan parempia aikoja. Sitten päätinkin odotella kaikkien lisäosien ilmestymistä ennen kuin aloitan alusta. Nyt kun Cyberpunk 2077 viivästyi, niin oli hyvä aika aloittaa tämä. Ja on ehdottomasti yksi suosikkipelejäni kautta aikain. Jatko-osa tulee varmana hankittua.
 
Ulukai sanoi:
Sieltä olisi tulossa joko elokuva tai sarja tähän tuotokseen perustuen. Peliä pelaamatta en osaa sanoa, onko tästä ainesta moiseen. Mitäpä sanotte tietäjät, toimisiko jompainen tai kumpainen?

www.konsolifin.net

Kingdom Come: Deliverance -seikkailu muunnetaan näyteltyyn muotoon – luvassa joko elokuva tai sarja

Videopelielokuvia ja -sarjoja ilmestyy horisonttiin lisää, lisää ja lisää.
www.konsolifin.net www.konsolifin.net
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä kumpikin toimii, jos tehdään laadukkaasti. Pelin maailmaan voi kyllä kehittää hyviä juonikuvioita. Itselleni yksi tämän sukupolven parhaista peleistä ehdottomasti.
 
Dodih, pääjuoni läpi ja sivutehtävien kimppuun. Nyt taulussa 65h ja varmasti saan toisen mokoman menemään tämän parissa vielä. Vielä DLC:tkin jäljellä. Ja Series X:n myötä uudelle kierrokselle, kun nyky ”ässällä” mennään selkeästi suorituskyvyn ylärajoilla. Ei tässä tekeminen lopu seuraavaan vuoteen.

Sasaussa kyrviinnyin paikalliseen käskynhaltijaan kun siellä ei ollut mitään muuta kuin suhmurointia ja kävin yön pimeydessä viiltelemässä kurkun auki kaikilta talon asukkailta kirjuria myöten. Bushahaha.

Läpipeluun jälkeen päästiin sivutehtäviin, niin eikös nämä listityt nousseet kuolleista ylös. Whaat!?! Eihän vielä ole edes pääsiäinen. Oli naurussa pitelemistä. Ja henkiin heräämisen jälkeen minuun suhtauduttiin todella vihamielisesti ja kävinkin viikon häpeämässä tekosiksi vankilassa ja vasta sen jälkeen sain sivutehtävät etenemään.

Tämä on hellyyttävän kotikutoinen peli, missä on selkeitä bugeja, jotka kuitenkin muistuttavat meitä siitä, että se on vain peli, joka ei ota itseään liian ryppyotsaisesti.
 
En tiedä miten tämä on mahdollista, mutta peli olisi tulossa Switchille tämän mukaan. Ehkä se on virhe ehkä ei.

 
HideoMiyamoto sanoi:
En tiedä miten tämä on mahdollista, mutta peli olisi tulossa Switchille tämän mukaan. Ehkä se on virhe ehkä ei.

Klikkaa laajentaaksesi...

Sen verran raskas peli konsoleiden pyöritettäväksi, että kuulostaa kieltämättä hyvin erikoiselta, että olisi Switchille tulossa. Toisaalta onhan Witcher 3 ja Doomitkin Switchille tehty. Ei tosin tulisi mieleenikään tuollaisista peleistä ikinä Switch-versioita ostaa. Niin kevyitä ja riisuttuja versioita tulevat Switchille tuon kaltaiset pelit aina auttamatta olemaan, etten näe järkeä.

