Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelimusiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Micko_M
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: Pelimusiikki

Paljon hienoja kappaleita Tuhomursun postauksessa. Lähdin itse miettimään Wii-pelien musiikillista parhaimmistoa, ja kokosin muutaman esimerkin:

Let's Tap
Omituinen rytmipeli Let's Tap on tietenkin vahvasti riippuvainen musiikistaan. Ja onnekkaasti tähän peliin on tehty erittäin persoonallinen, tarttuva ja mielenkiintoinen soundtrack, jossa japanilainen erikoisuus kuuluu koko ajan.

Esimerkki: Let's Tap - I Got Rhythm

Final Fantasy Fables: Chocobo's Dungeon
Final Fantasy -sarjan parhaita kappaleita uuteen kuosiin laitettuna, ja toteutus on huippuluokkaa. Kappaleet ovat yhtaikaa uskollisia alkuperäisille sekä uutta ilmettä tarjoavia, ja huippukappaleita on tarjolla etenkin Final Fantasyista 8, 9 ja 10 kuten "Contest of Aeons", "Place of Memory" ja "Man with the Machine Gun".

Esimerkki: Chocobo's Mysterious Dungeon - Alexander Battle

Silent Hill: Shattered Memories
Shattered Memories näyttää jääneen Akira Yamaokan viimeiseksi Silent Hill -sävellystyöksi, mutta ainakin se on laadukasta jälkeä, yhtaikaa tunnelmallinen ja salaperäinen. Vaikka pelin aikana jotkin ambient-kappaleet toistavat itseään, pelin pääteemat nousevat Yamaokalle tyypilliseen tyyliin vahvasti esille.

Esimerkki: Blackest Friday

Opoona
Harva on kuullut Opoonasta tai sen soundtrackista, mutta mukana on mm. Final Fantasy XII:ssä mukana olleita säveltäjiä, ja Opoonassa onkin valtavasti hyvää musiikkia. Mikään Final Fantasy 12:n toisinto tämä ei ole, vaan tyyli on enemmän futuristista, melkeinpä pop-tyylistä, mutta osoittaa erinomaisesti säveltäjien monipuolisuuden. Samalla kuitenkin löytyy sitä hyvin perinteikästä jälkeä, kuten esimerkki osoittaa.

Esimerkki: Babushca

Tomena Sanner
Erikoisen pelikonseptin taustalla on tarttuva musiikkiraita, joka vauhdittaa menoa. Trendikäs ja rento musiikki sopii pelin tunnelmaan mainiosti, ja tarjoaa oman lisäkannustimensa pelaamiselle.

Esimerkki: Tomena Sanner 2-2

de Blob
de Blobin letkeä jazzailu siivittää mainiosti leppoisaa 3D-tasoloikkaseikkailua. Musiikin tyyli kytkeytyy myös pelin tapahtumiin, ja poikkeaa edukseen muista genrensä edustajista.

Esimerkki: The Funky Blob

No More Heroes
No More Heroes -pelit ovat jälleen yksi niitä sarjoja, jossa musiikki on tärkeä osa kokonaiskokemusta, ja niitä pelejä joita ei halua hiljentää omien stereoiden alta, koska on vaikeaa löytää parempaa musiikkia kuin mitä pelin sisällä on tarjolla.

Esimerkki: No More Heroes - Vioectrolysis

Tässä on vain osa päällimmäisenä mieleen tulleista peleistä, ja keskittyen erityisesti orinaalimusiikkiin. Musiikin arvoa peleissä tunnutaan usein väheksyvän, vaikka luulisi kolmen kuluneen vuosikymmenen opettaneen, että pelaajat arvostavat hyvää pelimusiikkia. Onneksi löytyy vielä näitä pelejä, joissa musiikin arvoa ei ole unohdettu.
 
Vastaus: Pelimusiikki

Opoonan promoja joskus katselin ja tuumailin, että vain Japanissa voi pelihahmo olla ajeltu kives - jonka yläpuolella leijuu piilokives.

