Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Musiikkisuositukset ja yleinen musiikkikeskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aphex
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Levyhyllyn putsausta (sitä pölyn määrää...) tuli tämäkin yhdenmiehen projekti taasen mieleen. Tummasävyistä synapoppia (vaiko future sellaista?) Ameriikasta. Eityisesti tykkään hienoista alakuloisista melodioista sekä huomattavan henkilökohtaisista sanoituksista. Kuten lapsuudenystävän huumeitten tuhoamasta elämästä kertova "Fallen Down"



Taikka isänsä itsemurhaa käsittelevä katkerahko "Disappoint.

 
Leevi and the Leavingista on ilmestynyt Yle Areenaan uusi dokumentti, Unelmia ja bändihommia Se sisältää runsaasti ennenjulkaisematonta materiaalia: haastatteluja, valokuvia - ja live-esiintymisen vuodelta 1978. Bändihän esiintyi vanhan tiedon mukaan julkisesti vain kerran (Euroviisukarsinnassa 1981).

Suosittelen ihan kaikille!
 
Leevi and the Leavingista on ilmestynyt Yle Areenaan uusi dokumentti, Unelmia ja bändihommia Se sisältää runsaasti ennenjulkaisematonta materiaalia: haastatteluja, valokuvia - ja live-esiintymisen vuodelta 1978. Bändihän esiintyi vanhan tiedon mukaan julkisesti vain kerran (Euroviisukarsinnassa 1981).

Suosittelen ihan kaikille!
Leevi.. Jestas sentäs, tämä ei jää unholaan, toivottavasti ainakaan
 
Tämä tuore kuolinuutinen vetää kyllä hiljaiseksi. Suuri viihdemies on poissa. Onneksi musiikki ja muu tuottamansa viihde elävät ikuisesti.
Joo mä olen melko järkyttynyt myös. Kuitenkin kasvanut melkein koko elämäni seuratessa hänen tuotantoja.
Laitetaans miehen muistolle, nyt kun on kerran omalla taikamattomatkallaan...
 
Pari koottivetoa jos jollekulle vaikka maistuisi.

Goottipunkkia Ranskasta.



Ja sitäihtiään eli aika perinteistä gogoottia.




Ihquja nämä vanhat kuvat sieltä vuosien takaa. Tulee oma nuoruus mieleen kun sitä rähjäsi ympäriinsä talvella pörrö huurteessa nahkarotsissa ja varpaat solmussa getta gripeissä ja kesällä possumaisesti hikoillen koska paha aurinko-hyi ( ja kaikki vaatekappaleet mustaa tietty)

Onhan nämä vähän naiveja nämä "i like the night (and night likes me) julistukset. Mutta jestas että ne olivat oma elämä silloin joskus.
 
Tulipa törmättyä tällaseen bändiin joka koostuu vain naisista ja on virkistävää nähdä näin paljon talenttia porukalta.





 
Viimeksi muokattu:
Pari koottivetoa jos jollekulle vaikka maistuisi.

Goottipunkkia Ranskasta.



Ja sitäihtiään eli aika perinteistä gogoottia.




Ihquja nämä vanhat kuvat sieltä vuosien takaa. Tulee oma nuoruus mieleen kun sitä rähjäsi ympäriinsä talvella pörrö huurteessa nahkarotsissa ja varpaat solmussa getta gripeissä ja kesällä possumaisesti hikoillen koska paha aurinko-hyi ( ja kaikki vaatekappaleet mustaa tietty)

Onhan nämä vähän naiveja nämä "i like the night (and night likes me) julistukset. Mutta jestas että ne olivat oma elämä silloin joskus.

Nyt on kovaa kamaa! Mullakin oli 90-luvun alussa jonkinlainen goottikausi. Noloa meininkiähän se oli mutta mukava muistella näin vanhana. :)
Masentuneelle ja ahdistuneelle nuorelle tuollainen kuolemaromantiikka oli kova juttu. Se tuntui myös mukavan vaaralliselta,kun ujona 18v poikana eksyi johonkin underground bileisiin ja näki niitä kunnon scene-tyyppejä bondage-asuissaan yms.:D
 
Leevi and the Leavingista on ilmestynyt Yle Areenaan uusi dokumentti, Unelmia ja bändihommia Se sisältää runsaasti ennenjulkaisematonta materiaalia: haastatteluja, valokuvia - ja live-esiintymisen vuodelta 1978. Bändihän esiintyi vanhan tiedon mukaan julkisesti vain kerran (Euroviisukarsinnassa 1981).

Oi oi! Leevi and the Leavings on itselleni se yksi rakkaimmista, ellei jopa rakkain kotimainen bändi. Yksi keräilytavoitteeni onkin saada kaikki Leevien studioalbumit vinyylinä. Muutama vielä puuttuu, mutta onneksi ne parhaimmat löytyy jo. Voiskin laittaa Varastelevan joulupukin soimaan näin joulunpyhien kunniaksi.

leevi.jpg
 
Tässä mietiskellyt kaikkea kaikesta, nykymaailman menosta ja mitä itse nuorena koennut ja minkälaisessa ympäristössä kasvanut niin en voi kyllä muuta sanoa kun että on tämä aika kukkahattutäteilyä verrattuna siihen mitä mun nuoruudessa oli. Siksi ehkä olenkin aika kärkäs kommentoimaan tuonne woke hommiin jne. Vanha patu ja vanhat asenteet. Onko nyt paremmin? No on! Kyllä mä todellakin annan kaikille kaiken jos antavat saman minulle :)

Mutta, tosiaan,, tollasta shittiä ei näe enää missään



Näen bannit jo horisontissa :D
Yritän vaan sanoa kuinka pitkä matka me ollaan kuljettu noista ajoista tähän missä olemme nyt (vaikkei ole mennyt kun muutama vuosikymmen) :) Ja että noi wokesysteemit on aika peanutseja verrattuna tuohon aiempaan. Wokettelut on vaan pientä hienosäätöä isoaa kuvassa
Oi oi! Leevi and the Leavings on itselleni se yksi rakkaimmista, ellei jopa rakkain kotimainen bändi. Yksi keräilytavoitteeni onkin saada kaikki Leevien studioalbumit vinyylinä. Muutama vielä puuttuu, mutta onneksi ne parhaimmat löytyy jo. Voiskin laittaa Varastelevan joulupukin soimaan näin joulunpyhien kunniaksi.

Näytä liitetiedosto 18323
Leevi <3
Allekirjoitan tuon että yksi parhaista, jos ei jopa parhain omastakin mielestä :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vaan mieleen, että se on jännä miten tuo kukkahattu-termi on muuttunut siitä mitä sillä alunperin tarkoitettiin. Kukkahattu-termihän tulee tuolta Reaganin ajoilta ja se oli haukkumasana kristillis-konservatiivisille täti-ihmisille. Jenkeissä niitä oli paljon. Niillä oli niitä kaikenmaailman yhdistyksiä jotka vastustivat rock-musiikkia, ja kaikkea mikä nyt sattui heidän mielestään turmelemaan nuorisoa. Niillä oli usein sellainen fedoran näköinen lierihattu päässä jossa oli sivulla kukkakoriste(sen ajan täti-muotia). Siksi niitä sanottiin kukkahatuiksi.
Jos tämän päivä Suomesta pitäisi etsiä kukkahattua niin joku Päivi Räsänen on aika "true kukkahattu".
 
Ihme juttu ettei kukaan ole Opethia maininnut, kun siltä tuli uutta lättyä loppuvuonna. Kuunnelkaa vaikka tätä, ihan timanttia:
 
Ylös Bottom