Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

NHL-jääkiekko

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hinin
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vancouver Canucksin Quinn Hughes teki uskomattoman suorituksen. Hän saavutti 200 syöttöpistettä nopeammin kuin kukaan puolustaja ennen häntä. Siis katsokaa noita nimiä, jotka hän jätti taakseen!
Mieletön suoritus. Omalla kohdalla ensireaktio aina kun Quinn Hughes tekee jotain on tarkastaa miltä Makarin tilastot näyttävät. Makarilla tällä hetkellä 228 peliä ja 169 syöttöä. Kovaan sijoitukseen tässä tilastossa on tämäkin nuori mies matkalla.
 
Mieletön suoritus. Omalla kohdalla ensireaktio aina kun Quinn Hughes tekee jotain on tarkastaa miltä Makarin tilastot näyttävät. Makarilla tällä hetkellä 228 peliä ja 169 syöttöä. Kovaan sijoitukseen tässä tilastossa on tämäkin nuori mies matkalla.
Kovaa jälkeä tekee myös Makar. Hän on uran tähän astisella tahdilla mitattuna matkalla merkkipaaluun 270:ssa ottelussa. Menisi siis kolmanneksi listalla, Bian Leetchin taakse ja Bobby Orrin eteen. Aikamoista!
 
Connor McDavid on tehnyt tällä kaudella 129 pistettä (56+73). Kuulostaa jo itsessään melko kovalta määrältä nyky-NHL:ssä. Mutta miltä seuraava kuulostaa: pistemäärä on jo nyt suurin sitten kauden 1995-96. Tuolloin Mario Lemieux (161 p.) ja Jaromir Jagr (149 p.) saivat aikaiseksi suuremman pistemäärän. Nikita Kucherovin 2000-luvun kovin noteeraus (128 p.) ohitettiin jo hyvissä ajoin ennen runkosarjan päättymistä.

McDavidilla on jäljellä vielä 14 peliä, joten tuollainen 150+ pisteen kausi on odotettavissa. Jopa suurin pistemäärä pelaajalta, jonka nimi ei ole Gretzky tai Lemieux, on täysin mahdollinen! Steve Yzerman on tällä hetkellä kyseisen listan kärjessä (65+90=155, 1988-89).

Myös maalien muodossa ollaan aikamoisen kauden äärellä. McDavidin tahti on n. 67 maalin luokkaa. Jopa kovin maalimäärä sitten kauden 1995-96 (Lemieux: 69) on täsin mahdollinen. 2000-luvulla 60+ maaliin on ylletty kolmesti (Ovechkin: 65, Stamkos ja Matthews: 60).

Pistepörssin kakkospaikalla majaileva Leon Draisaitl sai rikki sata pistettä peräti neljättä kertaa urallaan. Pistepörssin ykkösen ja kakkosen välinen erokin venynee siis aikamoiseksi. 30+ pisteen ero on viimeksi nähty kaudella 1988-89 (1. Lemieux: 199 p. ja 2. Gretzky: 168 p.).
 
Vilkaistaanpa välillä suomalaisten otteita taalaliigassa. Ykkösmiehestä ei kenelläkään liene epäselvyyttä. Mikko Rantanen on jälleen hirvittävässä tahdissa. Suomalaisittain jopa niin hirvittävässä, että yhtä kovaa suoritusta saa hakea viime vuosituhannen puolelta!
Koodi:
Suomalaisten pistepörssi (koko kauden odote)
1. Mikko Rantanen (COL) | 68. 46+37=83 (55+45=100)
2. Roope Hintz    (DAL) | 62. 32+33=65  (38+39=77)
3. Sasha Barkov   (FLA) | 55. 18+42=60  (22+52=74)
4. Miro Heiskanen (DAL) | 67. 10+49=59  (12+57=69)
5. Sebastian Aho  (CAR) | 61. 30+28=58  (36+34=70)
Mikko Rantanen on maagisten 50 maalin ja sadan pisteen tahdissa. Näiden osuminen samalle kaudelle suomalaisten toimesta on todella harvinaista. Jari Kurri onnistui tässä neljästi ja Teemu Selänne kahdesti. Selänne onnistui tässä viimeksi kaudella 1996-97. Hieman on aikaa vierähtänyt!

