Mietteitä...
Jore, ai etteikö täällä saisi käydä yhtä asiallista hintakeskustelua kuin konsolien omilla alueilla? ;D En mä osaa päätöntä keskustelua käydä edes täällä taistelutantereella...
Frankin sanoja lainaten: "Vanhukset ei vaan jaksa tapella"... Noh, kaipa tähän muutaman kiihkottoman mielipiteen saanee esille tuoda... Oho, väittää viestin olevan liian pitkä 
(täytynee pätkiä) ... doddih, jokohan nyt.
Kuten kaikki tiedämme tehot tai silmiähivelevät grafiikat eivät loppujen lopuksi peleissä meinaa kovinkaan paljoa (vaikka toisille se tuntuu olevan ainoa kriteeri hyvälle pelille/konsolille/pc:lle).
Onhan se aina kiva, jos videotykillä voi ampua miltei fotorealistista kuvaa seinälle tai pyörittää peliä 100 framea sekunnissa 1600x1200 tarkkuudella, mutta ainakin minä arvostan huomattavasti enemmän myös muilla avuilla luotua tunnelmaa, joista grafiikka ja muu visuaalinen ulkoasu näyttelee vain pientä osaa. Pelielämys muodostuu myös tuntumasta (ohjattavuus ym.), haasteesta, tunnelmasta (juoni ja sen kerronta, toteutus, äänimaailma) ym. hyvin vähän koneen tehoista riippuviin arvoihin.
Siksi toiset jopa kyllästyvät nopeasti kauniilla ulkoasulla pröystäileviin uunituoreisiin peleihin ja siirtyvät mieluummin tappamaan aikaa jo joitakin vuosia vanhoilla, vaikkapa 90-luvun alkupuolelta löytyvillä aina yhtä addiktiivisillä peleillä. Vanhan konsolin kaivaminen kaapin pohjalta mukaan tähän sotaan voikin osoittautua edullisimmaksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi. Toiset tykkäävät tehdä saman emulaattoreilla. Uusi pc saattaa muuttua vaikka snes-emulaattoriksi, kun uuden hittipelin tunnelma ei ollutkaan sitä tasoa kuin kauniista demovideosta olisi voinut luulla.
Aina ei tarvitse kuitenkaan kaivaa vanhoja konsoleita kaapista pelatakseen legendaarisia pelejä. Sonyn veto sisällyttää PS ykkönen PS2:n sisälle oli loistava veto ja näin ollen ei tarvitse itkeä kuluneen, miltei hajonneen pleikkarinsa perään, kun samat pelit pyörivät tuoreammalla raudalla. PS2 on järkevä ostos jo miltei pelkästään PSOne peleille ja leffojen katseluun, mutta kun PS2 pelitkin jo kukoistavat ja suurimmat hitit saa pilkkahinnalla platinana, on yhtälö enemmän kuin herkullinen. Jos joku ei ole sattunut huomaamaan niin tässä piilee myös GameBoyden vuosikymmeniä kestänyt valta-asema, jota kukaan ei minkäänlaisella käsikonsolilla ole kykenyt horjuttamaan ja tuskin pystyy jatkossakaan.
