Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Octopath Traveler

JTahti

Well-Known Member
  • Japanilainen roolipeli
  • Switch: 13.7.2018, Steam (Win): 7.6.2019, Stadia: 28.4.2020, XB1: 25.3.2021
  • Demo saatavilla 14.6. alkaen. Demon pelitilanne siirtyy varsinaiseen peliin.
  • Konsolifin pelisivu
DccLT-LWsAASI9I.jpg:large

Traveler's Compendium Edition twit

E3 traileri:
 
Viimeksi muokattu:
Olin myyty jo ensimmäisen gameplay- videon kohalla. Demoa en aio kokeilla, että saan varmasti mahollisimman paljon irti ensipuraisuata lähtien. Nyt enää viikko ootella ja pääse tahkoamaan. Sopivasti sattuu samalle päivälle 12 tuntia junassa istumista :D
 
Olin myyty jo ensimmäisen gameplay- videon kohalla. Demoa en aio kokeilla, että saan varmasti mahollisimman paljon irti ensipuraisuata lähtien. Nyt enää viikko ootella ja pääse tahkoamaan. Sopivasti sattuu samalle päivälle 12 tuntia junassa istumista :D

Tuo nykyinen demohan antaa sun jatkaa peliä samalla savella, joten sinällään et mitään menetäkkään demon kanssa. Korkeintaan loppu odotus ajasta tulee vain vaikeampaa :D
 
Kolme tuntia demoa pelattu. Huntterilla lähdin liikkeelle ja ehdin tuossa ajassa saada kaksi muuta kaveria mukaan.
En tiennyt pelistä käytännössä yhtään mitään ennen demon aloitusta ja peli yllätti sen verran positiivisesti, että tein ennakkotilauksen. Onneksi ei ole pitkä aika odottaa, että pääsee peliä jatkamaan.
 
Tuo nykyinen demohan antaa sun jatkaa peliä samalla savella, joten sinällään et mitään menetäkkään demon kanssa. Korkeintaan loppu odotus ajasta tulee vain vaikeampaa :D
Joo niinhän se antaa, mutta mieluummin tosiaan ootan tuohon perjantaihin, niin saa aivan rauhassa peliin syventyä :)
 
Tämän pitäisi periaatteessa olla täydellinen peli meikäläiselle, oldschool JRPG jossa on paljon pelattavaa mutta jokin vaan tökkii. Kokeilin ekaa demoa joskus ja peli napannut yhtään ja nyt kun katsonut striimejä niin oikeen mitään fiiliksiä pelistä saa ja se näyttää vaan tylsältä. Ehkä aika on kohdallani vaan ajanut tällaisista peleistä ohitse ja uudemmat pelit ovat pilanneet meikäläisen.
 
Tämän pitäisi periaatteessa olla täydellinen peli meikäläiselle, oldschool JRPG jossa on paljon pelattavaa mutta jokin vaan tökkii. Kokeilin ekaa demoa joskus ja peli napannut yhtään ja nyt kun katsonut striimejä niin oikeen mitään fiiliksiä pelistä saa ja se näyttää vaan tylsältä. Ehkä aika on kohdallani vaan ajanut tällaisista peleistä ohitse ja uudemmat pelit ovat pilanneet meikäläisen.
Koita puolen vuoden päästä uudelleen. Itsellä genret tulee ja menee sykleittäin, nyt on ilmeisesti tarpeeksi jo aikaa FFXV:stä että tämä maistuu ja aivan helvetin hyvälle maistuukin.
 
Tämä peli jäänyt yllättävän vähälle huomiolle, ainakin tämän foorumin sisällä. Sitä vois pitää jopa vähän yllätyksenä kun kuitenkin JRPG, tekijänä SE ja arviotkin pelistä olleet vähintäänkin kohtuullisia, Metacriticin näyttäessä 84, joten 'speksien' valossa ei pitäisi olla edes mikään 'alelaarista tarkastukseen, heti siitä viimeisimmän Idols voittajan koskemattoman levykasan viereisestä pinosta kassan edestä'- julkaisu.

Itse otin eilen ekat lyhyet maistijaiset, jotka lupaili kyllä hyvää. Lähdin liikkeelle varkaalla ja juoni vaikutti mielenkiintoiselle, vaikka alku olikin vähän laiskan puoleinen, musiikkimaailma toimii, taistelujärjestelmästä en osaa vielä sanoa mielipidettä. Samaan hengenvetoon todettava, että niin paljon kun trailerissa diggasinkin tuosta 2D-HD ideasta niin kyllä tänäpäivänä tuon pikselimössön katsominen isolta 55'' ruudulta on melkoisen raskasta. Vaikka nykypäivän mittarilla pidän 55'' ihan keskiverto telkkarin kokona.

Täytyy tänään kokeilla uudestaan alkaako silmä tottua pikselimössöön isolla ruudulla vai täytyykö jatkaa handheldinä.
 
Tämä kiinnostaa kovastikin ja on ollut jo hetken se peli, joka pakottaa Switchin ostohousuja jalkaan. Vielä olen malttanut mieleni, sillä suurin osa muista Switchin peleistä on pelattavana jollain muulla konsolilla. Jos ja kun Switchin ostan, niin tämä on ensimmäinen peli joka tarttuu kaupasta mukaan. Kiinnostaa niin pirusti, mutta keskustelu jää vähiin, kun ei ole laitetta millä pelata... vielä.
 
Alla pieni avautuminen pelistä ja sen mekaniikasta niille, jotka ovat onnistuneet tämän pelin toistaiseksi välttämään

N. 8h takana ja onpa erikoinen tekele tämä OT.
Vai miltä kuulostaa Japanese Role Playing Game, jossa ei ole minkäänlaista ultimate weaponia mitä tavoitella tai edes ultimaattista pääpahista, joka uhkaisi maailmanrauhaa ja jonka vuoksi olisi koottava jengi koolle. Ei, tarjolla on kahdeksan melko tavallisen tallaajan tarinaa, joilla ei vielä viiden nähdyn eri hahmon aloituschapterin perusteella ole mitään yhteistä. Tuohon ideaan koko peli perustuu, mutta näin alkutuntuman perusteella tuntuu siltä, että se on samalla pelin kompastuskivi, nimittäin aloitustarinoissa ei ole tarpeksi kerroksia tai syvyyttä ollakseen mielenkiintoisia tai, että hahmoista jaksaisi kiinnostua. Tarinoissa ei ole mitään vikaa, mutta ne on vaan liian tavanomaisia ja liian moneen kertaan nähtyjä "professori huomasi, että kirjaston mittaamattoman arvokas kirja on ollut kadoksissa 15 vuotta, nyt katoamisen vuosipäivänä on aika lähteä etsimään sitä", "tuntematon sankari lähtee suorittamaan pyhiinvaellusta ilman minkäänlaista valmistautumista", "vaimo kertoi miehelle olevansa raskaana, jonka jälkeen mies sanoi hakevansa kaupasta kessua, mutta jäikin sille tielle".
Tarinoiden tasosta kertoo jotain jo sekin, että en kirjoitushetkellä edes muista kaikkien viiden avatun hahmon taustatarinaa.

Aloitus chapterit kestävät 40min - 60min/hahmo. Ensimmäisen chapterin läpäistyä saman hahmon seuraava chapteri vaatii parinkymmenen levelin korotuksen, joka tulee kuin sattumalta täyteen siten, että juokset avaamassa muut hahmot. Itsellä on nyt 5/8 ja leveleitä 17 kun aloitushahmon chapter 2 edellyttää lvl 22. Muiden tarinoiden läpikäyminen tarkoittaa myös sitä, että päähahmosi alkutarinasta kuluu vähintään 7h ja kys. aikana hahmostasi ei opita mitään uutta, itseasiassa hänestä ei edes mainita sanallakaan. Toki hahmojen tarinat voi skipata, mutta elättelen toiveita, että juonet nitoutuvat yhteen odottamattomalla tavalla loppupuolella, jonka vuoksi olen kahlannut tarinat lävitse (mitä? kuningas kävi kihauttamassa sinunkin äitiäsi kiertäessään maailmaa? olet siis sisareni!).

