Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Käytät vanhentunutta selainta. Kyseinen selain ei pakosti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää vaihtoehtoista selainta..
Jenkkimedioita on tietysti paljon Metassa, mutta sinulla pitäisi perustelemattomien väitteiden sijaan olla kunnon numeroaineistoa siitä kuinka jenkkimediat esim. sorsivat Wiitä.
Miksi kyse olisi yksinomaan Wiistä? Metacriticin ja arvostelujärjestelmän ongelmat ulottuvat kaikkiin konsoleihin, menneisiin ja nykyisiin. Wiillä tilanne on ehkä polarisoitunut entisestään, mutta Metascorea ei kannata tuijottaa minkään konsolin peleillä. On täysin yhdentekevää mistä peleistä ja mistä konsoleista on kyse, koko järjestelmä on täysin mätä. Hyvä metascore? Ei kannata luottaa vaan kokeilla oman maun mukaan. Huono metascore? Ei kannata luottaa vaan kokeilla oman maun mukaan. Metacritic on siis täysin yhdentekevä.
Miksi kyse olisi yksinomaan Wiistä? Metacriticin ja arvostelujärjestelmän ongelmat ulottuvat kaikkiin konsoleihin, menneisiin ja nykyisiin. Wiillä tilanne on ehkä polarisoitunut entisestään, mutta Metascorea ei kannata tuijottaa minkään konsolin peleillä. On täysin yhdentekevää mistä peleistä ja mistä konsoleista on kyse, koko järjestelmä on täysin mätä. Hyvä metascore? Ei kannata luottaa vaan kokeilla oman maun mukaan. Huono metascore? Ei kannata luottaa vaan kokeilla oman maun mukaan. Metacritic on siis täysin yhdentekevä.
Mustavalkoisen ehdottomat väitteesi ja "koska minä sanon" -perusteet ovat aika heikkoa valuuttaa ajatustenvaihdossa.
Kai ymmärrät, että jos lähdet väittämään esim. 50 peliarvostelun keskiarvoa täysin yhdentekeväksi, täysin mädäksi, "ei edusta kenenkään mielipiteitä", vääristyneeksi, harhaanjohtavaksi tai "ei minkäänlainen barometri" niin taistelet mahdotonta taistelua tilastomatematiikkaa vastaan.
......ja ei, valhe, emävalhe, tilasto, ei ole oikea vastaus tähän.
Konseptin ymmärtämättömyys on ihan soopaa. Wii on pelikonsoli, jolla pelataan pelejä (hanki kone niin houmaat). Uusi ohjaus luo joitain uusia mahdollisuuksia. Tietysti jos mikä tahansa käden vatkaaminen = hauskaa, niin perinteisten pelimedioiden arvostelut tuottavat ongelman.
Onhan Wiille jotain "pelin tapaisia" yms. erikoisuuksia, mutta en myöskään näe miten esim. Wii Fitin 80 metapistettä viestittäisi konseptin ymmärtämättömyydestä.
Itse haluaisin kuulla, mikä on Smirren mielestä Wiin konsepti. Mikäli kone on hänen mielestään väärin ymmärretty.
Itse asiasta. Metacritic on suuntaa antava palvelu. Vaikka omasta mielestänikin moni pelimedia kärsii "mädännäisyydestä", ei sitä kuitenkaan voi kaataa Metacriticin niskaan. Palvelussa on keskiarvoinen (tai ainakin hyvin lähellä keskiarvoa oleva) otanta arvosteluista. Olivat arvostelut mätiä tai ei.
Täällä muutama puhui siitä harmaasta alueesta, jossa esim. 70-85 pojoa saaneet pelit voivat olla hyviä tai huonoja. Totta, mutta enpä ole vielä mihinkään pelimediaan törmännyt, missä ei tätä harmaata aluetta olisi. Eri medioilla tietenkin tämä harmaa pistejakauma vaihtelee.
Mikäli Metacritic näkee kerettiläisyytenä, niin en oikeastaan näe muuta vaihtoehtoa, kuin etsiä se oma media/arvostelija, jonka kanssa huomaa olevansa samoilla linjoilla. Jatkossa sitten vain uskoo tämän tarjoamiin näkemyksiin.
Itse en lähtisi sokeasti Metacriticin perusteella tekemään hankintoja, mutta hyvin suuntaa antava se on. Metascoresta saa vinkkiä mitä peliä voisi katsastaa (testata kaupassa, ladata demoa, luke arvosteluja jne.).