Taannoin tuupattiin ulos orkesteroitua Xenogears-pelin musiikkia tyyliin Xenogears - Myth. Melko jeppis levy parhaimmillaan, mutta kokonaisuutena pliisu. Ehkä tästä ei pitäisi rokottaa, sillä Xenossa oli aivan saakelisti musiikkia ja vain harvat sekvessit oikeastaan nousivat esille. Ihan yleislaatuisaa ja taatusti hieroo melko tanakasti joidenkin onnekkaiden retronystyröitä.

My Village is Number One
Alkuperäinen ja parempi

Korjataanpa vähän kiltimmin. Eli, voiko nykyisiä pelimusiikeja kuunnella tulevaisuudessa muun kuin nostalgian voimin? Monellako zipaleella on oikeasti sävellyksellisiä meriittejä? Makukysymys toki, mutta hitto vie. Muinoin kun ei äänenlaatua ollut äärettömiin asti, musiikin oli oltava musiikkia. Melodioita, jotka saivat joko iloiseksi, surulliseksi tai adrenaliinin jylläämään. Pelin musiikkien tuli erottua. Nykyään on jokaisella säveltäjällä samat viisi äänikirjastoa ja tuottajille riittää, että painetaan virtuaalikosketinta ja sieluton paskapasuunisti töräyttää suolentyhjentävää saundia niin että diskatti natisee. Yritä siinä sitten keskittyä peliin saatana.

Nukuin kolme tuntia.

/aamurant
 
Vastaus: Pelimusiikki

TUHOMURSU sanoi:
Taannoin tuupattiin ulos orkesteroitua Xenogears-pelin musiikkia tyyliin Xenogears - Myth. Melko jeppis levy parhaimmillaan, mutta kokonaisuutena pliisu. Ehkä tästä ei pitäisi rokottaa, sillä Xenossa oli aivan saakelisti musiikkia ja vain harvat sekvessit oikeastaan nousivat esille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yasunori Mitsudan tyyli on enemmän teknisten rajoitteiden mukaan sovitettua ja on paljon vähemmän orkestraalista kuin vaikkapa Nobuo Uematsun, eikä sikäli hyödy niin paljon orkesterisovituksista. Muunlaisia sovituksia Xenogearsin musiikista oikeille instrumenteille löytääkin sitten vaikkapa varsin kelvolliselta Creid-levyltä, joka on Mitsudan itsensä tuottama.

TUHOMURSU sanoi:
Eli, voiko nykyisiä pelimusiikeja kuunnella tulevaisuudessa muun kuin nostalgian voimin? Monellako zipaleella on oikeasti sävellyksellisiä meriittejä? Makukysymys toki, mutta hitto vie. Muinoin kun ei äänenlaatua ollut äärettömiin asti, musiikin oli oltava musiikkia. Melodioita, jotka saivat joko iloiseksi, surulliseksi tai adrenaliinin jylläämään. Pelin musiikkien tuli erottua. Nykyään on jokaisella säveltäjällä samat viisi äänikirjastoa ja tuottajille riittää, että painetaan virtuaalikosketinta ja sieluton paskapasuunisti töräyttää suolentyhjentävää saundia niin että diskatti natisee. Yritä siinä sitten keskittyä peliin saatana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen tässä hyvin pitkälle samaa mieltä. Nykyään kun tekniset rajoitteet eivät sanele äänenlaatua on jokaisessa pelissä geneerinen jousimatto jossa ei ole sen enempää kunnianhimoa kuin persoonaakaan. Yksi todella harvoista nykyisistä minulle mieleenjääneistä täysin originaalia musiikkia käyttäneistä soundtrackeista oli Mass Effect ykkösessä, jonka geneerisestä jousimatosta etäisyyttä ottanut Vangelis/Tangerine Dream -äänimaailma miellytti. Viime vuosituhannen puolella kun leffasoundtrack ei ollut teknisesti mahdollista peleissä ja tekniikka rajoitti soundipolitiikkaakin piti panostaa niihin muistettaviin melodioihin, joita edelleen sovitetaan uuteen uskoon ja soitetaan retrobändien toimesta keikoillakin. Nykyisellä pelimusiikilla tuskin on yksittäisiä valopilkkuja lukuunottamatta kovin paljon kestäviä arvoja jotka muistettaisiin vielä parinkymmenen vuoden päästä.

