Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Kingdom Come: Deliverance (2018) - pelti kiinni keskiajalla!

3-4 kertaa peli aloitettu uudestaan, mutta ei vaan lähe. Jotenkin niin hidastempoinen eikä Henry osaa pelin alussa yhtään mitään, mikä ei ole mieleeni. Taistelut ovat niin umpitylsää sohimista ja sit tiirikointi on niin vaikeeta, ettei ole enää hauskaa. Kasvoanimoinnit ja hahmojen liikkeet ovat, noh, melko tökerösti tehtyjä. Sit semmoinen henkilökohtainen mielipide mistä ei voi krittiikkiä oikein antaa, mutta häiritsee tämä kristinusko hömppä (sellaistahan se ennen oli), koska en välitä oikeen mistään uskonnoista. Joulu ja pääsiäisen ovat sellaisia pakollisia pahoja mulle, mutta onneksi ne on vaan kerran vuodessa.

Tietysti hyviäkin puolia löytyy, elikkä tämä on oikeasti avoimen maailman peli, eikä ole Ubi-kaavan mukaista tyhjää ja (liian) isoa maailmaa. Ylipäänsä ympäristöt ja kaupungit ovat hyvin tehtyjä, ovat ajalleen uskollisia.

Toiseen osaan toivon helpompaa tiirikointia, "lennokkaampaa" taistelua ja parempaa hahmojen mallintamista. Jotenkin pelin kehittäjien heitto "tää on meijän versio luolastoista ilman lohikäärmeitä" kuulostaa tylsältä, kyllä fantasia on enemmän mun mieleen. Mahdollisuuden haluaisin antaa jatko-osalle, mutta ehkä en täyteen hintaan tätä hommaa - riippuu tietysti arvosteluista.
Eli siis tämä peli ei ole vain suunnattu sinulle. Tämä pelihän ei ole fantasiaa vaan historiaa. Ja kaikki nuo mistä moitit peliä, kuten tuossa aikaisemminkin sanottiin, ovat tämän pelin suola. Tuo miten Henry on alussa vain pelkkä talonpoika ja kehittyy sitä mukaan mitä enemmän asioita tekee, on mielestäni yksi hienoimpia asioita ja useammat roolipelit saisivat ottaa mallia.

Ja mitä tulee jatko-osaan, itselleni ehdottomasti odotetuin peli tällä hetkellä. Tuli niin puskista tämä ensimmäinen aikanaan, että en usko jatko-osan enää saavan aikaan samanlaisia "wau"-fiiliksiä, mutta en usko sekuntiakaan että pettyisin millään tasolla.
 
Eli siis tämä peli ei ole vain suunnattu sinulle.
Joo ei todellakaan ainakaan tällaisenaan, hauskuutta en tästä löydä yhtään.
Ja kaikki nuo mistä moitit peliä, kuten tuossa aikaisemminkin sanottiin, ovat tämän pelin suola.
No eipä ole ihme ettei peli napostele.

Tiirikointiin toivottavasti saadaan toisessa osassa helpotusta, se kahen tatin systeemi on mahoton mulle. Tarvitsen vähintään sen simplified asetuksen.

Ainakin taistelussa on yksi suunta vähemmän, mikä ehkä tekee taisteluista siedettävämpiä. Painikkeiden uudelleenmääritys olis hyvä olla ja tattien ja liipaisimien deadzone-asetukset.

Kyllä mä luulen että alelaarikamaa KCD2 mulle tulee olemaan, riippuu tietysti arvosteluista.

Mä kyllä luulen et peli jossa talonpojasta ritariksi tullaan, voitaisiin paremmin tehä. Tää ei vaan mulle toiminut. Monta mahdollisuutta annoin, ja sehän on pääasia, eikö niin? Muuten en voisi omaa mielipidettä antaa.
 
Hitto, tää eka KCD on jäänyt pelaamatta, muistan kun pidin peliä silmällä ennen julkaisua mutta jäi sitten muiden pelien jalkoihin ja unohtui. Vaikka fantasian ystävä olenkin niin realistinen ritari roolipeli on varsin kiehtova ajatus ilman mitään suippokorvaperseilyä tai hemmetin demoniluurankoörkkipelleilyä.

