Varmasti tuo tottuminen lähestymistapaan on yksi palapelin palanen.
Tavoitettavuus on toki yksi asia. Itse en silti ajattele, että minkään vision pitäisi väkisin alkaa laajentua (ja näin lipua yhä kauemmas omasta identiteetistään ja siitä, mitä varten visio on toteutettu) tavoittamaan yhä useampia ja useampia.
Jos kaikkeen tekemiseen olisi loputtomat resurssit, niin silloin kaiken voisi tehdä kaikille maistuvaksi. Loputtomia resurssejahan ei kuitenkaan ole. Näin ollen kaikki työ, joka käytetään alkuperäisen vision ja kokemuksen laajentamiseksi niille, jotka eivät pidä alkuperäisestä visiosta, on esimerkiksi pois muusta kehitystyöstä, jos sellaista suunnittelevat / jos sellainen on mahdollista. Toki tässä voisi ottaa oikoreitin ja mahdollistaa vaikka god-moden kaikille, ei tarvitsisi käyttää paljoa resursseja. Mutta samalla moni sellainen, joka nyt kiroilujen jälkeen pelaa pelin loppuun, kun ei ole vaihtoehtoja ja saa kokea sen kokemuksen, jonka kehittäjä on suunnitellut ja halunnut jakaa, valitsisi nopeasti helpotukset ja alkuperäinen visio jäisi kokematta. Ja jos olet kehittänyt jotain pieteetillä, niin varmaan tällaisiakin kehittäjänä mietit, etkä välttämättä sitä, että miten vaikka 1,5 tunnin elokuvista ainoastaan nauttivalle leikataan sitten tästä meidän kolmen tunnin eepoksesta ne ja nämä kohtaukset pois, jotta sekin voi teokseni katsoa ja näin tavoitan tällä alkuperäisen vision romukoppaan heittämälläni teoksella vielä useamman kuluttajan vaihtoehtoisversiollani. Tai esim Returnal-yhteisö olisi aivan erilainen, jos osa pelaisi sen jollain super-easyllä. Nyt moni työstää ja pikku hiljaa kiipeää aluksi mahdottomalta vaikuttavaa vuorta ja tästäkin nousee omanlaisia dynamiikkoja yhteisöön, jossa osa on jo valloittanut vuoren, osa kiipeää vielä. Yksilöt ja yhteisö jakavat kokemuksen hyvin eri tavalla kuin sellaisessa, jossa iso osa valitsee helpoimman tason ja pelaa pelin muutamassa päivässä läpi. Ja tälläkin on oma arvonsa. Sekin, mitä Soulsien kohdalla on puhuttu, pelaajat jakavat vinkkejä ja kokemuksia ja muistelevat, miten näin tehtiin viimeksi lapsena ja kuinka hienot fiilikset siitä saa. Sekin johtuu osaltaan siitä, että vinkeistä ja kokemuksista on hyötyä, kun peli pakottaa opettelemaan pelaamaan eikä mahdollista easyä, jolla voit kävellä koko homman läpi.
Ymmärrän kyllä tuon peruspointin, että mitä useampi jostain voisi nauttia, sitä parempi. Ja olen samaa mieltä monesta tämän aiheen ympärillä käytävästä keskustelusta, jossa halutaan mahdollistaa erilaisia asioita. Tässä on silti melkoisesti enemmän punnittavaa kuin mielestäni "keneltä se olisi pois" kannalla jyrkästi ovat ehkä huomaavatkaan.
Noh, joka tapauksessa oli taas hyvää kuunneltavaa. 
