Vastaus: NHL 14 EASHL-keskustelu
Kirjoitanpa pitkästä aikaa tänne. Asiaa on pitkän viestin verran, mutta kirjoitan sen padilla (gasp!) tietokoneen hajottua lopullisesti.
Ylläolevaan keskusteluun on mielestäni yksi tärkeä syy, jonka takia 6vs6-skenessä on niin vähän joukkueita ja se on pelaajien taso. Tekstini saattaa olla - ja onkin tarkoituksellisesti hieman provosoiva, jos sen niin haluaa ymmärtää, mutta yritän silti kirjoittaa sen mahdollisimman neutraalisti.
Asiaan, eli allaoleva lista kattanee lähes kaikki NHL14:ää pelaavat.
1. Super-masokistit. Yleensä ne parhaat, jotka pelaavat ainoastaan lätkää ja hakevat "täysiä" pelejä. 1000 pelattua ottelua per julkaistu NHL on kevyttä kauraa. Muut pelit pölyttyvät hyllyssä ja nimimerkkejä on taatusti enemmän kuin yksi. Pelituntuma tapissa asti. Virheitä ei tule kuin harvoin, pelin ollessa todella kontrolloitua ja useimmiten pelkällä mailalla tökkimistä. Moniko tähän ryhmään kuuluva hyökkääjä tunnustaa olevansa fyysinen roikale, jolla on pisteitä kuin vaikkapa Eric Lindroosilla huippuvuosinaan? Huipulla on yksinäistä, joten en yhtään ihmettele, jos kovat pelaajat luovat joskus uuden joukkueen - "alakerrassa" kun on varmasti pelaajia, jotka eivät tunne heidän kakkos- tai kolmosaccojaan.
2. Hyvät "addiktit". Osaavat pelata, NHL on usein se mieluisin vaihtoehto, vaikka tarvittaessa voi harkita muutakin, kunnes lätkäporukkaa on tarpeeksi. Vähintäänkin roikutaan chatissa ja huudellaan peliseuraa esim. oman joukkueen nettiyhteisössä. Hyvänä päivänä voivat pärjätä ykkösryhmälle, mutta saattavat joskus jopa skipata heidät, vaikka ykkösryhmän mielestä se olisi hyvää harjoitusta ottaa turpaan. Kakkoset lähtevät aina voittamaan, vaikka olisikin kova porukka vastassa. Ainakin 99% peleistä pelataan loppuun. Taso saattaa joskus vaihdella paljonkin. Maalivahtipelit todella yleisiä, mutta tavallisesti odotetaan ainakin 5vs5-matseja. Iso ryhmä verrattuna ykköseen.
3. Keskivertolaiset. Joukkueiden koko vaihtelee paljon, vaihtuvuutta on arviolta silloin tällöin, kun yleensä parempaa hamuavat tai liian kehnot pelaajat lähtevät/potkitaan pois tai ääritapauksessa joukkue hajoaa. NHL on heille ennemminkin peli muiden joukossa, vaihtoehtoja on muitakin. Joukkueet pysyvät pitkäänkin kasassa, jos porukka on yhtä aktiivista ja löytää omantasoistaan seuraa. Kolmoset saattavat joskus lähteä kakkosia vastaan, mutta 1-ryhmän kohdalla se on harvinaista. Kolmosissa saattaa olla joukossa myös lahjakkuuksia, jotka viihtyvät omien tiimiensä tähtinä ja johtajina, vaikka eivät pelaa niin paljoa.
4. Vain huvin vuoksi. Näitä tiimejä en tunne montaakaan, mutta siihen voitaneen laskea kaikki pienillä pelaajamäärillä pelaavat joukkueet. Tiimeissä on monenlaista viheltäjää, kuten känniapinoita, riehujia, joka tilanteessa taklaavia, kivitalon kokoisia pelaavia ja jokaiseen tappeluhaasteeseen vastaavia sekä turhia jäähyjä ottavia pelaajia, muutamia luetellakseni. Voittaminen on usein se ja sama, kunhan "yleisöllä on jotakin nähtävää". Tässä ryhmässä voi pitää hauskaa monella tavalla. Ihmismaalivahteja näkee tällä tasolla vain harvoin. Peleissä tulee virheitä paljon ja se pitää joukkueet koko ajan varpaillaan. Rentoa pelaamista ja mölinää piisaa. Sekin lasketaan voitoksi jos onnistuu vi**uilemaan vastustajoukkueen hiljaiseksi pelin löytyessä tai kertomaan vastapuolen pelaajista/joukkueen nimestä mehevän vitsin. Voitettu tappelu lasketaan henkiseksi maaliksi ja tappeluhaasteesta kieltäytyvä on automaattisesti neitipelaaja, mikäli peli on selvä.
5 (ja siitä alaspäin). Amatöörit satunnaispelaajat. Lätkä on helvetin hieno laji, mutta ei se kaikkien juttu ole. Motoriikkaa voi kehittää, mutta ehkä pelisilmä ei ole riittävä. Halu pelata kuitenkin löytyy ja se on tärkeintä. Jokainen onnistuminen on mukavaa, tuloksella väliä lähinnä korttien avaamisen kanssa.
Tämä siis vain oma näkemykseni ja nimenomaan EASHL-skenen parista. Sen verran lisään vielä, että voittamisen vuoksi tykkään olla 2-tasolla (pakkina), mutta hyökkääjänä olen korkeintaan 3-4 -tasolla (samantasoisia vastaan). Kaikkein kivointa se on silti 4-tasolla, kun matseja löytyy helposti ja lähes joka kerta eri vastustaja. Tappioita tulee tietysti enemmän, vaan se ei haittaa - aina viihtyy niin monen muun asian ansiosta.