Tuosta modattavuudesta sen verran, että se oli pitkälti juuri syy PSX:n menestykseen. Kukaan ei silti voi väittää, etteikö PSX olisi ollut menestys myös pelimyynnillisesti, vai voiko? Onneksi monella on edelleen se asenne, että hyvät pelit todella ostetaan. PS2:n pelinkehittelijöiden ei mielestäni valtavasta ongelmasta tarvitse kamppailla, kun pelejä ostetaan joka tapauksessa. Pistävät vaikka useamman DVD:n pakettiin ja laskevat hieman pelien hintaa niin jo katoaa tarve piraattien hankkimiselle. DVD:n kopioiminen ei ole kuitenkaan vielä muutamaan vuoteen yhtä arkista kuin cd-poltto nykyisin. Aihiot pysyvät vielä jonkun aikaa hintavina, laitteet suhteellisen kalliina ja lisäksi hitaina. Netistä nykyisilläkin laajakaistoilla parin dvd-levyn imuttaminen ei ole mikään helppo homma, vaikka D-C olisi rakkain imutteluohjelma. Konsolit on tehty helpoiksi ja pienemmällä vaivalla pääsee käymällä kaupassa. PC:n käyttäjät, kun muutenkin pitävät jatkuvasta säätämisestä, niin piraattisoftia toki mielellään kalliilla koneillaan pyörittävät - ajatellaan, että pelien ja ohjelmien hinta sisältyy rautapuolen hintaan. Ihmettelen miksi pc:lle kuitenkin pelitalot jaksavat yhä pelejä innokkaasti kehitellä --> syy on siinä, että vaikka piratismi kukoistaa niin silti suuret markkinat määräävät ja aina joku niitä pelejä suuresta massasta ostaa. Sama PS2:n kanssa. Oli piratismia tai ei niin mieluummin kehitetään pelejä todella suositulle konsolille jonkä käyttäjistä edes joka toinen ostaa pelinsä kiltisti kaupasta kuin huonosti myyvälle koneelle, jolle kaikki kyllä varmasti ostavat pelinsä. Sitä paitsi ei PS2 piratismi edes kovin voimakasti vielä ole. Enemmän näkisin modeista siis hyötyä: ei tarvitse olla aluekoodien vankina vaan niin pelit kuin leffatkin voi importata näppärästi ja täysin laillisesti. Xboxsinhan piti olla pelien suhteen aluekooditon, mutta ainakaan käytännössä ei näin ole kaiketi käynyt. Lisäksi tuskin Sony hirveästi nokkiinsa ottaa, jos joku PS2:lla pelaa myös vanhoja psx-pelikopioita (aika monilla sellaisiakin nurkissa varmasti lojuu), joita ei välttämättä esimerkiksi kaupasta edes saa. Mutta pirastimille silti suuri EI ja nämä jutut eivät todellakaan kata niitä idiootteja, jotka ostavat piraattinsa ja lahjoittavat siten rahaa suoraan mafian taskuun. Silti PS2 piratismin pahin sauma on luultavasti tällä hetkellä kopioita valmistavat tehtaat, joiden pommittaminen afganistanin tavoin ei luulisi olevan liian vaikeaa. No mutta jätetään tämä piratismi aihe nyt taka-alalle, kun se ei tähän keskusteluun edes kuulu. Luultavasti joku pc:n emolevyjä tunteva pian kolvaa vaikka minkälaista piiriä Xboxin emoon. GameCube on tällä saralla kaikkein vahvimmilla - esimerkillinen pelikonsoli kun on.
GameCube ja XBox painivat edelleen imago-ongelmissa, vaikka varmasti tarjoaisivat paremmat tehot ja mahdollisuudet mihin tahansa kuin PS2. En kuitenkaan usko, että kyse on näkyvyydestä ja mainostamisesta tai siis niiden puutteesta. Microsoftin rahallisesti mahtipontinen kampanja oli tökerö, mutta näkyvä ja Nintendon puolestaan mielestäni ihan onnistunut teemaltaan: "elämä on peliä". Sony onnistui silloin jokunen vuosi takomaan PS2 ja PlayStation sanat vihjaavan kuiskaavasti ihmisten tajuntaan mainoksilla, joissa ei juuri muuta edes todettu. Mutta mikä olikaan Microsoftin teema - ei oikein ole jäänyt mieleen, mutta olisiko jotakin: "hommaa vallankumouksellinen konsoli niin olet numero ykkönen!!1". Ei kovin sävähdyttävä... hyvästä kampanjasta huolimatta Cubea pidetään lapsille suunnattuna, vaikka markkinoille kuinka yritetään tuoda jopa k-18 tituleerattuja pelejä. Monia häiritsee myös, etteivät saa siitä "kuin" pelikonsolin, kun haluja sellaiseksi kodinviihdekeskusmonitoimikooneeksi olisi. (Eikös GC:stä ollut tulossa DVD-soittimen sisältävä versio?). Kieltämättä on näppärää, kun PS2 ja Xbox kelpaavat kyllä varmasti myös normaalikäyttäjien leffapyörittimeksi. Siksi Cube on oikeastaan tätä parivaljakkoa edullisempi.