Lisäksi keskiarvoa tuijotellessa pitäisi aina muistaa se, että arvosanoja on yhtä paljon, kuin pelaajia ja kokemuksia.
Kriittisyys kannattaa. Tuntemalla oman makunsa hyvin, voi niitä huonompiakin pisteitä keränneitä pelejä ostella.
Kyllä meikäläisen mielestä toi Metacritic ihan hyvän suunnan antaa, näitä uudempia pelejä kun selailin niin aika samoissa pistetyksissä menisi mitä itsekkin antaisin. Ei kai se kaikille sitten toimi mutta en huonoksi heidän syteemiänsä näe ollenkaan. Juuri Damnationia pelasin ja totesin aivan kuraksi ja sitähän se metakin sanoo.
Metacriticiä käytän minäkin juuri siihen, että saa vähän suuntaa siitä, onko peli pelattava. Esim. huippupelien kuten Halon ja CoDien arvosanat ovat Metacriticissä juuri ansaittua luokkaa.
Mutta toisaalta, koko Metacritic on hyödytön. On nähkääs olemassa eräs suomalainen konsoleihin erikoistunut hyvä saitti, josta voi lukea arvostelut moneen lähtöön ja aina yhtä asiantuntevasti kirjoitettuina.
Metacriticiä käytän minäkin juuri siihen, että saa vähän suuntaa siitä, onko peli pelattava. Esim. huippupelien kuten Halon ja CoDien arvosanat ovat Metacriticissä juuri ansaittua luokkaa.
Mutta toisaalta, koko Metacritic on hyödytön. On nähkääs olemassa eräs suomalainen konsoleihin erikoistunut hyvä saitti, josta voi lukea arvostelut moneen lähtöön ja aina yhtä asiantuntevasti kirjoitettuina.
Jees, täältä kyllä löytyy hyvä arvostelut, mutta olosuhteiden pakosta on käytävä metassakin toisinaan. Johtuu ihan siitä, että "pikkusaittina" noita revikkoja ei tule ulos kovin tappavaa tahtia. Ei sinänsä mitään haittaa, täältä kun voi lukea samalla käyttäjäkokemuksiakin jotka hiukan antaa suuntaa.
Kiitos kuitenkin KonsoliFinille elämäni rikastuttamisesta.
ListenUpin yhdeksännessä jaksossa maaliskuulta käsitellään todella laajasti amerikkalaisten peliarvostelujen rappiotilaa ja nostalgioidaan aiempia aikoja. Ensimmäisessä osassa mukana ovat BioWaren perustajat Ray Muzyka ja Greg Zeschuk, ja noin 15 minuutin jälkeen alkaa pitkä keskustelu, jossa jenkkiläiset peliarvostelut saavat kunnon tylytystä. Esille tulee hypen, mainonnan ja PR:n mukana meneminen, arvostelijoiden irtaantuminen peruspelaajien toiveista, grafiikkahehkutus, pienempien ja erikoisempien pelien alakanttiin arvostelu, ja tietenkin Wii. Arvostelut eivät enää vastaa pelaajien tarpeisiin ja niiden ennen tarjoamat suositukset haetaan internet-aikakaudella mieluummin foorumeilta ja sosiaalisista verkkopalveluista, muilta pelaajilta. Mielenkiintoista kuultavaa ja tuo esille paljon niitä syitä joiden vuoksi nykyinen järjestelmä mättää.
ListenUpin yhdeksännessä jaksossa maaliskuulta käsitellään todella laajasti amerikkalaisten peliarvostelujen rappiotilaa ja nostalgioidaan aiempia aikoja. Ensimmäisessä osassa mukana ovat BioWaren perustajat Ray Muzyka ja Greg Zeschuk, ja noin 15 minuutin jälkeen alkaa pitkä keskustelu, jossa jenkkiläiset peliarvostelut saavat kunnon tylytystä. Esille tulee hypen, mainonnan ja PR:n mukana meneminen, arvostelijoiden irtaantuminen peruspelaajien toiveista, grafiikkahehkutus, pienempien ja erikoisempien pelien alakanttiin arvostelu, ja tietenkin Wii. Arvostelut eivät enää vastaa pelaajien tarpeisiin ja niiden ennen tarjoamat suositukset haetaan internet-aikakaudella mieluummin foorumeilta ja sosiaalisista verkkopalveluista, muilta pelaajilta. Mielenkiintoista kuultavaa ja tuo esille paljon niitä syitä joiden vuoksi nykyinen järjestelmä mättää.