Muutenkaan en osta Switchille portin porttia, kun en laitetta käytä käsikonsolina lainkaan. Itselleni kun käsikonsoli on täysin turha laite. Switchin ostin ainoastaan Nintendon yksinoikeuspelien takia. Harmi, että ne ovat varsinkin viime aikoina olleet tosi vähissä nuo, eli Switch on päässyt pahasti pölyttymään.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös Resident Evil 7 julkaistu Switchille japnissa ainostaan pilvipelaamisen kautta?
Uskoisin että korkeintaan joku tälläinen olisi mahdollista Switchin tapauksessa.

www.theverge.com

Capcom is bringing Resident Evil 7 to Switch... by streaming it

The Verge is about technology and how it makes us feel. Founded in 2011, we offer our audience everything from breaking news to reviews to award-winning features and investigations, on our site, in video, and in podcasts.
www.theverge.com www.theverge.com
Kuten Ippenatorikin sanoi, en mäkään jaksaisi uskoa Switch porttiin, jos jotain porttia/pätsiä haluaisin niin ehdottomasti PS5/XSS/XSX akselille mutta pelintekijät ovat kiistäneet nämä.
 
Toisaalta taas sitten itse olen yllättynyt kuinka hyvin peli toiminut omalla 7 vuotta vanhalla PC:llä medium-high asetuksilla noin ~50fps. Ainoastaan Rattayn kaupunki yöllä ollut myrkkyä.

Switch-porttaus vaatisi varmaan paljon työtä, eikä se optimaalinen alusta olisi peliä pelata, mutta teoriassa ihan mahdollista saada peli toimimaan Switchillä. Mikäli siis sellainen olisi tulossa, tuskinpa ei.
 
Sitten alkaa sivutehtävät olla kaluttu ja DLC:t tehty. Viimeistä viedään ja jätin ennalta parhaimman; Hans Capon kosioretket viimeiseksi. DLC -paketit ovat kaikkinensa olleet mielenkiintoisia.

Woman’s Lot kuvasi mielenkiintoisesti Skalitzin luhistumisen päivää myllärin tyttären näkökulmasta. Oli huikeaa palata saavutettujen ”supervoimien” jälkeen takaisin pelin alkuun ja vieläpä keskiaikaisen naishahmon rooliin. Kaikkea sai varoa ja pelätä; vihollisia, rosvoja, omia... Kenestäkään ei ennalta tiennyt mitä tekisi sinulle ja varmuuden vuoksi kannatti väistää ja olla varovainen. Puoliso muuten totesi lakonisesti, että tervetuloa naisten maailmaan... Aika karua, mutta hieno statement studiolta ja tulokulma peliin. Tykkäsin. Tätä lisää.

Privitzlavin uudelleen rakentaminen nieli pelissä kaiken aiemmin kerätyn rahan (90k), mutta mihinkäs sitä tarvitaan? Tuli ehkä rakennettua hieman liian pikatahtiin, mutta jälleen kerran oli hieman erilainen paketti pääpeliin verrattuna. Oli kyllä hauskaa palata uudestaan samoille kujille pyörimään missä aiemmin pääpelissä oli itse ollut tärisemässä kun oli turkkilaisleiriä vakoilemassa.

Band of Bastards olikin perinteisempää miekanheiluttelua, mutta itsehän pidin. Kunon porukka oli omanlaisensa palkkaritari -porukka, mutta viimeisessä tehtävässä ratkaisin pelin asettaman tilanteen kahdella tavalla: ensin likvidoimlla kaikki paikallaolijat viimeistä NPC:tä myöten, mutta pohdittua asiaa uudelleen päätinkin ladata edeltävän tallennuksen ja kaivaa omaa kuvettaan Radzigin hyväksi. Eli lahjoa ritarit takaisin omalle puolelle. Tästä olikin lopulta muutakin hyötyä sillä Kunon porukka jää pelissä majailemaan Letchenkovin kukkuloille ja siellä onkin lähellä lännessä paha paikka mihin generoituu kovemman luokan bandiitteja. Kerran jouduin siellä tilanteeseen missä jouduin 4:1 alakynteen ritaritason rosvoja vastaan ja eeppinen taistelu valui hiljalleen peltojen yli ja päätin suunnan ollessa sopiva ohjata tappelua Kunon leiriin. Siinähän kävi niin, että Kunon porukka aktivoitui ja likvidoi bandiitit ja omaksi rooliksi jäi kaatuneiden taskujen tyhjentäminen. Tässä yhteydessä Kunon jengin yhden NPC:n kaatuminen olikin oman peliegoni kannalta huonompi juttu enkä enää halunnut toistaa samaa virhettä. Jännä, kuinka näihin sivuhahmoihin voi kiinnittyä kuin Cannon Fodderissa aikanaan.

