Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelien uudelleenpelaamisarvo

L

Locote

New Member
Tulin tässä ajatelleeksi, että onko pelien uudelleenpelaamisarvo laskenut?
Muistan silloin aikoinaan kun Mariota jaksoi hakata läpi yhä uudestaan ja uudestaan sekä Sonicin nopeuteen ei ikinä kyllästynyt..
Pelit pystyi aina pelaamaan uudestaan ja uudestaan eikä kyllästymistä kovin moneen tullut..ainakaan ensimmäisen läpipeluun jälkeen.

Nyt taas kun saa pelattua läpi vaikka Hitmanin niin ei millään jaksaisi peliä enää uudestaan aloittaa ja palata tehtävien pariin. Mistähän tämä johtuu?

Vai olenko ainut ja pelaajana jotenkin muuttunut?
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Tuohan riippuu niin paljon peleistä ja ihmisestä itsestään. Minusta pelien uudelleen pelaamisen arvo ei ole kadonnut minnekään. Vuodessa tulee noin 2-3 itseäni kiinnostavaa peliä pihalle joiden uudelleenpelaamisen arvo on taivaissa. Luonnollisesti itse kiinnostavat urheilupelit kuten vaikka futismanagerisarja(t) tai vaikkapa Sims ovat niitä mitä tulee tahkottua koko ajan ja vuodesta toiseen. Konsoleilla ei tuollaista ole tullut oikeastaan vastaan kuin parin pelin kohdalla ja ne ovat olleet WWE-sarjan painipelit PS2:lla sekä EyeToy: Play. En ole vielä törmännyt sellaiseen täydelliseen konsolikokemukseen, joka kuitenkin jaksaisi kiinnostaa vaikkapa kuukaudesta toiseen.

PC:llä on kuitenkin yksi ylitse muiden, jota hakkaan varmaan vanhana vaarinakin läpi ja se on ehdottomasti Grim Fandango.

Mutta ei se pelien uudelleenpelaamisen arvo mielestäni ole mihinkään kadonnut vaikka pelejä tulee markkinoille yhä kiihtyvää vauhtia ja saattaisi kaiken kaaoksen keskellä näyttääkin siltä, että sieltä ei ikinä tule löytämään sitä maailman parasta peliä joka viehättäisi vielä kuukausienkin ja useiden vuosien jälkeen. Kyllä se siellä on. Jollekin se voi olla jokin muu peli kuin itselle.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Niin ja ennen ei tainnut tulla niin tiheään tahtiin pelejä myyntiin? Pelaajat vaativat nykyään peleiltä enemmän. PC:llä on pari sellaista peliä joita jaksaa jyystää vaikka loppuikänsä GTA Vice City, Fallout 2 (alku on kyllä todella ärsyttävä, mutta kun vauhtiin pääsee, niin ilo on suuri), Simssit, tällä hetkellä sims2 on tarjonnut suurta iloa ja törkeästi pelitunteja. Sekä tietysti World Of Warcraft.
Mutta eniten on tainnut Vice Cityn kanssa mennä, uskaltaisin väittää jopa että päälle 1000h?Näyttää kyllä silmissä isolta summalta, mutta väitän silti että päälle 1000h
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

No ainakin omalla osalta on tuo uudelleenpelaamisarvo on ehka vahan laskenut. Johtuu suuresta tarjonnasta, ei minua haittaa palata takaisin vaikka peli nayttaisikin paljon huonommalta kuin uusimmat pelit. Ongelma on vain siina etta ei sita koskaan ehdi kaikki hyvia peleja pelamaan. Ja kaikkia tekisi mieli tietenkin kokeilla. Itse ainakin yritan kaikki pelaamani pelit lapi pelata, mutta liian usein jumitta johonkin kohtaa ja sitten sita vaantaa ja kaantaa kunnes paase ohi tai kyllastyy ihan kokonaan. Mutta kylla aina noihin peleihin yritan palata takaisin.
Peleihin jossa on juoni ei yleensa uudestaan kiinnosta pelata, ellei sita pysty toisella tapaa pelaaman ala Kotor.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Minä olen sellainen ja että en jaksa pelata MITAAN peliä kaks kertaa läpi. En tiedä mikä on, monesti on tehny mieli pelata Zelda läpi toistamiseen mutta ei sitä vain jaksa kun on peli pelattu jo läpi...en tiedä mikä on :p
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

THUG ykkösessä tuli siinä Lost footage videossa kiva yllätys kun pelasi sen uudelleen läpi. "Lost footage 2"
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Tulihan sitä joo 1980-luvulla pelattua vaikka mitä pelejä läpi, mutta toisaalta silloin pelin läpipelaamiseen ei mennyt läheskään niin paljon aikaa. Siinä on varmasti yksi syy, miksei tämän päivän pelejä niin vain uudelleen pelata.

Etenkään kun on valikoimaa niin paljon enemmän. Ainakin omalla kohdallani.

Rez (Dreamcastilla) on sellainen peli, jonka olen pelannut läpi todella monta kertaa. Sen ääreen jaksaa palata yhä uudelleen ja uudelleen.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

En ole oikeastaan ikinä tykännyt pelata peliä läpi 1 kertaa enempää, sen takia että pelaan enemmän tarinan/juonen kun pelaamisen takia. (ei innostanut pelata edes FF7 toista kertaa, tuntui pakkopullalta)
Mutta nyt Brothers in arms iski kunnolla, niin että menin sen normaalilla läpi ja aloitin nyt hardilla ja "jos" tuo onnistuu vielä niin sitte sillä authentic modilla. Mahtava peli mun mielestä. :D

tosi lyhyitä pelejä pelaa uudestaan jos on hyviä kuten juuri tuo rez...
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Sangen mielenkiintoinen kysymys uudelleenpeluuarvosta. Ainakaan omalla kohdallani innostus useampaan läpipeluukertaan ei ole laskenut, mikäli kyseessä on riittävän hyvä peli. Uudemmista peleistä mainittakoon vaikka Diablo 2 (noin 10 läpipeluuta kerrottuna kolmella vaikeustasolla ja yhdellä levelin 97 hahmolla), Halo 1 (noin 8 kertaa), Warcraft 3 (ainakin 3). Ehkä suurimpana esteenä pelien uudelleen pelaamiselle on yksinkertaisesti pelien kasvanut pituus ja vähentynyt vapaa-aika. Nykyisellään jää moni kiinnostava peli varastoon odottamaan ensimmäistäkin läpipeluuta armeijan takia.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

on kyllä totta että ennen pelejä jaksoi tahkota tunnista toiseen, viikosta viikkon ja että nykyään se onse kerralla läpi ja sitten hyllyyn. on toki joitain pelejä joita jaksaa pelata, mutta nekin ovat kuitenkin jo hieman vanhempia.. tai se siinä kai onkin, että nostalgisia pelejä jaksaa ottaa taas hyllystä ja tahkota pari kertaa läpi, mutta uusia ei... en tiedä mistä se johtuu, mutta niin se nykyään vaan tuntuu olevan... ovatko nykyiset pelit sitte huonompia kuin vanhat, en osaa siihenkään vastat, ehkä, ehkä ei.. mutta ainakin vaikeammiksi ovat monet pelit tulleet, kun taas vertaa johonkin ikivanhaan super nintendon donkey kongiin, sen pelasi parhaimmillaan viikossa läpi, siis oli siinäkin pelattavaa, mutta seoli kuitenkin suhteessa helpompi, kuin esim mainitsemasi hitman.

ja nykyään vaaditaan monessa pelissä paljon ajattelua, tai muuten se menee sinkohipaksi, tai kuole/laloita uudestaan/kuole/aloita uudestaan......... kunnes joskus yrityksellä nakki pääsee jatkamaan.

tai sitten ei pääse jatkamaan eteenpäin kun on joku este tiellä ja siitä ei pääse ohi millään, siihe turhautuu helposti. ennen ei tälläisiä ongelmia ollut montaa, siksi niitä kai jaksoi pelata useammin ja pidempään, kai pelit ovat vaan vaikeampia kuin ennen.....tj
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Hyvään strategia peliin ei kyllästy koskaan, silloin kun kampanja ei houkuttele, skrirmish -moodi pitää tyytyväisenä. (Tosin ensimmäisessä Command & Concuer pelissä ei ole skirmishiä ollenkaan.) Itse pelaisin Red Alertia nytkin, jos se pelittäisi kunnolla XP:llä. Entäs Merien valtias? Missäs se Dosbox olikaan?
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Hyvin harvoja konsolipelejä olen jaksanut pelata läpi useammin kuin kerran. Pc onkin toinen juttu: Master of Orion (se eka), Civ 3, Ufo, Heroes 3, Jagged Alliance 2, Steel Panthers sekä Star Control 2 on pelattu läpi miljoonaan kertaan. Etenkin strategiapeleissä on aina jotain näperreltävää ja uusia taktiikoita, joita ei välttämättä ensimmäisellä pelikerralla hoksannut. Pelikonsoleilla ei ole yhtään vakavasti otettavaa strategiapeliä, vaikka Advance Wars ja Pathway to Glory pääsevät kyllä lähelle.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

feldon sanoi:
Pelikonsoleilla ei ole yhtään vakavasti otettavaa strategiapeliä, vaikka Advance Wars ja Pathway to Glory pääsevät kyllä lähelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Adwance Warsit ovat erittäin tärkeitä, ja vakavasti otettavia strategiapelejä siinä missä Rome: Total war:kin.
EDIT: 4 Unohda koko juttu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

makedin sanoi:
Adwance Warsit ovat erittäin tärkeitä, ja vakavasti otettavia strategiapelejä siinä missä Rome: Total war:kin.
EDIT: älä halvenna taskukoneita läsnäollessanini
EDIT 2: tai halvenna vaan, mutta minä en siitä pidä
EDIT 3: (ihan niinkuin mielipiteeni ketään kiinnostaisi)
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten sanoin: lähelle päästään, mutta puutteita löytyy. Kaikki mielenkiintoinen mikromanagerointi ja näpertely on jätetty pois. Jäljellä on vain sotiminen sotimisen vuoksi. Kivaahan sekin on, mutta ei mitään syvällisempaa samastumista ei kyllä synny. Total War -sarjan pelejä ei voi hyvällä tahdollakaan verrata Advance Warsiin. Olen pahoillani. (Tämä ei ole henkilökohtaista :eek:)
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Paras uudelleenpeluuarvo taitaa olla peleillä, joita ei voi pelata "läpi", tai näin on ainakin omalla kohdallani. DDR:ää tuli hakattua viime keväänä muutaman kuukauden ajan pari tuntia päivässä, ja N64:n muutamat pelit eivät vanhentuneet koskaan mahtavien neljän hengen moninpelimättöjen takia.

Yksinpelejä jaksaa harvemmin vääntää läpi useaan kertaan, mutta poikkeuksiakin toki on. Esimerkiksi Mario 64 on tullut koluttua läpi varmaankin toistakymmentä kertaa, eikä kyllästyminen iske millään pelikerralla.

Ja en kyllä minäkään aivan äkkiä lähtisi vertaamaan Advance Warseja ns. täysiverisiin strategioihin. Ovathan ne mainioita pelejä, mutta hommaa on yksinkertaistettu suuremman pelaajamäärän tavoittamiseksi. Esimerkiksi Fog of War on vain poikkeus eikä sääntö.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Oikeastaan ainakin änärit on sellaisia joita huvittaa pelata koko kausi läpi uudestaan ja uudestaan. ne statsit, ne statsit! Onhan se aikamoista vääntämistä ja kauden läpipelaamisessa kestää monta kuukautta 20 min erillä. Ainakin joskus nuorempana tuli pelattua kausia läpi. Nyt ei enää kiinnosta nhl 09:ään pelata, koska aivan liian vaikea helpoimmallakin tasolla.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo.

Exhorder sanoi:
Oikeastaan ainakin änärit on sellaisia joita huvittaa pelata koko kausi läpi uudestaan ja uudestaan. ne statsit, ne statsit! Onhan se aikamoista vääntämistä ja kauden läpipelaamisessa kestää monta kuukautta 20 min erillä. Ainakin joskus nuorempana tuli pelattua kausia läpi. Nyt ei enää kiinnosta nhl 09:ään pelata, koska aivan liian vaikea helpoimmallakin tasolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse taas en änärien "yksinpeliin" ole koskenut pitkään aikaan, vaan viimeksikin meni pelkästään nettipelin parissa. Muutenkin EA voisi tehdä "digiversion" pelistä, jota myytäisiin jokusen euron halvemmalla, jossa ei tuota turhaa NHL-lisenssiä olisi mukana, vaan pelkkä nettipeli.
 
Vastaus: Pelien uudelleenpelaamisarvo

Riippuu suuresti pelistä.

Useimmiten ei jaksa uudelleen käydä lävitse, mutta esim gta tyylisiä pelejä pystyy pelaamaan useampaan kertaan.

Monet pelit todella putkimaisia ja se alentaa uudelleenpelaamisarvoa. On sitten tarina kuinka mahtava.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom