Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Pelkoja?

Vastaus: Pelkoja?

Siitä lähtien on aina kylmä hiki noussut pintaan kun kyseisen pörriäisen nään. Emäntä on usein joutunut häätämään ampparit kämpästäkin kun meikäläinen jäätyy paikolleen :D

Voi kun mä jäätyisin paikalleni. Mä tulen ampiaisista ja vastaavista täysin hysteeriseksi. Sekoan aivan kokonaan. Mieluummin sanon, että olen allerginen kuin kammoissani.

Nyt vanhempana kaikki kärpäset ja koit ja vastaavat ja hämikset ovat ruvenneet aiheuttamaan inhoa / kammoa.
 
Vastaus: Pelkoja?

No en tiedä onko tämä pelko, mutta joskus pelottaa lähimmäisten puolesta. Esim. jos tyttökaveri on pitkään reissussa autolla, niin tokihan sitä alkaa hermostumaan että onko jotain sattunut yms. :eek:

Omia pelkoja harvemmin on, tosin yöllä joskus kun näkee oikein kunnon painajaisen niin mielikuvitus saattaa laukata ja pelkoja tulee. Sen yleensä ratkaisen sillä, että käyn hiippailemassa kämpän läpi, joko puukon tai muun jatkeen kanssa. :rolleyes:
 
Vastaus: Pelkoja?

Sydän lähtee minulla pumppaamaan todella herkästi aina korkeista paikoista ja hammaslääkäristä ampiaisiin ja hämähäkkeihin. Minulle tulee jännitystä, mutta pystyn ailti toimimaan ajatellen selkeästi ja rauhallisesti.

Mutta piikkejä tunnustan todella pelkääväni:eek:. Pelkkä niiden läheisyydessä oleminen lamaannuttaa. Onneksi ne eivät ole eläviä eivätkä hyppää kiinni;).

En pelkää kipua. Minusta piikitys tuntuu nipistykseltä. Ottaisin mieluummin nyrkin leukaan kuin neulan käteen.
Jostain syystä pelkään sitä salakavalaa, lähes huomaamatonta PISTOA, minkä neula tekee.
 
Vastaus: Pelkoja?

En itse näitä peloiksi asti luokittelisi, mutta:

- Pimeässä rupeaa mielikuvitus jylläämään. Eritoten synkillä metsäteillä pitää lisätä vauhtia ja lisäksi pimeällä ikkunan sälekaihtimia sulkiessa ajattelen sitä, kuinka helvetisti säikähtäisin jos ikkunan eteen ilmestyisi joku. Kerran näin on itseasiassa käynytkin (enkä nyt puhu joulupukista :D ).....
Mulla on molemmat samoja. Aina mietin sälekaihtimia illalla sulkiessani, että jos sieltä pomppaa joku murhaaja. Mitä sinulle on käynyt kun tuossa mainitsit siitä?
 
Vastaus: Pelkoja?

En pelkää kipua. Minusta piikitys tuntuu nipistykseltä. Ottaisin mieluummin nyrkin leukaan kuin neulan käteen.
Jostain syystä pelkään sitä salakavalaa, lähes huomaamatonta PISTOA, minkä neula tekee.

Näin se on. Ei se kipu pelota vaan se salakavala pistos! Niin ja aina yöllä kun herään ryminään alkaa mielikuvitus julläämään, kuten Hinin jo mainitsi menen myös ympäri taloa kuten hän :D, joku keittiö veitsi kädessä yms. Liikaa katsonut Elokuvia ja pelannut pelejä :eek:.Edit: Aina kun olen yksin kotona aamulla tai illalla/yöllä tulee mieleen saw, ja että JigSaw hyökkää kaapista, vessasta tai jostain kulman takaa ja kaappaa meikäläisen :D.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vastaus: Pelkoja?

No niitä saakelin aivolima mörköjä jotka asustaa ikkunan takana, sängyn alla ja kaapissa ;)
 
Vastaus: Pelkoja?