Kaikki siis varmasti tietävät tämän kolmikon. Enää kysymys on siitä millä perusteella ostopäätös tehdään. Valistumaton kuluttaja tuijottaa pelkästään tehoja tai hintaa. Valistunut kuluttaja seuraa kaiken muun ohessa myös myyntilukuja. Moni tulee valitsemaan hintatietoisena GameCuben. Moni katsastaa myös, että Xbox tarjoaa isompia teholukuja ja kun laitteen hinta ei ole kilpailijoita merkittävästi korkeampi on se tällöin ostopäätöksenä. Pelien hinta ja vähyys saattaa tällöin tulla kuitenkin yllätyksenä. GameCuben ostaja ehkä jää harmittelemaan, että pitää ostaa myös DVD-soitin tai sitten on juuri tyytyväinen, ettei turhaan toista dvd:tä tarvinnut hommata, kun sellainen jo löytyy. Suurin osa siltikin kääntää päänsä varmasti myyntilukujen suuntaan, joita monet kaupat mm. seinillään pitävät ellei mahdollisuutta vaikkapa valistuneeseen nettisurffailuun ole. Tilastot puhuvat (ainakin toistaiseksi) karua kieltä XBoxia ja GCN:a vastaan. Vielä, kun monilla tutuilla jo tuollainen PS2:nen on ja ilouutisena vielä tulee, että vanhoja PS-pelejä ei tarvitsekaan työntää roskiin hajonneen pleikkarin perässä vaan ne toimivat myös tällä konsolilla. Valistunut kuluttaja katsastaa myös pelivalikoiman, huomaa huonojen pelien seasta itseään oikeasti kiinnostavat julkaisut, vertaa pelien hintoja ja lopulta tekee laskeskelmia mikä paketti tuottaa mahdollisesti suurimman elämyksen. Tulevaisuus on järkevä myös ottaa huomioon ja tuoreemmat konsolit ovat sillä rintamalla luonnollisesti vahvoilla. Valistunut kuluttaja kuitenkin päättelee, että kun näitä konsoleita saa jo nyt näin halvalla niin ehkä jätetätään nämä superuutuuskonsolit odottamaan sitä tulevaisuutta, josko niille jo silloin olisi paremmin rahoille vastinetta antavia nimikkeitä ja päätyy näin ollen turvallisen varmaan PS2-konsoliin, jonka ei tarvitse enää miettiä miten myynti tulee jatkussa menemään, jonka ei tarvitse pelätä, ettei hyviä pelejä olisi luvassa ja jonka ostajan ei tarvitse jäädä konsolin ostaneiden harvaan ja epävarmaan joukkoon, koska heitä on jo lukuisia. Xbox ja GameCuben voi ihan hyvin ostaa siinä vaiheessa, kun niille tulee tukku todella kiinnostavia pelejä ja laitteiden hintakin on siinä vaiheessa varmasti todella edullinen (jos niitä jo nyt edullisiksi sanotaan). PS2:n ostaja saa heti joukon edullisia ja upeita, vaikkei ehkä aivan niin näyttäviä, mutta tuntumaltaan loistavia pelejä. Lisäksi kaikki vanhat pelit toimivat ja joskus voisi herätä kiinnostus myös DVD-katseluun.
Jore, ai etteikö täällä saisi käydä yhtä asiallista hintakeskustelua kuin konsolien omilla alueilla? ;D En mä osaa päätöntä keskustelua käydä edes täällä taistelutantereella...
Frankin sanoja lainaten: "Vanhukset ei vaan jaksa tapella"... Noh, kaipa tähän muutaman kiihkottoman mielipiteen saanee esille tuoda... Oho, väittää viestin olevan liian pitkä (täytynee pätkiä) ... doddih, jokohan nyt.Kuten kaikki tiedämme tehot tai silmiähivelevät grafiikat eivät loppujen lopuksi peleissä meinaa kovinkaan paljoa (vaikka toisille se tuntuu olevan ainoa kriteeri hyvälle pelille/konsolille/pc:lle).
