Vastaus: Modern Warfare 2 [X360] - keskustelu pelistä
Mutta sisäinen väsymätön oikeudenpuolustaja herää silloin henkiin, kun juurikin nuo BioWaren mahtavat pelit joita voidaan jo taiteeksikin kutsua, saavat huonompia arvosteluja ja dramaattisesti huonompia myyntejä kun tällaiset räiminnät. Argh!
Pakko OT:n uhallakin tarttua tähän hiukan, mutta ei hätää Joohanh, tuo vaihe kyllä menee ohi. Kyllä sinä jossain kohtaa hoksaat, että kannattaa olla välittämättä siitä, mitä muut pelaavat, sillä...
Uskokaa tai älkää, kyllä minä nautin melko paljonkin Call Of Duty-sarjan pelien pelaamisesta. Ne ovat kieltämättä ihan mainiota viihdettä.
... tuossahan tuo taikasana juuri tulee.
Jos lähestytään asiaa siltä kantilta, että kumpaa olisit itse lähtökohtaisesti kiinnostuneempi katsomaan, uuden teatterinäytöksen vai 3D-leffan ensi-iltaa? Entäpä ystävistäsi, joista monet varmaankin sopisivat samanlaiseen demografiaan kuin sinä ja minä, jonkin verran päälle parikymppisiin (teen olettamuksia, en tiedä ikääsi) miehiin?
Tai jos teatteri tuntuu vielä liian helposti lähestyttävältä, valitsisitko kenties oopperan tai nykytanssin ensi-illan sen 3D-leffan sijasta?
Aika harvat tästä meidän demografiastamme, joka nyt on aika lähelle samanlainen kuin keskivertopelaajan, valitsisivat edes teatteria, saati sitä nykytanssia. Sama logiikka pätee myös pelivalinnoissa aika pitkälti. Siihen viihdevaihtoehtoon tarttuu huomattavan paljon useampi kuin siihen taidevaihtoehtoon.
Puhun tästä siksi, sillä olen itsekin aikoinani harmitellut, että miksi Grim Fandango, yksi kaikkien aikojen kolmesta suosikkipelistäni (muut ovat FF VII ja Mass Effect), myi niin olemattoman vähän. Siitäkin huolimatta, että minä ostin sen kolmasti. En toki sentään myyntilukuja parantaakseni...
Olen myös harmitellut, että miksi uskomattoman kiehtova, kaunis ja tärkeän viestin sisältävä Beyond Good & Evil myi niin vähän. Niinikään olen harmitellut, että miksi mahdottoman kiero ja hauska Psychonauts myi niin vähän.
Lähestyn tätä CoD-hysteriaa aika lailla täysin eri suunnasta kuin sinä, sillä en ollut itse pelannut niistä muistaakseni koskaan ainuttakaan, muuten kuin mahdollisesti ensimmäisen demoa. Ostin MW2:n aivan ummikkona, lähinnä mielenkiinnosta. Halusin tietää, että mitä pirua näin iso määrä pelaajia siinä pelissä näkee, ja toisaalta, kuinka hyvin tuollainen nopeatempoinen räiskintä moninpeliksi konsolilla vääntyy.
Molempiin epäilyksiini sain vastauksen aika nopeasti sen jälkeen kun moninpeliä aloin tahkota, sillä vastoin odotuksiani se on ollut aivan pirun hauskaa. Ja viihdyttävää, kuten itsekin edellisestä osasta toteat. En ole ehkä koukussa, mutta huomattavasti enemmän tuota on tullut väännettyä kuin oletin. Olen räiskintäpelien suhteen ollut enemmän Unreal Tournamentin kuin jonkun Rogue Spearin ystävä, ja vaikka tämä nyt ei toki ihan mitään sinkohippaa olekaan, niin ajoittaisen kyttäilyn seassa on tarpeeksi vauhtia ja äksöniä, että meikäläinenkin innostuu.
Siitäkin huolimatta, että minä valitsisin ennemmin sen teatterin kuin 3D-leffan. Nykytanssi taitaisi kyllä jäädä välistä.