Yksi nimekkäimmistä retromusiikkia livenä soittavista bändeistä eli Press Play On Tape tulee muuten vetämään keikan Assemblyille elokuun alussa! Esimerkiksi pari livevetoa: Monkey Island ja Commando. Studioäänityksenä tietysti yhtyeen mestariteos: Comic Bakery (poikabändisovitus asianmukaisella musiikkivideolla, ja vertailukohdaksi originaali). Paikalle tulee myös C64-versioinneilla alunperin underground-nimeä luonut mutta sittemmin ihan "oikeaksi" bändiksi kasvanut, SidStationia runsaasti käyttävä Machinae Supremacy. Esimerkkinä yhtyeen todennäköisesti tunnetuin tulkinta: The Great Giana Sisters.
 
Vastaus: Pelimusiikki

sph sanoi:
Yasunori Mitsudan tyyli on enemmän teknisten rajoitteiden mukaan sovitettua ja on paljon vähemmän orkestraalista kuin vaikkapa Nobuo Uematsun, eikä sikäli hyödy niin paljon orkesterisovituksista. Muunlaisia sovituksia Xenogearsin musiikista oikeille instrumenteille löytääkin sitten vaikkapa varsin kelvolliselta Creid-levyltä, joka on Mitsudan itsensä tuottama.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei nyt auennut, että mitä tarkoitat.

Itse en näe että Mitsudan juttuja olisi rajoitettu tavalla tai toisella. Ellen kovin väärin muista, mies oli mukana äänitiimissä joka rakensi Squaresoftin käyttämät audiotsydeemit. Siksi saundi on Xenossa, Vagrant Storyssä ja vaikkapa Final Fantasy Tacticsissa niin samasta puusta veistettyä. Kyllä tuolloiset systeemit sallivat paljon enemmän säveltäjänvapauksia kuin esimerkiksi Uematsunaikainen SNES.

Musiikillisesti Xenohan on nimenomaan sinfoninen sävellys ja Xenon levyllä on niin järjetön määrä settiä mikä kuulostaisi vähintään orgastiselta kunnollisellä käsittelyllä. Creid oli niin hillitön levy osittain biisivalintojen vuoksi, mutta myös siksi ettei etnisistä osuuksista tingitty: ei oltu tyydytty pelkästään soittimeen, vaan soittajat olivat oikeasti taitavia. Huippulevy, mutta auttamattomasti A Brink of Timen jaloissa, jos vastaavanlaisista sovituslevyistä puhutaan.

Xenon Mythistä tuli hyvin paljon mieleen Blizzardin World of Warcraftin jotenkin kummallinen orkesterointilevy Echoes of War. Ääniteknisesti levy oli huippu, mutta samalla myös rutkasti hengettömämpi Blizzardin omien orkestraatioiden rinnalla. Echoes of Warilla vieraili myös Colossuksen Kow Otani. Aina kun Xenon musiikkia on orkesteroituna haaveillut, on saundi kuulostanut runsaalla kaikupohjalla varustetulta Colossuksen musiikilta. Squaresoftin tuonaikainen saundi kun nojaa mahdottomasti reverbbiin.

Saundiesimerkkiä:
Xenon lättyä
Colossusta

Ei hyvä sinfonialevy vaadi kuitenkaan kovia tuotantoarvoja tai miljoonaa viulistia. Symphonic Suite from Actraiser on edelleen kovimpia tällaisia lättyjä mitä on vastaan tullut ja näillä on ollut käytössä melko pirun vaatimaton tekniikka ja varmaan aika vähän soittajia.

Actraiser: Filmore
 
Vastaus: Pelimusiikki

TUHOMURSU sanoi:
Ei nyt auennut, että mitä tarkoitat.

Itse en näe että Mitsudan juttuja olisi rajoitettu tavalla tai toisella. Ellen kovin väärin muista, mies oli mukana äänitiimissä joka rakensi Squaresoftin käyttämät audiotsydeemit. Siksi saundi on Xenossa, Vagrant Storyssä ja vaikkapa Final Fantasy Tacticsissa niin samasta puusta veistettyä. Kyllä tuolloiset systeemit sallivat paljon enemmän säveltäjänvapauksia kuin esimerkiksi Uematsunaikainen SNES.
Klikkaa laajentaaksesi...
Saatoin ilmaista ajatukseni hieman huonosti. Amiga-taustalta tulevana kuulen Mitsudan musiikin erityisesti Chronoissa instrumentaatioltaan ja sovituksiltaan enemmän mod-henkisenä, jolloin se istuu teknisiin rajoitteisiin paremmin ja lopputulos yksinkertaisesti kuulostaa paremmalta, kuin monin paikoin teknisesti rajoittuneelta midi-orkesterilta kuulostavat Final Fantasy -soundtrackit. Final Fantasyissakin kuului kyllä selvästi alla olevan ääniteknologian kehitys esim. seiskasta kasiin. FF7 on sävellyksellisesti kiinnostava, mutta teknisesti karu ja kuulostaa monin paikoin melko kolholta kenraalimidiltä.

Ehkä osansa tulee siitäkin, että Mitsudan tausta on enemmän tekninen sieltä ohjelmointipuolelta kuin musikaalinen. Olettaisin tekniseltä suunnalta asiaa lähestyvän vähintään alitajuisesti säveltävän kohderautaa ajatellen, kun taas musiikin ihan vaan musiikkina säveltävä saattaa säveltää kuten mitä tahansa muutakin, ja sitten lopputulos pitää sovittaa kohderaudalle, mahdollisesti kompromisseja vaatien. Onhan myös suosikkisäveltäjäni Amiga-puolelta eli Chris Hülsbeck taustaltaan ohjelmoija, ja tehnyt itse modeihin verrattuna teknisesti aivan ylivertaisen TFMX-formaatin, jossa kuuluisimmat sävellyksensä (esim. Turricanit) ja sovituksensa (Monkey Islandin soundtrackin Amiga-sovitus on monien mielestä parempi kuin alkuperäiset PC-musiikit) on tehty.

Mutta melko akateemista pohdintaa tämä kaikki, sillä ei oikeastaan ole ollut peleissä merkitystä vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun median kapasiteetti kasvoi riittävästi että kannettavillakin laitteilla voi olla studiossa äänitetyt musiikit.
 
Vastaus: Pelimusiikki

En nyt ymmärrä, että millä tavalla tekotapa estää musiikin orkesteroinnin. Toki jos jonkun pelin soundtrack kuulostaa paljon pelialustansa äänitekniikalta, voi saman fiiliksen tuominen sinfonisesti olla pelkkien sävelien muodossa vaikeata. Omaan korvaan esimerkiksi kehittyneemmät Segan äänipiirien musiikki kuulostaa kovasti kummalliselta.

Itse träkkerinä en näe, että mikään estäisi kunnolsta sovitusta. Päinvastoin. Träkkeri lähestyy musiikkia usein melko eri tavalla ja se on lähtökohtaisesti "rikkaampaa", sillä ääniraidoille on helppo tunkea pienempiäkin nyansseja jotka eivät muun mekkalan alta tunge esille kuten esimerkiksi muinaiset midilähtöiset setit. Tällaistahan nuo sinfoniset soitannatkin ovat. Segmenttien päämelodioilla on lukuisia pieniä tukevia soittimia.
 
Vastaus: Pelimusiikki

Vangelisin perintö elää World of Goon kaltaisissa peleissä. Lyhyttä mutta hienoa.

 
Vastaus: Pelimusiikki

Muutama tärkeä klassikko pelimusiikin ylimmästä kastista, aivan sieltä huipulta a'la Rob Hubbard:

[video=youtube;qrQuR1LHAVI]http://www.youtube.com/watch?v=qrQuR1LHAVI[/video]

[video=youtube;kdzfOXkZrY0]http://www.youtube.com/watch?v=kdzfOXkZrY0[/video]
 
Vastaus: Pelimusiikki

Hyvä musiikki on iso osa peliä | Kulttuuri | Kaleva.fi

Tässä varmaan se yleisin pelimusiikin mielipide. Draw Racen pianomusiikkia en ole kuullut, mutta näin mutuilemalla ja itse lehtijuttua lukematta Junttilan mielipidettä voisi tarkastella sen valossa, että "rauhallisempi pianomusiikki" maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä. Lausumasta saa sellaisen kuvan, että pianomusiikki on pelissä jokin vakio joka soi joka kentässä. Kumpaa kuuntelisit mieluummin kymmenen tuntia: jotain rallipeliin sopivaa energistä settiä vai rauhallisempaa pianomusiikkia? iLaitteella voi myös kuunnella omaa musiikkia, jota varmasti valtaosa tekeekin. Priorisoidaanko tämän valossa budjettia pelimusiikkiin, vai bittien hiomiseen? Lähes poikkeuksetta jälimmäiseen.

