Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Ykkönen tuli hakattua lasten kanssa Gamecubella läpi ja ei ole aika tehnyt mitään kyseiselle pelille. Masterpiece.
Haaveissa olisi Nintendolta Netflix -tyylinen tilaajapalvelu missä kuukausimaksua vastaan saisi historia-arkiston käyttöön, sillä etenkin Cube -aikakaudelta on todella paljon helmiä (Eternal Darkness, F-Zero, Luigi’s Mansion, Kart: Double Dash, Paper Mario jne…) jotka ansaitsevat tulevansa pelastetuksi abandonware -kohtalolta.
Mutta aiheeseen: itse arvotan alkuperäisen kartanon jopa korkeammalle kuin kolmosen, kiitos napakamman rakenteen.
Jos on Nintendo online -tilaus vetämässä, niin kannattaa kokeilla myös Scare Scraper multiplayeriä. Ainakin mä jaksoin pelailla sitäkin useamman tunnin, kun olin tarinan eka hakannut läpi. Nyt ei ole tullut pitkään aikaan enää pelattua, mutta mun mielestä tuo oli silti tosi viihdyttävä.
Luigi's mansion on kyllä muutenkin loistava sarja. Ykkös- ja kakkososat tuli pelattua läpi 3DS:llä ja tämän kolmosen hankin heti julkaisupäivänä.
Tuli tämäkin pelattua muutama viikko sitten ja alku vaikutelmat oli varsin paskat jos suoraan sanon sillä ohjaus oli ihan hanurista default asetuksilla.
Oikea tatti siis pyörittää Luigia paikoillaan ympäri eli tuo on tavallaan kahden tatin tankkiohjaus, mutta oikea tatti myös tähtää ylös ja alas.
Onneksi homma parani kun laittoi ohjauksen niin, että oikea tatti muuttaa vain katseen suuntaa jolloin ohjaus on kuin perus twin stick shooterissa.
Toki tässä moodissa hoidetaan ylös/alas tähtäys gyrolla eikä tuo koskaan mennyt selkäytimeen sillä jos kävelen alaspäin ja edessä on haamu joka on ylempänä niin mun pitää kääntää ohjainta ylöspäin samalla kun kävelen alaspäin...does not compute
Lisäksi mä yleensäkin inhoan peleissä pomomatseja joissa on joku tietty gimmick jolla ne pitää voittaa joten sen ritari matsin jälkeen katsoin kaikki aina tubesta etukäteen ja väkisin pelasin pelin loppuun.
Kuitenkin läpäisyn jälkeen pari päivää myöhemmin palasin pelin pariin ja tämä olisi ollut yksi niistä peleistä jotka olisi jäänyt hyllyyn tai jopa mennyt vaihtoon ilman käsikonsoli mahdollisuutta sillä mä pelasin tätä pari tuntia sängyssä iltaisin ennen nukkumista.
Tarinan aikana eteneminen välillä oikeasti ärsytti jos ei tiennyt mitä pitää tehdä ja tubesta apua katsoessa kävi selväksi, että en todallakaan ollut ainoa.
Tarinan jälkeen kun sai vain omaa tahtia yrittää etsiä jalokiviä niin peli oli paljon parempi kun keräsit sen mitä löysit ja jos et keksinyt mitä pitää tehdä niin menit seuraavaan kerrokseen ja palasit joskus takaisin.
Lopulta tuli kaikki jalokivet kerättyä joihin kyllä kolmen kohdalla katsoin tubesta apua ja kaikki boot tuli myös napattua ja pelistä jäi paljon positiivisemmat fiilikset.
Boilerworksin pomotaistelu. Itselle jotenkin todella vaikeaa kumiveneen kanssa liikkuminen. Tiedän kyllä miten pomo pitää voittaa mutta ei vain luonnistu. Saan kyllä usein pomon kuivalle maalle mutta se tulee sieltä pois ennen kuin minä pääsen lähellekään maata. Sen verta ärsyttävä taistelu, että taitaa jäädä pelin läpäisy tähän ellei tuota saa skipattua.