Peli itsessään noudattaa aika pitkälle seuraavaa kaavaa
1) tarina
2) vastus
3) kujajuoksu seuraavaan kaupunkiin
4) ks. kohta 1

Kaupungista toiseen juostavat välimatkat on kertaalleen ihan viihdyttäviä, mutta jos ensimmäisellä kerralla keräät kaikki aarteet matkalta ei toiselle kerralle jää mitään nähtävää. Toki kujajuoksulta aukeaa teitä väljemmillekin kalastusvesille, mutta sivutiet johtavat aina alueelle, jossa hahmon pitäisi olla 30 lvl luokkaa, hahmosi ollessa max. 10 lvl. Kokemuksesta voin kertoa, peli ei kärsi samasta ongelmasta kuin Ni No Kuni 2, noutaja tulee hyvin nopeasti.

Vähän hitaasti käynnistyvää juonta lukuunottamatta kaikki muu onkin sitten onkin kunnossa, 2DHD grafiikka näyttää upealta käsikonsolilla pelatessa ja toimii myös isolta ruudulta pienen totuttelun jälkeen. Itsellä autoi kun hilasi persettä normaalista peli-etäisyydestä 2m taemmaksi ja sammutti asetuksista varjostukset, jolloin upea värimaailma pääsin paremmin oikeuksiinsa. Pelimaailmasta on saatu kaiken kaikkiaan uskomattoman eloisa siihen nähden, että kyseessä on vaan 16-bit peli, mm. lumisade ja veden kimallus on todella näyttäviä efektejä.

Vuoropohjainen taistelujärjestelmä huokuu kunnioitusta vanhoja klassikoita kohtaan, silti järjestelmää on hienovaraisesti uudistettu ja onnistuneesti päivitetty vastaamaan nykypäivää. Taistelujärjestelmä perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan vastustajan blokkauksen murtamiseen, jokaisella vastustajalla on 1-5 heikkoutta, joita ovat tietty elementti tai asetyyppi, jolla blokkia voi kerros kerrokselta kuoria sipulin tavoin. Ilman blokin murtamista tehokkaatkin iskut aiheuttavat vain max 30% vahingon koko potentiaalistaan. Tällöin myös sille parantajalle, jolla on katkennut oksa aseenaan löytyy arvoa silloinkin kun hahmoilla on täydet HP:t kun oksalla huitomisesta menettää hurjan 15 damagen lisäksi yhden kerroksen suojaa.
Jokaisella hahmolla on kaksi eri taisteluvälinettä ja vastustajan heikkoudet löytyy vain kokeilemalla. Uutta twistiä peliin tuo myös se, että hahmoilla on ns. Dragon Ballista tuttu super saiyan-kyky, joka kasvaa jokaisen kierroksen jälkeen. Kerrytetyllä saiyan energialla voi esim. iskeä kertaluontoisen iskun sijasta viisi kertaa. Tämä avaa pelin aivan uuden ulottuvuuden ja antaa taktikointimahdollisuden: kerrytänkö energiaa varsinaista vastustajaa varten ja rikon suojan yksittäisillä iskuilla vai käytänkö kertyneen energian suojan murtamiseen? Vaikka tilanne tuntuu selvältä niin todellisuudessa se vaihtelee todella paljon tilanteen mukaan riippuen siitä moneltako pelaajalta löytyy keinot suojan murtamiseen. Vastustajan blokki myös uusiutuu parin vuoron jälkeen. Todella koukuttavaa, miksi helkkarissa on ylipäänsä siirrytty reaaliaikaiseen nappien rämpytykseen? Tämä pesee FFXV:n taistelusysteemin joka suhteessa.