Äänituotantoa täytyy ajatella myös sen kehikon ulkopuolelta.

Nimim. tietämätön jälkiviisastelija.
 
Vastaus: Pelimusiikki

Tuosta pari loistavaa NES:in rallattelua:

World Cup Soccer

[video=youtube;xOk5XUOeD7E]http://www.youtube.com/watch?v=xOk5XUOeD7E&feature=related[/video]


Tecmo World Wrestling

[video=youtube;Z4UWv7zgTEU]http://www.youtube.com/watch?v=Z4UWv7zgTEU&feature=related[/video]
 
Vastaus: Pelimusiikki

Varmasti valtaosalle ylituttu Instant Remedyn Commandoremiksi. Tulipahan Nisukan viestistä mieleen. Kyseisen "levyn" Last Ninjat ovat tiukempia.

[video=youtube;08lsP4WCehA]http://www.youtube.com/watch?v=08lsP4WCehA[/video]
[video=youtube;2xZfTcrq8nA]http://www.youtube.com/watch?v=2xZfTcrq8nA[/video]
 
Vastaus: Pelimusiikki

Yhä enenmän alkanut kiinnittää huomiota peleissä myös musiikkiin vanhetessani. Omat suosikit...

Crisis Core: Final Fantasy VII:
The Price of Freedom
Under the Apple Tree
Controlling the Iron Beast

Final Fantasy X:
To Zanarkand
Fleeting Dream

Final Fantasy XIII:
The Sunleth Waterscape
Blinded by Light

Persona 3:
Heartful Cry
The Battle for Everyone's Souls

Nier:
Song of the Ancients Fate
Hills of Radiant Winds
Kaine Escape

Ico:
You Were There

Shadow of the Colossus
The Opened Way

Ja luultavasti monia muita jotka eivät vain nyt tule mieleen.... Listalla on pelkästään Japanilaisia pelejä, mutta kyllä musiikki länsimaisissa peleissäkin on väliillä loistavaa. Jotenkin länsimaisten pelien musiikki ei vaan jää päähän. Ehkä se johtuu siitä että pelit ovat toimintapainotteisempia jolloin musiikin nautiskeluun jää vain vähän aikaa.
 
Vastaus: Pelimusiikki

Tämän lähemmäksi ei varmaan päästä Zeldan 25-vuotista taivalta juhlistavia konsertteja... ennen kuin tapahtumista äänitetty levy julkaistaan.

Ensin se mielestäni parempi:

[video=youtube;LGDLrRntw1w]http://www.youtube.com/watch?v=LGDLrRntw1w[/video]

Taustalla pyörivä video spoilaa Wind Wakerin loppua, joten simmut kiinni, jos ei ole tuttu:

[video=youtube;gWY1At6GWIQ]http://www.youtube.com/watch?v=gWY1At6GWIQ[/video]
 
Vastaus: Pelimusiikki

Monien indie-pelien musiikki kantaa perinteisemmän sävellyslähtöisen pelimusiikin lippua edelleen korkealla, vaikka AAA-pelit ovat usein sortuneet mitäänsanomattoman geneeriseen jousimattoon. Kun kerran yhden päivän tarjousta pidennettiin maanantaihin asti, lienee nyt syytä mainostaa, että indie-pelien Humble Bundlejen hengessä on vielä tarjolla läjä indie-pelien soundtrackeja maksa mitä jaksat -henkeen. Yhdellä dollarilla saa kymmenen soundtrackia, mm. Super Meat Boy ja VVVVVV, kymmenellä dollarilla vielä seitsemän lisää: Indie Music Bundle
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös Bottom