Vastaus: Mikä on parhain shoot'em up PS2:elle?
Itseltäni löytyy klassinen harmaa-keltainen Namco Arcade Stick, mutta shmupittelen silti yleensä loistavilla
Saturnin ohjainten PS2-versioilla. Kyseessä on kuitenkin ihan vain tottumuskysymys, padeilla olen pelannut koko ikäni, tikuilla huomattavasti vähemmän.
Raportoinpa tässä samalla
Oretachi Geasen Zoku Sono 6:sta, eli
Sonic Wingsistä. Uudelleenjulkaisusarjassa on kyllä asenne kohdallaan, jokaisen pelin mukana tulee mini-CD, jossa on pelin soundtrack; mini-DVD, jossa taitava pelaaja vetää pelin läpi; kirjanen joka selostaa pelin salaisuuksia tarkemmin ja vielä keräilykortti. Kaikissa retro-kokoelmissa saisi olla tälläiset ekstrat.
Hieman yllättikin kun paljastui että itse peli on melkein vain heitetty levylle. Löytyy sentään TATE ja tallennusoptiot, mutta niinkin itsestäänselvät asiat kuin näppäinten uudelleenasettelu ja autofire loistavat poissaolollaan. Kummallista, joskaan ei hirveästi haittaa. Useimmissa Oretachi-sarjan peleissä kun ei näppäimiä hirveästi tarvita, Sonic Wings taitaa johtaa joukkoa kahdella napillaan, toinen tulitukselle ja toinen pommille.
Itse peli on yksinkertainen vertikaalinen räiskintä. Ainoat erikoisuudet tulevat omalaatuisista pelaajahahmoista ja näiden jorinoista, kaikki tietenkin japaniksi. Ei pelissä kuitenkaan mitään vikaa ole, ihan pätevä perus-shmup. Sarjan neljättä (tai viidettä) osaa Sonic Wings Special saa myös PAL-julkaisuna, joskin raiskattuna sellaisena.
Vielä sananen DVD:stä - levy alkaa Oretachi-sarjan mainoksella joka sinänsä oli ihan mielenkiintoinen, en ollut ennen kuullutkaan suurimmasta osasta näistä peleistä ja niiden näkeminen liikkeessä oli ihan valaisevaa. Seuraavaksi tuli täysin tyhjästä yli viisiminuuttinen happomusiikkivideo Sonic Wingsin soundtrackin tahtiin. Tuli jo mieleen onko kyseessä joku japanilaisten aivopesusalajuoni, mutta vältin ansan kelaamalla pätkän yli itse pelivideoon. Hieman sääli että suht' pätevä pelaajamme vetää pelin läpi vain yhdellä hahmolla (kahdeksasta) eikä lopuksi edes näytetä hänen nimimerkkiään pistelistalla niin tietäisi kenen taitoja on seurannut.
Muttajoo, paketin saa n. 20 dollarin hintaan mikä ekstrat lukuunottaen ei ole huono hinta tästä pelistä. Sarjan aiemmat osat ovatkin sitten sellaista 80-luvun arcade-meininkiä, että parempi ehkä jättää väliin.
Ensi viikolla: Taito Memories Vol. 1 (japsi-versio) ja Twinkle Star Spirits: La Petite Princess, jossa huhujen mukaan on alkuperäinen NeoGeo-versio piilotettuna. Same bat-time, same bat-channel.