pelle
Well-Known Member
Mare
Icosta vaikutteita ottanut kevyt pulmaseikkailu jossa sä ohjaat mekaanista lintua ja autat pientä tyttöä etenemään ja pari kertaa sitä jopa puolustetaan kovin tutun oloisilta vihollisilta.
Ohjaus hoituu tavallaan teleporttauksella eli sä valitset muutamasta paikasta johon se lintu voi laskeutua ja sitten katsot kun se lentää sinne ja sitten peli teleporttaa sut siihen samaan kohtaan.
Se tyttö yrittää aina tulla sun luo tai sitten sä aktivoit eri mekanismeja jotka esim pitää jotain ääntä jolloin se menee niitä kohti.
Visuaalisesti myös ihan hieno valitun taidetyylin ansiosta ja kuva on tarkka.
Aikaa meni kolmisen tuntia.
Kerättävänä on myös jotain pupu patsaita tai jtn ja jos haluat sen paremman lopetuksen niin kaikki pitää kerätä.
Mä katsoin tuon tubesta eikä se sinänsä lisännyt peliin mitään eikä mulla ole senkään näkemisen jälkeen mitään hajua mistä tässä edes oli kyse sillä mitään dialogia ei ole.
Tai no on, mutta ihan kuten Jorda icossa niin tässäkään se tyttö ei puhu mitään ymmärrettävää kieltä eikä mitään luettavaa tekstiäkään ole.
Kuitenkin kiva kokemus ja hyvää vaihtelua resistin jälkeen.
Pirates vr: jolly roger
Kevyt seikkailu joka on ohi varsin äkkiä.
Mä koitin löytää kaiken ja mulla meni kolme tuntia. Jollain on mennyt vain kaks tuntia.
Vaihtelua on ihan kivasti sillä peli alkaa saaren rannalta joka on hieman avoimempi ja hieman kaikkialta löytää rahaa sekä aarteita ja kallionseinämiäkin kiipeillään.
Alueella on myös kiipeily haaste jonka voi aktivoida kunhan rahaa ja aarteita on kerännyt tarpeeksi.
Mulla meni tuossa ekalla yrityksellä 14s ja päätin katsoa liittyyko siihen joku trophy. Juu liittyi ja se seinä pitää kiivetä alle seitsemässä sekunnissa.
Mulla meni tuohon yli kymmenen yritystä.
Myöhemmässä kentässä on toinen haaste jossa heitetään kirveitä maalitauluun ja noita olis saanut olla mun puolesta vielä pari lisääkin sillä noiden lisäksi ainoa syy kerätä aarteita on niistä saatavat trophyt.
Trophyt on muutenkin suunniteltu niin, että peli on pelattava kahdesti läpi jos haluaa platinan sillä esim yks pysti vaatii ettet kuole vankila kentässä ja toinen vaatii sen, että kuolet siellä olevaan vihreään kaasuun jota on tasan yhdessä kuopassa.
Myös taistelua on ja aluksi päälle käyvät luurangot tapetaan lyhdyn valolla ja myöhemmin pistoolilla.
Niitä voi myös lyödä vaikka sieltä haastehuoneesta löytyvällä kirveella, mutta ne hajoaa yhdestä iskusta.
Pari kevyttä pulmaakin löytyy eikä tämä alkanut missään vaiheessa puuduttamaan.
Kaikki on myös kritisoineet mukana kulkevaa papukaijaa joka puhuu jatkuvasti, mutta mua häiritsi vaan se kuinka se toisti saman lauseen useammassa kiipeilykohdassa.
Senkin voi kyllä ampua, mutta sitten palataan edelliseen checkpointiin takaisin
Visuaalisesti tämä on mun mielestä aika sumea vaikka jotkut sanoo pelin näyttävän hyvältä.
Varsinkin heti alussa kun tullaan luolasta pihalle niin tuntuu kuin lasien sweetspot olisi hukassa.
