Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Musiikkisuositukset ja yleinen musiikkikeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aphex
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Iranilais syntyisen Steve Naghavin luotsaama And One on tarjoillut reipasta synapop/kevyt-ebm biittiä jo 80-90 lukujen vaihteesta saakka. Tässä vanhempaa tuotantoa edustava tanssilattia hitti. Eipä yhtye kyllä tänäkään päivänä ole energiaansa menettänyt. Suosittelen kaikille vähääkään aiheesta kiinnostuneita.

 
Itse aikoinaan tuohon synapop/EBM-touhuihin eksyin industrial-musiikin puolelta. Tarkemmin sanottuna Skinny Puppyn:



Tämän myötä tuli sitten törmättyä mm. tällaiseen synthpop/EBM-bändiin kuin Ravenous, joka on edelleen itselleni tuon genren suosikkeja:

 
Ravenous oli kyllä loistava. Tykkäsin enemmän kuin Gerrit Thomasin tunnetummasta projektista, Funker vogtista.
 
Heiteään nyt kansan iloksi vielä yksi tapa vetää rankempaa konemusiikkia. Meksikon lahja mailmalle, Amduscia. Livenä.

Tää muuten mun mielestä sopisi oikein hyvin soimaan Totentanzissa. Maelstromit vetämässä slam dancea...

 
Kain sanoi:
Olen löytänyt uuden suosikin. Devin Townsend Project. Aivan mielettömän upeita kappaleita varsinkin livevedot ja aivan mahtava artisti tai artistit. Ja Anneke on aina <3
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan nerokas ukko! Mieletön laulaja ja kitaristi, ihmekös tuo, kun Steve Vain opissa oli ysärin alkupuolella (laulaakin yhdellä Steven levyistä, 19 vuotiaana muistaakseni)

Kannattaa tsekata myös Strapping Young Lad, jos extremempi metalli maistuu.

Ja kyllähän mies koomikostakin menee, tämän voi todeta hänen youtube -kanavaltaan.

Tuli jokunen vuosi sitten käytyä myös Projectin keikalla Tampereen Pakkahuoneella, ehkäpä paras keikka mitä tullut todistettua.

Long live Ziltoid! (Omasta mielestä ehkäpä miehen paras levy, jonka teki kokonaan itse, rumpukone apunaan)
 
Omat lempilevyt alkavat olla kauttaaltaan melko miehekkäässä iässä. Kaikkien aikojen rakkain yhtyekin tulee allekirjoittaneen lisäksi tänä vuonna kunnioitettavaan 40 vuoden ikään.

Puhun siis Metallicasta. Ehkäpä bändin legendaarisin albumi Master of Puppets täytti tänään 35 vuotta(!). Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuunnella levy ties monettako kertaa läpi.

Aivan loistava lättyhän tämä on edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen. Löytyy rauhallisen eteerisiä hetkiä (nimikkobiisin väliosio ja tietenkin Orion). Myös rankempaa rytkettä on tarjolla esimerkiksi Batteryn muodossa. Täydellinen levy!
 
Jos joku käyttää Spotifya ja haluaa tutustua uusiin rock-musiikin julkaisuihin, niin aloin ylläpitämään tällaista uusien julkaisujen soittolistaa:


Lista päivittyy viikoittain, eli vähän sama periaate kuin Spotifyn omissa soittolistoissa. Mutta erona se että tälle listalle päätyy huomattavasti enemmän pienempiä ja vähän tuntemattomampia bändejä, joita Spotifyn listat eivät niin paljon huomioi.

Laita lista seurantaan jos vaikuttaa seuraamiskelpoiselta :)
 
Waltaria vuodelta 1997.
Tuohon aikaan tällainen konebiittiä ja metallia yhdistelevä musa oli varsin uutta ainakin minulle ja onhan siellä vielä viulukin mukana.
Tämä muuten kuulostaa nyt vielä paremmalta mitä tuolloin.



Toinen loistava biisi samalta levyltä.

 
Gojira julkaisee pian uuden albumin. Musavideoita on julkaistu jo kolme, ja tämä uusin taitaa olla biiseistä paras tähän mennessä. Ympäristön tila on teemana edelleen vahvasti mukana.

