Vastaus: Piratismi
Mistä ihmeestä sitä aloittaisi kun aloitusposti on tuollaista aatteellista ja asiavirheiden täyttämää sepustusta?
Jos joku pystyy kotikonstein tekemään laillisen kopion UMD-pelistä, niin kertokaa ihmeessä minullekin. Nämä "lailliset kopiot" eivät oikeasti ole mitään muuta kuin torrentilla ladattuja piraattipaskoja, jotka eivät tuota mitään tekijöillensä. Ja joka muuta väitää, niin LOL siihen suuntaan vaan.
Niin että ensiksi pitäisi keskustella mutta loppukaneettina luvataan että vastaukseksi tulee vain LOLia?
Mutta yritetään kumminkin. Mitä tässä nyt laillisuudella haetaan? Eroa kopiointitavan mukaan, vai eroa lain kirjaimen mukaan? Lex Carpela ja muut tekijänoikeuslobbauksen tuottamat lait tekevät monista arkijärjen mukaan normaaleista asioista laittomia. Tässä tapauksessa sellainen voisi olla, että kopioi ostamansa PSP-pelin muistikortille nopeampia latausaikoja, vähempää virrankäyttöä, helpompaa kuljetettavuutta ja hiljaisempaa käyttöä varten. Tämä on kuitenkin
yhtä laitonta kuin ladata peli torrent-sivustolta ja samalla jopa välittää sitä eteenpäin.
Tässä ei ole järkeä.
En itse asiassa edes ymmärrä sitä, koska omassa kodissani kaikki särkyvä/tuhoutuva digitaalinen viihde on kirjahyllyn ylähyllyillä turvassa pieniltä sormilta.
Turvassa eli käytön ulottumattomissa. Jotkut haluavat antaa lapsilleen mahdollisuuden vaikka vaihtaa peliä tai DVD:tä itse.
80-luvulla oli pelimaailmassa kaksi ilmiötä: Commodore ja Nintendo. Toinen elää vieläkin ja toinen jäi 90-luvun alkuun. Miksiköhän näin tapahtui? Toisella oli piratismia ja toisella ei.
Ja päätäni löin samaan seinään: ilmaisia pelejä, ihanaa ! Ja taas oli ihmetys suuri kun Amiga meni out, muut ajoivat ohi, niillä oli rahaa. No tyhmä ei oppinut taaskaan ja PC alle... Ilmaisia pelejä, ihanaa ! Ja missä jamassa PC myynnit ovat tänä päivänä...
Jaa että PC-piratismi kymmenen vuotta sitten ajoi myynnit alas, eikä suinkaan mitkään muut tekijät kuten konsolit, päivitysrumba, markkinoiden yksipuolistuminen ja pelimieltymysten muuttuminen?
Myös NESillä/Famicomilla oli piratismia, etenkin laajimmalla markkina-alueella Japanissa ja Aasiassa. Ehkä Commodoren ongelmana olikin, että laite ei saavuttanut suurta suosiota oikein muualla kuin Euroopassa, ja että laitteelle ei tullut kunnollista seuraajaa. Kuinka moni oikeasti osti Amigan niistä "ilmaisista peleistä" huolimatta jotka ilmeisesti laitteen kaatoivat, ei niinkään suosion puute?
Ja sitten tietenkin on se iso esimerkki, PlayStation... valtava, kukoistava piratismiscene, todella helposti saatavilla juuri CD-poltinten yleistymisen aikaan. Harmi että se laite kuoli piratismiin, siitä olisi vaikka voinut tulla jotain.
Miksi näitä palveluita tuottavat yhtiöt ovat suuria saatanoita, jos ne yrittävät laittaa kapuloita rattaisiin tälle kehitykselle.
Olisiko siksi että ne yrittävät rajoittaa nimenomaan sitä arkikäytön mukaista normaalia käyttöä kuluttajilta, jotka ovat
maksaneet tuotteesta. Ne tyypit jotka eivät oikeasti maksa mistään ovat erittäin pieni vähemmistö. Sen sijaan esim. CD-levyjen "kopiosuojauksen" tarkoitus oli nimenomaan estää CD:n
ostaneita asiakkaita kopioimasta sitä omaan käyttöönsä tai vaikka ystävälle - vaikka se oli Suomen lain mukaan täysin laillista ja hyväksyttävää käyttöä! Levy-yhtiöiden edustajat jopa tunnustivat, että mainittu "kopiosuojaus" ei mitenkään estänyt ammattipiraatteja eikä vihkiytyneitä asianharrastajia, vaan oli tarkoitettu nimenomaan rajoittamaan normaalin kuluttajan käyttöä.
Ja jos häneltä kysyy, että minkä konsolin hän aikoo ostaa? Niin vastaus kuuluu, että sen, mihinkä tulee pelejä. Ja kyllä, hän omistaa PSP:n.
Minäkin omistan PSP:n. En enää osta PSP:n pelejä, koska ne ovat järjestäen heikkolaatuisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että myöskään lataisin pelejä. PSP:n heikko pelivalikoima yksinkertaisesti tarkoittaa, että laitteella ei tule pelattua. Laite on epäonnistuneesti suunniteltu käsikonsoli ja sen pelivalikoima on heikko, ja nämä tekijät vaikuttavat sen pelien heikkoon menekkiin varmasti enemmän kuin piratismi, ja luovat kasvavan noidankehäilmiön. Syytät piratismia sellaisten laitteiden huonosta menekistä, jotka ovat tavalla tai toisella epäonnistuneet markkinoilla - olipa kyse sitten markkina-alueiden puutteellisesta jakautumisesta, heikoista peleistä, muuttuvista pelimarkkinoista tai paremmista kilpailijoista.
Suurin puolustuspuhe piratsimille on raha tai ennemminkin sen puute. Toimisiko maailma yhtään sen paremmin, jos pelit olisivatkin 25% halvempia?
Rahakysymys ei ole suinkaan kaikille oleellinen, vaan käytettävyys. Se on kummaa, että piratismin kautta voi saada paremman ja monipuolisemmin käytettävän tuotteen kuin ostamalla. Tämä on epäkohta, joka mediajakelijoiden pitäisi välittömästi korjata. Rahakysymyskään ei toki ole triviaali, mutta se on pikemminkin psykologinen kysymys kuin käytännöllinen. Katso vaikka DS-pelien ja Platinum-pelien suosiota. Selvästi halvemmalla hinnalla voidaan kannustaa ihmisiä ostamaan pelejä. Se 25 % voisi helposti ratkaista useiden pelien suosion tai tappion.
Piratismi on ongelma, mutta niin ovat myös mediayhtiöiden monopolistiset toimet ja suoranainen korruptio. Molemmat puolet demonisoivat toisiaan, mutta siihen väliin jää se tärkein vaikuttaja - kuluttaja itse. Kuluttaja haluaa käyttää mediaa vapaasti, mutta hän myös käyttää rehellisesti rahaa tuotteisiin.