Gameplayn puolesta tämä vaikuttaa just sellaiselta mitä ei ole tehty miellyttämään kaikkia, joka voi olla joko iso HIT tai iso MISS. Täytyy ehdottomasti yrittää ottaa testiin ennen tota kakkosen ilmestymistä.
 
Ja tämä oli itselleni taas tämän pelin suola; harjoittelulla ja ”työnteolla” Henry tuli tiirikointimestariksi, ja miekkataisteluissa pisti nippuun neljä täydessä varustuksessa ollutta ritaria. Se tyydytyksen tunne siitä, että ”harjoitus tekee mestarin” oli jotenkin äärimmäisen tyydyttävää. Varsinkin ensimmäisten voitettujen turnajaiset jälkeen.

Vrt. joku Oblivion tai Skyrim missä hahmon kehittämisellä ei ole mitään merkitystä kun jokainen vastaantulija vaikeutui samalla kulmakertoimella.
Tästä elementistä pidän itsekin todella paljon RPG-peleissä. On hyvä vaan, että hahmo on alussa aivan tampio kaikin puolin, kunhan se progressio ja hahmon kehittäminen on tehty hyvin ja palkitsevaksi. Itse en meinaa jaksaa sellaisia pelejä, joissa ei ole sitä kunnollista ja palkitsevaa kehityskaarta. Toimi todellakin aivan loistavasti Kingdom Come: Deliverancessa. Toivottavasti on vähintään yhtä hyvin toteutettu jatko-osassakin.
 
Yksi huono puoli tässä pelissä on, sen pelaamista ei pysty lopettamaan! Viimeiset neljä päivää pelkästään pelannut tätä.

Nyt alkaa olla Henrylla moni kyvyistä jo yli 10. Jossain asioissa alkaa tuntuu jopa vähän helpolta, mutta heti sen huomaa ihan käytännössä mikäli joku kyky on vielä matalalla.

Hämmentävän hyvin on Warhorse Studios onnistunut tekemään kaikki pelin monet eri pelimekaanikat sekä systeemit tähän. Ja niitä on vielä niin paljon + upea maailma sekä mielenkiintoinen tarina. Huh!

Joo, toki alussa taistelu, lockpicking ja jousiammunta turhautti isosti, mutta hahmon kehittymisen myötä niitä asioita pystyy kuitenkin tekemään ihan normaalisti kuten muissa peleissä. Ja systeemit ovat vaan lopulta tehty jopa paremmin kuin monissa muissa RPG-peleissä.

80h jälkeen vaikuttaa ihan 5/5 peliltä ja tehty kuin juuri mulle. Esim. Kokeiltuani Dragons Dogma 2:sta se oli yllättäen itselle pettymys. Ihan kiva, että löysin uudestaan KCD:n ja nyt on nähnyt mitä peli oikeasti tarjoaa tällä kertaa. Viimeksi olin lähinnä pelannut vain intron.
 
Tämä oli kyllä loistava kokemus. Henry oli alussa mitään osaamaton rähmäkäpälä, tässä tuo hahmon kehitys oli hienosti tehty. Nuo DLC:t on vielä pelaamatta, ne voisi kyllä vetää läpi ennen uutta osaa. Parhaita pelejä omaan makuun kyllä viimeisen 10v aikana..
 
Tämä sattuisi olemaan alessa PS storessa.. Olisi vielä vitosen lahjakortti käyttämättä. Kyllä tämä taitaa mennä heräteostoksena ostoon :D
 
Muistan joskus pelanneeni ja totesin ettei ole lainkaan mun peli. Aihe ja miljöö tosi kiinnostava, pelikin varmaan oikeesti tosi hyvä, mutta en lainkaan päässyt taisteluun kiinni, en vain osannut :D

Huijasin vielä alussa sen kuolematttoman jannun kanssa niin että jumitin sen raunioihin ja farmasin kyvyt maksimiin, ja en siltikään saanut mitään aikaiseksi. Puhtaasti siis en osannu yhtää :D
 
Muistan joskus pelanneeni ja totesin ettei ole lainkaan mun peli. Aihe ja miljöö tosi kiinnostava, pelikin varmaan oikeesti tosi hyvä, mutta en lainkaan päässyt taisteluun kiinni, en vain osannut :D