Katsopa, minä kun luulin, että kukaan ei ole huomannut tätä ilmiötä. Pitääpä kuunnella tuo, tässä on nimittäin todella valitettava nykyilmiö pelialalla. Esimerkki sigissä; Alan Wake on "badass"!? Get out of here.
Noi painotukset, joita Metacritic ei edes kerro, ovat helppo maali, mutta oikeasti niiden vaikutus kerrottuun keskiarvoon on pieni. Esim. Wiin GH:Metallican 20 arvostelun keskiarvo on 84,25. Sen ilmoitettu metascore on 85.
Ihan periaatteesta, miksi noita keskiarvoja tweakataan jenkkimedioita suosiviksi? Kerrotaanko tästä toiminnasta avoimesti?
Konseptin ymmärtämättömyys on ihan soopaa. Wii on pelikonsoli, jolla pelataan pelejä (hanki kone niin houmaat). Uusi ohjaus luo joitain uusia mahdollisuuksia. Tietysti jos mikä tahansa käden vatkaaminen = hauskaa, niin perinteisten pelimedioiden arvostelut tuottavat ongelman.
Peliarvostelijat eivät tienneet mitä tehdä Wiille. Koko peliala oli ihan haltioissaan teräväpiirrosta ja sitten Nintendo heittää markkinoille SD-konsolin.
Pelien ulkonäkö oli last-gen ja siitä sakotettiin, jos peli käytti normaalihkoa ohjausta siitä sakotettiin. Myöhemmin on tullut selväksi, että graafinen taso on tämä, ja siitä ei pidäkään sakottaa ja verrata HD-konsoleihin. Wiin peliarvosteluiden laatu on parantunut huomattavasti.
Samaan aikaan HD-konsoleilla pukattiin ulos kaikenlaista geneeristä huttua, mutta kun se oli kääritty teräväpiirtokuoriin, se meni läpi. Huippupisteet irtosi ulkoasulla.
En tiedä onko se jenkkimedioita suosiva. Metacritic ei kerro painotuksiaan. Joka tapauksessahan nuo painotukset eivät paljoakaan vaikuta lopputulokseen.
Peliarvostelijat eivät tienneet mitä tehdä Wiille. Koko peliala oli ihan haltioissaan teräväpiirrosta ja sitten Nintendo heittää markkinoille SD-konsolin.
Pelien ulkonäkö oli last-gen ja siitä sakotettiin, jos peli käytti normaalihkoa ohjausta siitä sakotettiin. Myöhemmin on tullut selväksi, että graafinen taso on tämä, ja siitä ei pidäkään sakottaa ja verrata HD-konsoleihin. Wiin peliarvosteluiden laatu on parantunut huomattavasti.
Samaan aikaan HD-konsoleilla pukattiin ulos kaikenlaista geneeristä huttua, mutta kun se oli kääritty teräväpiirtokuoriin, se meni läpi. Huippupisteet irtosi ulkoasulla.
Sanot sinä ja Wii-fanit! On ihan validi argumentti, että Wiin pelitarjonta häviää kilpailijoille, eikä se ole kiinni grafiikoista. En tiedä millä rahkeilla väität väärinkohtelua, jos et Wiitä edes omista!
Koneen rajoitusten huomioimisesta on eri koulukuntia. Yksi vaatii, että homma pitää aina suhteuttaa koneen rahkeisiin. Tämä on lähinnä fanien kanta. Järkevämpi porukka ja käsittääkseni suurin osa peliarvostelijoista dumppaa sen siinä vaiheessa, kun tehdään peliä, jossa tekniikka on liian rajoittava tekijä - eli tehdään peliä, joka ei täysin sovellu koneelle.
Esimerkiksi miten pitäisi suhtautua tilanteeseen, jossa COD:WAW on koneen rahkeet huomioon ottaen vaikuttava tekele, mutta se on myös peli, joka yksinpelinä ratsastaa pääosin audiovisuaalisuudella ja moninpeliä rajoittaa (raakasti karsittujen pelimuotojen lisäksi) Wiin onneton nettipeli-infra?
En myöskään muista, että Atarin räpiköidessä 80-luvun loppupuolella sen vanhanaikaisille konsoleille olisi annettu hyvä yritys -pisteitä - ja hyvä niin.
