Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

jryi

Vastaava päätoimittaja, teknoniilo
Ylläpitäjä
Viimeisimmässä Pach-Attackissa Michael-sedältä kysyttiin, onko ammattimaiselle pelimedialle enää tilausta. Twitchit, Youtubet ja julkaisijoitten jakelemat trailerit kertovat kaiken, mitä peleistä tarvitsee tietää, ja kun ihmiset surffailevat internetissä Adblockit ja vastaavat päällä, ei pelisivustoille kerry enää tulojakaan.

Pointti oli sinänsä ihan mielenkiintoinen: netti alkaa olla täynnään kaiken maailman Francis- ja Angry Joe -hahmoja, jotka esittävät oman persoonallisen näkemyksensä peleistä faneilleen, mutta kaiketi raapivat elantonsa jostain muualta (tai en minä tiedä, näitten Youtube-kanavat kai ovat ihan kaupallistettuja). Eli mihin tarvitaan Jeff Gerstmanneja ja Geoff Keighley'tä yms, kun meillä on El Presadorit ja kumppanit.

Onko ammattimainen pelimedia säilyttämisen arvoinen, vai voiko peliharrastaja tulla toimeen vain muiden harrastajien ja julkaisijoiden/pelistudioiden jakamilla tiedoilla? Tarjoaako pelimedia sellaista lisäarvoa, että sen säilyttämiseksi voi uhrautua ja pitää Adblockia poissa päältä edes muutamilla suosikkisivustoillaan? Vai riittääkö Twitch.tv ainoaksi tiedonhakukanavaksi ja Activision ainoaksi tiedottajaksi?

Viihdyttävä vuodatus alkaa kohdasta 01:27.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Eli mihin tarvitaan Jeff Gerstmanneja ja Geoff Keighley'tä yms, kun meillä on El Presadorit ja kumppanit.

Heh, hymähdin tälle aika vahvasti, varsinkin juuri El Presadorin maininnalle ja käyttämiselle esimerkkinä! Kyseisen kaverin videoilla olen jokusen kerran huvittanut itseäni, varsinkin hänen "konsolisota-videonsa" ovat varsin hauskoja ja niiden kommenttiketjut erityisesti :D

Itse en kyllä esim. juuri hänen kommenttiensa perusteella lähtisi yhtäkään peliä ostamaan tai ostamatta jättämään. Toisaalta Angry Joe'n videot ovat olleet havainnollistavia ja niiden pohjalta olen muutaman pelihankinnan tehnytkin, vaikka ennen kauppaan menoa olen lisäksi metacriticin katsonut ja sieltä muutaman arvostelun lisäksi. Joten ainakin itselleni ammattimaisella pelimedialla on edelleen reilusti elintilaa! Omiin ostopäätöksiin suurin vaikutus on edelleen niillä tunnetuimmilla ja isoimpien pelimedioiden arvosteluilla, vaikka en niillekään mitään määräävää asemaa anna. Pelialan ammattilainen on aina ammattilainen, suurin osa "youtube-bloggareista" on vain bloggareita. Tosin muutamalle heistäkin annan kyllä käytännössä saman arvon kuin ammattiarvostelijoille.

Loppuun vielä erikseen iso yläpeukku hyvästä ketjusta ja avauksesta! Toivottavasti keskustelua tulee paljon.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Kaupallinen pelimedia tekee itsestään tarpeettoman silloin kun se lähentyy liiaksi peliteollisuutta. Lukijana haluan näkökulman pelaajalta, en PR-ihmisten parhaimmalta kaverilta. Objektiivisen näkökulman ottaminen vaatii etäisyyttä tarkasteltavaan asiaan. Liian lähelle mennään silloin kun puhelimesta löytyy teollisuuden nimimiehiä (Puhalta hyvä huomio PES:n kohdalla). Peliteollisuus kestitsee ja taputtaa olalle kyllä, ja vaikka se olisikin osin viatonta näinkin pienessä maassa kuin Suomi, on siellä takana kuitenkin aina hyötymisnäkökulma. Ei kaveria kritisoida.

Tällainen kyyninen puheenvuoro maanantai aamuun.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Kaupallinen pelimedia tekee itsestään tarpeettoman silloin kun se lähentyy liiaksi peliteollisuutta. Lukijana haluan näkökulman pelaajalta, en PR-ihmisten parhaimmalta kaverilta. Objektiivisen näkökulman ottaminen vaatii etäisyyttä tarkasteltavaan asiaan.