50+ maalin kausia nähtiin Kurrilta neljä kertaa ja Selänteeltä kolmesti. Selänteen edellinen rajan saavutus on kaudelta 1997-98.

100+ pisteen kausia Kurri sai kasaan kuusi ja Selänne neljä. Selänteen edellinen suoritus on kaudelta 1998-99.

Puolustaja Miro Heiskasen otteet Dallas Starsin riveissä ovat ottaneet jälleen aimo harppauksen eteenpäin. Myös pisteiden muodossa. Hän on matkalla jopa 70+ pisteen kauteen. Tämä on todella harvinaista herkkua suomalaisilta puolustajilta. Vain Reijo Ruotsalainen on puhkaissut kyseisen rajan (1984-85: 73 p.).

Heiskanen on jo tässä vaiheessa kautta suomalaisten kaikkien aikojen kausitilastossa jaetulla sijalla viisi. Suomalaisilta ei olla nähty tällaisia kausia sitten 1980-luvun. Kimmo Timonen puhkaisi viimeisimpänä 50 pisteen rajan kaudella 2006-07.
Koodi:
Suomalaisten puolustajien parhaat kaudet
1. Reijo Ruotsalainen (NYR) | 80. 28+45=73 (1984-85)
2. Reijo Ruotsalainen (NYR) | 77. 16+53=69 (1982-83)
3. Pekka Rautakallio  (CGY) | 80. 17+51=68 (1981-82)
4. Risto Siltanen     (EDM) | 63. 15+48=63 (1981-82)
5. Miro Heiskanen     (DAL) | 67. 10+49=59 (2022-23)
5. Reijo Ruotsalainen (NYR) | 74. 20+39=59 (1983-84)
5. Reijo Ruotsalainen (NYR) | 80. 17+42=59 (1985-86)
Listasta voidaan todeta että Reijo Ruotsalainen oli suomalaisittain ensimmäinen oikea puolustajatähti NHL:ssä. Todella tasaista suorittamista pisteiden suhteen kaudesta toiseen. Ja pian Miro Heiskasesta voidaan alkaa puhua samassa lauseessa. Aikamoista!
 
Erik Karlsson teki viime yönä kaksi maalia ja kauden maalisaldo näyttää nyt siis lukua 22, joka on miehen yhden kauden ennätys. Vielä on 11 ottelua aikaa komistella lukuja. Lisäksi on syntynyt 65 syöttöä, eli komeassa 87 pisteessä ollaan jo, joka sekin on luonnollisesti hänen henkilökohtainen ennätyksensä. Vielä pitäisi siis ehtiä 13 pistettä tekemään jäljellä olevissa 11 ottelussa, jotta se maaginen 100 pisteen raja ylittyisi. Vähän taitaa tulla kiire, mutta eihän sitä tiedä. Toivon olevani väärässä, mutta veikkaan, että sinne 96-98 pisteen kohdille 'jäädään'.
 
Mikko Rantanen rikkoi 50 maalin rajan ensimmäisenä suomalaisena 25 vuoteen. Teemu Selänne oli viimeisin tässä onnistunut (52, 1997-98). Rantanen on enää kahden pisteen päässä maagisesta sadan pisteen rajasta. Sen rajan Selänne rikkoi viimeisen kerran kaudella 1998-99. Ollaan siis nähty tämän vuosituhannen kovinta kotimaista kiekkoa rapakon takana!