Jokaisella hahmolla on myös erityinen skillsinsä, jota voi käyttää kaupungissa asukkaisiin sillon kun ei olla miekat tanassa, yksi voi varastaa, toinen voi haastaa kaksintaisteluun pokemonia muistuttavassa pelissä, kolmas voi leikkiä Sherlock Holmesia suurennuslasinsa kanssa, neljäs voi värvätä kyläläisiä avuksi taisteluihin jne. Twistinä tässä leikissä on se, että ne skillsit, jotka kasvattaa varastoa perustuu todennäköisyyksiin (80% mahdollisuus onnistua) ja 4 epäonnistumisen jälkeen sana huonosta käytöksestäsi leviää ruton lailla koko kaupunkiin, jonka jälkeen kaupunkilaiset eivätkä suostu pelaamaan kanssasi tai tulemaan ryöstön uhriksi, koska kuten tiedetään, sekin on aina omavalinnainen vaihtoehto. Onneksi joka kylä on niin täynnä juoppoja, että baarissa kaikille kierroksen tarjoamalla saat syntisi samantien anteeksi ja voit aloittaa varastamisen puhtaalta pöydältä ("kuka nyt vanhoja muistelee"), tämä tulee vain helkkarin kalliiksi, saatanan deekut.

Nyt on taas sen verran runoiltu kenenkään pyytämättä, että vaihdetaan läppäri pro-controlleriin ja Octopathin kimppuun. :D

Jonkunlaista loppusinettiä luvassa myöhemmin

WAIT FOR IT!
 
Viimeksi muokattu:
Onko tämä fyysisenä harvinainen kun kävin Espoon Sellosta etsimässä niin ei löytynyt Gamestopista, Cittarista eikä Prismasta hyllystä? En kyllä myyjiltä kysynyt.
 
Onko tämä fyysisenä harvinainen kun kävin Espoon Sellosta etsimässä niin ei löytynyt Gamestopista, Cittarista eikä Prismasta hyllystä? En kyllä myyjiltä kysynyt.

Ei tuo fyysisenä ainakaan verkkokaupoissa ole harvinainen.
Oman kappaleeni tilasin cdon:ista.
 
Onko tämä fyysisenä harvinainen kun kävin Espoon Sellosta etsimässä niin ei löytynyt Gamestopista, Cittarista eikä Prismasta hyllystä? En kyllä myyjiltä kysynyt.
Omani kävin Gamestopista. Ilmeisesti tehnyt kauppansa tai sitten tilattu vaan ennakkotilauksien mukaan ja ei oo otettu hyllyyn pyörimään sen suurempaa erää.


Nyt lähemmäs 30 h takana ja onhan tämä kertakaikkiaan loistava peli ja erinomainen täydennys Switchin pelivalikoimaan, mutta silti omalla asteikolla ei yllä sinne 'master piece'- tasolle, jonka vuoksi Switchin hankinta jo pelkästään olisi pakko ostos (tälläisiä pelejä IMO mm. super mario odyssey, Zelda BOTW ja XC2)

Kaikilta hahmoilta chapter 2 suoritettu ja osa tarinoista on saanut tuulta purjeisiin, mutta silti liian moni tarina hakee vieläkin suuntaansa ja muistuttaa enemmän sivutehtävää kuin pääjuonta. Näiden kohdalla on tullut alettua painamaan tarinan kohdalla skippiä, 5min jaarittelu siitä miten isoisän hävinnyt rintakoru harmittaa vietävästi ei vaan jaksa kiinnostaa (ja kyllä, tämä kohtaus on itse pelistä) vaikka ymmärtäähän sen, vituttaisihan se itseäkin.

Eri hahmoja keskenään verrattaessa todettava, että maagi on melko ylivoimainen vahingon tuottaja. Maagi pystyy tekemään ilman super saiyan boostiakin taijan, joka iskee kahdesti peräkkäin koko vihollisjoukkoon kun taas esim. varkaalta, joka on päähahmoni ei löydy koko iskuarsenaalista sellaista liikettä, jolla voisi kerralla vahingoittaa kahta eri tyyppiä. Muutenkin heikkouksia kartoittaessa heikkoudet löytyy yleensä helpoiten taikurin hokkuspokkus laatikosta. On myös pari hahmoa, jotka jätän mieluusti baarin jakkaraa kuluttamaan jos pystyn, mm. Apteekkari, varmasti pätevä taistelutoveri, mutta kaikki reseptit täytyy rakentaa varaston arsenaalista ja sopivan kombon tekeminen tuntuu pitemmän päälle hyvin raskaalta ja hitaalta kun varasto karttuu karttumistaan, jolloin sopivat parit löytyy aina eri kohdasta listaa.