TÄMÄ.

Täytyy myöntää, että omalta osaltani esim. peli- ja tuotearvosteluja tulee katseltua pääasiassa Youtuben kautta, jolloin arvostelun puolueettomuudesta voi olla varma.

Tuskinpa vaan kaikkea pelialan uutisointia ja esim. messuilla juoksemista ja sieltä raportointia kuitenkaan talkootyövoimalla ikinä hoidetaan. Harrastepohjaiset arvosteluviedot ja muut pelimediat pakottavat kuitenkin ammattimaiset mediat tuottamaan oikeasti laadukasta materiaalia ja syönevät myös ammattimaisen median elintilaa ainakin jonkin verran.

Eikös peliala ole kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa? Luulisi, että myös kysyntä kaikenlaisille pelimedioille kasvaisi mukana.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Täytyy myöntää, että omalta osaltani esim. peli- ja tuotearvosteluja tulee katseltua pääasiassa Youtuben kautta, jolloin arvostelun puolueettomuudesta voi olla varma.

En olisi ihan niin sinisilmäinen. Suositut tube-kanavat ja blogit ovat aina myös sponsoroituja ja yleensä saavat testaamansa laitteet/pelit maahantuojalta.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

En olisi ihan niin sinisilmäinen. Suositut tube-kanavat ja blogit ovat aina myös sponsoroituja ja yleensä saavat testaamansa laitteet/pelit maahantuojalta.

Totta puhut. En kuitenkaan ikinä tee päätöksiä yhden tai edes kahden arvostelun perusteella, enkä myöskään suosi niitä suurimpia kanavia. Nuo suurimmat kanavathan voitaisiin kai jo melkein laskea ammattimaisiksi pelimedioiksi, kun tekevät melko kivasti fyrkkaa mainostuloillaan. Keskustelupalstat ovat myös hyvä lähde puolueettomalle tiedolle.

Se on kuitenkin monessa tapauksessa nähty, että ne suurimmat pelisaitit yms. syövät julkaisijoiden käsistä. Kuten Nisu hyvin jo ilmaisikin, tämä kehitys tekee (ammattimaisesta) pelimediasta tarpeettoman.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Se on kuitenkin monessa tapauksessa nähty, että ne suurimmat pelisaitit yms. syövät julkaisijoiden käsistä. Kuten Nisu hyvin jo ilmaisikin, tämä kehitys tekee (ammattimaisesta) pelimediasta tarpeettoman.

Mutta onko silloin kyseessä aidosti ammattimainen media, vai onko kyseessä ihan muunlainen ammattilaisuus? Pelimediaa on kritisoitua aina tietynlaisesta fanipoikamaisesta asenteesta, varmasti ihan aiheestakin. Mutta onko tilaa ja tilausta aidosti riippumattomalle toimijalle? Itse en näe yksittäisiä itsekseen blogailijoita korvikkeena asianmukaisesti toimitetulle sisällölle.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Mutta onko silloin kyseessä aidosti ammattimainen media, vai onko kyseessä ihan muunlainen ammattilaisuus? Pelimediaa on kritisoitua aina tietynlaisesta fanipoikamaisesta asenteesta, varmasti ihan aiheestakin. Mutta onko tilaa ja tilausta aidosti riippumattomalle toimijalle? Itse en näe yksittäisiä itsekseen blogailijoita korvikkeena asianmukaisesti toimitetulle sisällölle.

Nytkun tuo youtube on nostettu esille, niin ainakin oman käsityksen mukaan Totalbiscuit ja jo aiemmin mainittu Angry Joe ovat tuollaisia riippumattomia arvostelijoita, joiden tekemä sisältö on kuitenkin huolella ja taidolla tehtyjä. Usein tulee itse katsottua kyseisten heppujen arvosteluvideot ensimmäisten joukossa jos jotain peliä alan harkitsemaan. Kun taas kaksi kenties suurinta, I:llä ja G:llä alkavat ;), tuntuvat olevan välillä hyvinkin sponssattuja videoissaan ja mielipiteissään.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Youtube on kanavana siinä mielessä kiva, että sisällöntuottajan ei tarvitse kuin tuottaa sisältöä, ja Google myy mainokset. Ja koska markkinatalous toimii, aidosti kiinnostavat sisällöntuottajat saavat paljon katsojia ja sitä kautta rahaa. Jos joku "sponsori" yrittäisi vaikuttaa sisältönikkarin mielipiteisiin, voisi paljastuminen aiheuttaa uskottavuuden romahtamisen, ja sitä kautta katsojamäärän laskun, jolloin rahaa ei tulisi Googlelta eikä sponsoreilta.

Kaupallisilla mediataloilla tilanne on paljon kinkkisempi. Pelimedia elää todella paljon pelimainostuloilla. Jos nyt vilkaisee vaikka Pelaaja-lehden sivuja, niin niitä koristaa Wolfenstein-reunukset, eli H-Town panostaa mediamyynnissään pelikauppoihin ja -julkaisijoihin. Meille ei ole näköjään tälle kuulle saatu mitään rahakasta mainosta, joten on vain Googlen bannereita, joissa näkyy jotain Michael Korsin kelloa ja selainpelejä. Tietysti meillä ei ole palkattua henkilökuntaakaan, joten siinä mielessä riittää, että saadaan raavittua serverikulut kasaan. (Tosin nykyisillä mainostuloilla sekin alkaa olla tuskan takana.)

Vähän silti huolestuttaa, että katoaako kaikki ajatuksella tehty sisältö vähitellen. Ammattilaisilla on kuitenkin mahdollisuus käyttää aikaa perspektiivin ja kontekstin muodostamiseen. Let's Play -videoita tietysti oppii tekemään harjoittelemalla ja kameralle puhuminenkin on aika yksinkertaista, mutta todellisen syväluotaavan journalismin tekeminen vaatii aikaa, resursseja, kokemusta ja koulutusta. Ja kuka viitsii kouluttautua ja käyttää aikaa johonkin, mikä tuottaa korkeintaan kustannuksia? (Okei, pelijournalismi nyt on ollut vähän kyseenalainen sanayhdistelmä aina ja erityisesti viime aikoina, joten en tiedä, minä menetystä tässä suren...)
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Jätän tämän nyt tähän. Ensimmäinen löytö Googlesta hakusanalla "gaming journalism". :D

2928816-doritos.png


Yhteen kuvaan kiteytyy niin paljon.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Hyvä esimerkki siitä, mitä harrastelijasivustot ja -bloggarit joutuvat kokemaan, on yksi sähköposti, joka oli pudonnut eilen illalla podcastin postilaatikkoon:

Hei,

Olisitteko kiinnostuneita julkaisemaan sponsoroidun artikkelin sivuillanne konsolifin.net korvausta vastaan?

Haluaisimme luoda sivustonne aiheeseen ja tyyliin sopivan sponsoroidun postauksen/artikkelin, jossa olisi linkki asiakkaamme sivustolle. Asiakkaani on Suomessa yli 16 vuotta toiminut nettikasino. Maksaisimme yhteistyöstä teille heti kun artikkeli olisi sivuillanne.

Kirjoittaisimme artikkelin yksilöllisesti soveltumaan sivustollekonsolifin.net niin, että se soveltuisi sivustonne tyyliin. Voin kertoa lisää tästä mahdollisuudesta, mikäli olette kiinnostuneita ja lähettää teille esimerkkejä aikaisemmista töistämme, jotta saatte parhaiten kuvan siitä, mitä tarjoamme.

Kiitoksia ajastanne ja toivottavasti kuulen teistä pian.

PR-toimistot lähestyvät jatkuvasti kaikkia vähänkään enemmän mainetta keränneitä blogaajia. Edellä esitetty on varmasti räikeimmästä päästä tarjouksia, koska tuohan on selvästi pyyntö ujuttaa maksettu mainos toimituksellisen sisällön sekaan. Tietysti täytyisi olla aika pihalla KonsoliFINin historiasta ja sisällöstä, jos jokin nettikasinoteksti ei saisi kummastelemaan, mutta silti olen jossain määrin loukkaantunut pelkästä tarjouksesta.

Olen itse ollut sillä puolella pöytää, jolta tarjotaan kannustinta blogistille. Pääasiallisesti tuollaisella tempauksella haetaan lisänäkyvyyttä omalle tuotteelle, ja vaatimukset rajoittuvat parhaimmissa tapauksissa siihen, että arvioitavasta tuotteesta tuotetaan N kappaletta postauksia, ja toimeksiantajasta ei saa sanoa pahasti.

KonsoliFIN ei tee sopimuksia, jotka rajaavat sitä, mitä saamme arvosteltavistaa peleistä tai laitteista kertoa. Meille tarjotaan säännöllisesti kuulokkeita tai ohjaimia tms. arvioitavaksi. Joskus laite täytyy palauttaa, aina ei, mutta koskaan arvioijalle ei ole tarjottu minkäänlaista materiaalista tai muuta hyvää vastineeksi positiivisista kommenteista. Joskus olemme joutuneet negatiivisen arvostelun seurauksena maahantuojan/julkaisijan paheksunnan kohteeksi, mistä syystä jouduimme itse ostamaan ko. tahon yleensä toimittamat tuotteet.

Kai mulla tässä jokin pointtikin oli. Toivottavasti joku hahmotti sen...
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Kyllähän näin 2010-luvulla ammattimainen pelimedia printattuna versiona alkaa olla aika tiukoilla.

Televisiosta se hävisi jo. Aikoinaan MoonTV oli pelaamisen kannalta jotain aivan ultimaattista. Tosin harrastelijamaisuudesta sekin ponnisti... Oli Peliluolaa, Playeria, Peliuutisia, Overdosea jne... Meille esiteltiin Arman, Huttunen, Puha... Heidän toiminnasta paloi vahva usko ja tekemisen ilo omaa tekemistä kohtaan. Ei MoonTV:llä kukaan lyönyt rahoiksi, mutta kyllä se ammattimaisen TiltTV:n voitti aina. Sitten aika loppui tiimalasissa ja MoonTV kuoli, mutta jotain muuta syntyi. Saimme Pelaajalehden.

Ja edelleen tuosta toiminnasta on nähtävissä se alkuperäinen voima, joka ajaa tekijäporukassa eteen päin. Mutta tiukkaa on. Olen ihan periaatteesta ollut heidän tilaajansa alusta alkaen. En ehkä enää pelaa niin paljoa, että minua voisi sanoa hoocee-pelaajaksi, mutta Pelaaja on ja pysyy, tosin iPad-versiona nykyisin. Mutta tässä vuosien saatossa olen huomannut, että printtinä tullaan jäljessä: uutiset ovat mallia "olen kuullut tästä jo aikaa sitten" ja arvostelut ovat mallia "aikalailla samansuuntaista aiempien arvioiden kanssa"... Mutta silti koen, että perinteistä ammattimediaa tarvitaan, vaikka esim. konsolifin antaa minulle kaiken saman informaation kuin Pelaajalehti.

Tuohon päälle kun lyödään YouTube, Twitch, ilmaiset Gamereactor, konsolifin, v2 etc. vastaavat, niin sääliksi käy niitä jotka yrittävät raapia toimeentulonsa tästä kentästä: tiukkaa tekee ja maksumuureja et pysty rakentamaan oman toimeentulon tueksi.

Mutta tarvitaanko ammattimediaa vielä pelialalla? Kyllä. Onko mahdollista tulevaisuudessa? Tuskin enää 10v kuluttua ja itku tulee kun MoonTV:n porukoille tulee seinä vastaan (worst case scenario)...
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Pelialaa seuraavien journalistien tulisi uskaltaa kirjoittaa yksinkertaisemmin. Polygonin arvosteluja lukiessa herää oikein häpeä: Olenko näin sivistymätön ja yksinkertainen? Mitä hittoa tarkoittaa Transistorin dynaaminen ja adaptiivinen taistelusysteemi? Arthur Giesin paneutuessa nahkatuoliinsa muhimaan Bioshock: Infiniten herättämiä kysymyksiä ja todellisen historian hävettäviä heijastuksia, minä kysyn typeränä miksi Minä en tunne mitään sorrettujen työläisten kurjuutta ja sosiaalista nälkää kohtaan? En tunne Bookerin kipuilevaa suojelunhalua. En ymmärrä Elizabethin suojelijansa menneisyyttä kohtaan tuntemaa järkytystä. Onhan tuo nähnyt minun tappavan kymmenittäin poliiseja ja riivaamieni vihollisten sylkevän sisuskalunsa mekolleen. Yritän ymmärtää henkilöiden oletettua kemiaa viemällä kumppanini jäätelöbaariin, mutta voin vain tuijottaa baarin pitäjää vaivautuneena konepistoolini takaa. Tunnen oloni vielä typerämmäksi. Onneksi minulla on vaimona pelaaja. Nauramme yhdessä. Ja kohta ammun parikymmentä kloonikonstaapelia ja yhden Mecha-George-Washingtonin. Päästän itsekin muutaman äänitehosteen. Loikkaan kymmenisen metriä itseni yläpuolella oleville kiskoille. Lähden kiitoon ja tyttö tempoo ohjeitteni mukaan toisista ulottuvuuksista laastareita sekä raketteja laukovan automato… robotin. Kiidän innoissani ympäri hiekkalaatikkoa ja unohdan häpeäni. Enää ei tee lainkaan päästä kipeää vaikken tiedä mitä on kvanttimekaniikka. Taikka erillisten ulottuvuuksien metafyysinen merkitys omallemme.

Kaipaan lisää Leigh Alexanderin kaltaisia kriitikoita, jotka uskaltavat olla rehellisiä hittipelien suhteen: Olet DudeBro McGunPants. Ammattimaisen pelimedian toivo on pelaajien sivistämisessä. Mitä esimerkiksi räiskintäpeliin ujutetut filosofiset aatteet tarkalleen ottaen kertovat? Koska näiden ymmärtäminen osana toiminnallista pelikokemusta on mahdottoman tuntuista, tulisiko ne ymmärtää jollakin tapaa erillisinä osina? Vai onko kyseessä sittenkin pakkonaitos, väkinäinen tekointellektuellien voimannäytös? Peliarvostelu ei voi olla täysin objektiivinen, mutta sen tulisi pyrkiä olemaan silti ongelmat kattava. Peliala ei voi olla ikuisesti “vielä niin kovin nuori”. Mikäli tulisi olla ammattimaisia pelijournalisteja, tulisi olla myös rohkeita kriitikoita, jotka ovat enemmän kuin liian paljon anteeksi antavia faneja.

Varsinaisia arvosteluja enemmän lasken arvoa KonsoliFINin peliketjuille ja podcastille. Kokonaisuutena tarkasteltaessa tavallisten pelaajien viestit paljastavat pelin puutteet usein arvosteluja rehellisemmin. Foorumeilla pelit ovat edelleen videopelejä. Pelimekaniikkaa sekä voitettaviksi tarkoitettuja haasteita. Joten ehkä suurin osa perinteisestä mediasta voikin tulla kuopatuksi. Pelien ydin välittyy yhä suoremmin ja suoraviivaisemmin tekijöiltä pelaajille. Ja pelaajien välinen keskustelu välittää olennaiset tiedot varsinaisesta kokemuksesta.

Pelimedian toimintaedellytyksiä koskien satuin lukemaan juuri pari päivää aiemmin nämä hyvin erilaiset kirjoitukset:

http://penny-arcade.com/report/arti...-why-cosplay-galleries-lead-to-better-reporti

Ja vastauksena edelliseen:

http://botherer.org/2013/04/17/a-response-to-pars-adblockersgames-press-article/

Itse en ole enää muutamaan viikkoon Adblockia käyttänyt. Vilkkuvat sivustot jätän väliin ja arvokkaiden sivustojen kohdalla (ml. KonsoliFIN) noudatan "value-for-value"-mallia. Ainakin Googlen mainosten kohdalla voi myös mainosasetuksia rukata tarjoilemaan osuvampia ilmoituksia. Edes osan aikaa.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Peliarvosteluja en ole pelimediasta lukenut enää aikoihin, tai ainakaan ostopäätöksiä tehnyt niiden perusteella, mutta tällaisille artikkeleille olen perso:

http://www.polygon.com/2014/6/5/5761780/frame-rate-resolution-graphics-primer-ps4-xbox-one

Vaikka aihe ei ole uusi minulle, ja perusjutut ovat hanskassa, nämä "syväluotaavat" artikkelit ovat sellaisia joihin harva amatöörijourno/utubettaja taipuu.

Tämän takia tarvimme vielä oldschool-journoja.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Pelialaa seuraavien journalistien tulisi uskaltaa kirjoittaa yksinkertaisemmin. Polygonin arvosteluja lukiessa herää oikein häpeä: Olenko näin sivistymätön ja yksinkertainen? Mitä hittoa tarkoittaa Transistorin dynaaminen ja adaptiivinen taistelusysteemi? Arthur Giesin paneutuessa nahkatuoliinsa muhimaan Bioshock: Infiniten herättämiä kysymyksiä ja todellisen historian hävettäviä heijastuksia, minä kysyn typeränä miksi Minä en tunne mitään sorrettujen työläisten kurjuutta ja sosiaalista nälkää kohtaan? En tunne Bookerin kipuilevaa suojelunhalua. En ymmärrä Elizabethin suojelijansa menneisyyttä kohtaan tuntemaa järkytystä. Onhan tuo nähnyt minun tappavan kymmenittäin poliiseja ja riivaamieni vihollisten sylkevän sisuskalunsa mekolleen. Yritän ymmärtää henkilöiden oletettua kemiaa viemällä kumppanini jäätelöbaariin, mutta voin vain tuijottaa baarin pitäjää vaivautuneena konepistoolini takaa. Tunnen oloni vielä typerämmäksi. Onneksi minulla on vaimona pelaaja. Nauramme yhdessä. Ja kohta ammun parikymmentä kloonikonstaapelia ja yhden Mecha-George-Washingtonin. Päästän itsekin muutaman äänitehosteen. Loikkaan kymmenisen metriä itseni yläpuolella oleville kiskoille. Lähden kiitoon ja tyttö tempoo ohjeitteni mukaan toisista ulottuvuuksista laastareita sekä raketteja laukovan automato… robotin. Kiidän innoissani ympäri hiekkalaatikkoa ja unohdan häpeäni. Enää ei tee lainkaan päästä kipeää vaikken tiedä mitä on kvanttimekaniikka. Taikka erillisten ulottuvuuksien metafyysinen merkitys omallemme.

Kuulostaa oikeastaan lukijan häpeältä kun yleissivistys on jäänyt rappiolle.

Isoin ongelma pelialan kirjoittajissa nykyään on usko, että peleissä on oikeasti hyviä käsikirjoituksia tai hahmoja. Kirjoittajilla on jatkuva alhainen itsetunto koko alasta, joten jos peliin laitetaan vähääkään tarinaa (esim. Bioshock Infinite) niin sitä aletaan ylistää jonkinlaisena mestariteoksena, vaikka teksti olisikin lapsellisen yksinkertaista. Kirjoittajista esim. Jim Sterling on viimeisiä hyviä arvostelijoita, joka osaa arvostaa kirjoittamista laajalla skaalalla, mutta silti panostaa teksteissään pelistä itsestään puhumiseen. Hän taitaakin olla myös viimeinen arvostelija jonka tekstit eivät kuulosta ostetuilta markkinointipuheilta.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Tämä aihe on viime aikoina jälleen käynyt mielessä. 90-luvulla ja vielä 2000-luvullakin tuli aktiivisesti luettua pelilehtiä, ja internet oli lähinnä täydentävässä roolissa, olivatpa kyseessä kaupalliset pelisivustot kuten IGN tai fanisivustot. Vähitellen kuitenkin internetin välittömyys alkoi syödä sitä pelilehtien mielekkyyttä. Miksi lukea vanhoja uutisia ja vain yhden arvostelijan pelimielipiteitä, ja vielä maksaa siitä? Samalla kuitenkin myös internetin kaupallisten pelisivustojen auktoriteetti alkoi murentua, kun pelimaku alkoi yhä selvemmin erkaantua kaupallisten sivustojen "arvostelujen" linjasta. Internetinkin pelimedia näyttäytyi yhä enemmän vanhan, tutun ja isolla rahalla mainostetun äänitorvena.

Pelimedia ei oikein osaa ottaa vastaan millään tavalla uusia ja kokeilevia juttuja: esimerkiksi Zelda-sarjaa tuulettava Hyrule Warriors on saanut hämmentävän ristiriitaisen vastaanoton. Peliarvostelijoiden kollektiivin mukaan se on suunnilleen samanlaatuinen peli kuin roskarahastus Wii Sports Club. Mutta entä sitten pystyynkuollut hohhoijaa-porttaus Wind Waker HD? Mahtava peli! Ostakee ostakee!

Oikeiden pelaajien mielipiteet ovat yksinkertaisesti luotettavampia ja rehellisempiä. Pelaajan mielipiteen määrittää pelin laatu, ei mainostulot, ei se mitä arvostelulta "odotetaan", tai se että vanhan sarjan uutta osaa on pakko arvostaa ihan vain perinteen vuoksi. Miksi luottaa peliarvostelijoihin, jotka syystä tai toisesta suosittelevat huonoja pelejä enemmän kuin hyviä?
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Oikeiden pelaajien mielipiteet ovat yksinkertaisesti luotettavampia ja rehellisempiä. Pelaajan mielipiteen määrittää pelin laatu, ei mainostulot, ei se mitä arvostelulta "odotetaan", tai se että vanhan sarjan uutta osaa on pakko arvostaa ihan vain perinteen vuoksi.

Mihin tämä perustuu? Itse käytän metacriticiä aika monen pelin kohdalla sen takia, että saan yleiskatsauksen pelin suurpiirteisestä tasosta ja lisäksi monissa pelimedian arvosteluissa on myös näppärästi listattu plussat ja miinukset ynnä lisäksi ne muutokset mahdolliseen edelliseen saman pelisarjan versioon, jotka usein ainakin itseä kiinnostavat.

Vastaavasti samalta sivulta löytyy melko suuri määrä itse pelaajien kirjoittamia ja pisteyttämiä arvosteluja, joiden todenperäisyydelle ei kauheasti voi antaa arvoa. Pelisarjasta tykkäävät antavat 8-10 arvosanoja ja pelistä ei pitävät 0-2. Nuo arvosanat ja usein tekstitkään eivät käytännössä anna minkäänlaista syvempää kuvaa itse pelistä, vaan ovat enemmänkin luokkaa "siis tosi upee ja koukuttava peli, pakko ostaa, meen heti nyt jatkamaan pelaamista!" tai "ihan paska rahastus, täysin samanlainen ku edellinenkin peli, bugeja täynnä, älkää ostako!". Täysin toinen asia on tietenkin sitten nuo youtube-bloggarit kuten Angry Joe ja kumppanit, jotka tekevät ihan oikeita arvosteluja nähden niiden eteen vaivaa ja pelaavat peliä ihan kunnolla ennen arvostelemista. Toisaalta ainakaan itse en pidä heitä enää minään peruspelaajina, vaan huomattavasti enemmän pelimedian jäseninä.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Aikanaan hyvinkin suosittu Gametrailers.com lopettaa 13 vuoden työn jälkeen. Täältä löytyi joskus parhaiten toteutetut videoidut peliarvostelut. Jokunen persoona ja mainiot E3-lähetykset. Viime vuosina jäi kuitenkin Youtuben ja suoratoiston jalkoihin.

Lähde: https://twitter.com/GameTrailers/status/696858020215586816
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Aikanaan hyvinkin suosittu Gametrailers.com lopettaa 13 vuoden työn jälkeen. Täältä löytyi joskus parhaiten toteutetut videoidut peliarvostelut. Jokunen persoona ja mainiot E3-lähetykset. Viime vuosina jäi kuitenkin Youtuben ja suoratoiston jalkoihin.

Lähde: https://twitter.com/GameTrailers/status/696858020215586816

Harmi, arvosteluja oli mukava katsella ja GT Countdownia sekä Retrospective kunhan ne olivat vaan pelistä joka itseä kiinnosti.
 
Vastaus: Onko ammattimaisella pelimedialla enää elintilaa?

Aikanaan hyvinkin suosittu Gametrailers.com lopettaa 13 vuoden työn jälkeen. Täältä löytyi joskus parhaiten toteutetut videoidut peliarvostelut. Jokunen persoona ja mainiot E3-lähetykset. Viime vuosina jäi kuitenkin Youtuben ja suoratoiston jalkoihin.

Lähde: https://twitter.com/GameTrailers/status/696858020215586816

Onhan tuo sääli. Tosin enpä ole seurannut sivuston tarjontaa enää pitkään aikaan. Ohimennen nähty GT materiaali on muistuttanut monesti Angry Joen, PewDiePien (ja samalla satojen muiden satunnaisten Youtube käyttäjien) tuotantoa. Ts. katsojien mielenkiinto pidetään yllä epämääräisellä huutamisella ja teatterin vetämisellä:

aAMn22R.gif
 
Ylös Bottom