Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

[Rottamopo]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Ja tämä ei ole offtopic läppä, vaan sivuhuomio liittyen aiheeseen. Saakeli niin olen nähnyt tuosta pelistä hämmentäviä kuvia. Pitäisi varmaan pelata läpi, mutta jo pelkkä läpipeluu hämmentää näkemieni kuvien perusteella. MAKIBISHI COMIC | ????????

 

[Jibi_78]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Muistan eräänkin hypetyskeskustelun eräältä toiselta foorumilta liittyen Fallout 3:een. Kovasti siellä arvuuteltiin, että voikohan tässä vielä tappaa lapsia, kun huhuja oli ettei enää onnistuisi niinkuin F2:ssa. Samoin uusi "Lady Killer" perk sai paljon huomiota osakseen, sen avulla kun naiset saa pois päiviltä helpommin. Silloin tuli vanhalle kyllä mieleen, että mihin nämä nykypelit ovat oikeen menossa?

No, loppujen lopuksihan peli oli varsin asiallinen ja ainakaan omaan pelikokemukseen kumpikaan mainituista seikoista ei vaikuttanut millään tavalla. Aina vähän kuitenkin mietityttää, että miten tällaiset nykytrendin mukaiset "mahdollisuudet" vaikuttavat jo valmiiksi vinksahtaneeseen mieleen?

E: Ennen kuin kukkahatut alkavat lentämään, niin selvennetään nyt vielä, etten missään tapauksessa vastusta näitä pelien tarjoamia moraalisia vaihtoehtoja, päin vastoin. Pelit sentään useimmiten tarjoavat tämän mahdollisuuden, toisin kuin muu media (elokuvat, uutiset jne.)

 

[Joohanh]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Ja tämä ei ole offtopic läppä, vaan sivuhuomio liittyen aiheeseen. Saakeli niin olen nähnyt tuosta pelistä hämmentäviä kuvia. Pitäisi varmaan pelata läpi, mutta jo pelkkä läpipeluu hämmentää näkemieni kuvien perusteella. MAKIBISHI COMIC | ????????

Pelasin tuota sellaiset 20 minuuttia, enkä itse ainakaan huomannut mitään kummallista. Ihan normaalilta ongelmanratkaisupeliltä vaikuttaisi, tietysti vinksahtaneen japanilaiselta steampunk-ongelmanratkaisupeliltä.

Millaisia kuvia olet sitten nähnyt pelistä?

 

[Cobretti]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Lasten, naisten ja vanhusten päämäärätön tappaminen pitäisi peleissä estää (tai ainakin vaikeuttaa) ja näin on varmaan aika pitkälle tapahtunutkin. Ainakaan lapsia ei voi peleissä pahemmin lahdata, vaikka sitten olisi joku open world -peli tms. Kun ei lisätä lapsia joihinkin peleihin tai tiettyihin kohtauksiin, niin niitä ei voi sitten listiäkään. Tai mission loppuu jos ampuu "sivullisen". Itselle raja menee todella vahvasti ainakin lapsissa - niitä en suostu peleissä listimään. Ja joku "Manhunt" ei ole mun tyylinen peli - joku häilyvä raja siinä ylittyy. (edit: En kuitenkaan paheksu ihmisiä, jotka jotain Manhunt-peliä pelaavat - se on kuitenkin loppujen lopuksi vain peli ja viihdettä.)

Itse pelaan aina (tai ainakin yleensä, joissakin peleissähän moraaliset valinnat ovat aika häilyviä) ns. "hyvää äijää/karmaa" ja sellaiseen esim. "ammun huvikseen sivullisia" -meininkiin tulee harvoin lähdettyä. Tavallaan sitä pelaa tarinaa ja tekee niitä asioita joita sen läpäiseminen vaatii. Pelialueen tutkiminen ja keräily on sitten asia erikseen.

En kuitenkaan ehkä puhu varsinaisesti moraalisesta pahoinvoinnista (tuollainen termi on kuitenkin vähän liioittelua), vaan siitä mikä *mulle* on pelaaja hauskaa, mielenkiintoista, haastavaa ja palkitsevaa. Ja etenkin pelin etenemisen kannalta tarpeellista. Sivullisten tappaminen tms harvoin kuuluu niihin (koska tosiaan valitsen sen "hyvän karman" aina jos mahdollista).

En esim. ampunut yhtäkään siviiliä (niin, jos niitä poliiseja ym ei lasketa - niitähän oli pakko sitten) siellä MW2:sen lentokentällä, mutta siihen osasyynä oli myös se, etten tiennyt yhtään mitä hemmettiä kohtauksessa olisi muka pitänyt tehdä. Ja lopussahan paljastui, ettei kohtauksessa ollut päätä eikä häntää. Se oli mukana vain otsikoiden ja markkinoinnin vuoksi. Juonen kannalta kytkös oli erittäin löyhä ja epämääräinen. Kuten koko pelin "juoni" itseasiassa.

Ajatelkaa, jos kohtauksen alussa selviäisi, että olet pelaajana keskellä terroristeja (undercover-tyyliin, tai sitten siviilinä) ja saat jotenkin tiedon, että erikoisjoukot ovat pian hyökkäämässä lentokentälle (pelastamaan panttivankeja tms). Sun tehtävänä on auttaa joukkoja ja esim. eliminoida terroristeja yms. Vähän kuin Rainbow Six kohtaisi Die Hardin. Tuollainen kohtaus olisi voinut olla oikeasti todellinen klassikko. Vaikeustasoa voisi sitten lisätä niin, että terroristit alkavat pikku hiljaa teloittaa panttivankeja, eli todellinen paine ja paniikki on olemassa. Mutta kuitenkin pitää toimia. Tuollaisena kohtaus oli ollut jo aivan toisenlainen.

 

[rookie]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Hyvä tuo "Kaupunki jossa ei ole lapsia"-artikkeli kyllä.


GTA IV:ssä ei itselle tule moraalisia pahoinvointeja.. Helposti voi ampua hahmoja naamaan aseella ja naureskella, mutta jos miettii että katukuvassa olisi kaikensorttisia muksuja...

Ei tulis kyllä ihan heti mieleen räiskiä niitä huvikseen.

Tosin en myöskään itkisi itseäni uneen jos ajaisin GTA nelosessa pikkutytön päälle, vaikka niin varmaan tekisin, jos niin kävisi oikeasti.

Eli siis jos GTA4:ssä olisi lapsia, niin ei tulisi kyllä mieleen räiskiä niitä huvikseen, mutta kuitenkin aikuisia voi päästellä miten tahtoo?

Pelin viihdearvo nousisi varmasti vielä tuntuvasti, jos siinä olisi lapsia.

Lasten, naisten ja vanhusten päämäärätön tappaminen pitäisi peleissä estää (tai ainakin vaikeuttaa) ja näin on varmaan aika pitkälle tapahtunutkin. Ainakaan lapsia ei voi peleissä pahemmin lahdata, vaikka sitten olisi joku open world -peli tms. Kun ei lisätä lapsia joihinkin peleihin tai tiettyihin kohtauksiin, niin niitä ei voi sitten listiäkään. Tai mission loppuu jos ampuu "sivullisen". Itselle raja menee todella vahvasti ainakin lapsissa - niitä en suostu peleissä listimään. Ja joku "Manhunt" ei ole mun tyylinen peli - joku häilyvä raja siinä ylittyy.

Ööh, minkähän takia?

Onko tämä jokin suurempikin taboo/moralisointipykälä, ettei naisia tai lapsia voi peleissä ampua/vahingoittaa yms? Jos peleissä olisi lapsia, niin tottakai päästelisin menemään ihan kunnolla ja lapsista tulisi jauhelihaa. Pelaan pelejä kuitenkin viihdytyksekseni ja en pysty kuvitellakaan, että tuosta jotakin tunnontuskia tulisi. Ne ovat pikseleitä, pelihahmoja, onko tässä nyt jotakin mitä en ymmärrä.

 

[Ithron]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Kyllähän niitä pelejä aina silloin tällöin vastaan tulee, jotka saavat vatsanpohjaan luotua ikävän onton tunteen tietyissä tilanteissa. Omalla kohdallani tällaisia ovat olleet mm. Metal Gear Solid 2 ja Heavy Rain. Sitten on olemassa niitäkin pelejä jotka tosissaan yrittävät shokeerata, mutta lopputuloksena on yleensä lähinnä naurettava hypetemppu, joka saa aikaan vain ärtymystä. Hyvänä esimerkkinä tästä Modern Warfare 2:n lentokenttäkohtaus.

Mikään ei kuitenkaan ole omassa pelihistoriassani yltänyt Shadow of the Colossuksen tasolle tämän asian suhteen. Joka ainoan kolossin päästäminen päiviltä sai aikaan valtavan piston sydämessä (ehkä yhtä tai kahta poikkeusta lukuunottamatta).

 

[Joohanh]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Ajatelkaa, jos kohtauksen alussa selviäisi, että olet pelaajana keskellä terroristeja (undercover-tyyliin, tai sitten siviilinä) ja saat jotenkin tiedon, että erikoisjoukot ovat pian hyökkäämässä lentokentälle (pelastamaan panttivankeja tms). Sun tehtävänä on auttaa joukkoja ja esim. eliminoida terroristeja yms. Vähän kuin Rainbow Six kohtaisi Die Hardin. Tuollainen kohtaus olisi voinut olla oikeasti todellinen klassikko. Vaikeustasoa voisi sitten lisätä niin, että terroristit alkavat pikku hiljaa teloittaa panttivankeja, eli todellinen paine ja paniikki on olemassa. Mutta kuitenkin pitää toimia. Tuollaisena kohtaus oli ollut jo aivan toisenlainen.

Tämä. Naurettavien huomionhakuisten temppujen sijaan voitaisiinkin keskittyä oikeasti toimiviin asetelmiin, mutta tämähän on todennäköisesti Call of Duty -pelien tekijöiltä aivan liikaa vaadittu. Toisaalta mikäs siinä, kun kriitikotkin tuohon lankaan haksahtivat.

(Muistan erään arvostelun naurettavan ylistyksen k.o. kohtauksesta, tämän mukaan "MW2:n lentokenttäkohtaus jalostaa piipun kautta aukeavan interaktiivisuuden täysin uusiin ulottuvuuksiin - pelaajalla on mahdollisuus katsoa haavoittunutta siviiliä, ampua tämä tai kävellä pois." Onko pelimedia todellakin vielä näin lastenkengissä?)

 

[Rottamopo]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Millaisia kuvia olet sitten nähnyt pelistä?

Pikaisesti kaiveltuna yksi esimerkki:

Spoileri

Jokseenkin outoa johon en ole tottunut. Ei mitenkään kamalaa, mutta outoa ja itseäni hämmentävää.


Edelliseen liittymättä...

Ne ovat pikseleitä, pelihahmoja, onko tässä nyt jotakin mitä en ymmärrä.

Kehtaan kyllä myöntää, että on tullut jopa suru huppuun imelästä rakkaustarinasta pelissä joka päättyi huonosti. Jotkut pelit tarjoaa mahdollisuutta eläytyä vahvasti ja juuri silloin kokemukset välittyvät vahvoina. Yhtälailla myös ikävän puoleinen kokemus voi välittyä vahvana, jos immersio on pelissä pystytty nostamaan korkeatasoiseksi. Jokaisella toki menee omat rajansa eikä siinä mitään ihmeellistä ole. Myönnetään kuitenkin, että uskon vanhusten ja lasten puuttumisen tapa-murhaa peleistä johtuvan osittain siitä, että yleinen mielipide halutaan pitää kurissa ja siitä, että vanhukset ja lapset eivät tarjoa ryhmittymää jolle voidaan antaa haasteellisen vihollisen rooli. Itse olen todella iloinen, ettei ole tarvinnut ajaa vahingossa kännissä lasta kuoliaaksi. Siis edes pelissä.

 

[KanJoni]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Täytyy sanoa että IKINÄ ei ole ollut minkäänlaista moraalista pahoinvointa pelien kanssa.

 

[SVC]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Täytyy sanoa että IKINÄ ei ole ollut minkäänlaista moraalista pahoinvointa pelien kanssa.

Voi olla ettet ole pelannut oikeita pelejä tai sitten oikealla asenteella. Esimerkiksi Rambo-tyylisissä action-elokuvissa on oikeasti vain hauskaa kun ukkoa kaatuu kuin heinää saaden luodista, kirveestä tai mistä hyvänsä, mutta sitten vakavammin tehty elokuva saattaa jäädä kummittelemaan yhdellä kaunistelemattomalla väkivaltakohtauksella.

 

[Joohanh]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Voi olla ettet ole pelannut oikeita pelejä tai sitten oikealla asenteella. Esimerkiksi Rambo-tyylisissä action-elokuvissa on oikeasti vain hauskaa kun ukkoa kaatuu kuin heinää saaden luodista, kirveestä tai mistä hyvänsä, mutta sitten vakavammin tehty elokuva saattaa jäädä kummittelemaan yhdellä kaunistelemattomalla väkivaltakohtauksella.

Väkivallan vaikutus on tosiaan aika suhteellista. Tuossa eilen katsoin Wanted-leffan, jonka lopussa Wesley lahtaa Fraternityn jäsenet äärimmäisen tyylikkäällä tehokkuudella, jokaiseen sekuntiin mahduttaen nyt ainakin kolme ruumista. Tämähän sai vain hihkumaan riemusta, sillä toteutus oli täydellistä väkivaltabalettia. Sitten taas yhdenkin, nimettömänkin henkilön murha esimerkiksi Kummisetä-leffoissa tuntuu pahalta.

 

[diki fin]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Itselle tuotti aika tuskaa MW2 lentokenttä kohtaus. Jotenkin tuntui tosi ärsyttävältä ampua siviilejä, mutta hienoa että peleihin uskalletaan jo iskeä moraalia kyseenalaistavia kohtauksia.

Uuteen MOH:iinhan tulee jonkinlainen taistelu talebantaistelijan silmistä, että päästään ainakin ampumaan jenkkejä tai ISAF-joukkoja

 

[Cobretti]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Jos peleissä olisi lapsia, niin tottakai päästelisin menemään ihan kunnolla ja lapsista tulisi jauhelihaa.

Tämä on toki oma mielipiteesi, ei siinä mitään. Mutta onneksi ko. pelejä on varmaan aika vähän.. En nimittäin usko, että lapsia lisätään väkivaltaisiin aikuisten peleihin tuossa mielessä. Se on niitä harvoja "hyviä tabuja" mielestäni.

Niin, ehkä sanoin aiemmin vähän turhankin kärkkäästi. Viittasin tavallaan ns. viattomiin sivustakatsojiin, joita sitten voi "listiä" huvin vuoksi esim. jossain open world -peleissä. Mutta onhan se niinkin, että joskus niitä ruumiita tulee puolivahingossa, varsinkin jos autolla ajetaan jotain poliiseja karkuun tms. Katu olisi tietenkin aika tylsä ja epäuskottava (jopa peliksi), jos siellä kävelisi vain tietyn ikäisiä miehiä... Ja sitten on näitä trophy-juttuja (esim. RDR), jossa täytyy listiä jotain viattomia ensin että saa sheriffit perään. Ja onhan peleissä "pahoja naisia" myös. Eli ei mikään mustavalkoinen juttu, enkä ole mikään viaton pulmunen itsekään.

Mutta kuten aiemmin sanoin, niin itse teen lähinnä niitä asioita peleissä, joita tarinan ym takia täytyy tehdä ja sitten niitä asioita, jotka tuntuvat viihdyttäviltä ja mielenkiintoisilta. Viattomien listiminen ei tavallaan kuulu jälkimmäiseen.

 

[Rauhanturvaaja]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

En halua tappaa siviiliejä, en edes pelissä, se on vain periaate. Takaisin ammutaan, mutta itse en aloita ampumista ellen näe selkeää vaaratilannetta, tai että on kohteella ase kädessä. Ekalla läpipeluu kerralla sen kentän vetäsin läpi ja aina sen jälkeen oon sen skipannut. Turhanpäivästä paskaa suoraansanottuna.

 

[Pertsa69]

Vastaus: Pelien aiheuttama moraalinen pahoinvointi

Itselleni jostain syystä ihmisten ampuminen pelissä/leffasssa ei ole mikään ongelma.

Ehkä tosin jonkin neitokaisen teurastus voisi olla miettimisen arvoinen juttu.

Esim. Heavy Rainissä nasautin kuulan kalloon heti kun oli mahdollista eräässä kodassa

COD:wawissa natsit oli teloitettavana siinä tunneliaukolla niin heitin polttopullon ennen kuin oman puolulaiset kerkesi ruveta ampumaan

Itselläni tulee moraalinen pahoinvointi, kun pitäisi ruveta tappamaan eläimiä
Esim. Avaraluonnon katselu aiheuttaa itselleni enemmän pahoinvointia, kuin esim. Saw tai uutisten rajut pätkät.
Jopa rupean voimaan pahoin/suutun, kun vain kuulen rääkkäys tai muita juttuja..
Metsästys on kuitenkin mielestäni ok, mutta sitten semmoinen metsästys joka on laitonta (eläin kärsii) pistää taas vihaks..