Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Mikä kirja on luettavana nyt?
- Viestiketjun aloittaja feldon
- Aloituspäivämäärä
BaDari
Well-Known Member
Olen lukenut tällä viikolla uudestaan Dan Brownin kirjoja. Ajattelin aloittaa alusta koko Robert Langdon-sarjan. Luin tuossa Enkelit ja demonit, jatkoin suoraan Da Vinci-koodiin. Hyllyssä odottaa vielä Kadonnut symboli, Inferno sekä Alku.
Sitten tuossa alkuviikosta lukaisin P.G. Wodehousen Kiitos, Jeeves (Teoksen julkaisema Jeeves tarinoita-sarjan ensimmäinen osa, löytyy hyllystä myös loput viisi) enkä muista koska olisin nauranut niin paljon kirjaa lukiessani. Jatkuvasti sai räkättää vedet silmissä. Jos kaipaa kevyttä ja hauskaa luettavaa kesäksi, suosittelen lämmöllä.
Sitten tuossa alkuviikosta lukaisin P.G. Wodehousen Kiitos, Jeeves (Teoksen julkaisema Jeeves tarinoita-sarjan ensimmäinen osa, löytyy hyllystä myös loput viisi) enkä muista koska olisin nauranut niin paljon kirjaa lukiessani. Jatkuvasti sai räkättää vedet silmissä. Jos kaipaa kevyttä ja hauskaa luettavaa kesäksi, suosittelen lämmöllä.
JTahti
Well-Known Member
Täällä on myös Tuli & veri menossa. Tätä on kuvailtu kuvitteelliseksi historiankirjoitukseksi, mutta ei kannata pelästyä että ääk hissankirja! Tämä on kirjoitettu romaanityyliin kuten Beevorin historian kirjat. Lisäksi tässä on käytetty melkoisesti mielikuvitusta ja hahmokuvaukset ovat hauskoja. Targaryeneiden sukulinjan puhdasverisyys vaatimuksen takia tässä rutsataan sukua kuin viimeistä päivää. Kuninkaalliset välienselvittelyt voivat olla verisiä ja niiden kuvaamiseen on käytetty Myrkky huumoria. (Myrkky oli 1990-luvulla ilmestynyt sarjakuvalehti) Tähän astisista veritöistä mun lemppari oli se kun kuningas Maegor I Julma hakkasi sotaloordi Watin kaikki neljä raajaa poikki kirveellä ja käski linnan henkilökuntaa pitämään Wat hengissä, sillä hänet piti pakottaa seuraamaan Maegorin häitä.
koomikko
Well-Known Member
Mä sain eilen kesäloman kliimaksina Noituri-kynäilijä Andrzej Sapkowskin Herran soturit -kirjan maaliin. Tässä Hussilaistrilogian toisessa osassa lääkärinplanttu Reynevan Bielaulainen päätyy osaksi salaista Vogelsangia ja siten syvälle hussilaissotien kauhuihin. Taakse on jäänyt ensimmäisen kirjan veijarivetoisempi seikkailu hameenhelmojen perässä pitkin Sleesian takametsiä 1400-luvulla.
Sapkowskin puolifaktavetoinen nimi-, vaakuna-, paikkakunta- ja latinasitaattivyörytys käy paikoin uuvuttavaksi luettavaksi, mutta samalla sitoo omaperäisellä tavalla aikakauteen. Tapani Kärkkäisen suomennos viljelee häkellyttävän miellyttävää suomen kieltä. Luin tuon tuosta ääneen pätkiä kirjasta lähipiirilleni ihan vain makustellakseni hienoja sanoja.
Luin tämän kirjan Prahassa ja Böömin maaseudulla sekä Baltian maiden keskiaikaisissa kaupungeissa. Nämä teemaan sopivat lukulokaatiot tekivät lukukokemuksesta entistä henkilökohtaisemman. Puupiirrokset Jan Hussin roviosta Tsekkien kansallismuseossa, näihin päiviin säilynyt kidutusvälineistö ja alkuperäinen defenestraatio-ikkuna herättivät tarinan eloon.
3/5, mutta onhan se kolmas osakin nyt pakko lukea.
Sapkowskin puolifaktavetoinen nimi-, vaakuna-, paikkakunta- ja latinasitaattivyörytys käy paikoin uuvuttavaksi luettavaksi, mutta samalla sitoo omaperäisellä tavalla aikakauteen. Tapani Kärkkäisen suomennos viljelee häkellyttävän miellyttävää suomen kieltä. Luin tuon tuosta ääneen pätkiä kirjasta lähipiirilleni ihan vain makustellakseni hienoja sanoja.
Luin tämän kirjan Prahassa ja Böömin maaseudulla sekä Baltian maiden keskiaikaisissa kaupungeissa. Nämä teemaan sopivat lukulokaatiot tekivät lukukokemuksesta entistä henkilökohtaisemman. Puupiirrokset Jan Hussin roviosta Tsekkien kansallismuseossa, näihin päiviin säilynyt kidutusvälineistö ja alkuperäinen defenestraatio-ikkuna herättivät tarinan eloon.
3/5, mutta onhan se kolmas osakin nyt pakko lukea.
Viimeksi muokattu:
rap
Well-Known Member
Offina aloitan sen verran että Sannan Marinin hallitusta on ikävä. Tämä nykyinen Orpon perkele ja muu hallitus ei tee mitään muuta kun tavallisen kansalaisen elämän mahdollisimman huonoksi. Marinin aikana ei ollut esim. Kelan kanssa mitään niitä ongelmia kuin nykyhallityksen. Kohta lätkäistään asuntoautoihin aivan jäätävä veronkorotus kun muuttuvat henkilöauto verolle.
Mitä kirjoihin tulee niin Bookbeatissa olen aloittanut Stephen Kingin kirjoja mutta niihin loppuu aina mielenkiinto sen loputtoman jaarittelun takia. Nyt kuuntelussa on Juoppohullun päiväkirja. Siinä on saanut kyllä nauraa. Lukija on ihan täydellinen tyyliltään ja ääneltään kirjan juopoksi.
Tulevista kirjoista odotan Joona Keskitalon Takamailla suo joka upposi, julkaistaan 11.11. Myös sarjan seuraava osa jo tulossa; Takamailla Tunturi joka ulvoi 9.6.2025
Myös Keplerin kirjoja on tullut luettua monta. Seuraava Unissakävelijä julkaistaan 14.11.2024
Mitä kirjoihin tulee niin Bookbeatissa olen aloittanut Stephen Kingin kirjoja mutta niihin loppuu aina mielenkiinto sen loputtoman jaarittelun takia. Nyt kuuntelussa on Juoppohullun päiväkirja. Siinä on saanut kyllä nauraa. Lukija on ihan täydellinen tyyliltään ja ääneltään kirjan juopoksi.
Tulevista kirjoista odotan Joona Keskitalon Takamailla suo joka upposi, julkaistaan 11.11. Myös sarjan seuraava osa jo tulossa; Takamailla Tunturi joka ulvoi 9.6.2025
Myös Keplerin kirjoja on tullut luettua monta. Seuraava Unissakävelijä julkaistaan 14.11.2024
Doctor Pepper
Well-Known Member
Mulla menee lähinnä kevyttä fantasiakirjallisuutta tällä hetkellä. Storytelistä kuuntelen Drizztin seikkailuja, kun niitä löytyy sieltä nyt kuuden kirjan verran äänikirjoina. Olen päässyt jo jäätuulen laaksoon. Näitä on hauska välillä kerrata suomeksi, kun on ehkä enemmän tuttuja englanniksi. Samalla yritän lukea Humble Bundlen kautta ostamaani kokoelmaa Shannara- kirjoja, joista olen päässyt vasta ensimmäisessä alkuun. Lukemista tulee harrastettua aika paljon vähemmän kuin äänikirjojen kuuntelua.