Mie pelkään eniten varmaankin itseni tai läheisen vakavaa sairastumista tai jopa äkillistä menehtymistä. Toisena listalla on kiintolevyrikko. Tuota dataa on vuosien varrella kertynyt jo kolmatta teraa, joten backupien tekeminen kaikesta alkaa olla jo mahdotonta.

Mitään suoranaista korkeanpaikankammoa en tunnusta, mutta kyllä korkealta katseleminen jollain tavalla vatsanpohjasta ottaa ja tulee jotenkin lamaantunut olo.
 
Vastaus: Pelkoja?

En itse näitä peloiksi asti luokittelisi, mutta:

- Pimeässä rupeaa mielikuvitus jylläämään. Eritoten synkillä metsäteillä pitää lisätä vauhtia ja lisäksi pimeällä ikkunan sälekaihtimia sulkiessa ajattelen sitä, kuinka helvetisti säikähtäisin jos ikkunan eteen ilmestyisi joku. Kerran näin on itseasiassa käynytkin (enkä nyt puhu joulupukista :D ).....

- Lisäksi sitten vielä kolmaskin yleinen kammo löytyy, eli korkeat paikat. Ikinä ei voi seistä missään korkealla ajattelematta, että mitä itselle tapahtuisi, jos sattuisi tippumaan.
Nämä kaksi on kuin suoraan omasta suustani sanottu, kieltämättä mielikuvitus on usein pimeällä vähän liian vilkasta.

- Kauhuelokuvien katselemisen olen lopettanut aikalailla tyystin...
Tähän en ikinä pystyisi, vaikka kuinka mielikuvitus lähtisi jyllämään niin katson silti kauhuelokuvat loppuun asti. Elokuvan jälkeinen tunnelma on jotain niin kauheaa ja hienoa samaan aikaan, ettei sitä pysty selittämään.

Lisäksi vielä sanoisin, että minulla on jonkin asteinen avaran paikan kammo ja ihmispaljouden kammo, tähän voin antaa esimerkin. En ole vieläkään käynyt Turun uudessa kauppakeskus Skanssissa juuri tämän pelon takia :)

edit:Punaisella kirjoitetut on siis omat kommenttini:)
 
Vastaus: Pelkoja?

Lika & ihmiset

Sitten on vielä tottakai muitakin arkipäivää rikastuttavia asioita, mutta noilla pärjää jo aika pitkälle.
 
Vastaus: Pelkoja?

Mitä sinulle on käynyt kun tuossa mainitsit siitä?
Isähän se siellä häsäsi pihalla jotain pilkkopimeässä melkein puolen yön aikaan, en enää muista mitä. Näky oli melkein kuin Mulholland Drivesta, jossa se "mörkö" tulee hitaahkosti esiin sieltä kulman takaa. Sillä erotuksella vain, että minä en saanut sydänkohtausta. Hitostihan sitä tuli säikähdettyä, kun vuosia mielessä muhinut ajatusleikki toteutui.
 
Vastaus: Pelkoja?

Isähän se siellä häsäsi pihalla jotain pilkkopimeässä melkein puolen yön aikaan, en enää muista mitä. Näky oli melkein kuin Mulholland Drivesta, jossa se "mörkö" tulee hitaahkosti esiin sieltä kulman takaa. Sillä erotuksella vain, että minä en saanut sydänkohtausta. Hitostihan sitä tuli säikähdettyä, kun vuosia mielessä muhinut ajatusleikki toteutui.

Heh :), kuitenkin sitä säikähtää pimeässä kauheasti, oli siellä sitten isä tai Freddy. Ei sitä pimeässä erota :).
 
Vastaus: Pelkoja?

Ei niitä kummempia pelkoja ole, mutta piikit ja porat pelottavat oikeasti. Liiän vilkas mielikuvitus, miettikäähän kun joku ohut terävä piikki menee vaikka kaulasta läpi...
 
Vastaus: Pelkoja?

Hämähäkki kammo, ei tosin mikään kovin paha. Tässä taannoin tuli netissä vastaan pirun ison hämiksen kuva, kattelin sitä ja rupes tuntumaan reidellä että joku ois kiivenny siinä, pieni sätky ja kiljahdus tuli :D
 
Vastaus: Pelkoja?