Se sinänsä on aika tavallista, että uuden konesukupolven ensimmäiset pelit saavat hetken turhan kovia wau-pisteitä ja se näkyy tietysti Metassakin. Ehkä ne jäivät Wiiltä saamatta, mutta tarjonta olikin aika hirveää. Zelda sai joka tapauksessa ansionsa mukaan ilman HD:ta tai ehkä Zeldankin voi väittää saaneen hiukan liikaa pisteitä - ei uuden koneen takia, vaan siksi että se on Zelda.
Koneen rajoitusten huomioimisesta on eri koulukuntia. Yksi vaatii, että homma pitää aina suhteuttaa koneen rahkeisiin. Tämä on lähinnä fanien kanta. Järkevämpi porukka ja käsittääkseni suurin osa peliarvostelijoista dumppaa sen siinä vaiheessa, kun tehdään peliä, jossa tekniikka on liian rajoittava tekijä - eli tehdään peliä, joka ei täysin sovellu koneelle.
Xbox 360:n "potentiaalin" huomioonottaen laitteen tarjonta on aikamoista roskaa ja sen pelien pitäisi saada enintään 50 pisteen arvosteluja muutamaa poikkeusta huolimatta.
Ts. tämä potentiaali/tehot/ominaisuudet-argumentti ei toimi mitenkään objektiivisesti. Pitäisikö kaikkien X360-pelien kohdalla antaa miinusta Liven maksullisuudesta?
Se sinänsä on aika tavallista, että uuden konesukupolven ensimmäiset pelit saavat hetken turhan kovia wau-pisteitä ja se näkyy tietysti Metassakin. Ehkä ne jäivät Wiiltä saamatta, mutta tarjonta olikin aika hirveää. Zelda sai joka tapauksessa ansionsa mukaan ilman HD:ta tai ehkä Zeldankin voi väittää saaneen hiukan liikaa pisteitä - ei uuden koneen takia, vaan siksi että se on Zelda.
Zelda sai tosiaan "ansionsa" mukaan koska se oli Zelda ja arvostelijat tykkäsivät kaikesta perinteisyydestä, mitään väliä ei ollut sillä millainen peli varsinaisesti oli (ks. Wind Waker). On aivan täysi farssi, että Wii Sports sai niin paljon alempia arvosanoja kuin Twilight Princess.
Lisäksi Wiin julkaisu jenkeissä oli pelien puolesta kenties paras konsolijulkaisu koskaan - vaikka jenkkijulkaisu oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen! Wii Sports, se Zelda, Trauma Center, Metal Slug Anthology, Rayman Raving Rabbids, Excite Truck!!! ...arvostelijoilta vain meni huomaamatta, koska mitä väliä on hauskuudella ilman HD-grafiikoita ja kummallisella ohjauksella, jota ei vaivauduta edes yrittämään pelata oikein?
Xbox 360:n "potentiaalin" huomioonottaen laitteen tarjonta on aikamoista roskaa ja sen pelien pitäisi saada enintään 50 pisteen arvosteluja muutamaa poikkeusta huolimatta.
Xbox 360:n "potentiaalin" huomioonottaen laitteen tarjonta on aikamoista roskaa ja sen pelien pitäisi saada enintään 50 pisteen arvosteluja muutamaa poikkeusta huolimatta.
Jepjep. Wiin "potentiaalin" huomioonottaen laitteen tarjonta on karmeaa roskaa ja sen pelien pitäisi saada enintään 30 pistettä, ilman poikkeuksia. Eikös olekin hauska juttu?
Lisäksi Wiin julkaisu jenkeissä oli pelien puolesta kenties paras konsolijulkaisu koskaan - vaikka jenkkijulkaisu oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen! Wii Sports, se Zelda, Trauma Center, Metal Slug Anthology, Rayman Raving Rabbids, Excite Truck!!! ...arvostelijoilta vain meni huomaamatta, koska mitä väliä on hauskuudella ilman HD-grafiikoita ja kummallisella ohjauksella, jota ei vaivauduta edes yrittämään pelata oikein?
Eli loistopelejä vaikka muille jakaa, mutta arvostelijat eivät vain niitä huomanneet. Eivätkä ilmeisesti ymmärrä edes pelien hauskuutta ja kaiken tämän lisäksi eivät edes osaa pelata oikein. No ei ihme jos tulee wii peleille huonoja arvosanoja metacriticissä...