Miro Heiskanen on puolestaan jo nyt toiseksi kovin suomalainen puolustaja yhden kauden pisteissä mitattuna. Tällä kaudella nyt kasassa pisteet 11+58=69. Hänen edellään on enää Reijo Ruotsalainen (73 p. 1983-84).

Erik Karlsson on tällä hetkellä 98 pisteessä tällä kaudella. Maaginen sadan pisteen raja on siis enää kahden pisteen päässä. Viimeksi näin kovaa pistetahtia puolustajan tontilta ollaan nähty kaudella 1991-92 (Brian Leetch, 102 pistettä). Siis vaikka Karlsson ei tekisi tällä kaudella enää pistettäkään.

Connor McDavid on puolestaan kahden pisteen päässä täysin käsittämättömästä 150 pisteen rajasta. Mario Lemieux on viimeisin kyseisen rajan puhkaissut pelaaja (161 p., 1995-96).

Tämä kausi on ollut useilla mittareilla aivan käsittämätöntä tykitystä. Juuri tällaista tämän pitäisi aina ollakin!

Maalejakin tällä kaudella ollaan nähty eniten sitten kauden 1993-94. Nyt ottelukohtainen lukema on 6,36. Kaudella 1993-94 se oli 6,48.


E
Kirjoitusvirhe korjattu.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä ollaan pisteissä kaukana niistä kultaisita hyvistä ajoista kun selänne aloitti ja alettiin oikeasti suomessakin nähdä NHL liigaa.
 
Vielä ollaan pisteissä kaukana niistä kultaisita hyvistä ajoista kun selänne aloitti ja alettiin oikeasti suomessakin nähdä NHL liigaa.
Viittaatko nyt suomalaisiin vai ylipäätään NHL-pelaajiin?

Maalimäärissä ollaan tosiaan esimerkiksi kautta 1992-93 jäljessä (7,26 vs. 6,36).

Sadan pisteen miehiä ollaan kuitenkin kokonaisuudessaan saamassa yli kymmenen, eniten 27 vuoteen (1995-96: 12 kpl).

50 maalin miehiä tulossa 5 kpl. Tämä on eniten sitten kauden 2005-06 (tuolloin 5 kpl).

Suunta siis hyvä! Niin kokonaisuudessaan kuin suomalaispanoksenkin osalta.
 
Nyt nähtiin NHL-kierrokselle sellaista historian siipien havinaa, että oksat pois.

Ensin Sidney Crosby sai urallaan kasaan jo (550+950=) 1500 pistettä runkosarjassa. Hän teki tempun kuudenneksi nopeimmin NHL:n historiassa! Hän on 15. saavutukseen yltänyt. Tälläkin kaudella on jo 90 pisteen raja rikkoutunut.


Hetki sitten Connor McDavid teki tämän kauden 150. tehopisteen. Hän on historian kuudes kyseisen rajan rikkonut pelaaja! Viimeisin rajan ylittäjä oli Mario Lemieux (161 p. kaudella 1995-95). Viimeisimmät rajaan yltäneet pelaajat, joiden nimi ei ole Wayne Gretzky tai Mario Lemieux, olivat Steve Yzerman (155 p.) ja Bernie Nicholls (150 p.) kaudella 1988-89.

McDavidilla on vielä kaksi erää Sharks-ottelua ja kaksi muuta ottelua jäljellä runkosarjassa. Hän voi siis vaikkapa ylittää Yzermanin lukemat kauden päätteeksi!
 
Mikko Rantanen teki sen! Hän sai täyteen 100 pistettä tällä kaudella (54+48=102). Hän on kolmas suomalainen rajan ylittäjä. Viimeksi tässä onnistui suomalaisista Teemu Selänne kaudella 1998-99 (47+60=107).

Teemu Selänne teki viimeksi kombon 50+ maalia ja sata+ pistettä kaudella 1996-97 (51+58=109). Aika historiallista tehoilua Ranelta!