Onneksi pelissä on FFXV (tai Zeldasta) tuttuja pyhäkköjä, josta hahmoille saa osa-aikatyön (jobs), jolloin hahmolle voi opettaa myös jonkun toisen tyypin taidot. Omaksi vakiokokoonpanoksi onkin muodostunut
- varas (päähahmo) feat. Soturi
- maagi feat. metsästäjä
- parantaja feat. Maagi
- random hahmo riippuen siitä kenen tarinaa edetään feat. Parantaja

Noin yleisesti peli on tarjonnut sopivassa suhteessa haastetta, etenkin pomovastukset ovat olleet toisinaan tiukkoja vääntöjä. Sen suurempaa grindausta en ole harrastanut, mutta olen tykännyt juosta aina kaupungista toiseen vaikka fast travelleeraus lähimpään aiemmin käytyyn kaupunkiin olisikin mahdollista. Taisteluita tulee sopivassa suhteessa 1-3 kpl/latausruutujen väli. Yhtään enempää ei jaksaisikaan, koska lvl 10 - alueet tuntuu turhan aikaavieviltä omien tyyppien ollessa jo lvl 30, vastustajat kuolevat yhdestä-kahdesta iskusta ja palkaksi et saa juuri mitään ja silti siirtymisiin ikkunasta toiseen vie turhan paljon aikaa. Toisessa ääripäässä taas alueet, jotka ovat 10lvl yli oman tasosi jolloin kuolema saattaa kutitella kertalaakista.

Aarrearkkuja on ripoteltu kiitettävästi joka nurkkaan ja niitä on mukava etsiä juostessa seuraavaan kaupunkiin tai tutkiessa kaupunkia. Tosin aarrearkkujen sisältö saisi olla vähän monipuolisempi. Olisi(n) myös toivonut, että aarteita löytyisi muualtakin kun arkuista, nyt rakennukset menee siihen, että kävelet huoneen ovelle 'ahaa, ei aaretta' -> käännyt pois. Joku aiemman Ff kaltainen ratkaisu, jossa oikeassa kohtaa pelaajan ylle ilmestyy huutomerkki olisi ollut oiva lisä ja saanut tutustumaan paremmin kaikkiin tiloihin.

Kartta on myös hienosti toteutettu, tykkään sen graafisesta ilmeestä ja se saa myös maailman näyttämään paljon isommalta kun todellisuudessa onkaan. Kartalla 10km matka on todellisuudesta ruudulla 3min kujajuoksu.

Nyt näyttää procontroller jo sen verran vihreetä laturissa, että pääsee taas jatkamaan :cool:
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin on pelistä vuoleskeltu tuossa yllä. Ei tämän takia Switchiä kannata hankkia, mutta ihan kelpoisaa tekemistä. Taistelut ovat ihan hauskaa pohdiskeltavaa parhaimmillaan, mutta epätasapaino pelattavien hahmojen suhteen on harmillista. Kuten sanottu yllä, jotkut hahmot ovat ylivoimaisia ja toisilla ei taas tee käytännössä mitään.

Itse buustailen loitsijan (Cyrus) antamalla tälle Tressan kautta BP:tä (pisteitä joita "polttamalla" voi nostaa damakekkia) ja Primrosen taikahyökkäyksiä nostavalla piruetilla. Ophelia sitten hiilailee groupin jos tarpeen, mutta useimmiten Cyrus polttaa kaiken tuhkaksi vähintään parissa kierroksessa.