Onhan se aina kiva, jos videotykillä voi ampua miltei fotorealistista kuvaa seinälle tai pyörittää peliä 100 framea sekunnissa 1600x1200 tarkkuudella, mutta ainakin minä arvostan huomattavasti enemmän myös muilla avuilla luotua tunnelmaa, joista grafiikka ja muu visuaalinen ulkoasu näyttelee vain pientä osaa. Pelielämys muodostuu myös tuntumasta (ohjattavuus ym.), haasteesta, tunnelmasta (juoni ja sen kerronta, toteutus, äänimaailma) ym. hyvin vähän koneen tehoista riippuviin arvoihin.
Siksi toiset jopa kyllästyvät nopeasti kauniilla ulkoasulla pröystäileviin uunituoreisiin peleihin ja siirtyvät mieluummin tappamaan aikaa jo joitakin vuosia vanhoilla, vaikkapa 90-luvun alkupuolelta löytyvillä aina yhtä addiktiivisillä peleillä. Vanhan konsolin kaivaminen kaapin pohjalta mukaan tähän sotaan voikin osoittautua edullisimmaksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi. Toiset tykkäävät tehdä saman emulaattoreilla. Uusi pc saattaa muuttua vaikka snes-emulaattoriksi, kun uuden hittipelin tunnelma ei ollutkaan sitä tasoa kuin kauniista demovideosta olisi voinut luulla.
Aina ei tarvitse kuitenkaan kaivaa vanhoja konsoleita kaapista pelatakseen legendaarisia pelejä. Sonyn veto sisällyttää PS ykkönen PS2:n sisälle oli loistava veto ja näin ollen ei tarvitse itkeä kuluneen, miltei hajonneen pleikkarinsa perään, kun samat pelit pyörivät tuoreammalla raudalla. PS2 on järkevä ostos jo miltei pelkästään PSOne peleille ja leffojen katseluun, mutta kun PS2 pelitkin jo kukoistavat ja suurimmat hitit saa pilkkahinnalla platinana, on yhtälö enemmän kuin herkullinen. Jos joku ei ole sattunut huomaamaan niin tässä piilee myös GameBoyden vuosikymmeniä kestänyt valta-asema, jota kukaan ei minkäänlaisella käsikonsolilla ole kykenyt horjuttamaan ja tuskin pystyy jatkossakaan.
Tuosta modattavuudesta sen verran, että se oli pitkälti juuri syy PSX:n menestykseen. Kukaan ei silti voi väittää, etteikö PSX olisi ollut menestys myös pelimyynnillisesti, vai voiko? Onneksi monella on edelleen se asenne, että hyvät pelit todella ostetaan. PS2:n pelinkehittelijöiden ei mielestäni valtavasta ongelmasta tarvitse kamppailla, kun pelejä ostetaan joka tapauksessa. Pistävät vaikka useamman DVD:n pakettiin ja laskevat hieman pelien hintaa niin jo katoaa tarve piraattien hankkimiselle. DVD:n kopioiminen ei ole kuitenkaan vielä muutamaan vuoteen yhtä arkista kuin cd-poltto nykyisin. Aihiot pysyvät vielä jonkun aikaa hintavina, laitteet suhteellisen kalliina ja lisäksi hitaina. Netistä nykyisilläkin laajakaistoilla parin dvd-levyn imuttaminen ei ole mikään helppo homma, vaikka D-C olisi rakkain imutteluohjelma. Konsolit on tehty helpoiksi ja pienemmällä vaivalla pääsee käymällä kaupassa. PC:n käyttäjät, kun muutenkin pitävät jatkuvasta säätämisestä, niin piraattisoftia toki mielellään kalliilla koneillaan pyörittävät - ajatellaan, että pelien ja ohjelmien