Kaiken lisäksi Rantanen on maaleissa tasoissa Avalanche-seuraennätyksen kanssa. Joe Sakic teki 54 maalia kaudella 2000-01. Jos ulotetaan vertailu Quebec Nordiquesiin, maaliennätys on Michel Gouletin hallussa (57 maalia, 1982-83). Lisäksi Goulet teki 56 maalia kaudella 1983-84 sekä 55 maalia 1984-85. Goulet teki Nordiquesin paidassa upeasti 50+ maalia neljä kautta putkeen (edellisten lisäksi 53 maalia 1985-86).

Rantasella vielä kolme peliä jäljellä, joten ainakin Avalanche-aikakauden maaliennätys voidaan saada suomalaisomistukseen. Kolmeen edelliseen otteluun Rantanen on nakutellut peräti viisi maalia (5+3=8 p.), joten uhattuna on myös Gouletin päänahka.

Tarkastellaan seuraavaksi kaikkien aikojen suomalaiskausia NHL:ssä. Eri aikakausien välisten vertailujen helpottamiseksi on olemassa kätevä työkalu: Hockey-Referencen aikakausisäädetyt tilastot (era-adjusted statistics).
Koodi:
Parhaat suomalaiskaudet [oikea pistemäärä]
1. Teemu Selänne  122 (1998-99) [107]
2. Teemu Selänne  113 (1996-97) [109]
3. Jari Kurri     108 (1984-85) [135]
4. Teemu Selänne  107 (1992-93) [132]
5. Teemu Selänne  103 (1995-96) [108]
6. Jari Kurri     102 (1985-86) [131]
7. Mikko Rantanen 101 (2022-23) [102]
Mikko Rantanen on siis pisteillä mitattuna kaikkien aikojen suomalaiskausien listan sijalla seitsemän. NHL:n kasvanut maalimäärä on nakertanut Rantaselta yhden pisteen pois, mutta eiköhän hän kauden päätteeksi ole ainakin listan sijoilla 4-6.

-----
Boston Bruins teki sen! Joukkue on ottanut NHL:n voittoennätyksen haltuunsa. 63. voitto tuli viime yön ottelussa Philadelphia Flyersia vastaan. Vielä kaksi peliä aikaa kaunistella lukemia entisestään. Joukkue on löytänyt voittavan kaavan. Lopullisen silauksen tekee maalivahtikaksikko (Vezinan voittava) Linus Ullmark ja Jeremy Swayman.
Koodi:
Eniten voittoja runkosarjassa
1. Boston Bruins       63 (2022-23)*
2. Detroit Red Wings   62 (1995-96)
2. Tampa Bay Lightning 62 (2018-19)
4. Montreal Canadiens  60 (1976-77)
5. Montreal Canadiens  59 (1977-78)
Toki nuo listan 1970- ja 1990-lukujen ennätykset ovat kovempia siinä mielessä, että tuolloin pelit pystyivät päättymään myös tasapeliin. Nykyään pelit pelataan aina ratkaisuun saakka. Lisäksi 70-luvulla runkosarjassa pelattiin vain 80 peliä (nyt 82). Toisaalta palkkakattoaikakaudella saavutukseen pääseminen on huomattavasti hankalampaa.

Piste-ennätykseenkin Bruinsilla on täydet mahdollisuudet. Tällä hetkellä se on pisteen päässä kärkisijasta. Kaksi peliä tosiaan vielä aikaa nousta kärkeen.
Koodi:
Eniten pisteitä runkosarjassa
1. Montreal Canadiens  132 (1976-77)
2. Detroit Red Wings   131 (1995-96)
2. Boston Bruins       131 (2022-23)*
4. Montreal Canadiens  129 (1977-78)
5. Tampa Bay Lightning 128 (2018-19)


E
Korjattu asiavirhe Michel Gouletin pisteissä.
 