Pelintekijät ovat tarkoittaneet pelin pelattavaksi mielestäni tietyllä tapaa, joka ei varsinaisesti nojaa vihulaisten heikkouksien hyödyntämiseen: täysillä vaan turpabuustia. Tästä kertoo sekin, ettei parantajalla (Ophelia) ole vain yhtä henkilöä parantavia taikoja, vaan kaikkia. Isolla kädellä siis mennään. Jos Ophelialla olisi edes yksi loitsu, jolla voisi kevyillä taikapistekulutuksilla parantaa yhtä hahmoa olisi sen... öö... ritarin tauntissa jotain järkeä, joka siis saa vihulaiset hyökkäämään ainoastaan ritarin kimppuun. Varastelemisen lisäksi thieffillekin olisi voinut antaa jotain muita ominaistaitoja, joilla vauhdittaa vihulaisten kaatumista - miksei esimerkiksi lähtökohtaisesti tikari-asetyypillä hyökätessä voisi iskeä useampaan targettiin/lähtökohtaisesti useammin/saaden aikaan jotain muita disadvantageja vihulaisiin kuin esim. hidastuksen, kun taitava varas sitoo kengännyörit yhteen.

Kattellaan jos tämä tästä 20 tunnin jälkeen joksikin jaksaa muuttua.
 
Itse buustailen loitsijan (Cyrus) antamalla tälle Tressan kautta BP:tä (pisteitä joita "polttamalla" voi nostaa damakekkia) ja Primrosen taikahyökkäyksiä nostavalla piruetilla. Ophelia sitten hiilailee groupin jos tarpeen, mutta useimmiten Cyrus polttaa kaiken tuhkaksi vähintään parissa kierroksessa.
40 h takana ja Chapter kolmoset pelattu kaikilta, muutamia arvosteluita pelistä lukenut ja hätäisimmät kerenneet tässä ajassa jo läpäistä pelin.

Kiitos @TUHOMURSU vinkistä, otin kanssa Tressan neljänneksi jakamaan boostin kera euroviisupisteitä (BP) Therionille heti ekalla vuorolla, jolloin heti toisen kierroksen alussa Therionilla on käytettävissä Aeber's Reckoning (se varkaan ainut isku millä tekee mitään).

Itellä ottanut jo useamman päivän ajan päähän jatkuva SP pisteiden tankkaaminen jokaisen vähänkin pitemmän taistelun jälkeen, koska jokainen isku, jolla saa edes kohtuullisesti damagea aikaan vaatii kohtuuttomasti SP-pisteitä (FF aiemmin tunnettu Magic Pointseina).

Tänään sitten laitoin support skillsit kuntoon ja pienen puutumisen tunteen jälkeen peli maistuu taas vähän paremmalle. Tälläisellä setillä liikkeellä tällä hetkellä (mielestäni ei spoileri tagien arvoista)

Cleric - Saving Grace - pystyy nostamaan taistelussa HPt yli maksamien

Scholar - Vim and Vigor - jokainen tekemäsi hyökkäys lisää HPtä hahmolle

Dancer - second wind - jokainen tekemäsi hyökkäys palauttaa himpun SPtä hahmolle

Merchant - SP saver - puolittaa hyökkäyksien/taikojen SP kulutuksen

Tämä setti kuntoon kaikille hahmoille ja avot, hahmot on käytännössä omavaraisia ja rahaa jää vähän muuhunkin kuin kaupasta SP pisteiden tankkaukseen (en tosin vielä tiedä mihin sitä nyt käyttää, koska uusia aseita/varusteita on aika nihkeästi tarjolla).

Ja mikä parasta, jos vastustaja ei iske joka kerta koko kööriin niin hahmot kasvattaa pikku hiljaa HPtä yli maksimien ja siinä vaiheessa kun se random parin tonnin miekan huitasu tulee niin noutaja ei (ehkä) tulekaan siitä ensimmäisestä strikestä.

Loppuun vielä Pro tipsi: riittää että vaihdat Jobin vain valikossa siksi aikaa kun kehität skillsejä, eli jos sulla yksi hahmo tekee hanttihommina Scholaria niin valitset toiselle hahmolle vain siksi aikaa viitan ja silinterihatun päähän kun opetat uudet taidot. Kun support skillsit on JP (job points) pisteillä ostettu niin ne on käytettävissä sivutyöstä riippumatta. Itse pelasin aiemmin viestin kokoonpanolla koko ajan ja kun JP pisteitä oli tarpeeksi kasassa niin kehitin skillsit ja vaihdoin takaisin.
 
