Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

PS2 vs DC

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dragonfly_
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vastaus: PS2 vs DC

Enpä usko että Dreamcastistakaan kerettiin lypsämään kaikkea irti tehojen suhteen...Jos pelien kehittäminen olisi jatkunut DC:lle ( tai siis kyllähän sille vielä jotain ilmestyy ) voisi ne olla melko saman tasoista materiaalia kun mitä PS2:lla näkyy tänä päivänä...
 
Vastaus: PS2 vs DC

xevious sanoi:
Enpä usko että Dreamcastistakaan kerettiin lypsämään kaikkea irti tehojen suhteen...Jos pelien kehittäminen olisi jatkunut DC:lle ( tai siis kyllähän sille vielä jotain ilmestyy ) voisi ne olla melko saman tasoista materiaalia kun mitä PS2:lla näkyy tänä päivänä...

Mikäli pelejä tehtäisiin DC:lle vieläkin tosissaan, niin varmasti olisivat aika upeita.

Itse olen hankkinut nyt viime kuukausien aikana Japanissa julkaistuja DC-räiskintöjä ja hienojahan ne kyllä ovat. Todella hienoja.
 
Vastaus: PS2 vs DC

Mielestäni olisi antoisampaa rinnastaa DC Gamecubeen. Ei niinkään teknisten avujen suhteen, vaan koska molemmat ovat omana aikana olleet altavastaajia. Tilanne ei ole myöskään johtunut laitteiden teknisistä avuista, vaan osasyyllisenä on ollut jälleen kerran tökkivät tuontijulkaisut, kun kummankin koneen parhaat pelit julkaistaan vain Japanissa (ainakin omasta näkökulmasta). Toisaalta markkinavoimien sumeat lait tekivät merkkinä tunnetummasta Sonysta voittajan. Huvittavaa, että PS2 peittosi jopa vanhoilla päivillään vielä toisenkin haastajan, eli juuri tuon Cuben.

Cubelle on myös julkaistu erittäin pätevät versiot DC:n huippupeleistä. Crazy Taxia ja Skies of Arcadiaa en ole Cubella pelannut, mutta esim. Ikaruga on jopa aavistuksen hiotumpi Cubella. Aivan 1 : 1 vertailua en voi tehdä, kun Cubessa kuva tulee kompostijohdon kautta, niin se on hiukka suttuisempi ja äänet eivät ole ihan yhtä teräviä. Silti peli svengaa myös Cubella.

PS2:n Codename Veronica on kyllä mielestäni aika juosten roiskittu. Toisaalta R-Type Final osoittaa hienojen shumppien olevan mahdollista myös PS2-raudalla ilman Naomi-yhteensopivuutta. REZ PS2:lla on loistava. Siitä ei peli paljon parane. DC version hinnalla saisi tänä päivänä jo ainakin kolme PS2-versiota. Tilanne kuvaa hyvin laitteiden pelien arvostusta maailmalla. PS2 vaivaa myös runsaudenpula toisin, kun Cubea ja DC:tä.

Sekä Cubella, että DC:llä lähes kaikissa peleissä on ollut julkaisuhetkellään uutta ja innovatiivista otetta, sekä persoonallisuutta. Uusintajulkaisut ja plagiaatit pleikalle eivät muuta tätä faktaa. Kopio on aina kopio.

Eniten Cube poikkeaa DC:stä lisälaitetarjonnassa. Sega arcadevalmistajana on aina osannut tuottaa laadukkaita arcade-tikkuja, valopyssyjä, virveleitä, marakasseja, mitä nyt vain on haluttukin. Toisaalta Cuben Wavebird oli ensimmäinen kunnollinen langaton merkkiohjain ja pesee PS2:n peruskalikat 10 : 0. Pleikkarin analogiohjaus on todella surkea ja käyttökelvoton tarkkaa ohjausta vaativissa peleissä. Pleikka myös elää ja kuolee ohjaintensa kanssa, kun arcadetikkuja ei ole keksitty Suomessa edes ottaa myyntiin. Cuben tilanne ei ole paljon ruusuisempi, ellei sitten adapterin kautta ota tilannetta haltuun.
 