Viimeksi muokattu:
Pitkä odotus on päättynyt. Erik Karlsson on saavuttanut 100 pisteen (25+75) merkkipaalun yli 30 vuoden odotuksen jälkeen (1991-92: Brian Leetch: 102 p.).

Karlsson on vasta historian kuudes sata pistettä kaudessa tehnyt puolustaja. Sharksilla on vielä kaksi ottelua runkosarjassa jäljellä. Karlssonilla on siis mahdollisuudet yltää pisteissä parhaaksi puolustajaksi, jonka nimi ei ole Orr tai Coffey. Tähän vaadittaisiin neljä pistettä jäljellä olevissa otteluissa.
Koodi:
Sata pistettä runkosarjassa
saavuttaneet puolustajat
1. Bobby Orr     6x (139, 135, 122, 120, 117, 101)
2. Paul Coffey   5x (138, 126, 121, 113, 103)
3. Al MacInnis   1x (103)
4. Brian Leetch  1x (102)
5. Denis Potvin  1x (101)
6. Erik Karlsson 1x (100)*
 
Harvoin oon näin vituiks veikannu mitään mutta kauden alla odotin että Bostonissa alkais pikku ulospuhallusvaihe ja playoff paikka ois kiven alla. Eihän tästä kaudesta tullu kuin uus piste-ennätys sitten aikaseks. Mielenkiintoiset playoffit on kyllä tulossa. Bostonin nyt pitäis periaatteessa olla isoin suosikki voittamaan mutta itse kyllä uskon että Colorado voittaa toisen putkeen. Varteenotettavia joukkueita on kyllä nyt enemmän omasta mielestä kuin vuosi sitten. Jopa Edmonton olis omasta mielestä mahdollista nähdä finaalissa. On se keihäänkärki niin terävä. Idässä on Toronto myös suht potentiaalinen vaikka onkin ikuinen luuseri ollu aina. Tampaa ei myöskään voi laskea ulos. Carolinan menestykseen en usko runkosarjan lopun perusteella. Rangers on kans ihan yllätysvalmis. Mutta sanotaan nyt kun veikataan että Boston-Colorado on finaalit ja 4-3 Colorado voittaa.
 
Tehdäänpä pientä yhteenveto kauden 2022-23 runkosarjasta, sehän on nyt paketoitu.

Ensi viikolla alkavista pudotuspeleistä pitänee vielä myöhemmin jotain kirjoitella.

Runkosarjan maalikeskiarvo ottelua kohti oli peräti 6,36. Tämä on kovin noteeraus sitten kauden 1993-94 (6,48).

Kauden parhaan pelaajan nimestä ei liene suurempaa erimielisyyttä. Connor McDavid pelasi aivan maagisen kauden pisteiden valossa. Suorastaan musertavaa ylivoimaa oikeastaan koko runkosarjan ajan.

McDavid voitto maali-, syöttö-, ja pistepörssin. Viimeksi tämän värisuoran sai nimiinsä Mario Lemieux kaudella 1995-96 (69+92=161).

McDavid runkosarja 2022-23 on nyt kaikkien aikojen parhaiden kausien sijalla 15. Edellä Wayne Gretzky yhdeksän kertaa, Mario Lemieux neljästi sekä Steve Yzerman kerran. Eiköhän tulevaisuudessa nähdä McDavidilta tuo 155+ pisteen kausi, jolloin hän nousisi ohi Yzermanin ja ansaitusti Gretzkyn ja Lemieux'n perään listalla.

Koodi:
Pistepörssi
1. Connor McDavid   (EDM) 82. 64+89=153
2. Leon Draisaitl   (EDM) 80. 52+76=128
3. David Pastrnak   (BOS) 82. 61+52=113
4. Nikita Kucherov  (TBL) 82. 30+83=113
5. Nathan MacKinnon (COL) 71. 42+69=111
...
8. Mikko Rantanen (COL) 82. 55+50=105
...
11. Erik Karlsson (SJS) 82. 25+76=101
Pistepörssin voitto meni peräti 25 pisteen erolla Connor McDavidille. Leon Draisaitl sivusi pistemäärällään (128) 2000-luvun toiseksi parasta pistesaldoa. Nikita Kucherov nakutteli samat lukemat (vähemmillä maaleilla) kaudella 2018-19.