Vanha viesti, mutta ajattelin silti lainata jos vaikka joku uusi pelaaja lukee. Kyseessä siis B-2 pomo jos joku epäröi klikata spoileria.
Mun mielestä tuo oli yks pelin helpoimpia pomoja, koska sä voit jättää gooigin sinne reunalle odottamaan joten sillä pääsee pomon kimppuun helposti.
Lisäksi sen kumirinkulan ohjaus on myös helppoa, koska sun ei ole pakko puhaltaa ilmaa vaan sä voit imeä sitä jolloin se liikkuu just sinne mihin Luigi katsoo.
Kaikki hypettää tulevaa starfieldiä kun kuuta nousevaa, minäpä kaivoin 100 vuotta vanhan Luigis Mansion 3 ketjun eturiville
Peli on kiinnostanut jo pitkään, mutta vasta nyt 4v myöhemmin lähti peli ostoskoriin ja nyt on ekat pari tuntia takana. Kontrollit tuntuivat alkuu jotenki tosi kömpelöiltä, mutta alkaa tottumaan. En tiie onko jotenki tarkoituksella tehty että luigi on hieman kömpelöhkö nii tuo sit jotenki fiilistä? Olevinaan tämä on kun twin stick shooter kontroleilla mut ehkä semmosen muutaman kaljan jälkeen fiiliksellä.
Noh kuitenkin, ihan hyvin olen pärjännyt. Pistetään nyt hieman alkukehuja kehiin, mitä tulee ulkoasuun ja animaatiohin on tämä ehkä sympaattisin peli mitä olen switchillä pelannut, näyttää todella hyvältä, jotenkin semmonen pixar animaation fiilistä ihan luigin eleistä itse hotelliin ja sen yksityiskohtiin.
Nintendon omissa peleissä on vaan se jokin mikä mua kiehtoo niin graafisesti kuin tunnelmaltaan, "ei ne tehot vaan ne taidot" vai mitenkä se meni, yhtä hyvin tämä olisi voinut tulla vuonna 2023, tämä näyttää aivan uskomattoman hyvältä. Hauskaa tähän mennessä ollut ja imurilla siivoominen ja kaiken maailman salahuoneiden löytäminen on vaan niin hauskaa, toistanko mä "hauskaa" sanaa liikaa nyt?
Noh katotaa miten pitää otteessa, mut mä lähen jatkaa kummitushotellin käytäville tutkimaan.
Nonii taas yksi peli läpi ja yksi muisto pelihistoriassa lisää. Se mistä tykkäsin miten jokainen kerros oli erilainen, olin jotenkin siinä käsityksessä et tässä ollaan vaan "hotellissa" mutta kerroksiin mahtui niin viidakkoa, vettä vuotava kellari, punttisalia, piilotettuja huoneita, aarteita ym ym. Kontrolleihin tottui mutta siitä ei pääse mihinkään että ne oli vaan kökköjä, varsinkin kun välil piti taistella "imukeppien" ym kanssa nii oli Luigi/kontrollit niin kömpelöitä ettei mitenkään meinannut saada osumia.
Sit se vesikenttä, se oli ehkä mun yks lemppareista koko pelissä... Kunnes tuli se vesikentän pomo, siinä meni usko ihmiskuntaan. Se oli jotain niin raivostuttavaa joka pudotti pelinautinnon pohjalukemiin mistä oli ennen nauttinut täysillä muuten todella viihdyttävässä pelissä. Noh, se onneks meni (ehkä oli onnea mukana) läpi muutamal yrityksel ja never again! Pomo taistelut oli monipuolisia mut monesti ei tiennyt sitten yhtää mitää mitä pitää tehää. Joskus "tohtori" sanelee ohjeita mut sit välil peli menee ihan hiljaiseks että "keksi itte poika". Youtubeen oli turvauduttava muutamia kertoja.
Muuten tästä huokuu läpi tämä perinteinen nintendon laatu kaikkinee yksityiskohtinee. Loppuarvioks antaisin 10, mutta kököt kontrollit ja muutamat todella ärsyttävät pomotaistelut tiputtaa helposti 2 pistettä pois, joten pistetää semmonen reilu 8.