Grande Finaalina itselleni jäi Hans Capon kosioretket. Aloituskaava oli tuttua menoa. ”Tarvitaan jotain, mutta se on hävinnyt, etsi se.” Ja siitä edelleen: ”löysin jäljen, mutta jäljitettyäni sen, löysinkin verilammikon ja sain uuden vihjeen” jne.... Alku oli ihan perussettiä, mutta päästyäni rosvojen leiriin, alkoikin mielestäni 125 tuntisen pelihistorian hienoimmat hetket: Noppapeli turnajaiset. Taivaallisten noppien ansiosta tämä meni enemmän kuin putkeen, mutta Capon isoäidin koru taskussa pohdin, että osallistumismaksunihan (900G) meni hukkaan ja sehän ei käy.

Tästä lähti sitten eeppinen miekanheiluttelu liikkeelle joka johti 12 rosvon tappoon ja sitä myöten koko rosvoparonin leirin likvidointiin. Priceless. Ei tällaista voi käsikirjoittaa, mutta peli tarjosi siihen palaset.

12 rosvosta otettiin arvokkaimmat palat talteen ja loppujen lopuksi kaupankäynnin jälkeen nettosin rahaa mukavan 7k Groschenia tavaroista. Ja yhden rosvon taskuista löytyi se oma ilmoittautumismaksun takaisin. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä keikka. Ehkäpä se kaikkein paras.

Yhteenvetoa: tämä ollut ollut poikkeuksellisen komea ja hieno, vuoden mittainen matka Henryn kanssa. Kaikki alkoi kotikylässä kun mamma tuli herättämään sängystä ja sitten mustelmien, kantapään kautta opetteluiden jälkeen on opittu lukemaan, miekkailemaan, ratsastamaan, metsästämään, alkemiaa, asumaan luostarin tavoille, ampumaan jousipyssyllä, tiirikoimaan, kaatamaan astelisneitoja, myllärin tyttäriä, juomaan, örveltämään papin kanssa kirkon tapulissa, vastaamaan kokonaisen kylän hallinnasta, osallistumaan turnajaisiin, jousipyssykisoihin, tyhjentämään taskuja ja hautoja, kouluttamaan koiraa.. Ja pistämään kerralla 12 rosvoa nippuun. Matka on ollut huikea ja en osaa hirveästi toivoa peliin mitään muuta. Ehkä vuodenajat? Fuck it. Tämä on itselleni GOAT. Kiitos tästä. Palautti itselleni takaisin pelaamisen ilon joka oli vuosia kateissa.

Bonusmaininta: matkan varrella XBox One vaihtui Series X:ksi ja kun tallennus siirtyi pilvessä konsolilta toiselle, niin ainoat erot olivat:

A) Latausaika aloitusvalikosta peliin lyheni 1 min 30 sek niinkun alas kuin 5 sek. Tosin quick resume toiminut luotettavasti joten peliin pääsee aina kiinni samantien. Tässä on tosin se huono puoli että vihjeitä ei pääsisi enää lukemaan.

B) komea resoluutio, mutta vielä tärkeämpänä: tekstuurit ei pompi/värise,

C) Ruudunpäivitys tasainen, peli ei töki vaikka vetäisit kiitolaukkaa Rattayn läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Baron sanoi:
Sitten alkaa sivutehtävät olla kaluttu ja DLC:t tehty. Viimeistä viedään ja jätin ennalta parhaimman; Hans Capon kosioretket viimeiseksi. DLC -paketit ovat kaikkinensa olleet mielenkiintoisia.