hinta sisältyy rautapuolen hintaan. Ihmettelen miksi pc:lle kuitenkin pelitalot jaksavat yhä pelejä innokkaasti kehitellä --> syy on siinä, että vaikka piratismi kukoistaa niin silti suuret markkinat määräävät ja aina joku niitä pelejä suuresta massasta ostaa. Sama PS2:n kanssa. Oli piratismia tai ei niin mieluummin kehitetään pelejä todella suositulle konsolille jonkä käyttäjistä edes joka toinen ostaa pelinsä kiltisti kaupasta kuin huonosti myyvälle koneelle, jolle kaikki kyllä varmasti ostavat pelinsä. Sitä paitsi ei PS2 piratismi edes kovin voimakasti vielä ole. Enemmän näkisin modeista siis hyötyä: ei tarvitse olla aluekoodien vankina vaan niin pelit kuin leffatkin voi importata näppärästi ja täysin laillisesti. Xboxsinhan piti olla pelien suhteen aluekooditon, mutta ainakaan käytännössä ei näin ole kaiketi käynyt. Lisäksi tuskin Sony hirveästi nokkiinsa ottaa, jos joku PS2:lla pelaa myös vanhoja psx-pelikopioita (aika monilla sellaisiakin nurkissa varmasti lojuu), joita ei välttämättä esimerkiksi kaupasta edes saa. Mutta pirastimille silti suuri EI ja nämä jutut eivät todellakaan kata niitä idiootteja, jotka ostavat piraattinsa ja lahjoittavat siten rahaa suoraan mafian taskuun. Silti PS2 piratismin pahin sauma on luultavasti tällä hetkellä kopioita valmistavat tehtaat, joiden pommittaminen afganistanin tavoin ei luulisi olevan liian vaikeaa. No mutta jätetään tämä piratismi aihe nyt taka-alalle, kun se ei tähän keskusteluun edes kuulu. Luultavasti joku pc:n emolevyjä tunteva pian kolvaa vaikka minkälaista piiriä Xboxin emoon. GameCube on tällä saralla kaikkein vahvimmilla - esimerkillinen pelikonsoli kun on.
GameCube ja XBox painivat edelleen imago-ongelmissa, vaikka varmasti tarjoaisivat paremmat tehot ja mahdollisuudet mihin tahansa kuin PS2. En kuitenkaan usko, että kyse on näkyvyydestä ja mainostamisesta tai siis niiden puutteesta. Microsoftin rahallisesti mahtipontinen kampanja oli tökerö, mutta näkyvä ja Nintendon puolestaan mielestäni ihan onnistunut teemaltaan: "elämä on peliä". Sony onnistui silloin jokunen vuosi takomaan PS2 ja PlayStation sanat vihjaavan kuiskaavasti ihmisten tajuntaan mainoksilla, joissa ei juuri muuta edes todettu. Mutta mikä olikaan Microsoftin teema - ei oikein ole jäänyt mieleen, mutta olisiko jotakin: "hommaa vallankumouksellinen konsoli niin olet numero ykkönen!!1". Ei kovin sävähdyttävä... hyvästä kampanjasta huolimatta Cubea pidetään lapsille suunnattuna, vaikka markkinoille kuinka yritetään tuoda jopa k-18 tituleerattuja pelejä. Monia häiritsee myös, etteivät saa siitä "kuin" pelikonsolin, kun haluja sellaiseksi kodinviihdekeskusmonitoimikooneeksi olisi. (Eikös GC:stä ollut tulossa DVD-soittimen sisältävä versio?). Kieltämättä on näppärää, kun PS2 ja Xbox kelpaavat kyllä varmasti myös normaalikäyttäjien leffapyörittimeksi. Siksi Cube on oikeastaan tätä parivaljakkoa edullisempi.