Vastaus: PS2 vs DC

sunnpeople sanoi:
PS2:n Codename Veronica on kyllä mielestäni aika juosten roiskittu.

Tainnut mielikuvitus tehdä tepposet?. DC-versio ei ole yhtään parempi. Muutenkin DC on selvästi heikompi tehoiltaan kuin PS2, joten vaikka se vielä tänä päivänä olisi hengissä niin jälki olisi karumpaa.
 
Vastaus: PS2 vs DC

sunnpeople sanoi:
Mielestäni olisi antoisampaa rinnastaa DC Gamecubeen. Ei niinkään teknisten avujen suhteen, vaan koska molemmat ovat omana aikana olleet altavastaajia. Tilanne ei ole myöskään johtunut laitteiden teknisistä avuista, vaan osasyyllisenä on ollut jälleen kerran tökkivät tuontijulkaisut, kun kummankin koneen parhaat pelit julkaistaan vain Japanissa (ainakin omasta näkökulmasta). Toisaalta markkinavoimien sumeat lait tekivät merkkinä tunnetummasta Sonysta voittajan. Huvittavaa, että PS2 peittosi jopa vanhoilla päivillään vielä toisenkin haastajan, eli juuri tuon Cuben.

Cubelle on myös julkaistu erittäin pätevät versiot DC:n huippupeleistä. Crazy Taxia ja Skies of Arcadiaa en ole Cubella pelannut, mutta esim. Ikaruga on jopa aavistuksen hiotumpi Cubella. Aivan 1 : 1 vertailua en voi tehdä, kun Cubessa kuva tulee kompostijohdon kautta, niin se on hiukka suttuisempi ja äänet eivät ole ihan yhtä teräviä. Silti peli svengaa myös Cubella.

PS2:n Codename Veronica on kyllä mielestäni aika juosten roiskittu. Toisaalta R-Type Final osoittaa hienojen shumppien olevan mahdollista myös PS2-raudalla ilman Naomi-yhteensopivuutta. REZ PS2:lla on loistava. Siitä ei peli paljon parane. DC version hinnalla saisi tänä päivänä jo ainakin kolme PS2-versiota. Tilanne kuvaa hyvin laitteiden pelien arvostusta maailmalla. PS2 vaivaa myös runsaudenpula toisin, kun Cubea ja DC:tä.

Sekä Cubella, että DC:llä lähes kaikissa peleissä on ollut julkaisuhetkellään uutta ja innovatiivista otetta, sekä persoonallisuutta. Uusintajulkaisut ja plagiaatit pleikalle eivät muuta tätä faktaa. Kopio on aina kopio.

Eniten Cube poikkeaa DC:stä lisälaitetarjonnassa. Sega arcadevalmistajana on aina osannut tuottaa laadukkaita arcade-tikkuja, valopyssyjä, virveleitä, marakasseja, mitä nyt vain on haluttukin. Toisaalta Cuben Wavebird oli ensimmäinen kunnollinen langaton merkkiohjain ja pesee PS2:n peruskalikat 10 : 0. Pleikkarin analogiohjaus on todella surkea ja käyttökelvoton tarkkaa ohjausta vaativissa peleissä. Pleikka myös elää ja kuolee ohjaintensa kanssa, kun arcadetikkuja ei ole keksitty Suomessa edes ottaa myyntiin. Cuben tilanne ei ole paljon ruusuisempi, ellei sitten adapterin kautta ota tilannetta haltuun.


Olisi muuten mielenkiintoista nähdä miten Dreamcast selviää nykypäivänä esim. San Andreaksesta tai Splinter Cellistä. Kyllähän DC:llä on hienoja pelejä, mutta teknisesti laite on PS2:n verrattuna jo vanhaa rautaa. Puhumattakaan sitten GC:stä ja XBoxista.