Woman’s Lot kuvasi mielenkiintoisesti Skalitzin luhistumisen päivää myllärin tyttären näkökulmasta. Oli huikeaa palata saavutettujen ”supervoimien” jälkeen takaisin pelin alkuun ja vieläpä keskiaikaisen naishahmon rooliin. Kaikkea sai varoa ja pelätä; vihollisia, rosvoja, omia... Kenestäkään ei ennalta tiennyt mitä tekisi sinulle ja varmuuden vuoksi kannatti väistää ja olla varovainen. Puoliso muuten totesi lakonisesti, että tervetuloa naisten maailmaan... Aika karua, mutta hieno statement studiolta ja tulokulma peliin. Tykkäsin. Tätä lisää.

Privitzlavin uudelleen rakentaminen nieli pelissä kaiken aiemmin kerätyn rahan (90k), mutta mihinkäs sitä tarvitaan? Tuli ehkä rakennettua hieman liian pikatahtiin, mutta jälleen kerran oli hieman erilainen paketti pääpeliin verrattuna. Oli kyllä hauskaa palata uudestaan samoille kujille pyörimään missä aiemmin pääpelissä oli itse ollut tärisemässä kun oli turkkilaisleiriä vakoilemassa.

Band of Bastards olikin perinteisempää miekanheiluttelua, mutta itsehän pidin. Kunon porukka oli omanlaisensa palkkaritari -porukka, mutta viimeisessä tehtävässä ratkaisin pelin asettaman tilanteen kahdella tavalla: ensin likvidoimlla kaikki paikallaolijat viimeistä NPC:tä myöten, mutta pohdittua asiaa uudelleen päätinkin ladata edeltävän tallennuksen ja kaivaa omaa kuvettaan Radzigin hyväksi. Eli lahjoa ritarit takaisin omalle puolelle. Tästä olikin lopulta muutakin hyötyä sillä Kunon porukka jää pelissä majailemaan Letchenkovin kukkuloille ja siellä onkin lähellä lännessä paha paikka mihin generoituu kovemman luokan bandiitteja. Kerran jouduin siellä tilanteeseen missä jouduin 4:1 alakynteen ritaritason rosvoja vastaan ja eeppinen taistelu valui hiljalleen peltojen yli ja päätin suunnan ollessa sopiva ohjata tappelua Kunon leiriin. Siinähän kävi niin, että Kunon porukka aktivoitui ja likvidoi bandiitit ja omaksi rooliksi jäi kaatuneiden taskujen tyhjentäminen. Tässä yhteydessä Kunon jengin yhden NPC:n kaatuminen olikin oman peliegoni kannalta huonompi juttu enkä enää halunnut toistaa samaa virhettä. Jännä, kuinka näihin sivuhahmoihin voi kiinnittyä kuin Cannon Fodderissa aikanaan.

Grande Finaalina itselleni jäi Hans Capon kosioretket. Aloituskaava oli tuttua menoa. ”Tarvitaan jotain, mutta se on hävinnyt, etsi se.” Ja siitä edelleen: ”löysin jäljen, mutta jäljitettyäni sen, löysinkin verilammikon ja sain uuden vihjeen” jne.... Alku oli ihan perussettiä, mutta päästyäni rosvojen leiriin, alkoikin mielestäni 125 tuntisen pelihistorian hienoimmat hetket: Noppapeli turnajaiset. Taivaallisten noppien ansiosta tämä meni enemmän kuin putkeen, mutta Capon isoäidin koru taskussa pohdin, että osallistumismaksunihan (900G) meni hukkaan ja sehän ei käy.

Tästä lähti sitten eeppinen miekanheiluttelu liikkeelle joka johti 12 rosvon tappoon ja sitä myöten koko rosvoparonin leirin likvidointiin. Priceless. Ei tällaista voi käsikirjoittaa, mutta peli tarjosi siihen palaset.

12 rosvosta otettiin arvokkaimmat palat talteen ja loppujen lopuksi kaupankäynnin jälkeen nettosin rahaa mukavan 7k Groschenia tavaroista. Ja yhden rosvon taskuista löytyi se oma ilmoittautumismaksun takaisin. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä keikka. Ehkäpä se kaikkein paras.