Muut ihmiset/ väen paljous:(..

Niin ja kestosuosikki: hammaslääkäri.. Hyh helvata..

EDIT: Ja sen ainoan ihmisen josta välittää eli tyttöystävän turvallisuus tms.
 
Vastaus: Pelkoja?

Mitä nyt on ketjua lueskellut niin äkkiä sitä kaikkea muistuukin mieleen.

Luettelo ei siis ole mikään järjestys vaan ihan muuten vaan näin:

- Sängynalusmörkö, jotakin siinä vaan on. Tosin sekin vain karmii sillon kun sitä jää miettimään.

- Torakat (ahdistava rapina ja likaisuus) ja kaikki muut rumat ökkömönkiäiset.

- Pimeys tietyissa tilanteissa.

- Hammaslääkäri ja se tunne siitä kun se terävä kärki painautuu sinne hampaan keskuksen läpi hermoon. Niin ja sitten vielä se plakin (vaimikäseoli) rapsutus sillä koukerolla.

Mainittakoon vielä, ettei nämä nyt ole mitään elämää suurempia pelkoja ja enkä ole mikään ahdistunut tms, mutta joskus kun sattuu ajattelemaan noita asioita, niin ei ole välttämättä kovin kivaa. Tietysti sitten useimmissa tapauksessa pelko johtuu tilanteesta ja paikasta. Tuntuu siltä, että iän myötä sitä alkaa vahvistumaan eikä noita pelkoja juurikaan ole eikä esiinny.

Lisätään vielä, että kuolema ei tavallaan pelota. Se tuska joka siinä on ainoastaan. Oon jotenkin saanut päähäni sellasen ajatuksen, että kuoleman jälkeinen elämä on joko loistava mesta jossa voit hengailla ja tehä kaikkee sitä mitä et normielämäs aikana oo saanu duunata. Tai sit synnyt vaan uudestaan ilman muistia. Helvettiin en usko.
 
Vastaus: Pelkoja?

- Hammaslääkäri ja se tunne siitä kun se terävä kärki painautuu sinne hampaan keskuksen läpi hermoon. Niin ja sitten vielä se plakin (vaimikäseoli) rapsutus sillä koukerolla.
Varsinainen hammaslääkäripelkoni katosi kuin taikaiskusta joskus n. viiden tai kuuden vanhana. Iskä lupasi ostaa kauan himoitsemani Lego-linnan, jos olen kiltisti hamppilääkärissä. Sitä ennen riehuin niin, että kahden hoitajan piti pidellä minua paikoillaan, jotta operaatio olisi onnistunut.

Mutta se on totta, että sillä "piikillä" ronkkiminen on edelleen vistoa puuhaa. Silti kyllä ihan ykköspahin kokemus hammaslääkärissä on ollut ... Äh, en nyt edes muista, mitä siinä varsinaisesti tehtiin, mutta jollain todella kimeää ja ennen kaikkea läpitunkevaa ääntä pitävällä värkillä hammasta operoitiin. Se ei siis ollut varsinainen pora, vaan jokin muu häppäsvärkki. Henkilökohtaisessa helvetissäni se laite on varmasti kovalla käytöllä. Hyh!
 
Vastaus: Pelkoja?

Itsellä on jo niin monta hammaslääkärikäyntiä takana, että tuo pelkokin on jo haihtunut. Nuorempana hampaat olivat sen verran sekaisin, että hampilääkäri tuli kyllä tutuksi. Mutta kyllä kannatti kaikki tuokin vaiva ja ahdistus kärsiä, että sai hampaat siistin riviin.