Edmonton Oilers sai peräti kolme miestä sadan pisteen kerhoon. Kärkikaksikon takana Ryan Nugent-Hopkins teki pisteet 37+67=104. Viimeksi kolme miestä samasta joukkueesta on tehnyt 100+ pistettä kaudella 1995-96 (Penguinsin Lemieux 161, Jagr 149 sekä Ron Francis 119). Oilersin edellinen kerta oli kaudella 1986-87 (Gretzky 183, Jari Kurri 108 ja Mark Messier 107).

Nathan MacKinnon teki pisteitä todella kovalla tahdilla kymmenisen peliä muita kärkimiehiä vähemmän pelanneena. Samalla pistetahdilla täysi pelimäärä olisi tietänyt 128 pisteen kautta.

Mikko Rantanen pääsi kolmantena suomalaisena sadan pisteen kerhoon.

Erik Karlsson rikkoi sadan pisteen rajan kuudentena puolustajana historiassa. Todella kova temppu!

Kaikkiaan peräti 11 pelaajaa rikkoi sadan pisteen rajan. Tämä oli kovin noteeraus 27 vuoteen (1995-96: 12).

Koodi:
Maalipörssi
1. Connor McDavid (EDM) 64
2. David Pastrnak (BOS) 61
3. Mikko Rantanen (COL) 55
4. Leon Draisaitl (EDM) 52
5. Brayden Point  (TBL) 51
Maalipörssissä saatiin kaksi 60 maalin miestä ensimmäistä kertaa 27 vuoteen (1995-96: Lemieux 69 & Jagr 61).

Mikko Rantasesta tuli kolmas suomalainen 50+ maalin mies. Lisäksi hän otti haltuunsa Colorado Avalanchen maaliennätyksen Joe Sakicilta, joka laukoi 54 maalia kaudella 2000-01.

Viisi miestä laukoi 50+ maalia, eniten sitten kauden 2005-06 (5).

Koodi:
Suomalaisten pistepörssi
1. Mikko Rantanen (COL) 82. 55+50=105
2. Sasha Barkov   (FLA) 68.  23+55=78
3. Roope Hintz    (DAL) 73.  37+38=75
4. Miro Heiskanen (DAL) 79.  11+62=73
5. Sebastian Aho  (CAR) 75.  36+31=67
Mikko Rantanen saavutti kolmantena suomalaisena sata pistettä runkosarjassa.

Miro Heiskanen teki lopullisen läpimurtonsa myös runkosarjan osalta (pudotuspelit 2020 nevö foget!). Hän sivusi Reijo Ruotsalaisen yhden kauden parasta suomalaispuolustajien pistenoteerausta (73). Ruotsalainen teki tosin enemmän maaleja, joten hän saa pitää toistaiseksi ennätyksensä. Ensi kaudella Heiskanen sitten suoraan vaikka uusille kymmenluvuille.
 
Se alkoi sitten kesä tänä vuonna mukavan aikaisin! Kesähän alkaa siis virallisesti silloin, kun Washington Capitalsin kausi loppuu, eli mukavan aikaisin tänäkin vuonna. Ihan mielenkiintoisia pudotuspeliparejakin tuossa tulossa, yksi 'paikallisvääntökin'. Parit ovat siis:

Carolina - NY Islanders
Boston - Florida
New Jersey - NY Rangers
Toronto - Tampa Bay