Viimeksi muokattu:
65h siihen meni, kaikki 8 tarinaa, luolastot ja sivujobit tuli koluttua lävitse

Päällimmäisenä jäi mieleen
+ taistelusysteemi, vuoropohjaista taistelua parhaimmillaan, shakkia muistuttavaa strategiointia, jossa joutuu miettimään monta siirtoa etukäteen, hyökkäänkö vai puolustaudunko, jotta saan pelaajat oikeaan järjestykseen maksimaalisen tuhon aikaansaamiseksi
+ Hahmon kehitys oli hyvin simppeli ja sivujobit toi mukavaa vaihtelua
+ Haastetta löytyi hyvin keskivertopelaajalle ja helpostakin taisteluista sai pahimmillaan pitkän ja hikisen väännön aikaiseksi jos olit sommistanut hahmosi vääränlaisella helminauhalla (accessories)
+ Pelattavaa riitti, jokainen chapter päättyi vastukseen ja ne todelliset haasteet vasta odottivat luolien syvyyksissä (Advanced jobs bossit)
+ musiikit istu hyvin kokonaisuuteen, olin myös kuulevinani pari ff klassikoa uudelleensovitettuna
+ pelistä löytyi monista FF tuttu pomovastus, jonka sai tapettua hyökkäämättä kertaakaan (tällä kertaa ei tarvinnut edes healata vastustajaa hengiltä)
+ 3/8 tarinasta jaksoi kiinnostaa
+ 2D-HD konsepti oli mielenkiintoinen, diggasin todella paljon pelin taiteesta (kartat ynm.) ja ennen kaikkea pelihahmojen kuvituskuvista

- Maagien ylivertaisuus, joka vain korostui entisestään Advanced jobien myötä
- Miekkasankarien heikkous ja yksipuolisuus (iske kerran tai sitten sattumanvaraisesti 5-10 kertaa, joista puolet voi osua kohteeseen saakka)
- Jobit oli hyvä lisä, mutta olisi toivonut että hahmoilla olisi ollut joku erikois skillsi mitä muut ei olisi voinut oppia, nyt puolet hahmoista on täysin turhia, miksi aloittaa uuden hahmon kehitys alusta kun kokeneemmalle hahmolla voit opettaa täysin samat liikkeet nopeammin ja sillä on jo valmiina huomattavasti korkeempi HP?
- Hahmojen levelit ei ollut sidoksissa kuin HPn nousuun
- Korkeemman levelin luolissa (45-50 lvl) tappeluita tuli niin tiuhaan, että eteneminen tuntui paikoittain jopa turhauttavan hitaalta
- 5/8 tarinasta on skippitavaraa
- Toivoisi että animaatioita saisi vähän nopeutettua, jotta kuuden elementin hyökkäykseen ei tuhrautuisi niin paljon aikaa yhdellä vuorolla
- Olisi toivonut, että tarinoita olisi kerrottu enemmän hahmojen upeiden kuvituskuvien kautta
- Jälleenpeluu arvoa ei juuri jäänyt.

Itselle tarina näyttelee aika isoa osaa tän genren peleissä ja vaikka en siltä mitään mullistavaa odotakkaan niin joku punainen lanka saisi olla, tästä en oikein missään vaiheessa sitä tavoittanut, monille varmasti täyden kympin peli, itse antaisin 7+
 
Tätä nyt hieman testaillut Game Assin kautta, parit huomiot:

- upean näköinen peli, menee omissa kirjoissa heittämällä yli esimerkiksi Cyberpunkin ohi. Tosin voiko näitä nyt sitten verrata ulkoasunkaan puolesta...
- musiikit kauniita
- peli muuttuu hetkessä paremmaksi, kun nappaa gps:n alakulmasta pois käytöstä, samoin kun laittaa puheäänet mutelle. Thee Thou Shalt on mukavampi lukea ja muodostaa puhe omassa päässä kuin vastaanottaa ääninäyttelijän epätoivoinen yritys. Samalla peli muuttuu myös astetta retrommaksi.
- onko tästä tulossa mahdollisesti fyysinen julkaisu muillekin kuin Switchille? Vuokraversio ei paljoa lämmitä.
 
Ylös Bottom