Yhteenvetoa: tämä ollut ollut poikkeuksellisen komea ja hieno, vuoden mittainen matka Henryn kanssa. Kaikki alkoi kotikylässä kun mamma tuli herättämään sängystä ja sitten mustelmien, kantapään kautta opetteluiden jälkeen on opittu lukemaan, miekkailemaan, ratsastamaan, metsästämään, alkemiaa, asumaan luostarin tavoille, ampumaan jousipyssyllä, tiirikoimaan, kaatamaan astelisneitoja, myllärin tyttäriä, juomaan, örveltämään papin kanssa kirkon tapulissa, vastaamaan kokonaisen kylän hallinnasta, osallistumaan turnajaisiin, jousipyssykisoihin, tyhjentämään taskuja ja hautoja, kouluttamaan koiraa.. Ja pistämään kerralla 12 rosvoa nippuun. Matka on ollut huikea ja en osaa hirveästi toivoa peliin mitään muuta. Ehkä vuodenajat? Fuck it. Tämä on itselleni GOAT. Kiitos tästä. Palautti itselleni takaisin pelaamisen ilon joka oli vuosia kateissa.

Bonusmaininta: matkan varrella XBox One vaihtui Series X:ksi ja kun tallennus siirtyi pilvessä konsolilta toiselle, niin ainoat erot olivat:

A) Latausaika aloitusvalikosta peliin lyheni 1 min 30 sek niinkun alas kuin 5 sek. Tosin quick resume toiminut luotettavasti joten peliin pääsee aina kiinni samantien. Tässä on tosin se huono puoli että vihjeitä ei pääsisi enää lukemaan.

B) komea resoluutio, mutta vielä tärkeämpänä: tekstuurit ei pompi/värise,

C) Ruudunpäivitys tasainen, peli ei töki vaikka vetäisit kiitolaukkaa Rattayn läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hieno kuvaus loistavasta pelistä! Oli todella ilo lukea, kuten myös pelata kyseistä peliä! :)
 
Baron sanoi:
Sitten alkaa sivutehtävät olla kaluttu ja DLC:t tehty. Viimeistä viedään ja jätin ennalta parhaimman; Hans Capon kosioretket viimeiseksi. DLC -paketit ovat kaikkinensa olleet mielenkiintoisia.

Woman’s Lot kuvasi mielenkiintoisesti Skalitzin luhistumisen päivää myllärin tyttären näkökulmasta. Oli huikeaa palata saavutettujen ”supervoimien” jälkeen takaisin pelin alkuun ja vieläpä keskiaikaisen naishahmon rooliin. Kaikkea sai varoa ja pelätä; vihollisia, rosvoja, omia... Kenestäkään ei ennalta tiennyt mitä tekisi sinulle ja varmuuden vuoksi kannatti väistää ja olla varovainen. Puoliso muuten totesi lakonisesti, että tervetuloa naisten maailmaan... Aika karua, mutta hieno statement studiolta ja tulokulma peliin. Tykkäsin. Tätä lisää.

Privitzlavin uudelleen rakentaminen nieli pelissä kaiken aiemmin kerätyn rahan (90k), mutta mihinkäs sitä tarvitaan? Tuli ehkä rakennettua hieman liian pikatahtiin, mutta jälleen kerran oli hieman erilainen paketti pääpeliin verrattuna. Oli kyllä hauskaa palata uudestaan samoille kujille pyörimään missä aiemmin pääpelissä oli itse ollut tärisemässä kun oli turkkilaisleiriä vakoilemassa.