Gamecuben julkaisupelit eivät oikeasti olleet kovin ihmeellisiä verrattuna PS2:n vastaaviin. Yleensä PS2:sta nimenomaan haukutaan julkaisupelien huonoudesta, mutta ei ne olleet yhtään niin huonoja verrattuna kilpailijoihin. Todellista killeriä saatiin kyllä odottaa liian kauan, mutta ihan kivoja pelejä oli kuitenkin markkinoilla heti julkaisusta lähtien. DC:llä toki oli paremmat kuin GC:llä ja PS2:lla yhteensä. Virtua Fighter 3tb, Sonic Adventure, Sega Rally 2 jne. ovat kaikki hyviä julkaisupelejä. Muttei PS2:nkaan julkaisupelien taso ole huono, vaikka usein toisin annetaan ymmärtää.

Ja PS2:lle ei ole persoonallisia pelejä? Ei olekkaan. Minä olen muuten joulupukki hauska tutustua. Ja pakko vielä mainita etten vedä Sonyyn päin teksteissäni, mutta vaikka omistaisikin jonkun muun konsolin niin tosiasioita ei kannata sumentaa sen värisillä laseilla.

edit: ja Tepolle vielä...
Uskoisin että Sega olisi jo vaihtanut. Tosin se uusi Sega konsoli mikä olisi jo tullut alkaisi vanheta siitä päivästä lähtien kun XO markkinoille tulisi. Suurella todennäköisyydellä.
 
Vastaus: PS2 vs DC

Käsittääkseni ps2 ja dc vertailu tehojen suhteen on kuin vertailisi megdrive => snes. Kummassakin koneessa on omat vahvuutensa, ja esim. DCn anti-aliasingin ansiosta monen vuoden takaiset pelit onnistuvat näyttämään skarpimmalta mitä jotkut nykypäivän PS2 julkaisut

Tästä aiheesta oli jonku erittäin perusteellinen tutkielmakin, mutta enpä nyt muista osoitetta..
 
Vastaus: PS2 vs DC

Dr Evil sanoi:
Tainnut mielikuvitus tehdä tepposet?. DC-versio ei ole yhtään parempi. Muutenkin DC on selvästi heikompi tehoiltaan kuin PS2, joten vaikka se vielä tänä päivänä olisi hengissä niin jälki olisi karumpaa.

Tarkkuutta siellä! En puhunut DC-versiosta mitään. Halusin vain osoittaa, miten PS2:lle on pyritty kopioimaan "kaikki hyvät" pelit DC.ltä, vaikka ne olisivatkin jo vanhentuneita. Ehkä eritoten tämän pelin käännöspäätöksen kohdalla oli alan lehdistön positiivisilla kommenteilla DC-versiosta vaikutusta asiaan ja toisaalta RE-sarja sai alkunsa Perus-pleikalla, joten tämäkin on voitu "helpon" käännöksen julkaisua mietittäessä ottaa huomioon =potentiaalista ostajakuntaa.

Toki jokaisella konsolilla on ne omat yksinjulkaisupelinsä. Segan luopuminen DC:stä vain salli niiden uusintajulkaisut muille alustoille, vaikkakin vanhentuneina.

RE-sarjan uusi tuleminen on kuitenkin tapahtunut juuri Gamecube-formaatissa, jos se nyt joltakulta on jäänyt huomaamatta.

Itse en haluaisi lähteä missään nimessä haukkumaan PS2:ta. Se ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut altavastaajana, vaan on teknisesti täysin vanhentuneena vielä edelleen markkinajohtaja. Cuben ja jopa Xboxin tilanne on ajoittain ollut sen sijaan erittäin synkkä.

Varmasti Segalla olisi jo uusi konsoli, mutta se nyt ei tähän liity oikeastaan mitenkään.

Pleikalle on myös persoonallisia pelejä, kuten Ico, joka jokaisen tulisi kokea, mutta jokainen varmasti myöntää, että Silent Hill 4 ja monet muut jatko-osan jatkikset on turhaa pitkitystä.

Runsaudenpulalla viittasin siihen, että jos esim. summamutikassa otetaan jokin peli marketin alelaarista PS2:lle ei ole mitään takeita sen pelattavuudesta. Sama ongelma riivasi jo Peruspleikkaa. Laatu korvataan määrällä näissä halpissarjoissa. Näitä tietämättömät sukulaiset tuovat lahjaksi pahoille lapsille. Get my point?
 