Mä olin läpäisyn jälkeen täysin tyytyväinen siihen 20e hintalappuun mitä tämä maksaa, mutta monelle tämä on alelaari kamaa lyhyen kestonsa vuoksi.
Smash drums
Toinen just julkaistu peli jossa on ainakin sisältöä koko rahan edestä sillä 20e hinnalla saa 58 biisiä.
Mitään isoja nimiä biisi listauksessa ei ole, mutta mulle tässä ei ollut yhtään biisiä jota en haluaisi pelata vielä uudestaankin.
Jos haluaa niitä tuttuja bändejä niin sitten täytyy ostaa dlc paketteja jotka voi ostaa myös pelin kanssa yhtenä bundlena ja tuo premium paketti maksaakin sitten jo 60e.
Mulle peruspelikin tarjosi jo enemmän kuin tarpeeksi biisejä.
Pelityylejä on kolme.
Arcade jossa rummut tulee sua kohti eli tavallaan sekoitus beatsaberia ja ragnarockia.
Classic moodissa peli toimii kuin rockband eli sulla on rummut ja nuotit tulee erittäin tutun näköisesti.
Fusion on yhdistelmä molempia eli sulla on rumpusetti, mutta nuotit on sellaisia rinkuloita jotka tulee taustalta rumpujen päälle.
Pelissä on myös varsin kattavat säädöt ja mulle isoin plussa oli se kuinka classic moodissa sitä nuottialueen korkeutta voi säätää ja mä heitinkin sen niin alas kuin mahdollista niin sai katsoa suoraan eteenpäin kun muuten tarttis katsoa hieman ylöspäin ja mulla on niska ja hartijat kipeenä jo tunnin jälkeen.
Biisiä valitessakin sulla on quickplay ja play vaihtoehto.
Jos haluat pelata samoilla asetuksilla mitä viimeksi niin otat vaan quickplay ja peli heittää suoraan biisiin ilman mitään extra painalluksia mikä on erittäin kätevää.
Myös no fail moodi löytyy ja super speed joka nopeuttaa nuotteja, mutta niiden välit on isommat eli sama homma mitä guitar herossakin.
Joillakin tuo helpottaa nuottien lukemista.
Mä pelasin kaikki biisit siinä classic moodissa.
Aluksi pelasin normal tasolla super speedin kanssa ja siitä siirryin hardille ihan normi nopeudella.
Useamman kerran tuli todettua, että kuka hemmetti nämä nuotit on tehnyt kun sai sellaista tahtia mätkiä rumpuja, mutta silti pelaaminen oli hauskaa.
Sitten kun mulla oli ehkä 10 biisiä jäljellä niin mua alkoi jo oikeasti häiritsemään kun kohtuu rauhallisessa biisissä piti rummuttaa taas ihan hulluna eikä se tuntunut sopivan biisiin ollenkaan.
Sitten toisessa rauhalllisessa biisissä päätin heittää rumpujen äänet minimiin ja huomasin, että vaikka biisissä tulee basari rauhallista tahtia niin sinisiä nuotteja kuitenkin tulee välillä kaks ihan toisissaan kiinni ja välillä jopa silloin kun basaria ei edes kuulu.
Sininen rumpu on siis basarin korvike kun mitään pedaalia ei tietenkään ole.
Eli peliin on tungettu extra nuotteja haastetta tuomaan. Tämä oli hard tasolla ja tuon jälkeen on vielä kaks tasoa lisää.
Hard tasolla on myös se vihreä rumpu täysin käyttämättä joten miks sitä ei ole otettu mukaan sen sijaan, että ainakin basarille lätkitään nuotteja sinne mihin ne ei kuulu.
Tuon jälkeen ei pahemmin tehnyt enää mieli pelata hardilla.
No onneksi tässä on vielä se arcade moodi jota vaan kokeilin parin biisin kanssa ja mun on ainakin pakko pelata sitä seisten.
Tavallaan tässä on siis saanut kaks peliä samalla hinnalla.
Tässä on hyvä arvostelu tyypiltä joka soittaa oikeastikin rumpuja.
