kopolanpoika
Well-Known Member
Pelimittari näyttää 50h ja 225 erilaista Pokemonia jäänyt haaviin.
Pokemon pelisarjahan on ollut koomassa vuodesta 2017 lähtien ja sitä on hengityskoneen voimin pidetty hengissä erilaisilla, varsin keskinkertaisilla uudelleen julkaisuilla, joita on puskettu parin vuoden välein muistuttamaan Pokemonin olemassaolosta, vielä Pokemon Go huuman jälkeenkin.
Ja nyt spoiler alert:
Arceus on vihdoin Pokemonille se adrenaliinipiikki, jota pelaajat, itseni mukaan lukien, ovat odottaneet yli 10 vuotta. Uudistuksia on vihdoin ja viimein tarjolla, ja mikä parasta, lähes kaikki niistä toimii erinomaisesti!
Myönnän, että tämä vaikutti alkuinnostuksen jälkeen varsin keskinkertaiselle tekeleelle ja olin jo lopettaa 10h kieppeillä, koska eteen hyppi läänistä riippumatta jatkuvasti samat kymmenen Pokemonia, mutta sitten kun hampaat irvessä painoi pari tuntia vielä eteenpäin ja sai eri liikkumismuotoja käyttöön (ratsastus, surffaus ja kiipeily) ja yhtäkkiä pääsikin kiipeämään kallioiden päälle tai surffaamaan pikkusaarille, niin peli heräsi eloon ihan uudella tavalla ja sen jälkeen olen ollut kyllä ihan järjettömässä pokemon huumekoukussa ja illat on istuttu aamun pikkutunneille saakka metsästäen erilaisia pokemoneja, joita muuten riittää.
Pokemonien nappaaminen hiipimällä on parasta mitä sarjassa on nähty. Hiipiminen tuo täysin uuden elementin peliin ja se tekee pokemonien keräämisestä nopeaa, vaivatonta ja ennen kaikkea hauskaa. Vihdoin Pokemonien kaappaamista ilman jatkuvia siirtymäanimaatioita taisteluun ja jokaisen hyökkäyksen kohdalla. Ei enää joka kertaista jännäkakkaa siitä, että Pokemonisi iskeekin yhtäkkiä critical hitin ja tuntitolkulla metsästämäsi pokemon kuolla kupsahtaa silmiesi edessä.
Myös taistelupuolta on uudistettu ja mukana on nyt power move liikkeet: agility ja strong attack. Tämäkin on tervetullut uudistus ja helpottaa harvinaisten Pokemonien nappaamista, koska voit vähän säädellä miten kovaa haluat iskeä. Näiden käyttö on kyllä jäänyt itsellä kuitenkin melko marginaaliseksi, koska näiden mukana tulee jälleen yksi pakollinen välianimaatio hidastuttamaan taistelun rytmitystä.
Hiipimisen lisäksi parhaimpia uudistuksia ovat ehdottomasti Alpha Pokemonit. Niiden nappaaminen oli varsinkin alkuvaiheessa varsin kuumottavaa puuhaa, koska olivat parikymmentä leveliä voimakkaampia kuin omat pokemonit ja kiinni jäädessä hengenlähtö oli enemmän kuin lähellä jatkuvasti. Alphojen metsästys on tarjonnut itselleni ehdottomasti parhaat hetket pelin parissa ja pääosa ajasta onkin tullut koluttua eri läänejä jokaista nurkkaa myöten etsien 3x normi Pokemoneja isompia, testosteronin hajuisia Alpha-moneja, joilla on silmien punotuksesta päätellen ihan saatanallinen hangover.
Arjen harmaaseen metsästämiseen vaihtelua tuo avaruushäiriöt, joiden aikana vastaan tulee jatkuvasti 30-60 levelisiä Pokemoneja, myös paljon sellaisia, joita et muualla koskaan kohtaa. Näissäkin kuumotus oli melkoista alkupuolella kun vastaan saattaa kerralla paukahtaa kolme 60 levelistä pokemonia.
Viimeinen isompi uudistus joka tulee mieleen on Zelda botwista tuttu itemien keräily. Tämä on ehkä itselle se ristiriitaisin uudistus, tykkään, mutta tavallaan myös todella keskinkertainen toteutus. Esimerkiksi: jokaisella Pokemonilla oli omat lempiherkkunsa, mutta loppujen lopuksi ei ollut mitään väliä mitä Pokemoneille syötti. Olen syöttänyt perus marjaa jokaiselle nappaamalleni Pokemonille ja kaikille on maistunut.