Vastaus: PS2 vs DC

Solid Snake sanoi:
Olisi muuten mielenkiintoista nähdä miten Dreamcast selviää nykypäivänä esim. San Andreaksesta tai Splinter Cellistä. Kyllähän DC:llä on hienoja pelejä, mutta teknisesti laite on PS2:n verrattuna jo vanhaa rautaa. Puhumattakaan sitten GC:stä ja XBoxista.

Gamecuben julkaisupelit eivät oikeasti olleet kovin ihmeellisiä verrattuna PS2:n vastaaviin. Yleensä PS2:sta nimenomaan haukutaan julkaisupelien huonoudesta, mutta ei ne olleet yhtään niin huonoja verrattuna kilpailijoihin. Todellista killeriä saatiin kyllä odottaa liian kauan, mutta ihan kivoja pelejä oli kuitenkin markkinoilla heti julkaisusta lähtien. DC:llä toki oli paremmat kuin GC:llä ja PS2:lla yhteensä. Virtua Fighter 3tb, Sonic Adventure, Sega Rally 2 jne. ovat kaikki hyviä julkaisupelejä. Muttei PS2:nkaan julkaisupelien taso ole huono, vaikka usein toisin annetaan ymmärtää.

Ja PS2:lle ei ole persoonallisia pelejä? Ei olekkaan. Minä olen muuten joulupukki hauska tutustua. Ja pakko vielä mainita etten vedä Sonyyn päin teksteissäni, mutta vaikka omistaisikin jonkun muun konsolin niin tosiasioita ei kannata sumentaa sen värisillä laseilla.

edit: ja Tepolle vielä...
Uskoisin että Sega olisi jo vaihtanut. Tosin se uusi Sega konsoli mikä olisi jo tullut alkaisi vanheta siitä päivästä lähtien kun XO markkinoille tulisi. Suurella todennäköisyydellä.

Itse pelaan lähinnä shumppeja, seikkailua ja mätkintää, sekä kaikkea mahdollista 2d-kohellusta. San Andreakset yms. menevät täysin ohi, enkä niitä ostaisi vaikka olisivatkin DC:lle. Omaan makuun DC on teknisesti vähintäänkin riittävä. Kukaan tuskin väittää pokkana, että DC olisi teknisesti ylivertainen konsoli tänä päivänä, vaikka silläkin toki omat erikoisjipponsa onkin.

Onko Korvatunturilla paljon lunta? Hee Hee. Itsepä otit aiheen esiin.

Sonyn koneet muuten myydään aina hyvin pitkälti sen seuraavan über-konsolin nosteessa, jossa on esim, emotion engine ja muuta vastaavaa gimmickkiä, josta poloinen kuluttaja ei ollut koskaan kuullutkaan, mutta jota ilman hän ei enää jatkossa kerta kaikkiaan voi elää ;)

ZOTF oli ihan hieno aikanaan, noin julkaisupeliksi. Itse ostin sen Metal Gear-demon takia, joka ei sitten edes toiminut. Onneksi sen sai vaihdettua! Kaikissa Hideon peleissä on kuitenkin niin paljon turhaa lätinää, että heikompaa hirvittää! Onhan sekin toki hyvin orginellia ja omi... omalaatuista.

Cuben alkupään peleistä Pikimin on loistava. Toisaalta Shigerun kultainen kosketus näkyy pitkälle. Kateelliset kielet ovat häntäkin joskus syyttäneet plagioinnista. Toisaalta japanilaiseen mentaliteettiin kuuluu tietyn tasoinen ideoitten lainailu hyvässä hengessä. Kuuluun niihin, jotka aidosti pitivät Wind Wakerin graafisesta ilmeestä, enkä tähän tarvitse massojen hyväksyntää. Jokainen taaplaa tyylillään.