Dallas
- Minnesota
Edmonton - Los Angeles
Vegas - Winnipeg
Colorado - Seattle

Lihavoin omat arvioni parien voittajista. Toki toivon, että Toronto voittaisi ja kyllähän Floridan näkisi mieluummin jatkossa myös, mutta realisti täytyy kuitenkin olla. Jos Florida on pudotakseen, niin toivottavasti putoaa nopeasti ja suomalaiset selviäisivät ilman vammoja, jos vaikka saataisiin sieltä pari pelaajaa kevään Skoda Cuppiin mukaan. Tampereella kun pelataan, niin olisihan se kotiyleisölle varmaan kiva nähdä Tapparan oma poika Barkov kaukalossa noin esimerkiksi. Ja toki toivotaan, että Laine saapuisi myös paikalle pelikunnossa.
 
Ensi yönä ne pudotuspelit sitten käynnistyvät. Valitettavasti suosikkijoukkueeni lento päättyi runkosarjaan ja 16 vuoden mittainen pudotuspeliputki sai päätöksensä. Joukkue töhöili jatkopelit aivan itse, esimerkiksi häviämällä runkosarjan loppupuolella kriittisessä pelissä kauden heittopussille (Chicago Blackhawks). Presidentti Brian Burke, GM Ron Hextall ja apulais-GM Chris Pryor saivatkin kenkää heti runkosarjan päätteeksi. Ilmeisesti päävalmentaja Mike Sullivan nauttii edelleen seuran luottamusta. Olisiko siinä tuleva GM?

Boston Bruins on runkosarjan perusteella selkeä suosikki Stanley Cup -voittajaksi, mutta pudotuspelit ovat tunnetusti täysin oma maailmansa. Bruinsin maalivahtikaksikko on varsin kokematon näissä kovimmissa väännöissä (yhteensä 8 ottelua plakkarissa!).

Toinen mielenkiinnon aihe itselleni on Edmonton Oilersin otteet. Jo runkosarjassa joukkue oli paras miesmuistiin (koko liigan 6.). Maaleja joukkue mätti runkosarjassa ylivoimaisesti eniten. Toisaalta omiin ropisi suunnilleen liigan keskiarvon verran. Viime keväänähän jo nähtiin varsin hyviä otteita kun joukkue hävisi vasta konferenssifinaaleissa tulevalle mestarille (Colorado Avalanche). Maalivahtipeli lienee Oilersinkin kohdalla se suurin kysymysmerkki. Puolustuspäähän joukkue sai helmikuussa vahvistusta Mattias Ekholmin muodossa. Hyökkäyspäässäkin on syvyyttä eri malliin kuin aikaisemmin (mm. neljä 80+ pisteen miestä). Olisiko öljynvärinen kevät tulossa?

Pidemmittä puheitta, omat veikkaukset:
ITÄ
Boston Bruins
- Florida Panthers
Toronto Maple Leafs - Tampa Bay Lightning
Carolina Hurricanes
- New York Islanders
New Jersey Devils - New York Rangers

LÄNSI
Colorado Avalanche
- Seattle Kraken
Dallas Stars - Minnesota Wild
Vegas Golden Knights - Winnipeg Jets
Edmonton Oilers - Los Angeles Kings
 
Lehkonen ja Rantanen taas vauhdissa NHL:ssä! Colorado siirtyi 2-1 johtoon pudotuspelien ekalla kierroksella Seattlea vastaan..

Roope Hintz ja Miro Heiskanen ovat olleet kans liekeissä näin pleijarien alussa!
 
Hitto miten hienoa nähdä Colorado ja Boston pois playoffeista ekalla kierroksella. Kun tosipelit alkaa niin silloin nähdään kuka on kuka ja arvasihan sen että Boston sulaa taas. Siksi tämä sarja on niin hieno, äijät pelaa 82 peliä runkosarjaa ja sillä ei ole mitään merkitystä kun tulee paskat housuun pudotuspeleissä.
 