Icosta vaikutteita ottanut kevyt pulmaseikkailu jossa sä ohjaat mekaanista lintua ja autat pientä tyttöä etenemään ja pari kertaa sitä jopa puolustetaan kovin tutun oloisilta vihollisilta.
Ohjaus hoituu tavallaan teleporttauksella eli sä valitset muutamasta paikasta johon se lintu voi laskeutua ja sitten katsot kun se lentää sinne ja sitten peli teleporttaa sut siihen samaan kohtaan.
Se tyttö yrittää aina tulla sun luo tai sitten sä aktivoit eri mekanismeja jotka esim pitää jotain ääntä jolloin se menee niitä kohti.
Visuaalisesti myös ihan hieno valitun taidetyylin ansiosta ja kuva on tarkka.
Aikaa meni kolmisen tuntia.
Kerättävänä on myös jotain pupu patsaita tai jtn ja jos haluat sen paremman lopetuksen niin kaikki pitää kerätä.
Mä katsoin tuon tubesta eikä se sinänsä lisännyt peliin mitään eikä mulla ole senkään näkemisen jälkeen mitään hajua mistä tässä edes oli kyse sillä mitään dialogia ei ole.
Tai no on, mutta ihan kuten Jorda icossa niin tässäkään se tyttö ei puhu mitään ymmärrettävää kieltä eikä mitään luettavaa tekstiäkään ole.
Kuitenkin kiva kokemus ja hyvää vaihtelua resistin jälkeen.
Pirates vr: jolly roger
Kevyt seikkailu joka on ohi varsin äkkiä.
Mä koitin löytää kaiken ja mulla meni kolme tuntia. Jollain on mennyt vain kaks tuntia.
Vaihtelua on ihan kivasti sillä peli alkaa saaren rannalta joka on hieman avoimempi ja hieman kaikkialta löytää rahaa sekä aarteita ja kallionseinämiäkin kiipeillään.
Alueella on myös kiipeily haaste jonka voi aktivoida kunhan rahaa ja aarteita on kerännyt tarpeeksi.
Mulla meni tuossa ekalla yrityksellä 14s ja päätin katsoa liittyyko siihen joku trophy. Juu liittyi ja se seinä pitää kiivetä alle seitsemässä sekunnissa.
Mulla meni tuohon yli kymmenen yritystä.
Myöhemmässä kentässä on toinen haaste jossa heitetään kirveitä maalitauluun ja noita olis saanut olla mun puolesta vielä pari lisääkin sillä noiden lisäksi ainoa syy kerätä aarteita on niistä saatavat trophyt.
Trophyt on muutenkin suunniteltu niin, että peli on pelattava kahdesti läpi jos haluaa platinan sillä esim yks pysti vaatii ettet kuole vankila kentässä ja toinen vaatii sen, että kuolet siellä olevaan vihreään kaasuun jota on tasan yhdessä kuopassa.
Myös taistelua on ja aluksi päälle käyvät luurangot tapetaan lyhdyn valolla ja myöhemmin pistoolilla.
Niitä voi myös lyödä vaikka sieltä haastehuoneesta löytyvällä kirveella, mutta ne hajoaa yhdestä iskusta.
Pari kevyttä pulmaakin löytyy eikä tämä alkanut missään vaiheessa puuduttamaan.
Kaikki on myös kritisoineet mukana kulkevaa papukaijaa joka puhuu jatkuvasti, mutta mua häiritsi vaan se kuinka se toisti saman lauseen useammassa kiipeilykohdassa.
Senkin voi kyllä ampua, mutta sitten palataan edelliseen checkpointiin takaisin
Visuaalisesti tämä on mun mielestä aika sumea vaikka jotkut sanoo pelin näyttävän hyvältä.
Varsinkin heti alussa kun tullaan luolasta pihalle niin tuntuu kuin lasien sweetspot olisi hukassa.
Mä olin läpäisyn jälkeen täysin tyytyväinen siihen 20e hintalappuun mitä tämä maksaa, mutta monelle tämä on alelaari kamaa lyhyen kestonsa vuoksi.
Smash drums
Toinen just julkaistu peli jossa on ainakin sisältöä koko rahan edestä sillä 20e hinnalla saa 58 biisiä.
Mitään isoja nimiä biisi listauksessa ei ole, mutta mulle tässä ei ollut yhtään biisiä jota en haluaisi pelata vielä uudestaankin.
Jos haluaa niitä tuttuja bändejä niin sitten täytyy ostaa dlc paketteja jotka voi ostaa myös pelin kanssa yhtenä bundlena ja tuo premium paketti maksaakin sitten jo 60e.
Mulle peruspelikin tarjosi jo enemmän kuin tarpeeksi biisejä.
Pelityylejä on kolme.
Arcade jossa rummut tulee sua kohti eli tavallaan sekoitus beatsaberia ja ragnarockia.
Classic moodissa peli toimii kuin rockband eli sulla on rummut ja nuotit tulee erittäin tutun näköisesti.
Fusion on yhdistelmä molempia eli sulla on rumpusetti, mutta nuotit on sellaisia rinkuloita jotka tulee taustalta rumpujen päälle.
Pelissä on myös varsin kattavat säädöt ja mulle isoin plussa oli se kuinka classic moodissa sitä nuottialueen korkeutta voi säätää ja mä heitinkin sen niin alas kuin mahdollista niin sai katsoa suoraan eteenpäin kun muuten tarttis katsoa hieman ylöspäin ja mulla on niska ja hartijat kipeenä jo tunnin jälkeen.
Biisiä valitessakin sulla on quickplay ja play vaihtoehto.
Jos haluat pelata samoilla asetuksilla mitä viimeksi niin otat vaan quickplay ja peli heittää suoraan biisiin ilman mitään extra painalluksia mikä on erittäin kätevää.
Myös no fail moodi löytyy ja super speed joka nopeuttaa nuotteja, mutta niiden välit on isommat eli sama homma mitä guitar herossakin.
Joillakin tuo helpottaa nuottien lukemista.
Mä pelasin kaikki biisit siinä classic moodissa.
Aluksi pelasin normal tasolla super speedin kanssa ja siitä siirryin hardille ihan normi nopeudella.
Useamman kerran tuli todettua, että kuka hemmetti nämä nuotit on tehnyt kun sai sellaista tahtia mätkiä rumpuja, mutta silti pelaaminen oli hauskaa.
Sitten kun mulla oli ehkä 10 biisiä jäljellä niin mua alkoi jo oikeasti häiritsemään kun kohtuu rauhallisessa biisissä piti rummuttaa taas ihan hulluna eikä se tuntunut sopivan biisiin ollenkaan.
Sitten toisessa rauhalllisessa biisissä päätin heittää rumpujen äänet minimiin ja huomasin, että vaikka biisissä tulee basari rauhallista tahtia niin sinisiä nuotteja kuitenkin tulee välillä kaks ihan toisissaan kiinni ja välillä jopa silloin kun basaria ei edes kuulu.
Sininen rumpu on siis basarin korvike kun mitään pedaalia ei tietenkään ole.
Eli peliin on tungettu extra nuotteja haastetta tuomaan. Tämä oli hard tasolla ja tuon jälkeen on vielä kaks tasoa lisää.
Hard tasolla on myös se vihreä rumpu täysin käyttämättä joten miks sitä ei ole otettu mukaan sen sijaan, että ainakin basarille lätkitään nuotteja sinne mihin ne ei kuulu.
Tuon jälkeen ei pahemmin tehnyt enää mieli pelata hardilla.
No onneksi tässä on vielä se arcade moodi jota vaan kokeilin parin biisin kanssa ja mun on ainakin pakko pelata sitä seisten.
Tavallaan tässä on siis saanut kaks peliä samalla hinnalla.
Tässä on hyvä arvostelu tyypiltä joka soittaa oikeastikin rumpuja.