Vastaus: Nintendoomed
Olipas pitkään aikaan viihdyttävintä luettavaa, kun alusta asti tätä uusinta topicia luin! Olin jo luvannut itselleni ja vähän muillekin, etten tänne taistelutantereelle tulisi kuin korkeintaan lukemaan, mutta eipä kai siitä haittaa ole, jos taas kerran mielipiteeni Nintendon nykytilasta bittiavaruuteen listaan. Mahdollisimman asiallisesti tietenkin!
Ennen sitä kuitenkin annan erityispointsit ja -maininnat tuosta "Nintendo, innovointi ja tulevaisuus"-maininnasta, jota jaksetaan aina innokkaimpien Nintendo-fanien puolelta mainostaa. Wii oli "innovatiivinen" liiketunnistusohjauksellaan joo, mutta toisaalta ainakin nyt pelimediaa kun katsoo, niin se liiketunnistusohjaus taisi ikään kuin olla ja mennä. Näin ainakin myyntilukujen perusteella ja ne luvuthan lopulta ovat niitä, joiden perusteella konsolivalmistajat ja pelikehittäjät päättävät sen, millaisia laitteita, ohjaimia ja pelejä tehdään. Wii oli "piristävä poikkeus" markkinoilla ja eräällä tavalla nosti Nintendon jaloilleen edellisten ei niin menestyneiden(kaupallisesti) laitteiden jälkeen. Itse en Wiistä välittänyt, koska olen vanhanaikainen ihminen, tykkään istua sohvalla ja ohjata pelihahmoni tekemisiä Dualshockilla. Pointsit kuitenkin Nintedolle Wiistä noin muuten, saivat myytyä sitä laitetta ja pelejä suurelle yleisölle ison määrän. Siis sellaiselle yleisölle, joka ei ennestään kovin kiinnostunut tai tietoinen videopelimaailmasta ollut. Nintendo teki voittoa ja olipa aika uuden konsolisukupolven...
Sitten se tuli se Wii U kuvioihin. Wii U on ollut markkinoilla nyt 2 vuotta ja luvut näyttävät, mitä näyttävät. Ei mene hyvin, ainakaan myyntilukujen muodossa. Pelikehittäjät pudottautuvat pois, kun ei kannata tehdä erillistä versioita laitteelle, joka ei myy ja ei ole myynyt. Nintendo kyllä innovoi, gamepad on ideana "hyvä", se on erilainen ohjain kuin kilpailijoilla. Toisaalta se ei juuri tarjoa erilaisuudestaan huolimatta kauheasti mitään sellaista käytännössä, joka saisi ihmiset kiinnostumaan. Olisin rikas mies, jos osaisin tähän sanoa, että mikä on se syy tähän, tai mitä Nintendon pitäisi tehdä, jotta myynnit ja voitot kasvaisivat.
Wii U on aika kylmä osoitus siitä, että "innovointi pelkän innovoinnin vuoksi" ei välttämättä ole se oikea strategia! Kun katsotaan vaikka sitä "pahinta" kilpailijaa, sitä toista samasta maasta tulevaa konsolivalmistajaa, eli Sonya, niin nähdään "ettei pyörää tarvitse keksiä uudestaan" jokaisen sukupolven kohdalla. Sony on osoittanut, että tuomalla tehoja kehittäjien käyttöön, mahdollistetaan samalla uusia "innovaatioita" pelien puolella, uusia asioita, joita voidaan tehdä. Isompia pelimaailmoja, parempaa tekoälyä, syvällisempiä kokemuksia, "realistisempia pelejä" ja niin edelleen.
Nintendolla on edelleen taskussaan sellaisia nimikkeitä ja pelisarjoja, joilla se voisi tehdä mielettömät määrät voittoa. Zeldat, Metroidit, Mariot ja muut ovat sellaisia juttuja, joihin ehdottomasti kannattaisi panostaa nykyistä enemmän! Nimikkeet ovat sellaisia, joita kannattaisi ehdottomasti tuoda pelattavaksi useammin ja enemmän(ehkä Mariota lukuun ottamatta) sen sijaan, että konsolisukupolvi saa vain sen yhden Zeldan ja niin edelleen. Wii Ulle tulee todella vähän sellaisia pelejä, joita tällainen länsimainen pelikuluttaja haluaisi, joten Nintendon pitäisi kyllä panostaa enemmän siihen itseensä eli peleihin ja jättää se "pakonomainen ja kokonaisvaltainen pelialan innovoiminen" vähemmälle. Tarkoittaen sitä, ettei jokaisessa uudessa laitesukupolvessa tarvitse yrittää keksiä pyörää, eli tässä tapauksessa ohjaustapaa, uudestaan! Enemmän ja parempia pelejä markkinoille!
Lopetan valitukseni tämän viestin osalta tähän, mutta avaan vielä historiaani Nintendon kanssa hieman. Aloitin pelaamisen aikanaan joskus 1990-luvun ihan alussa ollessani alle kouluikäinen. Ensimmäinen pelilaitteeni oli NES ja laite löytyy edelleen toimivana vaatehuoneen hyllyltä. Ensikokemukset olivat Mario 1 ja 3, Mega Man 2 ja 3, Metroid, DuckTales jne. Siihen tuli sitten vielä lisäksi Neversoftin Batmania ja kaikkea muuta. Niitä pelejä pelattiin kulmakunnan poikien ja muutaman tytönkin kanssa ja kivaa oli. Nyt ikää on kertynyt ja välillä sitä jää muistelemaan noita vanhoja pelihetkiä ja kokemuksia. Nyt kun asiaa katsoo, niin tuntuu, ettei tuota samaa ole enää tarjolla, ei ainakaan samassa mittakaavassa. Toki tuohon aikaan vanhemmat eivät ostaneet pelejä meille mukuloille kovinkaan usein, vaan noista tekeleistä nautiskeltiin sitten pitkään ja usein 10+ läpipeluukerran verran. Nyt kun asiaa ajattelee, niin on kova ikävä noita vanhoja Marioita, Mega Maneja, Castlevaniaa, Metroidia, Zeldaa ja muita, mutta niitä ei ole kunnolla saatavilla. Eräällä tavalla sitä miettii, että onko Nintendo innovoinut itsensä liian kauaksi siitä, mitä se tuolloin oli. Mitä se oli silloin, kun "Nintendo = videopelaaminen", kun nykyään "Playstation = videopelaaminen".