Band of Bastards olikin perinteisempää miekanheiluttelua, mutta itsehän pidin. Kunon porukka oli omanlaisensa palkkaritari -porukka, mutta viimeisessä tehtävässä ratkaisin pelin asettaman tilanteen kahdella tavalla: ensin likvidoimlla kaikki paikallaolijat viimeistä NPC:tä myöten, mutta pohdittua asiaa uudelleen päätinkin ladata edeltävän tallennuksen ja kaivaa omaa kuvettaan Radzigin hyväksi. Eli lahjoa ritarit takaisin omalle puolelle. Tästä olikin lopulta muutakin hyötyä sillä Kunon porukka jää pelissä majailemaan Letchenkovin kukkuloille ja siellä onkin lähellä lännessä paha paikka mihin generoituu kovemman luokan bandiitteja. Kerran jouduin siellä tilanteeseen missä jouduin 4:1 alakynteen ritaritason rosvoja vastaan ja eeppinen taistelu valui hiljalleen peltojen yli ja päätin suunnan ollessa sopiva ohjata tappelua Kunon leiriin. Siinähän kävi niin, että Kunon porukka aktivoitui ja likvidoi bandiitit ja omaksi rooliksi jäi kaatuneiden taskujen tyhjentäminen. Tässä yhteydessä Kunon jengin yhden NPC:n kaatuminen olikin oman peliegoni kannalta huonompi juttu enkä enää halunnut toistaa samaa virhettä. Jännä, kuinka näihin sivuhahmoihin voi kiinnittyä kuin Cannon Fodderissa aikanaan.

Grande Finaalina itselleni jäi Hans Capon kosioretket. Aloituskaava oli tuttua menoa. ”Tarvitaan jotain, mutta se on hävinnyt, etsi se.” Ja siitä edelleen: ”löysin jäljen, mutta jäljitettyäni sen, löysinkin verilammikon ja sain uuden vihjeen” jne.... Alku oli ihan perussettiä, mutta päästyäni rosvojen leiriin, alkoikin mielestäni 125 tuntisen pelihistorian hienoimmat hetket: Noppapeli turnajaiset. Taivaallisten noppien ansiosta tämä meni enemmän kuin putkeen, mutta Capon isoäidin koru taskussa pohdin, että osallistumismaksunihan (900G) meni hukkaan ja sehän ei käy.

Tästä lähti sitten eeppinen miekanheiluttelu liikkeelle joka johti 12 rosvon tappoon ja sitä myöten koko rosvoparonin leirin likvidointiin. Priceless. Ei tällaista voi käsikirjoittaa, mutta peli tarjosi siihen palaset.

12 rosvosta otettiin arvokkaimmat palat talteen ja loppujen lopuksi kaupankäynnin jälkeen nettosin rahaa mukavan 7k Groschenia tavaroista. Ja yhden rosvon taskuista löytyi se oma ilmoittautumismaksun takaisin. Kaiken kaikkiaan oikein hyvä keikka. Ehkäpä se kaikkein paras.

Yhteenvetoa: tämä ollut ollut poikkeuksellisen komea ja hieno, vuoden mittainen matka Henryn kanssa. Kaikki alkoi kotikylässä kun mamma tuli herättämään sängystä ja sitten mustelmien, kantapään kautta opetteluiden jälkeen on opittu lukemaan, miekkailemaan, ratsastamaan, metsästämään, alkemiaa, asumaan luostarin tavoille, ampumaan jousipyssyllä, tiirikoimaan, kaatamaan astelisneitoja, myllärin tyttäriä, juomaan, örveltämään papin kanssa kirkon tapulissa, vastaamaan kokonaisen kylän hallinnasta, osallistumaan turnajaisiin, jousipyssykisoihin, tyhjentämään taskuja ja hautoja, kouluttamaan koiraa.. Ja pistämään kerralla 12 rosvoa nippuun. Matka on ollut huikea ja en osaa hirveästi toivoa peliin mitään muuta. Ehkä vuodenajat? Fuck it. Tämä on itselleni GOAT. Kiitos tästä. Palautti itselleni takaisin pelaamisen ilon joka oli vuosia kateissa.

Bonusmaininta: matkan varrella XBox One vaihtui Series X:ksi ja kun tallennus siirtyi pilvessä konsolilta toiselle, niin ainoat erot olivat:

A) Latausaika aloitusvalikosta peliin lyheni 1 min 30 sek niinkun alas kuin 5 sek. Tosin quick resume toiminut luotettavasti joten peliin pääsee aina kiinni samantien. Tässä on tosin se huono puoli että vihjeitä ei pääsisi enää lukemaan.