Peliarvostelijat eivät tienneet mitä tehdä Wiille. Koko peliala oli ihan haltioissaan teräväpiirrosta ja sitten Nintendo heittää markkinoille SD-konsolin.
Tätä olen itsekin miettinyt. Alkuhämmennyksen vuonna 2006 - 2007 voisi ymmärtää, mutta ei se enää pitäisi riittää syyksi pelien dissaamiseen. Vähän sama juttu kuin moittisi musiikki-CD -julkaisuja tyyliin "hyvän kuuloista, mutta ei pärjää SACD:lle".
To our disappointment, Hamlet wasn’t a cross between ham and an omelette, as tasty as that sounds. No, it’s a new play, one that according to its author will break new ground in the often staid tragedy genre. But will Shakespeare’s Hamlet really live up to all the hype?
--
As best as we could make out, another man, Polonius, is spying on the conversation, and Hamlet, mistaking him for his villainous uncle, stabs him through a sheet. Or would have if the sword actually penetrated it– a Shakespeare rep was quick to point out that the plastic sword we saw would be replaced by a very realistic looking sword in the final version of the play.
After that, a ghost shows up and says some more stuff that we didn’t quite get– the plot gets very convoluted at this point, and all we could tell was that Gertrude was mad at her son and that he would be off to England. All in all, though, it was a pretty engaging scene and we were left with a definite sense of what Hamlet is going to be all about.
Zelda sai tosiaan "ansionsa" mukaan koska se oli Zelda ja arvostelijat tykkäsivät kaikesta perinteisyydestä, mitään väliä ei ollut sillä millainen peli varsinaisesti oli (ks. Wind Waker). On aivan täysi farssi, että Wii Sports sai niin paljon alempia arvosanoja kuin Twilight Princess.
Vai johtuisiko Wii Sportsin heikot arvosanat yksinkertaisesti siitä, että peli on itsessään kasa pieniä minipelejä ilman varsinaista syvyyttä? Itsekin tykkäsin hetken aikaa Wii sportsin tenniksestä, pettymys olikin suuri kun pelkällä ajoituksella oli vain väliä ilman kierteiden suomia hienouksia. Iskuvoiman tunnistuskin oli hieman niin ja näin.
Lisäksi Wiin julkaisu jenkeissä oli pelien puolesta kenties paras konsolijulkaisu koskaan - vaikka jenkkijulkaisu oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen! Wii Sports, se Zelda, Trauma Center, Metal Slug Anthology, Rayman Raving Rabbids, Excite Truck!!! ...arvostelijoilta vain meni huomaamatta, koska mitä väliä on hauskuudella ilman HD-grafiikoita ja kummallisella ohjauksella, jota ei vaivauduta edes yrittämään pelata oikein?
Siis hyviä pelejä yleisesti ottaen vai pelkästään Nintendon nimiin vannovien silmissä? Ehkä liikkeentunnistuksen epätarkkuudet veivät peli-ilon? Tämän huomasin itsekin Wii sportsin nyrkkeilyssä, peli jätti puolet lyönneistä tunnistamatta! Yritäppä siinä sitten nyrkkeillä.
Tätä olen itsekin miettinyt. Alkuhämmennyksen vuonna 2006 - 2007 voisi ymmärtää, mutta ei se enää pitäisi riittää syyksi pelien dissaamiseen. Vähän sama juttu kuin moittisi musiikki-CD -julkaisuja tyyliin "hyvän kuuloista, mutta ei pärjää SACD:lle".
Voisiko kehnompien arvosanojen takana olla mitenkään se, että vaikka Wiillä on jo paljon hyviä pelejä, on kilpailijoilla vielä selvästi enemmän? Se, että 3rd-partyt eivät ole olleet aktiivisia, tai ainakaan aktiivisia panostamaan laatuun, ei ole mikään tuulesta temmattu juttu, vaikka hyviäkin nimikkeitä on tullut.
Super Audio CD -vertaus ei toimi oikein millään tasolla.
Voisiko kehnompien arvosanojen takana olla mitenkään se, että vaikka Wiillä on jo paljon hyviä pelejä, on kilpailijoilla vielä selvästi enemmän? Se, että 3rd-partyt eivät ole olleet aktiivisia, tai ainakaan aktiivisia panostamaan laatuun, ei ole mikään tuulesta temmattu juttu, vaikka hyviäkin nimikkeitä on tullut.