Yksi viimeisimmistä käynneistä (ei siis mikään tarkastuskäynti) oli kyllä hieman etova. Lääkäri vain pamautti, että tämä ongelma vaatii nyt jonkinasteista leikkelemistä. Siinä vaiheessa kyllä meinasi valahtaa housuun ja hiljaa vain nyökyttelin, kun lääkäri kertoi mitä tehdään.
Ja sitten se hetki, kun ne löivät yläruumiin ja pään päälle jonkinlaisen kaavun suojelemaan "roiskeilta". Siinä sitten sokkona odottamaan sitä puudutuspiikkiä ikeneen.
Jotain siellä silvottiin ja alati piti pelätä äkkinäistä kipua. Ihan hyvin tuo sitten kuitenkin meni ja tuon jälkeen ei ole ollut tarpeellista ravata siellä...
 
Vastaus: Pelkoja?

Varsinainen hammaslääkäripelkoni katosi kuin taikaiskusta joskus n. viiden tai kuuden vanhana. Iskä lupasi ostaa kauan himoitsemani Lego-linnan, jos olen kiltisti hamppilääkärissä. Sitä ennen riehuin niin, että kahden hoitajan piti pidellä minua paikoillaan, jotta operaatio olisi onnistunut.

Mutta se on totta, että sillä "piikillä" ronkkiminen on edelleen vistoa puuhaa. Silti kyllä ihan ykköspahin kokemus hammaslääkärissä on ollut ... Äh, en nyt edes muista, mitä siinä varsinaisesti tehtiin, mutta jollain todella kimeää ja ennen kaikkea läpitunkevaa ääntä pitävällä värkillä hammasta operoitiin. Se ei siis ollut varsinainen pora, vaan jokin muu häppäsvärkki. Henkilökohtaisessa helvetissäni se laite on varmasti kovalla käytöllä. Hyh!

Onkohan kyseessä ollut jonkinlainen "sähköveitsi"? Itseltäni leikattiin nuorempana viisaudenhammas ikenen alta näkyviin sellaisella ja sen ääni oli todella kimeä. Suusta nousi vieläpä "savua" operaation aikana. Mieluummin otin kuitenkin hampaan poiston, kuin sen vaihtoehdon, että olisi kokeiltu raudoilla oikoa sitä hammasta.

Kaikenmaailman ötökät etovat ja pahasti. Pelkokertoimeen menisin mielelläni, jos siitä otettaisiin vaan ne hiton syömistehtävät pois!Onko kukaan muaa ajatellut samoin?
 
Vastaus: Pelkoja?

En itse näitä peloiksi asti luokittelisi, mutta:

- Pimeässä rupeaa mielikuvitus jylläämään. Eritoten synkillä metsäteillä pitää lisätä vauhtia ja lisäksi pimeällä ikkunan sälekaihtimia sulkiessa ajattelen sitä, kuinka helvetisti säikähtäisin jos ikkunan eteen ilmestyisi joku. Kerran näin on itseasiassa käynytkin (enkä nyt puhu joulupukista :D ).....

- Karvaiset ötökät ja hämähäkit. Ne herättävät ennemminkin inhoa, ei pelkoa. Samantien kun näen sellaisen talon sisällä, niin haen välittömästi jotain jolla sitä voisi mätkäistä. Viime vuonna yksi hämähäkki kuljeskeli aivan katonrajassa kaapin päällä ja sinne ei ylettynyt millään vehkeellä, mitä oli tarjolla. Sitten välähti ja heitin sitä tennispallolla, suurinpiirtein laakana..... tuli pallokin vielä takaisin käteen. Seinää vain jouduin vähäsen hinkkaamaan....

- Lisäksi sitten vielä kolmaskin yleinen kammo löytyy, eli korkeat paikat. Ikinä ei voi seistä missään korkealla ajattelematta, että mitä itselle tapahtuisi, jos sattuisi tippumaan.

- Kauhuelokuvien katselemisen olen lopettanut aikalailla tyystin (ainoat viime vuosina katsotut ovat olleet Hohto ja The Others, joista jälkimmäinen katseltiin elokuvakurssilla), enkä ole sen koommin nähnyt painajaisia. Mutta armottomana elokuvien nautiskelijana toki katson, jos telkkarista tulee jokin oikeasti hyvä kauhuelokuva.

Komppaan nuo kaikki!!!! onko löytynyt kaksoisolentoni? :D
 
Ylös Bottom