Omassa mielipiteessäni tää peliformaatti on se paras edelleen NHL:ssä.
HUT on ihan kuraa, koska kaikki näyttää suosivan vain sellaista joukkuetta joka osaa luistella... ja lujaa.
Kuitenkin ontopicciin vain.
Sparreissa löytyy kyl usein niitä aivottomia pelaajia jotka tahallaan tekee kaikkensa, jotta oma joukkue ei menestyis. Tuntuu myös siltä, ettei siellä oteta lainkaan kanssapelaajia huomioon. Sooloilua näkee turhankin usein, ja jos ei itse tietty kyseinen pelaaja saa kuljettaa kiekkoa "upeilla" harhautuksillaan siniviivan yli niin hän luistelee paitsioon. Sitten tietenkin nämä maalivahdit.. joskus löytyy niitä jotka sen paikan hallitsee, mutta suurin osa ei taida tietää miten se homma siellä maalissa kuuluisi hoitaa.
Mitäs nyt.. Tähän asti olen jaksanut pelata 46 peliä hyökkääjänä tehoin 63+126 ja maalivahtina joku 75 peliä torjunta% yleensä siinä 90 luokassa, mutta sittenkun tulee se peli vastaan, jossa molemmat omat puolustajat pelaavat sitä korkeinta paikkaa niin on tullut antauduttua 2v0 ja 3v0 tilanteisiin monta kertaa.
Kuitenkin yleensä itse olen huomannut, että nopealla maalilla tai maaliin johtaneella sytöllä saat sinetöityä itsellesi luottamusta, mutta jos kusee paikan niin voi olla varma, että peli muuttuu samantien yksinyrittämiseksi.
Joukkuepeleissä taas homma on ihan erinlaista..
Useimmat jengit turvautuvat Rouhijan pelaajatyyppeihin ja kruisaavat pakkien ohi ilman mitään erityistä työskentelyä ja pistävät sillä normaalilla tyylillä sisään.. elikkäs keskelle ja sitten 0 kulmasta limppu varmasti pömpeliin. En kyllä tiedä miksei tähän tehdä minkäänlaista muutosta? Pakit pysyy jaloillaan kun tulee sieltä kovaa eikä tunnu tekevän minkäänlaista elettä kun pelaaja pyrkii ohi. Monta kertaa saa katsella kun pakki seisoo vierellä vaikka kiekon voisi huitaista pois taikka taklata pelaaja sinne laitaan ja muistuttaa kuka kentällä määrää. Turhauttavin homma ikinä.. Myös noi sivulta keskelle ja etupörsään vetoa tuntuu uppoavan edelleenkin liian helposti tuolla EASHL:n peleissä. Sitten vielä löytyy niitä veivaajia jotka veivaa kiekon kello 7 kulmaan ja pitää sitä siinä.. Pelaajaa ei pysty taklaamaan millään eikä pokekaan tunnu tepsivän siihen kaveriin.
Itse suosin niitä pelejä joissa molemmat jengit pelaavat sitä peliä niinkuin kuuluu. Kiekko kiertämään ja hieno viimeistely. Silloinkaan se tappio ei tunnu niin pahalta jos saa sellaisen vastustajan joka oikeasti pelaa sitä hienoa peliä ja laittaa limpun taidolla maaliin. Useimmat hyvät pelit on niitä joissa molemmilla jengeillä on monta taklausta, hyök.alue aikaa tasapuolisesti ja laukauksia sinne 6-13 pintaan. Sellaisissa peleissä usein on hurmiossa kun oikeasti tehdään sen maalin eteen jotain työtä.. Eikä sitä normaalia soopaa jossa pelaaja norkoaa punaviivan yli hakaten R2 ja siitä kruisaillen ohi bottien ja laittaen sen limpun bugilla sisään