Alkuvuosi on kulunut kiekkokiertolaisena EASHL:ssä. Hommat meni vähän ristiin pitkäaikaisessa joukkueessa ja sen jälkeen olenkin kierrellyt enemmän ja vähemmän kutos ja ykkösdivarin väliä.
Joukkueita on tullut nähtyä varmaan joku kymmenisen kappaletta. Tulee ihan perseraiskattu olo, tämä kun ei ole mun tyylistä yhtään juosta joukkueesta toiseen.
Onko mun peli ollut sitten vaan niin umpisurkeaa, että esim. kutosessa majaileva
HC Palosaari katsoi asiakseen ulkoistaa mut? Ei se viimeinen peli multa mitään ykköslaatua ollut, mutta ilmeisesti jäähypenkin kuluttaminen yli 15min matsissa riitti. Tehopisteitä kuitenkin kertyi ihan hyvin ja tehotilastokin taisi jäädä plussalle.
Sen ymmärrän hyvin, kun kävin TOP50 -porukassa (Old Bones?) ottamassa kahden ottelun tuntuman ja olin aivan jaloissa, ettei mua sinne haluta. Siinä ei jäänyt jossittelulle sijaa. Musta mentiin ohi oikeelta ja vasemmalta. Olin kuin treenikeila unohtuneena kaukaloon. Yhtä orpo.
Mutta on se paljon joukkueestakin kiinni. Ja pelitavasta.
Seuraava tiimi oli Savages.
Savagessa sain viihtyä jo sentään ihan järkevän try-out ajan eli 12 matsia. Maaliakaan en saanut, muutama syöttöpiste kertyi ja kiertolaiselämä kutsui jälleen.
Savages pelaa hyvää kiekkoa, eikä mulla jäänyt pahaa sanaa. Ilmeisesti ne haki vähän "varmempaa" kiekollista pakkia... Niinhän ne kaikki
Oon kuullut sen jo monta kertaa. Se on ihan sama missä mä meen, se on aina 0+0.
Ei mulla kuitenkaan ihan niin huonosti mene, kuin muutamilla nuoremmilla kun täälläkin kirjoittelee. Yksi tuli yhteen tiimiin maalivahdiksi, eikä ekassa matsissa mennyt selän taakse kun 12 kassia. Se raukka oli niin pihalla siellä maalissa, että edes omia silmiä ei saanut pleikan edessä kiinni.
Jokaista maalia se kyllä ehti ihmettelemään että mistä ne sisälle menee. Ja tietysti nauramaan päälle?
Seuraavassa matsissa se oli hyökkinä ja hakkas mailan lapaa jäähän ja seiso maalin kulmalla. Mikkiin se muisti huutaa et syöttäkää mullekin välillä...
Hieman hymyilytti.
Onkohan mun hakemukset olleet jotenkin harhaanjohtavia? Jotenkin tuntuu, että hakemukseen vastaa lähes poikkeuksetta top100 -kerhot, joihin mun rahkeet riittää ehkä 1/10 joukkueista. Yhdestä tarjouksesta kieltäydyin suoraan. Joukkue oli sillon Eurolohkon vitonen, enkä viitsinyt sinne lähtee jaloissa pyörimään.
Mutta, kiekkokiertolaisen elämä jatkuu. Try-out on päällä ja katsotaan kuinka kauan tämä pesti jatkuu. Alla on nyt joku seitsemän peliä ja tehotilasto näyttää 0+2 ja plus miinus pakkasella enää oisko kymmenen...
Kakkosaccolla hakkaan kanssapelaajia Sikaklubissa ja nyt hiljaisina hetkinä olen aloittanut maalivahdin treenaamisen molemmilla accoilla. Kyllä tää tästä taas lähtee kun kevättä kohti mennään.
Pitäkää pää pystyssä! ��