3rd partyjen aktiivisuudesta samaa mieltä. Wiin ollessa se konsoli, joka innosti takaisin pelaamiseen, täytyy taas henkilökohtaisesti olla sitä mieltä että sillä niitä hyviä pelejä on enemmän. Tältä pohjalta ajateltuna: Metacritic toimii pääosin heille, jotka odottivat perinteistä prosessori- ja grafiikkatehojen lisäystä viime sukupolven jälkeen eikä juuri muuta. Peter Moore oli taas oikeassa siinä, että Amazonin käyttäjäarvostelut kertovat paremmin pelien laadusta, sillä niitä kirjoittavat ihmiset joilla ei ole ennakkoasenteita tai -tottumuksia. Eikä välttämättä ns. benchmarkia vaikkapa grafiikan suhteen. Tarvitseeko ollakaan? Jos omistaisin muut tämän sukupolven konsolit, niin voisin kai minäkin arvostella PS3 -ja X0 -pelejä ja valittaa joka kerta, kun niillä ei ole kunnon liikkeentunnistusta. Mutta se olisi tyhmää, joten siksi en sitä tekisi.
Dissaaminen oli ehkä väärä sanavalinta, mutta tarkoitin siis tätä perinteistä löpinää ja pakollista mainintaa, jossa HD-grafiikoiden puute mainitaan arvostelussa vaikka Wiillä ei ole mahdollisuutta siihen.
Viimeisin esimerkki dissaamisesta on Gamepron arvostelu The Conduitista. Arvostelu on toki muutenkin varsin kummallinen, kun tekstiä vertaa arvosanaan joka on 3,5 / 5 eli ihan hyvä. Review : The Conduit [Wii] - from GamePro.com
Arvostelussa moititaan grafiikkaa, mikä sinällään on OK. Mutta jo ingressistä lähtien Wiin tehot mainitaan ja sen jälkeen mietitään miltä peli näyttäisi HD-konsoleilla. Muussa tekstissä moititaan täysin kustomoitavia kontrolleja ja arvostelija mainitsee, kuinka on die-hard -näppis+hiiri -fani. IGN:n Daemon Hatfield sai muuten siirron Nintendo-puolelta vastikään muihin hommiin, enkä ihmettele jos viimeisimmät kommenttinsa ovat tätä luokkaa:
Daemon: Yeah, the Wii is stupid. Super Mario Galaxy 2 will be another great game that should be controlled with dual analog sticks.
Sure, the textures are muddy and the visuals lack any sense of next-gen polish but I didn't experience one moment of slowdown or a single graphical hitch during my entire time with the game. I almost couldn't help but wonder what the game would have been like on the 360 or PS3; I'm sure with the extra legroom, High Voltage could have presented a far more visually pleasing game.
Kyllä minun mielestäni SACD-vertaus toimii myös tässä.
-------
Arvostelu on muutenkin oudoissa sfääreissä:
But the Wii's lack of power doesn't explain the boring story that had me tapping the A button as fast as I could during cutscenes. There's some mumbo jumbo about some shadow organization that's plotting to take over the world using aliens or something; I don't know, it didn't make a lot of sense.
Jos nakuttaa cutscenet ohi niin nopeaa kuin mahdollista, kuinka voi ymmärtää stooria?
The funny thing is, after wrestling with the terrible controls for the five hours, thirteen minutes and eleven seconds it took me to beat the game (before you set the Internet aflame over how "short" the game is, I took the most direct route to the end and didn't look for all the secret rooms and discs scattered around -- most of you will probably take a little bit longer), I was actually glad the game had ended. I will admit that the weapon aiming, a crucial aspect of FPS games that I've never really enjoyed on the Wii or any console game for that matter (I'm a diehard keyboard and mouse fan), is actually handled really well in The Conduit. I'd go so far as to say it's the best I've seen in a Wii title. Turning your viewpoint is smooth and there are menu options that let you customize pretty much every aspect of the interface that you could want. I played with the default and was absolutely happy with it.
Ei voi käsittää mitä tämä arvostelija haluaa sanoa, mutta kerrottakoon vielä että The Conduitin kontrollien kustomointi on huipussaan, millä asteikolla tahansa.
Johtuu ihan siitä, että "pikkusaittina" noita revikkoja ei tule ulos kovin tappavaa tahtia. Ei sinänsä mitään haittaa, täältä kun voi lukea samalla käyttäjäkokemuksiakin jotka hiukan antaa suuntaa.