Tästä on jo aika monta vuotta kun Soman pelasin, mutta muistaakseni siinä ei ollut montaa hyppysäikyttelyä. En uskalla sanoa, että ei yhtään, mutta se / ne ei todellakaan ole sen pelin juttu.
Monsteri-kohtaamisiakin on hyvin vähän, sen verran että muistaa jännittää silloikin kun niitä ei ole.
Se adventure-moodi ei tietääkseni muuten muuta peliä, kuin tekee monstereista harmittomia. Alkuperäisessä ne kohtaamiset ovat hieman vaikeita ja todella ärsyttäviä, joten moodi lisättiin että kaikki pelaaajat saavat nauttia pelin läpi.
Pelin synkkä tunnelma ja hyvin kerrottu scifimäinen pohdiskeleva tarina iskivät minulle kovaa. Mutta koska kyseessä on kuitenkin "vain" kävelysimulaattori, jokaisen omaan kokemukseen varmasti vaikuttaa se kuinka valmis on vain tarinan ja tunnelman viemäksi.
Juuri aloitin Persona 5 Royalin. Sitä saa varmaan pelata vielä ensi vuoden puolellakin, vaikka ei pelaisi mitään muuta.
ei ollu onneksi niin tahmatassuja vielä että ohjain kärsisi vaikka moottoriöljyyn sen olenkin yhdesti sotkenut 