Toki luen sitten kaikkea muuta, mutta en hupitarkoituksessa. Lähinnä tilastojuttuja.
Toki luen sitten kaikkea muuta, mutta en hupitarkoituksessa. Lähinnä tilastojuttuja.
Vaihteeksi oli sivuston aiheeseen liittyvää kirjallisuutta luettavana. Vaikka kirja pohjimmiltaan on liiketalous / johtamis kirjaa muistuttava elämänkerta on siellä mukavasti mukana videopelialan saippuaoopperaa. Kirja oli varsin lyhyt ja tuli luettua läpi parissa päivässä. Omia mietintöjä kirjan pohjalta:
- Isot johtajat yksinään mega korporaatioisssa oikeasti tekevät välillä isoja päätöksiä joilla on kauskantoisia seurauksia, ”henkilöllä” on väliä ja Nintendon tämän hetkinen asema pelialalla voisi olla aivan toisenlainen ilman Reggietä.
- Yllä olevasta syystä johtuen ja kirjan ”paljastuksien” osalta alan kallistua siihen suuntaan että Nintendolla ei välttämättä olekaan kaikki palikat aivan kohdallaan seuraavan konsolin suunnitelmien osalta. Reggien vahtivuorolla Nintendon viestikanavassa tässä vaiheessa olisi tuskin nähty mm. herätyskelloa tai DK teemapuiston julkistusta kun fanikunta on janoinen ja odottaa uutta konsolia. Siellä on mahdollisesti NOA pedannut sitä turvallista Switch 2.0 konsolia mutta Japanin tuotekehitys ei ole päässyt vanhoista tavoistaan ja ovat lähteneet innovoimaan jotakin mistä nyt väännetään kättä. Yllä oleva täysin omaa spekulointia johon varmasti saamme vastauksia ensi vuoden alkupuolella.
- kolmanneksi, kirjasta huokuu se perus Amerikkalainen ”menestys” ja sen hekumointi. Kirja antaa ajattelemista kuinka erilainen maan koulutusjärjestelmä, lukio / yliopisto jne pohjimmiltaan on verrattuna tähän pohjolan vastaavaan. Siihen on ihan syynsä miksi isot yritykset ja menestys kumpuaa tuolta rapakon takaa. Miettikää nyt itse minkälainen boosti olisi opiskella vaikka kaupallista alaa suomessa jos Reggien kaltainen yritysjohta vetää siellä kurssia ja luentoa opiskelijoille, hän ei ole ainoa laatuaan vaan näitä ”lähettiläitä” kiertää oppilaitoksissa antaen itsestään sitä tosielämän esimerkkiä mikä toimii ja missä mennään ns. vipuun.
Kaiken kaikkiaan loistava kirja 4/5*
Jos on suositella muita pelihistoriaan liittyvää kirjallisuutta tai materiaalia niin vinkkiä kehiin (console wars, ja the gamin historia YT kanava on jo kahlattu)
JTahti
Well-Known Member
Nyt on luettavana Martha Wellsin Murhabotin päiväkirjat 4 - Taktinen vetäytyminen, jossa mielenterveysongelmainen murhabotti jatkaa taisteluaan galaktisen oikeuden puolesta. Katkelma luvusta 3:
Olin pohtinut eri tapoja näyttää vähemmän SecUnitilta. (Ilmeisin vaihtoehto olisi teeskennellä syövänsä tai juovansa jotakin, mutta se oli hankalaa. Pystyin siihen kyllä, jos oli pakko, mutta vain rajallisen ajan. Minulla ei ole mitään ruuansulatusjärjestelmän kaltaista, joten joudun erottamaan osan toisesta keuhkostani varastoksi ruualle, kunnes voin hankkiutua siitä eroon. Kyllä, se on juuri niin inhottavaa miltä kuulostaakin.)
JTahti
Well-Known Member
Nyt on luettavana Robin Hobbin Taikuuden laiva fantasiakirja. Kirja on alunperin julkaistu vuonna 1998 englanniksi, mutta se on suomennettu vasta nyt. Tässä ei ole muista Hobbeista tuttua Fitziä vaan on samaan maailmaan sijoittuva merimies seikkailu. Ei mitään kipeitä juonenkäänteitä, mutta hyvä kirjoitusasu tekstissä.
Mossy
Well-Known Member
Ajattelin uudenvuodenlupauksena aktivoitua taas lukemisen suhteen. Brandon Sandersonin tuotantoa olen pitkään seuraillut sivusta ja miettinyt, että joku päivä vielä otan sen työn alle. Nyt kirjastosta tarttui mukaan Mistborn -saagan ensimmäinen teos Viimeinen valtakunta. Itselläni mielenkiinto siintää jo The Stormlight Archieve -sarjassa, mutta monet suosittelivat aloittamaan hieman kevyemmin, jo valmiiksi kirjoitetusta Mistbornista.
Onko Sandersonin kirjat muille tuttuja ja ymmärtääkseni Stormlight -sarjaa ei ole suomennettu, niin kuinka helppolukuisia kirjat ovat olleet englanniksi? Tietysti riippuu paljon omasta kielitaidosta ja koen englannin taitoni olevan suhteellisen hyvä, mutta jos jollain on omia kokemuksia heittää, niin mieluusti kuulen niistä.
Onko Sandersonin kirjat muille tuttuja ja ymmärtääkseni Stormlight -sarjaa ei ole suomennettu, niin kuinka helppolukuisia kirjat ovat olleet englanniksi? Tietysti riippuu paljon omasta kielitaidosta ja koen englannin taitoni olevan suhteellisen hyvä, mutta jos jollain on omia kokemuksia heittää, niin mieluusti kuulen niistä.
FleeingNevada
Toimitus
Worldconista tuli poimittua mukaan syksyllä iso kasa kirjoja, joita on vasta nyt päässyt lukemaan. Joulun alla tuli nautittua Alan Mooren Voice of the Fire, joka kattaa ihmiskunnan historiaa miehen täysin omanlaisella tyylillä kerrottuna.
Nyt työn alla on Felix Gilmanin The Rise of Ransom City, joka ainakin parin ekan luvun perusteella vaikuttaa oikein pätevältä steampunk-fantasialta. Ei ihan Gentleman Bastardsin tasoa, mutta mikä oikeastaan onkaan?
Nyt työn alla on Felix Gilmanin The Rise of Ransom City, joka ainakin parin ekan luvun perusteella vaikuttaa oikein pätevältä steampunk-fantasialta. Ei ihan Gentleman Bastardsin tasoa, mutta mikä oikeastaan onkaan?
Strooper12
Well-Known Member
Minusta Hohto (Shining) on toinen hyvä mutta melko harvinainen esimerkki tuosta. No en tiedä ihan 100-0 mutta silti reippaasti.
BaDari
Well-Known Member
Päädyin lukemaan pitkästä aikaa Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja. Nämä oli lapsuudessa kovia suosikkeja ja nyt viime aikoina lukenut paljon kirjoja sieltä omasta lapsuudestani, niin näihin oli pakko tarttua. Samalla alkanut pohtimaan miksi ihmeessä meille ei ole annettu Tarzan-peliä, sellaista avoimen maailman seikkailua. Meillä on Spider-Manit, Batmanit jne. Tarzan, se se vasta olisi mahtavaa.
Arkham-pelien tyyliin tehty Tarzan olisi kieltämättä kova!
Siellä puunlatvassa vaanisi salametsästäjiä ja iskisi kimppuun. Joku pöllönkatse tietysti, jolla näkisi ukot vaikka puidenkin läpi. Eläinkavereita apuna jne.
BaDari
Well-Known Member
Tämä juuri! Itse kelaisin sellaista sekoitusta Arkhamia, Red Dead Redemptionia, uusia Tomb Raidereita ja The Witcher 3:sta, liikkuminen otettu Spider-Manista, Assassins Creedeista jne.Arkham-pelien tyyliin tehty Tarzan olisi kieltämättä kova!
Uskon, että Tarzanissa olisi potentiaalia aivan uskomattomaan peliin.
Uskomattomia, traagisia ja koomisia tositarinoita Neuvostoliitosta ja Venäjältä.
Porttikiellon Venäjälle saaneen toimittajan Arja Paanasen tarkkanäköiset ja hauskat kertomukset näyttävät niin arjen kommellukset kuin paljastavat naapurimaan häikäilemättömän pelin.
Ilta-Sanomien palkitun toimittajan yli 30 vuoden kokemukset Neuvostoliitosta ja Venäjältä näyttävät valtavan maan koko kirjon Siperiasta Pietariin ja kansalaisten arjesta aina Kremlin ytimeen. Samalla hänen juttumatkansa ja kertomuksensa piirtävät tarkan kuvan siitä, kuinka Neuvostoliiton romahdusta seurannut vapautumisen huuma hiipui ja teräksinen valta alkoi kiristää otettaan kansalaisista.
Paananen joutui kamppailemaan epäilyjä ja syytöksiä vastaan kirjoittaessaan Kremlin hyytävästä pelistä ja Suomen sinisilmäisyydestä kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Putinin Venäjä oli kasvava uhka, mutta totuutta ei haluttu myöntää.
Anu Kuistiala on MTV Uutisten entinen päätoimittaja ja Moskovan-kirjeenvaihtaja. Pitkän uran mediamaailmassa tehnyt Kuistiala toimii nykyisin tietokirjailijana ja puhujana.
Arja Paananen on palkittu Ilta-Sanomien erikoistoimittaja. Hän on välittänyt tietoa itänaapurimme tapahtumista jo yli 30 vuoden ajan; tutuksi ovat tulleet glasnostin ajan Neuvostoliitto, Jeltsinin Venäjä ja Putinin Venäjä. Paananen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta venäjän kielen oppiaineesta.
Porttikiellon Venäjälle saaneen toimittajan Arja Paanasen tarkkanäköiset ja hauskat kertomukset näyttävät niin arjen kommellukset kuin paljastavat naapurimaan häikäilemättömän pelin.
Ilta-Sanomien palkitun toimittajan yli 30 vuoden kokemukset Neuvostoliitosta ja Venäjältä näyttävät valtavan maan koko kirjon Siperiasta Pietariin ja kansalaisten arjesta aina Kremlin ytimeen. Samalla hänen juttumatkansa ja kertomuksensa piirtävät tarkan kuvan siitä, kuinka Neuvostoliiton romahdusta seurannut vapautumisen huuma hiipui ja teräksinen valta alkoi kiristää otettaan kansalaisista.
Paananen joutui kamppailemaan epäilyjä ja syytöksiä vastaan kirjoittaessaan Kremlin hyytävästä pelistä ja Suomen sinisilmäisyydestä kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Putinin Venäjä oli kasvava uhka, mutta totuutta ei haluttu myöntää.
Anu Kuistiala on MTV Uutisten entinen päätoimittaja ja Moskovan-kirjeenvaihtaja. Pitkän uran mediamaailmassa tehnyt Kuistiala toimii nykyisin tietokirjailijana ja puhujana.
Arja Paananen on palkittu Ilta-Sanomien erikoistoimittaja. Hän on välittänyt tietoa itänaapurimme tapahtumista jo yli 30 vuoden ajan; tutuksi ovat tulleet glasnostin ajan Neuvostoliitto, Jeltsinin Venäjä ja Putinin Venäjä. Paananen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta venäjän kielen oppiaineesta.
