Tätä miehet korostavat korostamasta päästyään: Supercelliä ei perustettu rahasta, vaan intohimosta pelien tekoa kohtaan.
Varsinkin Kodisojalle tämä on olennainen juttu. Hän lumoutui peleistä jo teini-ikäisenä ja on siitä asti omistautunut alalle. Hän halusi pelinkehittäjäksi eikä edes käynyt lukion jälkeen mitään kouluja, koska pelinkehittäjille sellaisia ei ollut olemassa. Piti oppia tekemällä.
Hänenlaisiaan ihmisiä Supercelliin on palkattu.
Supercellin menestyksestä hyötyvät myös suomalaiset veronmaksajat. Yhteisövero maksetaan Suomeen, ja kaupasta syntyy muhkea pääomatulopotti.
Verotuloja kertyy tänä vuonna noin 260 miljoonaa euroa.
Paananen ja Kodisoja ovat ilmoittaneet, että yhtiö maksaa veronsa jatkossakin mielellään juuri Suomeen. Tästä myös osakassopimus pitää huolen.
Myös Tekesin myöntämät investointilainat on maksettu jo takaisin, vaikka ei olisi tarvinnut.
Verojen lisäksi he aikovat laittaa rahan kiertämään Suomen taloudessa. Kaksikko aikoo ryhtyä sijoittamaan rahojaan suomalaisiin kasvuyrityksiin.
"Ei pelkästään peliyrityksiin. Sellaiset firmat, joista voisi teoriassa tulla uusia Facebookeja tai Googleja, ovat lähellä sydäntä". Paananen sanoo.
"Mä henkilökohtaisesti uskon, että jos me halutaan nostaa tämä maa jaloilleen, niin se on meidän ainoa ulospääsy tästä tilanteesta."
Paananen puhuu nopeasti muutenkin, mutta nyt hän alkaa päästä vauhtiin.
"Yksi meidän isoista unelmista on, että Suomesta ja tästä Helsingin alueesta voisi tulla – en tiedä onko kilpailija väärä sana – mutta Euroopan Piilaakso, joka pystyisi tasaveroisesti kilpailemaan Piilaakson kanssa."
Paananen ei ole koskaan asunut Piilaaksossa, mutta hän on viettänyt siellä paljon aikaa vuosien varrella.
"Isoin oppi oli, että ei ne ole mitään yrittäjyyden jumalia. Ei ole mitään syytä, miksi Facebook tai Google ei olisi voinut syntyä Suomeen. Ei ne osaa mitään, mitä me ei osattaisi täällä. Näin olen ajatellut jo neljän viiden vuoden ajan."