B) komea resoluutio, mutta vielä tärkeämpänä: tekstuurit ei pompi/värise,

C) Ruudunpäivitys tasainen, peli ei töki vaikka vetäisit kiitolaukkaa Rattayn läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä oli ilo lukea. =) Julkaisussa tuli tämä pelattua ja tykkäsin kovasti. Nyt voisi kyllä pitkästä aikaa pelata uudestaan tämän sukupolven konsolilla alusta alkaen , kun nuo lisäritkin on vielä kokonaan pelaamatta..
 
Itsekin palasin tämän pariin PS5:lla kun jäi julkaisun jälkeen kesken. Vaikka ei mitään uuden sukupolven patchiä olekaan tullut niin kaikki pyörii tosi hyvin ja latausajat aivan huikeita, ilo pelata. Onhan tää kova peli ja tekemistä riittää.

Baron sanoi:
örveltämään papin kanssa kirkon tapulissa
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä tais olla se ryyppäysreissu papin kanssa. Peleissä tapahtuvien ryyppyreissujen aatelia. Tuli hyvät muistot tästä
 
Uusintakierros itselläkin nyt menossa ja tällä kertaa PC:llä ja nyt pääsee loputkin DLC:t kokemaan (Woman's Lot ei ollut vielä viimeksi läpi pelatessa ilmestynyt). Pelikokemus vielä astetta parempaa luokkaa verrattuna aiempaan PS4 läpipeluuseen parin vuoden takaa, kun on hyvä rauta jolla pyörii peli komeasti. Ei sillä että mitkään bugit tai muutkaan olisi aiemmin konsolilla häirinnyt, mutta nyt sulavuus ja grafiikka vielä eri tasoa. Kai tähän joku isompi grafiikkapäivitys oli kuitenkin tullut sitten julkaisun jos nyt oikein muistan?

Kaikin puolin tosiaan mahtava peli johon uppoutua ja nyt otan ajan kanssa ja keskityn myös kaikkeen muuhunkin kuin päätehtäviin. Muun pelailun ohessa ei haittaa vaikka tähän nyt taas se 60-100h meneekin koko kuluvalle vuodelle jakautuen. Viimeksi peliä pelatessa tuli esimerkiksi vain käytyä villisikajahdissa: mennessä juosten keräsin kukkasia ja ihailin maisemia ja varastin kalastajan viinat, paikan päälle päästyä sain kuin sainkin ammuttua yhden sian hengiltä ja kuskattua hevosella lihat kylään, myin lihat hyvään hintaan teurastajalle, tavernasta olutta ja juopotteluksihan se meni ja loput saalisrahat hukkui noppapeliin. Oli silti taas hyvä päivä.

Codexiin saa myös uppoamaan aikaa. Sen verran ajankuva itsessäänkin kiinnostaa, että muutama tunti varmasti nuitakin tullut kaiken kaikkiaan lueskeltua. Näihin on myös pelintekijät hyvin panostaneet. Harvoin vastaaviin jaksaa peleissä käyttääkään yhtään aikaa.
 
Ja pakkohan se on vielä kerran hehkuttaa kun pelin Completionist -pokaali tuli pokattua muutama päivä sitten palattuani pelin pariin vielä muutaman tehtävän ajaksi. Peli houkutteli minua tuossa vuodenpäivät XBoxin aloitusnäytöllä, että viimeinen achviement oli 95%sti valmis.

Madonna of Sasau siellä olikin jäänyt kesken ja pienen pyörimisen jälkeen sain punaisesta langasta kiinni. Tosin ensimmäinen tappelu päätyi lähes kuolemaan, kun kontrollit eivät ihan irronneet selkärangasta…

Kakkososaa odotellessa. Hienoa olisi jos olisi suoraa jatkumoa ykköselle ja Henryn saisi kykyineen ja varusteineen mukaan kesken jääneelle kostoretkelle.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom