HerraNenä
Well-Known Member
Mitä kuuta? En käytä twitteriä, niin sieltä en katso.
Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)
Pelikirjallisuus
- Viestiketjun aloittaja stammy
- Aloituspäivämäärä
JTahti
Well-Known Member
Manzosin uutuuskirja kirvoitti Hesaria kirjoittamaa mega-artikkelin aiheesta. Mulla on kirjan lukeminen vielä kesken, kun pitäisi pelatakin välillä.
www.hs.fi
Kirjat | Aleksandr Manzos, 34, rakensi itsestään täydellistä sankaria, kunnes jotain rikkoutui
Oma paikka maskuliinisessa maailmassa vaivasi pitkään teini-ikäistä Aleksandr Manzosia, ja hämmentävä tilanne johti lopulta identiteettikriisiin. Siitä selvitäkseen hän tarvitsi avatarien apua.
www.hs.fi
JTahti
Well-Known Member
Pelattu elämä luettu!
Kirjassa saa aika paljon palstatilaa seksuaali ja sukupuoli hahmot ja toksinen maskuliinisuus, mutta jos nuo nykyajan kotkotukset eivät aiheuta näppylöitä, niin kannattaa lukea, sillä tälläistä viiltävää analyysiä peleistä ei oikein löydy mistään muualta. Yleensä peleistä puhutaan vaan että mikä on lasten ruutuaika ja paljon Supercellin ukkelit maksoi veroa.
Kirjassa saa aika paljon palstatilaa seksuaali ja sukupuoli hahmot ja toksinen maskuliinisuus, mutta jos nuo nykyajan kotkotukset eivät aiheuta näppylöitä, niin kannattaa lukea, sillä tälläistä viiltävää analyysiä peleistä ei oikein löydy mistään muualta. Yleensä peleistä puhutaan vaan että mikä on lasten ruutuaika ja paljon Supercellin ukkelit maksoi veroa.
JTahti
Well-Known Member
Sain Matopelin perilliset luettua!
Kirja on mielenkiintoinen, vaikka ei hirveästi pelaisikaan kännykällä. Kirjassa ei jumiteta yksittäisten mobiilipelien kanssa hirveästi vaan puhutaan laajemmin pelialasta. Uraa uurtavat klassikkopelit saavat erikoiskäsittelyn, kuten Nokian matopeli. Kirjassa kerrotaan myös mobiilipelikehittäjän näkökulmasta miksi Nokia romahti. Pelit vaativat ohjelmistopäivityksen puhelimen käyttispäivitysten mukana ja pelin toimivuus piti varmistaa jokaisen Symbian luurin kanssa erikseen. Pelistudioissa oli kirjahylly täynnä kännyköitä, joilla varmistettiin että peli toimii kaikissa malleissa. Lisäksi pelin tarjoaminen operaattorille myyntiin oli hankalaa verrattuna keskitettyyn sovelluskauppaan. Hyvä että saatiin Ilkka Paananen haastatteluun. Supercellin tyypit eivät kuulemma anna helpolla haastatteluja, mutta ehkä Juholla on tarpeeksi meriittejä että haastattelu irtoaa.
Luin kirjan kolmessa päivässä, oli patoutunutta lukuhimoa kun jumitin Zeldan parissa.
Kirja on mielenkiintoinen, vaikka ei hirveästi pelaisikaan kännykällä. Kirjassa ei jumiteta yksittäisten mobiilipelien kanssa hirveästi vaan puhutaan laajemmin pelialasta. Uraa uurtavat klassikkopelit saavat erikoiskäsittelyn, kuten Nokian matopeli. Kirjassa kerrotaan myös mobiilipelikehittäjän näkökulmasta miksi Nokia romahti. Pelit vaativat ohjelmistopäivityksen puhelimen käyttispäivitysten mukana ja pelin toimivuus piti varmistaa jokaisen Symbian luurin kanssa erikseen. Pelistudioissa oli kirjahylly täynnä kännyköitä, joilla varmistettiin että peli toimii kaikissa malleissa. Lisäksi pelin tarjoaminen operaattorille myyntiin oli hankalaa verrattuna keskitettyyn sovelluskauppaan. Hyvä että saatiin Ilkka Paananen haastatteluun. Supercellin tyypit eivät kuulemma anna helpolla haastatteluja, mutta ehkä Juholla on tarpeeksi meriittejä että haastattelu irtoaa.
Luin kirjan kolmessa päivässä, oli patoutunutta lukuhimoa kun jumitin Zeldan parissa.
stay-retro
Member
Verkkosivu on (varmaan lopullisesti) alhaalla ja Wayback Machine ei valitettavasti näy arkistoineen PDF-tiedostoja, ne kun eivät olleet suoria linkkejä. Kirjan julkaisu pelkästään (useana varianttina) PDF-muodossa tuntui käsittämättömältä ratkaisulta, kun teos ei edes ole huomattavan visuaalinen -- kuvankaappauksilla höystettyjä artikkeleja, luettuani valtaosan kappaleista. Epub-formaatissa teksti ja kuvat asettuu laitteen näytön koon ja lukijaohjelman asetusten mukaisesti, PDF on lukittu ja hankala muuttaa virheettä paljaaksi tekstiksi.
archive.org on onneksi onnistunut arkistoimaan jok'ikisen luvun, niihin pääsee käsiksi näppärästi index-sivun viimeisimmältä kopiolta ('snapshot'). Suosittelen vielä tekemään omat varmuuskopiot vaikka selaimen Singlefile-lisäosalla, mikäli julkaisu on itselle tärkeä.
Kokeelliset pelit
Kokeelliset pelit on kahdesti kuussa päivittyvä kirjoitussarja, joka käsittelee eri tavoilla normista poikkeavia pelintekijöitä. Sarja on käynnissä syyskuusta 2020 toukokuuhun 2021. Syksyllä 2021 siitä tulee ilmaiseksi jaettava e-kirja. Projektista vastaa Aleksandr Manzos ja sen on rahoittanut...
web.archive.org
Viimeksi muokattu:
rap
Well-Known Member
Pelaaja lehdeltä on tulossa 2024 alussa uusi keräilykirja Pikselipölyä. Ennakkotilasin kovakantisen 35€ kun aikaisemmatkin kirjat löytyy. En viitsinyt maksaa tähän nimmareita kun Playstation kansa - Kuinka pleikkari valloitti Suomen kirjassa löytyy nimikirjoitukset.
Tämä Pikselipölyä ei varsinaisesti kiinnosta mutta pakkohan se on kokoelmaan saada kun mulla lähes kaikki Pelaaja lehdet, puuttuu vain 11 ensimmäistä numeroa. Täytyis nekin metsästää että sais täydellisen kokoelman kasaan.
mesenaatti.me
Tämä Pikselipölyä ei varsinaisesti kiinnosta mutta pakkohan se on kokoelmaan saada kun mulla lähes kaikki Pelaaja lehdet, puuttuu vain 11 ensimmäistä numeroa. Täytyis nekin metsästää että sais täydellisen kokoelman kasaan.
Pikselipölyä – pelimaailman rakastetut klassikot ja unohdetut helmet
Pelaaja-lehden kirjatrilogian päätösosa Pikselipölyä on tuhti kokoelmapaketti klassikkopelien historiaa ja aitoa retrointoilua.
mesenaatti.me
Mulla on ehkä vähän oma lehmä ojassa tässä seuraavassa, mutta! Capital of Game Art -sivustolla on julkaistu Enemmän kuin vain pelejä -niminen pelitaiteen artikkelikokoelma, joka kertoo miten erilaiset pelit ovat vaikuttaneet ihmisten elämiin.
Luettavissa on täysin ilmaiseksi 17 artikkelia eri kirjoittajilta, ja esim. oma artikkelini käsittelee World of Warcraftia.
Suosittelen lukaisemaan, siellä on monia mielenkiintoisia juttuja! Kyseessä on PDF-tiedosto, joka ladataan sivustolta.
www.capitalgameart.fi
Luettavissa on täysin ilmaiseksi 17 artikkelia eri kirjoittajilta, ja esim. oma artikkelini käsittelee World of Warcraftia.
Suosittelen lukaisemaan, siellä on monia mielenkiintoisia juttuja! Kyseessä on PDF-tiedosto, joka ladataan sivustolta.
Capital of Game Art artikkelikokoelma
Pelitaiteen pääkaupungin pelejä ja pelitaidetta käsittelevien tekstien kokoelma.
www.capitalgameart.fi
JTahti
Well-Known Member
Usea kirjoittaja: Pelit kulttuurina (2022)
Kirja on tieteellinen julkaisu digitaalisista peleistä, rahapeleistä ja leikeistä. Kirjan alussa tulee vastaan lätkä, jossa lukee että vertaisarvioitu. Kirjan täytyy siis olla kovaa faktaa.
Kirjan alussa hehkutetaan, että 2010-luvulla on ilmestynyt kiitettävästi peliaiheista tietokirjallisuutta ja niitä nimitetään tässä populääreiksi, jolla tehdään eroa tieteellisen julkaisun kanssa. Kirjassa on useampi kirjoittaja, mutta kirjoitusasu on keskimäärin aika hardcorea. Tässä on tekstinäyte digisivulla 30/287, Frans Mäyrän kirjoittama: Ajatus pelien ja leikkien omalakisuudesta ja erillisyydestä arjesta korostaa pelien riippumatonta taideluonnetta ja ainutkertaisuutta. Sosiologisemmin painottuneet tulkinnat kuitenkin korostavat sitä, että pelit ja pelaaminen niveltyvät monin eri tavoin arkitodellisuuden osiksi ja laajentumiksi. Nämä tulkinnat puhuvat taikapiiristä ”puoliläpäisevänä kalvona”, joka mahdollistaa pelien ja pelaamisen (mentaalisten) maailmojen samanaikaisen erillisyyden ja vuorovaikutuksen ympäröivän todellisuuden kanssa.
Yllä oleva on ehkä ääritapaus miten kryptiseksi teksti välillä menee. Ihan selkeää suomea kirja periaatteessa on. Ja saahan sitä lukea välillä jotain vähän haastavampaakin tekstiä.
Kirjassa on keksitty ikuisen nuoruuden arvoitus: Psykologi ja leikkiteoreetikko Karl Groosin kirjoituksiin perustuva mietelmä kuuluu leikistä kuuluu seuraavasti: ”Emme lopeta leikkimistä, koska vanhenemme. Vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.” Pelaaminen on taas leikkimisen alagenre, sääntöleikki.
Kirjan lopussa kyseenalaistetaan peliväkivallan raaistava vaikutus pelaajaan. Kirjassa sanotaan että pelaamisesta voi olla haittaakin, jos pelaamiseen käytetty ajankäyttö menee överiksi, mutta aiheesta ei osata aina keskustella julkisuudessa asiallisesti vaan tulee moraalipaniikki.
Koska kyseessä on tieteellinen julkaisu, kirjan lopussa on massiivinen lähdeluettelo, joka rohmuaa ison osan sivuista.
Vielä nillitystä kirjan sähköisestä e-kirja versiosta. Kansikuva tulee kahteen kertaan. Kirjan valikossa kirjan nimeksi on mainittu Pelit_kulttuurina_EPUB. Onko tuo työnimi vai tiedostonimi? Lisäksi kirjanmerkit eivät toimi tässä eikä lukulaite jatka siitä mihin jäätiin, vaan palataan aina sisällysluetteloon kun lukulaitteen avaa.
Kirja on tieteellinen julkaisu digitaalisista peleistä, rahapeleistä ja leikeistä. Kirjan alussa tulee vastaan lätkä, jossa lukee että vertaisarvioitu. Kirjan täytyy siis olla kovaa faktaa.
Kirjan alussa hehkutetaan, että 2010-luvulla on ilmestynyt kiitettävästi peliaiheista tietokirjallisuutta ja niitä nimitetään tässä populääreiksi, jolla tehdään eroa tieteellisen julkaisun kanssa. Kirjassa on useampi kirjoittaja, mutta kirjoitusasu on keskimäärin aika hardcorea. Tässä on tekstinäyte digisivulla 30/287, Frans Mäyrän kirjoittama: Ajatus pelien ja leikkien omalakisuudesta ja erillisyydestä arjesta korostaa pelien riippumatonta taideluonnetta ja ainutkertaisuutta. Sosiologisemmin painottuneet tulkinnat kuitenkin korostavat sitä, että pelit ja pelaaminen niveltyvät monin eri tavoin arkitodellisuuden osiksi ja laajentumiksi. Nämä tulkinnat puhuvat taikapiiristä ”puoliläpäisevänä kalvona”, joka mahdollistaa pelien ja pelaamisen (mentaalisten) maailmojen samanaikaisen erillisyyden ja vuorovaikutuksen ympäröivän todellisuuden kanssa.
Yllä oleva on ehkä ääritapaus miten kryptiseksi teksti välillä menee. Ihan selkeää suomea kirja periaatteessa on. Ja saahan sitä lukea välillä jotain vähän haastavampaakin tekstiä.
Kirjassa on keksitty ikuisen nuoruuden arvoitus: Psykologi ja leikkiteoreetikko Karl Groosin kirjoituksiin perustuva mietelmä kuuluu leikistä kuuluu seuraavasti: ”Emme lopeta leikkimistä, koska vanhenemme. Vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.” Pelaaminen on taas leikkimisen alagenre, sääntöleikki.
Kirjan lopussa kyseenalaistetaan peliväkivallan raaistava vaikutus pelaajaan. Kirjassa sanotaan että pelaamisesta voi olla haittaakin, jos pelaamiseen käytetty ajankäyttö menee överiksi, mutta aiheesta ei osata aina keskustella julkisuudessa asiallisesti vaan tulee moraalipaniikki.
Koska kyseessä on tieteellinen julkaisu, kirjan lopussa on massiivinen lähdeluettelo, joka rohmuaa ison osan sivuista.
Vielä nillitystä kirjan sähköisestä e-kirja versiosta. Kansikuva tulee kahteen kertaan. Kirjan valikossa kirjan nimeksi on mainittu Pelit_kulttuurina_EPUB. Onko tuo työnimi vai tiedostonimi? Lisäksi kirjanmerkit eivät toimi tässä eikä lukulaite jatka siitä mihin jäätiin, vaan palataan aina sisällysluetteloon kun lukulaitteen avaa.
tomine11
Well-Known Member
Tälläinenkin kirja olis näköjään ilmestynyt ! voipi olla että menee kyllä hankintaan. Hivenen jopa yllättävää että tuollainen kirja ylipäätään tehty ja tosiaan näin pitkän ajan jälkeen, näin jälkijunassa ilmestyy kun tosiaan siitä kun vääntö oli tulisimmillaan on jo aika monta vuotta kulunut. Tiedä sitten onko vieläkin osalla porukalla soihdut kädessä kun asia nousee esille 
Videoblogi: The Flame Wars kertoo digihistorian rajuimmasta konesodasta – mutta kuka sen voitti?
”Muinaisina vuosina jokainen uskalsi laskea päättymättömiä desimaalilukuja ja taistella loppuun saakka valitsemansa kaupallisen korporaation puolesta. Vähän kuin kovimmat PlayStation- ja Xbox-fanipojat tänään. Mutta ennen vanhaan konesodilla oli merkitystä ja laitteilla oli eroja. Jihadille lähdettiin perustellusta syystä. Sillä minun tietokonemerkkini OLI OIKEASTI parempi kuin sinun.
Päättömän hyvistä digitaalista historiaa avaavista kirjoistaan tunnettu Microzeit on julkaissut teoksen, joka purkaa 1990-luvun konesodista suurinta: Amigan ja Atari ST:n välillä roihunneita maailmanlopun liekkejä. Lopulta molemmat hävisivät pelin. Mutta laitteet elävät silti aktiivisesti harrastajien keskuudessa, ja niillä on rutkasti uskollisia käyttäjiä.
The Flame Wars uskaltaa silti tarttua liekehtivään aiheeseen ja kertoa, että miksi konesotia käytiin. Ääneen pääsevät harrastajat, laitevalmistajat, demoskeneläiset, pelaajat, piraatit, kräkkerit, pelintekijät, ihan kaikki.”
Videoblogi: The Flame Wars kertoo digihistorian rajuimmasta konesodasta – mutta kuka sen voitti?
”Muinaisina vuosina jokainen uskalsi laskea päättymättömiä desimaalilukuja ja taistella loppuun saakka valitsemansa kaupallisen korporaation puolesta. Vähän kuin kovimmat PlayStation- ja Xbox-fanipojat tänään. Mutta ennen vanhaan konesodilla oli merkitystä ja laitteilla oli eroja. Jihadille lähdettiin perustellusta syystä. Sillä minun tietokonemerkkini OLI OIKEASTI parempi kuin sinun.
Päättömän hyvistä digitaalista historiaa avaavista kirjoistaan tunnettu Microzeit on julkaissut teoksen, joka purkaa 1990-luvun konesodista suurinta: Amigan ja Atari ST:n välillä roihunneita maailmanlopun liekkejä. Lopulta molemmat hävisivät pelin. Mutta laitteet elävät silti aktiivisesti harrastajien keskuudessa, ja niillä on rutkasti uskollisia käyttäjiä.
The Flame Wars uskaltaa silti tarttua liekehtivään aiheeseen ja kertoa, että miksi konesotia käytiin. Ääneen pääsevät harrastajat, laitevalmistajat, demoskeneläiset, pelaajat, piraatit, kräkkerit, pelintekijät, ihan kaikki.”