Jokaisella pokemonilla on myös omat taskit, jotka pahimmat nihilistit voivat hommata täyteen jokaiselle yli 240 Pokemonille, mutta käsittääkseni näiden suorittaminen ei ole tarpeen saadakseen täydellistä pokedexiä kasaan.
Kaikesta hekumoimisesta huolimatta, on tässä myös omat heikkoutensa:
- Pokemonien järjestäminen varastolokerikoissa ei onnistu mitenkään fiksusti, esim. nimen, tyypin, levelin, tai minkään muunkaan mukaan. Vaan ne pitää käsivaralla lajitella.
- Vedessä olevien tai lentävien Pokemonien nappaaminen on todella keskinkertaisesti toteutettu, näitä onneksi onkin vain muutama mukana
- Paikasta toiseen siirtyminen aina kaupungin kautta (tai ainakaan en ole keksinyt tähän järkevämpää tapaa)
- Piirtoetäisyys on erittäin heikkoa, esim lentäessä vähänkin korkeammalla häviää edestä maisematkin ja "katselukorkeudeltakin" Pokemonit liikkuvat kuin liimaan jumahtaneet.
- Muutamien Pokemonien nappaamisesta tehty aivan kohtuuttoman työlästä. Esim. tarvitset jonkun rihkaman kehittämiseen ja sen hommaaminen on täysin tuurin mukaista, voi helvetti, että Ursalunan hommaaminen oli työlästä
- Ääninäyttelyn täydellinen puute vieläkin
EDIT:
- hernepussien heittely vastuksissa, heittämällä (heh heh) pelin ärsyttävin osuus ja pakollinen ominaisuus
Silti puutteet ovat niin mitättömiä, että lähinnä tulee kusetettu olo miksi alle puoli vuotta sitten maksoin saman verran Brilliant Diamondista kuin Pokemon Arceuksesta.
Arvosanaksi antaisin 8.5. Hiomista riittää seuraavaan osaan, mutta vaikea tämän koettua on enää vanhoihin palata, muuta kun nostalgian nälässä
Pokemon pelisarjahan on ollut koomassa vuodesta 2017 lähtien ja sitä on hengityskoneen voimin pidetty hengissä erilaisilla, varsin keskinkertaisilla uudelleen julkaisuilla, joita on puskettu parin vuoden välein muistuttamaan Pokemonin olemassaolosta, vielä Pokemon Go huuman jälkeenkin.
Ja nyt spoiler alert:
Arceus on vihdoin Pokemonille se adrenaliinipiikki, jota pelaajat, itseni mukaan lukien, ovat odottaneet yli 10 vuotta. Uudistuksia on vihdoin ja viimein tarjolla, ja mikä parasta, lähes kaikki niistä toimii erinomaisesti!
Myönnän, että tämä vaikutti alkuinnostuksen jälkeen varsin keskinkertaiselle tekeleelle ja olin jo lopettaa 10h kieppeillä, koska eteen hyppi läänistä riippumatta jatkuvasti samat kymmenen Pokemonia, mutta sitten kun hampaat irvessä painoi pari tuntia vielä eteenpäin ja sai eri liikkumismuotoja käyttöön (ratsastus, surffaus ja kiipeily) ja yhtäkkiä pääsikin kiipeämään kallioiden päälle tai surffaamaan pikkusaarille, niin peli heräsi eloon ihan uudella tavalla ja sen jälkeen olen ollut kyllä ihan järjettömässä pokemon huumekoukussa ja illat on istuttu aamun pikkutunneille saakka metsästäen erilaisia pokemoneja, joita muuten riittää.
Pokemonien nappaaminen hiipimällä on parasta mitä sarjassa on nähty. Hiipiminen tuo täysin uuden elementin peliin ja se tekee pokemonien keräämisestä nopeaa, vaivatonta ja ennen kaikkea hauskaa. Vihdoin Pokemonien kaappaamista ilman jatkuvia siirtymäanimaatioita taisteluun ja jokaisen hyökkäyksen kohdalla. Ei enää joka kertaista jännäkakkaa siitä, että Pokemonisi iskeekin yhtäkkiä critical hitin ja tuntitolkulla metsästämäsi pokemon kuolla kupsahtaa silmiesi edessä.
Myös taistelupuolta on uudistettu ja mukana on nyt power move liikkeet: agility ja strong attack. Tämäkin on tervetullut uudistus ja helpottaa harvinaisten Pokemonien nappaamista, koska voit vähän säädellä miten kovaa haluat iskeä. Näiden käyttö on kyllä jäänyt itsellä kuitenkin melko marginaaliseksi, koska näiden mukana tulee jälleen yksi pakollinen välianimaatio hidastuttamaan taistelun rytmitystä.
Hiipimisen lisäksi parhaimpia uudistuksia ovat ehdottomasti Alpha Pokemonit. Niiden nappaaminen oli varsinkin alkuvaiheessa varsin kuumottavaa puuhaa, koska olivat parikymmentä leveliä voimakkaampia kuin omat pokemonit ja kiinni jäädessä hengenlähtö oli enemmän kuin lähellä jatkuvasti. Alphojen metsästys on tarjonnut itselleni ehdottomasti parhaat hetket pelin parissa ja pääosa ajasta onkin tullut koluttua eri läänejä jokaista nurkkaa myöten etsien 3x normi Pokemoneja isompia, testosteronin hajuisia Alpha-moneja, joilla on silmien punotuksesta päätellen ihan saatanallinen hangover.
Arjen harmaaseen metsästämiseen vaihtelua tuo avaruushäiriöt, joiden aikana vastaan tulee jatkuvasti 30-60 levelisiä Pokemoneja, myös paljon sellaisia, joita et muualla koskaan kohtaa. Näissäkin kuumotus oli melkoista alkupuolella kun vastaan saattaa kerralla paukahtaa kolme 60 levelistä pokemonia.
Viimeinen isompi uudistus joka tulee mieleen on Zelda botwista tuttu itemien keräily. Tämä on ehkä itselle se ristiriitaisin uudistus, tykkään, mutta tavallaan myös todella keskinkertainen toteutus. Esimerkiksi: jokaisella Pokemonilla oli omat lempiherkkunsa, mutta loppujen lopuksi ei ollut mitään väliä mitä Pokemoneille syötti. Olen syöttänyt perus marjaa jokaiselle nappaamalleni Pokemonille ja kaikille on maistunut.
Jokaisella pokemonilla on myös omat taskit, jotka pahimmat nihilistit voivat hommata täyteen jokaiselle yli 240 Pokemonille, mutta käsittääkseni näiden suorittaminen ei ole tarpeen saadakseen täydellistä pokedexiä kasaan.
Kaikesta hekumoimisesta huolimatta, on tässä myös omat heikkoutensa:
- Pokemonien järjestäminen varastolokerikoissa ei onnistu mitenkään fiksusti, esim. nimen, tyypin, levelin, tai minkään muunkaan mukaan. Vaan ne pitää käsivaralla lajitella.
- Vedessä olevien tai lentävien Pokemonien nappaaminen on todella keskinkertaisesti toteutettu, näitä onneksi onkin vain muutama mukana
- Paikasta toiseen siirtyminen aina kaupungin kautta (tai ainakaan en ole keksinyt tähän järkevämpää tapaa)
- Piirtoetäisyys on erittäin heikkoa, esim lentäessä vähänkin korkeammalla häviää edestä maisematkin ja "katselukorkeudeltakin" Pokemonit liikkuvat kuin liimaan jumahtaneet.
- Muutamien Pokemonien nappaamisesta tehty aivan kohtuuttoman työlästä. Esim. tarvitset jonkun rihkaman kehittämiseen ja sen hommaaminen on täysin tuurin mukaista, voi helvetti, että Ursalunan hommaaminen oli työlästä
- Ääninäyttelyn täydellinen puute vieläkin
EDIT:
- hernepussien heittely vastuksissa, heittämällä (heh heh) pelin ärsyttävin osuus ja pakollinen ominaisuus
Silti puutteet ovat niin mitättömiä, että lähinnä tulee kusetettu olo miksi alle puoli vuotta sitten maksoin saman verran Brilliant Diamondista kuin Pokemon Arceuksesta.
Arvosanaksi antaisin 8.5. Hiomista riittää seuraavaan osaan, mutta vaikea tämän koettua on enää vanhoihin palata, muuta kun nostalgian nälässä
Viimeksi muokattu:
).