Hitto miten hienoa nähdä Colorado ja Boston pois playoffeista ekalla kierroksella. Kun tosipelit alkaa niin silloin nähdään kuka on kuka ja arvasihan sen että Boston sulaa taas. Siksi tämä sarja on niin hieno, äijät pelaa 82 peliä runkosarjaa ja sillä ei ole mitään merkitystä kun tulee paskat housuun pudotuspeleissä.

Jättiyllätys et molemmat ulkona!

Tuleeko Rantanen ja Lehkonen MM-kisoihin?
 
Hitto miten hienoa nähdä Colorado ja Boston pois playoffeista ekalla kierroksella. Kun tosipelit alkaa niin silloin nähdään kuka on kuka ja arvasihan sen että Boston sulaa taas. Siksi tämä sarja on niin hieno, äijät pelaa 82 peliä runkosarjaa ja sillä ei ole mitään merkitystä kun tulee paskat housuun pudotuspeleissä.
Minä en rehellisesti sanottuna arvannut. Oikeastaan mikään ei puhunut putoamisen puolesta.

Toki itsekin ennakoin Bruins-maalivahtien kokemattomuutta (ja paineensietokykyä) pudotuspeleissa. Ainakin osittain se olikin putoamisen syynä. Runkosarjassa Bruinsin maalivahteja peluutettiin 60/40 -tyyliin, mutta pudotuspeleissä sitten kenties hieman puolikuntoista Linus Ullmarkia ensimmäiset kuusi ottelua putkeen. Ullmark päästi kuutospelissä peräti kuusi maalia selkänsä taakse ja kakkospelissä viisi. Runkosarjaan verrattuna miehen taso laski kuin lehmän häntä (1,89 & 93,8 % vs. 3,33 & 89,6 %). Koko runkosarjassa Ullmarkin selän taakse meni kahdesti viisi maalia.

Miten sinä tämän Bruinsin putoamisen niin selkeästi näit? Laitahan kakkoskierroksesta omat veikkaukset tiskiin!


Hyvin samankaltainen tilanne oli kauden 2018-19 Tampa Bay Lightningilla. Runkosarjassa upeasti 128 pistettä ja pudotuspelien avauskierroksella lauluun Columbus Blue Jacketsia vastaan suoraan neljässä ottelussa. Kentien kaikkien aikojen pahin kyykkäys.

Toki keväällä 2017 Pekka Rinteen Nashville Predators pääsi finaaleihin saakka. Runkosarjasta Predators taisi tuolloin päästä pudotuspeleihin viimeisenä joukkueena.


Myös hallitsevan mestarin eli Colorado Avalanchen putoaminen oli toki aikamoinen yllätys. Ei tietenkään niin suuri kuin Bruinsin tipahtaminen. Tietenkin Avalanchen kenties suurin yksittäinen lenkki Makarin, MacKinnonin ja Rantasen ohella eli Gabriel Landeskog oli telakalla koko kauden. Siinäpä yksi suuri syy joukkueen kevyelle alisuorittamiselle pudotuspeleissä.

Entinen Avalanche-vahti eli Krakenin Philipp Grubauer seisoi seiskapelissä päällään ja on muutenkin nostanut tasoaan runkosarjasta reilusti (2,85 & 89,5 % vs. 2,44 & 92,6 %) Ehkäpä Grubauerille Avalanchen miesten metkut olivat riittävän tuttuja.


Toronto Maple Leafs puolestaan eteni pudotuspelien toiselle kierrokselle peräti 19 vuoden tauon jälkeen. Melkoista kärsimysten tietä on ollut yhden NHL:n perinteikkämmän seuran meno viimeisten vuosikymmenten aikana. Viimeisin Stanley Cup siis Original Six -aikakaudelta 56 vuoden takaa keväältä 1967. Ei varmaan moni palstalainen ollut tuolloin edes syntynyt. Allekirjoittanutkin vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin.

Kyllähän pudotuspelit ovat aivan oma maailmansa. Hienoa, että tulee yllätyksiä!
 
Ylös Bottom