Kaikki siis varmasti tietävät tämän kolmikon. Enää kysymys on siitä millä perusteella ostopäätös tehdään. Valistumaton kuluttaja tuijottaa pelkästään tehoja tai hintaa. Valistunut kuluttaja seuraa kaiken muun ohessa myös myyntilukuja. Moni tulee valitsemaan hintatietoisena GameCuben. Moni katsastaa myös, että Xbox tarjoaa isompia teholukuja ja kun laitteen hinta ei ole kilpailijoita merkittävästi korkeampi on se tällöin ostopäätöksenä. Pelien hinta ja vähyys saattaa tällöin tulla kuitenkin yllätyksenä. GameCuben ostaja ehkä jää harmittelemaan, että pitää ostaa myös DVD-soitin tai sitten on juuri tyytyväinen, ettei turhaan toista dvd:tä tarvinnut hommata, kun sellainen jo löytyy. Suurin osa siltikin kääntää päänsä varmasti myyntilukujen suuntaan, joita monet kaupat mm. seinillään pitävät ellei mahdollisuutta vaikkapa valistuneeseen nettisurffailuun ole. Tilastot puhuvat (ainakin toistaiseksi) karua kieltä XBoxia ja GCN:a vastaan. Vielä, kun monilla tutuilla jo tuollainen PS2:nen on ja ilouutisena vielä tulee, että vanhoja PS-pelejä ei tarvitsekaan työntää roskiin hajonneen pleikkarin perässä vaan ne toimivat myös tällä konsolilla. Valistunut kuluttaja katsastaa myös pelivalikoiman, huomaa huonojen pelien seasta itseään oikeasti kiinnostavat julkaisut, vertaa pelien hintoja ja lopulta tekee laskeskelmia mikä paketti tuottaa mahdollisesti suurimman elämyksen. Tulevaisuus on järkevä myös ottaa huomioon ja tuoreemmat konsolit ovat sillä rintamalla luonnollisesti vahvoilla. Valistunut kuluttaja kuitenkin päättelee, että kun näitä konsoleita saa jo nyt näin halvalla niin ehkä jätetätään nämä superuutuuskonsolit odottamaan sitä tulevaisuutta, josko niille jo silloin olisi paremmin rahoille vastinetta antavia nimikkeitä ja päätyy näin ollen turvallisen varmaan PS2-konsoliin, jonka ei tarvitse enää miettiä miten myynti tulee jatkussa menemään, jonka ei tarvitse pelätä, ettei hyviä pelejä olisi luvassa ja jonka ostajan ei tarvitse jäädä konsolin ostaneiden harvaan ja epävarmaan joukkoon, koska heitä on jo lukuisia. Xbox ja GameCuben voi ihan hyvin ostaa siinä vaiheessa, kun niille tulee tukku todella kiinnostavia pelejä ja laitteiden hintakin on siinä vaiheessa varmasti todella edullinen (jos niitä jo nyt edullisiksi sanotaan). PS2:n ostaja saa heti joukon edullisia ja upeita, vaikkei ehkä aivan niin näyttäviä, mutta tuntumaltaan loistavia pelejä. Lisäksi kaikki vanhat pelit toimivat ja joskus voisi herätä kiinnostus myös DVD-katseluun.
. Japsi RPG:itä ei ainakaan kauheesti ole mun tietääkseni boxille tulossa. Mikäs siinä sitten. Paljon muita hyviä pelejä. Ja ropettajille varsinkin jos Peter Molynöön puheet Fablesta on totta...
Vertaus oli siis lähinnä suunnattu hinta-laatusuhteen hahmottamiseen niin pitkällä kuin lyhyellä tähtäimellä. Onhan se kiva ostaa tyylikkään näköinen jenkkirauta, jossa on jo se ihan kaikki, jos sellaiseen vaan varaa löytyy. Mutta onko siitä pidemmän päälle sitten iloa, kun menovesi ei tunnu riittävän pitkille elämysmatkoille vaan kalliit käyttökustannukset antavat siltikin vain lyhyen nautinnon. Turha pröystäily on turhaa, varsinkin kun vanhempi tai halvempi auto tarjoaa kukkaron pienemmällä rasituksella pitemmät ajomatkat ja ihan riittävän leppoisaa menoa. Ei ainakaan moottori ole jatkuvasti turhia hurisemassa. Kyllähän minäkin liikkuisin taksilla ja pelaisin joka päivä eri konsolilla, jos siihen rahkeet vain riittäisivät, mutta kuluttajat kuin markkinat määräävät niin paljon painoarvoa annetaan myös pelien hinnalle. Totta on kyllä tuo seuraava aihe, että muiden konsolien sisältä ei niitä kaikkia Xbox kovalevy- ja verkkomahdollisuuksia löydy. Toinen asia on kaipaavatko konsolipelaajat todella niitä? Ennen pelattiin ilman muistikorttejakin - hyvällä tuurilla kasetissa oli sisäänrakennettu muisti...