 
Aphex sanoi:
Gojira julkaisee pian uuden albumin. Musavideoita on julkaistu jo kolme, ja tämä uusin taitaa olla biiseistä paras tähän mennessä. Ympäristön tila on teemana edelleen vahvasti mukana.

Klikkaa laajentaaksesi...

Maistiaiset on kuulostanut parhaalta Gojiralta sitten From Mars to Siriuksen (joka on omassa top5:ssä metallilevyistä puhuttaessa), toivottavasti koko levy ei petä.
 
En tiedä miten on mennyt tämänmoinen helmi ohi viime vuoden lopulta. En tiedä genreä, en tunnista artistia entuudestaan, mutta on meinaan kova ralli.

 
Avril Lavignen best damn thing levy on yks omia suosikkeja hyllyssä.
Aikoinaan tuli nokian musa kaupasta ladattua kolme levyä ja tuo on ainoa joka on tullut ostettua ihan fyysisenä.
Tuo on sellainen energinen levy jota voi kuunnella kun kaikki muu tuntuu tavalla tai toisella liian raskaalta.
Tänään tuli kuunneltua melkein koko arch enemyn tuotanto läpi ja sen jälkeen kun laittoi tuon soittimeen niin heti piristyi.

Tämä biisi varsinkin tuo heti mieleen blink 182:n energisen tyylin. Sitä en tiedä onko se hyvä vai huono asia ja itse en ole tainnut koskaan edes yhtään blinkin albumia kuunnella kokonaan, mutta ne pari hitti biisiä soi aikoinaan ihan kaikkialla.

 
Ulukai sanoi:
En tiedä miten on mennyt tämänmoinen helmi ohi viime vuoden lopulta. En tiedä genreä, en tunnista artistia entuudestaan, mutta on meinaan kova ralli.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mukavan progressiivinen meno erikoisine tahtilajeineen, vaikka ei nyt ihan ominta tyyliä muuten olekaan.

Tästä sitten aasinsiltana (vai kamelin!?) tällainen synestesiasta "kärsivän" ranskalaismuusikon edellisen levyn ensi-single. Videosta tulee vahvat Mad Max -vibat:

 
Gojiran Fortitude on ollut ulkona vajaan viikon ja täällä kovassa kuuntelussa. Eihän tämä From Mars to Sirius tai The Way of All Flesh ole, mutta Magman aloittamaa tyylisuuntaa jatkaen erinomaista metallia jonkinasteisine postmetal-vaikutteineen ja vähemmällä progmetal- ja death-soundeilla vaikutteilla. Helposti kuunneltavaa mutta silti toiston kestävää. Levyn parasta antia ovat keskellä olevat biisit Hold On ja New Found sekä loppupuolen Into the Storm ja The Trails. Sanomaakin ilmaston ja ympäristön tilasta ja maailmamme tulevaisuudesta on levyn täydeltä.

 
Ensi kuun 25. päivä julkaistaan tämän unkarilaisen lahjan maailmalle kymmenes albumi, tässä maistiainen:
 
40 vuotta pojat hengailleet suosion huipulla, yksi 4 suuresta jotka toivat trash metallin massojen tietoisuuteen. Oma taival taisi alkaa joskus vuonna 96 kun kuulin Load albumia, en vielä silloin tiennyt että se oli bändin heikointa aikaa ja vanhempien levyjen kuuntelu mullisti elämäni. Edelleen potkivat perseitä 40 vuotta myöhemmin ja pari edellistä julkaisua on olleet todella kovia.

Ei sovi myöskään unohtaa Legendaa Cliff Burtonia, jolla oli iso vaikutus siihen miltä bändi ja trash metalli alkuaikoinaan kuulosti.

gowfhuzu5ly61.jpg
 
Viime kuussa ilmestyi yllätyksekseni toistaiseksi vuoden kovin metallipläjäys. Negura Bunget -yhtyeestä vuonna 2009 eronnut parivaljakko perusti samana vuonna Dordeduh -nimisen yhtyeen, joka on nyt siis julkaissut toisen albuminsa nimeltä Har. Saakeli että potkii.

 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom