Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelien kestoaiheet ja buumit

kriswel

Well-Known Member
Tuli tuossa GoW topikissa väitettyä että viikinki-aiheet ovat nyt pinnalla. Pysyn edelleen siinä väitteessä mutta tämän topikin tarkoitus on lähinnä keskustella pelien kesto-aiheista yleensä ja siitä alkaako joku tietty aihe jo kyllästyttää. Esim...no vaikkapa Zombit.:) Ja ennen kaikkea keskustelua aiheista joita haluaisi nähdä peleissä.

Jos miettii historiallisia ja kulttuurillisia teemoja niin antiikin Rooma/Kreikka ja Euroopan keski-aika ovat tällaisia kesto-aiheita. Hyviä aiheita kyllä mutta maailman historiassa on vaikka kuinka paljon mielenkiintoisia ajanjaksoja ja kultuureja. Esimerkiksi Intiaanit ovat aivan liian vähän käytetty aihe. Mulla ei tule mieleen yhtään Intiaani-aiheista peliä. Keltit on toinen aihe jota olisi mukava nähdä enemmänkin.

Tässä nyt pieni alustus. Katsotaan syntyykö keskustelua. Tai edes väittelyä.
 
Varmaankin kadun tätä että avasin suuni, mutta battle royale- pelit. Olen vain monttu auki katsellut Fortniten ja muiden vastaavien suosiota jo monta vuotta. En malta odottaa että tulee se battle royalen jälkeinen hittigenre, oman käsityksen mukaan se on vain ajan kysymys.

Voin tietenkin olla väärässäkin.
 
Varmaankin kadun tätä että avasin suuni, mutta battle royale- pelit. Olen vain monttu auki katsellut Fortniten ja muiden vastaavien suosiota jo monta vuotta. En malta odottaa että tulee se battle royalen jälkeinen hittigenre, oman käsityksen mukaan se on vain ajan kysymys.

Voin tietenkin olla väärässäkin.
Battle royale-pelit on hyvä esimerkki buumista. Mä kuitenkin lähinnä hain aiheita ja teemoja kuten tiettyä historiallista ajanjaksoa/kultuuria tai vaikkapa "pelasta perheenjäsen"-tyypisiä tarinoita. En niinkään peligenreä. Tosin olisi mielenkiintoista tietää mikä on se battle royalen jälkeinen hittigenre.
 
Kyllä aika vakiintunut ja kliseinen teema on, että olet amerikkalainen sotilas, joka matkustaa ulkomaille tappamaan kaiken liikkuvan ja lopuksi poistuu sankarina paikalta. Toinen on sitten, että olet joku ninja tai mikä lie samurai ja tapat ihmisiä ja erilaisia mörököllejä jostain sekavasta syystä.

Viime vuosina Cyberpunk yritti nousta taas suosioon, mutta aika vaisuksi jäi.
 
Intiaaneja tuskin nähdään kauheasti peleissä ottaen huomioon aiheen arkuuden varsinkin amerikkalaisille.

Mitä taas tulee "battle royale-peleihin": näen että kyseessä on enemmänkin pelimuoto. Samalla voisi siis kritisoida kun on niin paljon "team deathmatch-pelejä".

Minusta BR on oikein mukava pelimuoto, jonka varaan on rakennettu useita pelejä ja joka on noussut näiden kautta hitiksi. Toisaalta kun ottaa huomioon kuinka kokonaisvaltainen pelimuoto on, niin en ihmettele että moni näistä peleistä tosiaan on puhtaasti "battle royale-peli".

Joka tapauksessa kuten kaikki hyvät pelimuodot, lisätään se (tai sen varaan rakennetaan) jatkossa niin kauan peleihin kuin se pelaajia kiinnostaa.

Mutta ymmärrän kyllä sen kun pursuaa "joka tuutista" jotain yhtä ja samaa. Siinä kannattaa ajatella että jää aikaa sitten enemmän niille peleille, jotka itseä kiinnostaa.
 
Kyllä aika vakiintunut ja kliseinen teema on, että olet amerikkalainen sotilas, joka matkustaa ulkomaille tappamaan kaiken liikkuvan ja lopuksi poistuu sankarina paikalta. Toinen on sitten, että olet joku ninja tai mikä lie samurai ja tapat ihmisiä ja erilaisia mörököllejä jostain sekavasta syystä.
No tämä amerikkakeskeisyys on tietysti oma lukunsa. Ymmärrän kyllä että amerikkalaiset studiot tekevät pelejä heidän näkökulmastaan mutta miksi niin monet eurooppalaisetkin studiot tekee pelinsä amerikkalaisesta näkökulmasta?
 
Intiaaneja tuskin nähdään kauheasti peleissä ottaen huomioon aiheen arkuuden varsinkin amerikkalaisille.
No eihän se amerikkalaisten mielenrauha saisi olla esteenä pelin tekemiselle. Enkä mä näe asiassa ongelmia jos pelin sijoittaa aikaan ennen eurooppalaisten mantereelle tuloa. Joku kyläsimulaatio/survival-henkinen peli jossa huolehditaan omasta heimosta voisi olla mielenkiintoinen.
Hankitaan ruokaa ja tehdään tarvikkeita jotta heimo pysyy elinvoimaisena. Pelissä voisi olla paljon oikeaa tietoa eri intiaanikansoista ja heidän tavoistaan jne. Kai siinä voisi olla pieniä intiaanisotiakin jos sellaista kaipaa mutta mulle riittäisi ihan hyvin peli jossa pääsisi kokemaan tavallista intiaanielämää. Lapsuuden inkkarileikit on edelleen hyvin muistissa. :)
 
No eihän se amerikkalaisten mielenrauha saisi olla esteenä pelin tekemiselle. Enkä mä näe asiassa ongelmia jos pelin sijoittaa aikaan ennen eurooppalaisten mantereelle tuloa. Joku kyläsimulaatio/survival-henkinen peli jossa huolehditaan omasta heimosta voisi olla mielenkiintoinen.
Hankitaan ruokaa ja tehdään tarvikkeita jotta heimo pysyy elinvoimaisena. Pelissä voisi olla paljon oikeaa tietoa eri intiaanikansoista ja heidän tavoistaan jne. Kai siinä voisi olla pieniä intiaanisotiakin jos sellaista kaipaa mutta mulle riittäisi ihan hyvin peli jossa pääsisi kokemaan tavallista intiaanielämää. Lapsuuden inkkarileikit on edelleen hyvin muistissa. :)
Menee kato hyvät "intiaani paha, amerikkalainen hyvä" propagandat hukkaan jos aletaan näyttämää intiaaneja normaaleina ihmisinä peleissä.

Hyvä aihe, hankkisin samantien intiaani-aiheisen pelin. Mitä tulee tuohon massatuottoon niin omasta mielestä liikaa keskinkertaista co-op shootterii sekä survivalia. Jotain on voinut myös mennä itseltäni ohi mihin en oo päässy kunnolla kiinni.
 
Ennemminkin tulee syytökset kulttuurin omimisesta, jos joku muu kuin 100% intiaaniporukka tekisi intiaaneista kertovan pelin. Paljon olisi varmasti hyviä, mielenkiintoisia ja kertomattomia tarinoita kyseisestä kulttuurista, mutta ei se tietty laadun tae ole.
 
Aika paljon noihin Amerikan alkuperäiskansojen kulttuuriin pohjaaviin kulttuurisiin tuotteisiin kasautuu ongelmia. Esimerkiksi Civilization-sarjassa on tullut alkuperäiskansoilta kovaa kritiikkiä vaikka ne on esitetty myönteisessä valossa. Joissakin peleissä on ollut sankarina alkuperäiskansan edustaja, kuten vuoden 2006 Preyssa. Siinäkin hahmon tausta kuitenkin vaihtui useaan kertaan suunnitteluvaiheessa.

Ongelmana alkuperäiskansojen kulttuurin hyödyntämisessä on, että vaikka käytettäisiin hyödyksi asiantuntijoita ja kulttuurin edustajia konsultteina, joillakin toisilla samaa kulttuuria edustavilla on ihan täysin eri näkemys asioista ja näissä tilanteissa pelintekijät joutuvat hyvästä tahdosta huolimatta kritiikin kohteeksi ja helposti tuo kritiikki lähtee sitten leviämään laajemmalle. Pelintekijän on vaikea puolustella ratkaisujaan näissä tilanteissa. Halu nostaa alkuperäiskansojen kulttuuria esille johtaa siis helposti siihen, että joutuu pyytämään anteeksi sitä, että esitti asiat jotenkin huonosti. Tietysti kulttuurien välistä väärinymmärrystä ja kulttuurien hyväksikäyttöä esiintyy paljonkin ja erityisen sorretussa asemassa olevat ovat oikeutettuja kritisoimaan sitä, miten heidän kulttuuriaan käsitellään.
 
Never Alone taisi hoitaa tällaisen kulttuuripuolen ihan hyvin? Mutta se olikin pieni toki indie-tekele.

Jos nämä kulttuuriset kuumat perunat ohitetaan, niin otsikko herätti mielessäni tietovisan.
Mikä Sukupolvensa Paras / Iso ja Tärkeä PS4-peli kyseessä:

- Läheisen ihmisen kuolema ohjaa päähenkilöä
- Pelissä on toimintakohtauksia, joissa pelaajan tulee selvitä alueen vihollisista
- Pelissä on quick time eventejä
- Pelissä on yksinkertaista kiipeilyä, kävelyä, ahtaista paikoista kulkemista jne. Näinä aikoina päähenkilö käy dialogia matkakumppaninsa kanssa. Mene kohtaan x ja paina ympyrää ja peli etenee.
- Pelissä on raakaa väkivaltaa
- Peli pyrkii avaamaan päähenkilön ja hänen läheisensä tunnemaailmaa
- Pelissä on jonkin verran yksinkertaisia puzzleja
- Pelissä on jonkin verran tai no aika paljonkin kaikkea pientä etsittävää
- Peli on teknisesti aivan ykkösluokkaa ja graafisen kehityksen merkkipaalu
- Peli on rohkea irtiotto sarjan edellisestä osasta

Vastasitko God of War? Oikein!
Vastasitko Last of Us II? Oikein!
Olenko hiukan väsynyt siihen, että nämä Aikuisille Suunnatut Merkittävät Pelit ovat jotenkin tällaisia netflix-sarjan, elokuvan ja videopelin sekoituksia? Olen!
Onko tässä kyse jostain buumista? En tiedä! Tuhlasinko kaikkien aikaa tällä viestillä? Ehkä!
:p
 
Jos nämä kulttuuriset kuumat perunat ohitetaan, niin otsikko herätti mielessäni tietovisan.
Mikä Sukupolvensa Paras / Iso ja Tärkeä PS4-peli kyseessä:

- Läheisen ihmisen kuolema ohjaa päähenkilöä
- Pelissä on toimintakohtauksia, joissa pelaajan tulee selvitä alueen vihollisista
- Pelissä on quick time eventejä
- Pelissä on yksinkertaista kiipeilyä, kävelyä, ahtaista paikoista kulkemista jne. Näinä aikoina päähenkilö käy dialogia matkakumppaninsa kanssa. Mene kohtaan x ja paina ympyrää ja peli etenee.
- Pelissä on raakaa väkivaltaa
- Peli pyrkii avaamaan päähenkilön ja hänen läheisensä tunnemaailmaa
- Pelissä on jonkin verran yksinkertaisia puzzleja
- Pelissä on jonkin verran tai no aika paljonkin kaikkea pientä etsittävää
- Peli on teknisesti aivan ykkösluokkaa ja graafisen kehityksen merkkipaalu
- Peli on rohkea irtiotto sarjan edellisestä osasta

Vastasitko God of War? Oikein!
Vastasitko Last of Us II? Oikein!
Olenko hiukan väsynyt siihen, että nämä Aikuisille Suunnatut Merkittävät Pelit ovat jotenkin tällaisia netflix-sarjan, elokuvan ja videopelin sekoituksia? Olen!
Onko tässä kyse jostain buumista? En tiedä! Tuhlasinko kaikkien aikaa tällä viestillä? Ehkä!
:p
Ymmärsin ideasi heti viestisi alkupuolella ja vaikka en sitä tunnistanut täysin viivoistasi niin olisin veikannut Horizon: Zero Dawnia. Ja kyllä, onhan näissä Sony-peleissä ihan tunnetusti melko vakinaistettu kaava olemassa.

Silti koen että Horizon, TLOU2, God of War ja vaikkapa Uncharted ovat ihan erilaisia pelejä. Tiivistäisin erot näin:

Horizon: ZD: Taktisempaa taistelua painottava peli, jossa seikkaillaan aika yksin (ei kai tässä mitään kumppania ollut pääosan ajasta?)
TLOU2: Hyvin elokuvamainen ja putkimainen peli, jonka keskiössä on elokuvamainen tarina ja sen kaari.
God of War: Hieman soulsmainen teos, jonka pelimekaniikalla on iso osa taistelussa kykyineen ja välineineen.
Uncharted: Näistä se seikkailumaisin teos, jossa tutkitaan ja ratkotaan puzzle höystettynä isolla määrällä akrobaattista taistelua.

Noin siis erottaisin nämä päällisin puolin hyvin samanlaista kaavaa noudattavat teokset.

En muuten muistanut että GOW alkaa jonkun kuolemasta. Tosin tuokin lienee vähän tulkintakysymys. Toki se siitä tapahtumasta vahvastikin alkaa mutta enemmän kai hahmoa ohjaa tarve/pakko ottaa lopultakin se vanhemman rooli eikä olla vain se murahteleva köriläs. Toisaalta kuolema on se tarinan alullepanija, jota kai voisi ohjaukseksikin sanoa tai vähintään tarinan lähtölaukaukseksi.

Mutta nyt kun pitkään tavallaan puolustelin näitä teoksia niin totta kai ymmärrän jos joku tuohon kaavaan on kyllästynyt. Jos siitä tykkää niin herkkua on luvassa (koska Sony tuntuu siinä pitäytyvän vahvasti) mutta jos kaipaa jotain muuta tai on tuohon jo ehtinyt kyllästyä niin onhan se varmasti tympeä tilanne.

Itse koen että nuo neljä peliä pelaavat ihan eri tavalla vaikka niissä se kuori/ydin (kumpi se nyt sitten onkaan) onkin hyvin identtisistä ideoista rakennettu. Toisaalta en ottaisi useampaa noin samanlaista peliä pelaukseen yhtä aikaa mutta se nyt johtuu enemmän jo siitä että en halua pelata kuin yhtä tarinapainotteista teosta kerrallaan.
 
Ja kyllä, onhan näissä Sony-peleissä ihan tunnetusti melko vakinaistettu kaava olemassa.
Todella tunnistettava kaava. Saa kyllä juuri sitä mitä tilaa. Tämä on samalla hyvä ja huono. Hyvä siinä mielessä, että Sony osaa tehdä tämän kaltaiset pelit erittäin hyvin. Huonoa tietysti se, että kaava toistuu niin vahvasti.

Silti, minulle tämä on siinä mielessä ollut hyvä, että voin ottaa näistä Sonyn peleistä pelaukseen sen minkä aihealue kiinnostaa ja tiedän saavani tietynlaisen, lähes aina hyvän, pelikokemuksen. Minua ei esimerkiksi ole Horizon Zero Dawn juuri missään vaiheessa kiinnostanut. Ei ensimmäinen osa, eikä tämä toinen. Sen sijaan God of War ja Uncharted ovat aina kiinnostaneet. Näin voi siis ottaa sen minkä aihealue kiinnostaa. Mutta kuten sanoit, kovin montaa tällaista ei mahdu samaan aikaan pelaukseen, tai ei edes peräkkäin.
 
Uhkaa lipsua pahasti aiheesta, mutta minusta tuo Sonyn formaatti on ihan hyvä myös ja siihen saa sitten ahdettua vaikka minkälaista teemaa ja lisuketta sekaan. Sonyn formaatti on siis tavallaan kuin pizzapohja, johon voi sitten valita omat lisukkeet maun mukaan. Koska pelien tekeminen on hidasta ja vain harva studio pystyy tekemään tuolla konseptilla AAA-pelejä, on markkinoilla aina tilaa uusille, eikä kyllästymistä pääse syntymään.

Tarinallisuus on siinä mielessä mielenkiintoinen elementti, että perustarinoita ei ole oikeastaan kovin paljoa. Kaikki tarinat ovat variaatioita samoista teemoista. Peliin soveltuu hyvin muutostilanne ja siitä seuraava kasvutarina, joka päättyy uuteen tasapainotilaan. Tuo on ihan universaali tarinan muoto ja tavallaan siis koko ihmiskunnan kulttuurihistorian "kestoaihe", johon peleissä saa uudella tavalla näkökulmaa, kun voi ohjata hahmoa ja ainakin näennäisesti tehdä valintoja. Tarinoista tulee siis tavallaan omia kasvutarinoita. Minusta ei siis kannata liikaa mollata sitä, että pelit menevät samaa kaavaa, kun se on kuitenkin se kaava, jolla saadaan aikaan eläytymistä ja merkityksellisiä kokemuksia.
 
Aika paljon noihin Amerikan alkuperäiskansojen kulttuuriin pohjaaviin kulttuurisiin tuotteisiin kasautuu ongelmia. Esimerkiksi Civilization-sarjassa on tullut alkuperäiskansoilta kovaa kritiikkiä vaikka ne on esitetty myönteisessä valossa. Joissakin peleissä on ollut sankarina alkuperäiskansan edustaja, kuten vuoden 2006 Preyssa. Siinäkin hahmon tausta kuitenkin vaihtui useaan kertaan suunnitteluvaiheessa.

Ongelmana alkuperäiskansojen kulttuurin hyödyntämisessä on, että vaikka käytettäisiin hyödyksi asiantuntijoita ja kulttuurin edustajia konsultteina, joillakin toisilla samaa kulttuuria edustavilla on ihan täysin eri näkemys asioista ja näissä tilanteissa pelintekijät joutuvat hyvästä tahdosta huolimatta kritiikin kohteeksi ja helposti tuo kritiikki lähtee sitten leviämään laajemmalle. Pelintekijän on vaikea puolustella ratkaisujaan näissä tilanteissa. Halu nostaa alkuperäiskansojen kulttuuria esille johtaa siis helposti siihen, että joutuu pyytämään anteeksi sitä, että esitti asiat jotenkin huonosti. Tietysti kulttuurien välistä väärinymmärrystä ja kulttuurien hyväksikäyttöä esiintyy paljonkin ja erityisen sorretussa asemassa olevat ovat oikeutettuja kritisoimaan sitä, miten heidän kulttuuriaan käsitellään.
Onhan siinä tosiaan aina se vaara. Siksi ajattelinkin että peli voisi sisältää paljon ihan oikeaa tietoa intiaanikulttuureista ja heidän tavoistaan. Ei sitä Hollywoodilaista näkemystä jossa poltetaan rauhanpiippua ja mainitaan Manitou pari kertaa. Amerikkalaisessa viihteessä on edelleen se ongelma että muut kulttuurit esiteään joko uhreina jotka valkoinen amerikkalainen sankari pelastaa tai sitten hassuina sivuhahmoina joiden tehtävänä on ihailla tätä valkoista amerikkalaista sankaria.
Tottakai parhaallakin tahdolla tehty peli voi herättää tunteita puoleen jos toiseenkin mutta mun mielestä siinä kohtaa olisi hyvä käydä sitä vuoropuhelua. Sitä voi vaikka kysyä että mitä tehtiin väärin ja miten se voidaan korjata? Mä saatan olla tässä suhteessa vähän naiivi mutta en usko että vilpitön halu kuvata alkuperäiskulttuuria mahdollisimman tarkasti olisi kauhea synti.

On mussa kyllä sen verran pikkupoikaa että olishan se hienoa myös päästä tekemään kunnon old school-apassiväijytyksiä ratsuväelle. Mutta joo, ehkä se ei palvelisi alkuperäiskansoja kovinkaan hyvin. :)
 
Minkälainen se intiaanipeli sitten olisi? Mitään AAA-peliä ei voi tehdä koska massat kaipaa toimintaa ja se tarkoittaa yleensä räiskintää tai muuta ammuskelua. En usko että alkuperäiskansat arvostaisi. No mitä muuta jää, mistä voi tehdä pelin kunnon tuotantoarvoilla? Seikkailua jossain metsikössä selviytyen? Siitäkin suututtaisiin varmasti että "luuletteko että me jossain metsässä vedetään päivät pitkät" tms. Ja toisaalta ymmärtäisin senkin kritiikin, sillä onhan sellainen metsäily varmasti aika stereotyyppinen kuva intiaaneista.

Yksinkertaisesti syynä on varmasti raha. Aihe itsessään ei myy (ilman länkkäreitä ainakaan) eikä sen ympärille saa tehtyä peliä, joka myy. Tai saisi jos ei olisi mitään rajoituksia mutta kun aihe on arka useammastakin kulmasta käsin, niin ei taida tulla tapahtumaan.

Indietä voi tulla ja sitähän jonkun verran onkin mutta oletan että nyt puhuttiin isommasta teoksesta.
 
Minkälainen se intiaanipeli sitten olisi? Mitään AAA-peliä ei voi tehdä koska massat kaipaa toimintaa ja se tarkoittaa yleensä räiskintää tai muuta ammuskelua. En usko että alkuperäiskansat arvostaisi. No mitä muuta jää, mistä voi tehdä pelin kunnon tuotantoarvoilla? Seikkailua jossain metsikössä selviytyen? Siitäkin suututtaisiin varmasti että "luuletteko että me jossain metsässä vedetään päivät pitkät" tms. Ja toisaalta ymmärtäisin senkin kritiikin, sillä onhan sellainen metsäily varmasti aika stereotyyppinen kuva intiaaneista.

Yksinkertaisesti syynä on varmasti raha. Aihe itsessään ei myy (ilman länkkäreitä ainakaan) eikä sen ympärille saa tehtyä peliä, joka myy. Tai saisi jos ei olisi mitään rajoituksia mutta kun aihe on arka useammastakin kulmasta käsin, niin ei taida tulla tapahtumaan.

Indietä voi tulla ja sitähän jonkun verran onkin mutta oletan että nyt puhuttiin isommasta teoksesta.
Ei sen välttämättä tarvitsisi olla AAA-peli. Siinä sä olet ihan oikeassa että aihe ei myy ja siksi mitään isompaa peliä ei ole tullut. Se vaatisi että joku tekee sen ensimmäisen pelin aiheesta joka myy. Tai vaikkapa elokuvan joka nostaa intiaanit puheenaiheeksi. Elokuvat kuten Tanssii Susien Kanssa ja Viimeinen Mohikaani voisivat olla hyviä kimmokkeita jos ne ilmestyisivät nyt. En mä sitä mahdottomana näe että intiaanit olisivat taas joskus se juttu josta ihmiset haluavat maksaa.
Ja millainen peli se olisi? Mä tuossa ehdottelin sellaista simulaatiotyyppistä peliä jossa jäljitellään intiaanien elämää mahdollisimman tarkasti. Siihen kuuluisi metsästys ja muu ruuan hankinta. Siihen lisäksi metsästysrituaalit jotka toisivat metsästysonnea jne. Pienet roolipelielementitkin sopisi siihen ihan hyvin. Miksei isommatkin. Tavaroiden valmistusta ja vaikka mitä. Vuodenajat ja niihin varautuminen. PC:ltä ainakin löytyy kaikenlaista kivikautis-simulaatiota niin miksei myös intiaaneista voisi tehdä saman tyyppistä peliä?
Tämän topikin tarkoitus ei kuitenkaan ole miettiä sitä onko jonkin pelin toteutuminen mahdollista vai ei. Tämä on sitä varten että täällä voi vapaasti esittää ajatuksiaan ja toivomuksiaan. Musta on kiva tuumailla asioita ihan tuumailun vuoksi. Varsinkin näin kolmen aikaa yöllä. :)
 
Miten tähän on kertynyt näin monta viestiä ilman, että puheeseen on nousseet soulsliket, rogueliket tai vaikkapa metroidvaniat, nämä kaikki kun tuntuvat termeinä pomppaavan aivan jatkuvasti esiin? Jos pelissä on mitään taistelua ja väistämistä niin heti ollaan kyselemässä souls-vaikutteista, Bill Murrayn ysäriklassikko Päiväni Murmelina olisi varmaan nykyään roguelike-leffa ja jokainen peli missä palataan jollekin vanhalle alueelle herättää heti metroidvania-huomioita.
No joo, diskurssin dissaaminen sikseen, onhan varsinkin Dark Souls ihan käytännössäkin käynnistänyt jonkinlaista buumia ja vaikuttanut videopelisuunnitteluun, joten kaikelle höpinälle on jotain ainakin vähän katetta.

edit: Okei, ylempänä mainittiin että ei haettu genreä (battle royale -keskusteluun viitaten) vaan nimenomaan aiheita. Tämä selittää!
 
Minua ärsyttää nuo roguelike ja roguelite nimitykset, koska niillä ei ole mitään tekemistä Roguen tai muiden merkkipohjaisten luolastoseikkailujen kanssa. Nykyään nuo tarkoittavat usein tasohyppelyitä, eli jotain ihan muuta. Aika harva rogue* peliksi nimetty on edes vuoropohjainen.
 
Zombiet esim ovat itselle tervetulleita tai vaikka parasiitin kautta kulkevat ihmiset kuten Last of us, myös Apocalyptinen meno on aina ok kuten mytologiaan sekä scifiin pohjautuvat teokset uppoavat hyvin tutulla kaavallaan.
 
Ylös Bottom