Huijasin vielä alussa sen kuolematttoman jannun kanssa niin että jumitin sen raunioihin ja farmasin kyvyt maksimiin, ja en siltikään saanut mitään aikaiseksi. Puhtaasti siis en osannu yhtää :D
Kyllä se taistelu muuttuu tässä aika paljonkin helpommaksi kun hahmoa kehittää. Tässä pelissä on todella paljon siitä kiinni, miten paljon mitäkin ominaisuutta on leveliltään kehittänyt, eikä pelkkä gitgud-meininki oikein tässä toimi. Miekkailua kannattaa mennä harjoittelemaan sinne harjoituspaikkaan, ja sama pätee jouskalla ampumiseen. Jos ei noissa malta treenata, on se taisteleminen paljon vaikeampaa. Sitten kun levua saa, niin taistelu tuntuu itse asiassa oikein sujuvalta ja mukavalta. Ja silloin se on ah niin palkitsevaa! :)
 
Kyllä se taistelu muuttuu tässä aika paljonkin helpommaksi kun hahmoa kehittää. Tässä pelissä on todella paljon siitä kiinni, miten paljon mitäkin ominaisuutta on leveliltään kehittänyt, eikä pelkkä gitgud-meininki oikein tässä toimi. Miekkailua kannattaa mennä harjoittelemaan sinne harjoituspaikkaan, ja sama pätee jouskalla ampumiseen. Jos ei noissa malta treenata, on se taisteleminen paljon vaikeampaa. Sitten kun levua saa, niin taistelu tuntuu itse asiassa oikein sujuvalta ja mukavalta. Ja silloin se on ah niin palkitsevaa! :)
Uskon kyllä täysin ja pelissä ei kyllä mitään vikaa ollut. Muistan tutkineeni maailmaa ja taisin itseasiassa pelailla niin että Henry oli aika kova tiirikoinnissa ja hiippailussa. Muistaakseni jäin jumiin siihen kohtaan jossa kohdataan se alun kaveri ihan kunnon duelissa siellä tornin huipulla. Siinä tosiaan kun ei siihen taisteluun oikein ollut päässyt kiinni niin se tais silloin jäädä siihen.

Pitäisköhän koittaa vielä uudelleen, ihan alusta asti. Siitä onkin pitkä aika.
 
Uskon kyllä täysin ja pelissä ei kyllä mitään vikaa ollut. Muistan tutkineeni maailmaa ja taisin itseasiassa pelailla niin että Henry oli aika kova tiirikoinnissa ja hiippailussa. Muistaakseni jäin jumiin siihen kohtaan jossa kohdataan se alun kaveri ihan kunnon duelissa siellä tornin huipulla. Siinä tosiaan kun ei siihen taisteluun oikein ollut päässyt kiinni niin se tais silloin jäädä siihen.

Pitäisköhän koittaa vielä uudelleen, ihan alusta asti. Siitä onkin pitkä aika.
Ku lähet tanhuille sen kaverin kans, ni suosittelen et henri vähintää lvl 10 tappelus. Ite jumitin aikoinaa siin. Eiku takas reenaamaa.
 
Tämä sattuisi olemaan alessa PS storessa.. Olisi vielä vitosen lahjakortti käyttämättä. Kyllä tämä taitaa mennä heräteostoksena ostoon :D
Tulipa lisärit myös hankittua nyt alesta. Saas nähdä milloin ehdin aloittamaan pelin :D

Tullut siis joskus PC:llä pelattua alkua johonkin asti. Ei pyörinyt oikein koneella hyvin, joten siihen se jäi sitten. Ehkäpä nyt pleikkarilla peli on paremmassa kunnossa.
 
Mulla lähti viime viikolla kolmas yritys pelata tätä ja nyt tämä taitaa ensimmäisen kerran lähteä kulkemaan vaikka vieläkin muistuttaa vähän ensimmäistä yritystä RDR 2:n parissa. Pelaaminen tuntuu tavallaan vähän raskaalle työlle (inventaarion käyttö on raskasta ja nukkumiset ja syömiset ei oo ikinä tuoneet minulle ainakaan mitään lisäarvoa) mutta kyllähän tuosta tunteesta on alkanut yli päästä. Pakko kyllä sanoa että tässä pelissä on luultavasti parhaan näköiset metsät mitä oon ikinä peleissä nähnyt.
 
Ylös Bottom