Ostin muuten minäkin DC:n vasta pitkälti Xboxin ja PS2:n jälkeen. Tässä syitä:
Border Down special edition
Mars Matrix
Trizeal

Pitäkää San Andreaksenne. Ei wanha jaksa. Minä pelaan näitä ;)

On muuten mielenkiintoista tämä länsimainen sitoutuminen tuotteisiin, joita ostetaan kalliilla rahalla. Meistä tulee nopeasti omistamiemme tuotteiden suurimpia puolestapuhujia ja mannekiineja! Itse olen aina hakenut hyviä, suorastaan täydellisiä pelikokemuksia ja tämä on yleensä aina ollut aika alustariippumatonta. Kuten toisessa aiheessa maintisin, esteettiset ratkaisut ja lisälaitteiden ja ohjainten onnistuneisuus on aina iso osa pelikokemusta. Pelit hoitavat oman esittelynsä, kun ruutu aukaistaan, mutta tämä nyt voi tapahtua yhtä hyvin vaikkapa Mame-emulaattorissa ;)
 
Vastaus: PS2 vs DC

San Andreas on huippu peli, mutta makuja on erilaisia. Toin kylläkin sen esimerkkinä ihan eri syystä. PS2 jo pikkuisen yskii tuon kaltaisissa peleissä ja uskon ettei DC:llä sitä olisi toteutettu mitenkään.

DC löytyy tottakai itseltäni. Ostin sen aikoinaan Shenmuen takia, mutta toki on DC:lle paljon muitakin pelejä jotka maittavat. DC:llä on "hc" -status, jota itse epäilisin sillä olevan jos se olisi menestynyt kunnolla. Tietenkin se jäi eliittilaitteeksi. DC on todella hyvä laite ja pakkohan sitä on arvostaa.

Tuosta reunojen pehmennyksestä. PS2:llekin on reunanpehmennyt ohjelmia, mutta alkupään peleissä sen käytöstä ei tuntunut olevan hajuakaan. Nykyään on kuitenkin tullut paljon sahalaidattomia PS2 pelejä, joten tuosta ei oikein voi parjata PS2:sta. Paljon on tullut PS2:lle DC käännöksiä, kuten on tullu kaikille nykykonsoleille. Siltikin PS2:lla on paljon originelleja pelejä. Shigerua voi nimittää neroksi ja kyllä hän sitä onkin, mutta Jumalan asemaa hän ei tule minulta koskaan saamaan. Pidän itsekin paljon Wind Wakerin ulkoisesta tyylistä enkä ole Twilightista niin innostunut, vaikka tottakai olen siitäkin innostunut, kukapa ei olisi? Siltikin väitän ja sanon faktana sen, että pelimaailmasta löytyy muitakin neroja jotka tekevät laadultaan Shigeru-tasoisia pelejä ja myöskin omintakeisia pelejä. ICO PS2:lla todistaa tätäkin faktaa pitkälle. GTA, olkoon teinien peli ja mitä tahansa, loi uuden genren ainakin periaatteessa. Pelilliset ominaisuudet on pitkälle hioittuja ja usein esim. XBox-miesten haukkuja saa kuulla siihen asti kunnes se uusi GTA ilmestyy myös Boxille. Itse en ole minkään konsolin mies vaan omistan luonnollisesti jokaisen nyky-koneen ja kasan retroja. Siksipä leirin vaihtaminen tarpeen vaihtaessa onnistuu aina. Tänään puollustin PS2:n kunniaa ja huomenna taas jotain PS2-fanboyta pitää ojentaa DC:n suhteen ;)
 
Vastaus: PS2 vs DC

sunnpeople sanoi:
Tarkkuutta siellä! En puhunut DC-versiosta mitään. Halusin vain osoittaa, miten PS2:lle on pyritty kopioimaan "kaikki hyvät" pelit DC.ltä, vaikka ne olisivatkin jo vanhentuneita.

Jaaha, no ehkä termi juostenkustu käännös oli hieman huonosti harkittu veto teidän puoleltanne, eihän identtistä käännöstä voi haukkua juostenkustuksi.
 
Vastaus: PS2 vs DC

Dr Evil sanoi:
Jaaha, no ehkä termi juostenkustu käännös oli hieman huonosti harkittu veto teidän puoleltanne, eihän identtistä käännöstä voi haukkua juostenkustuksi.

No sanotaan nyt sitten vaikkapa suoraviivainen. Etenkin PS2:n julkistuksen yhteydessä saimme kuulla niin paljon ylisanoja laitteen ylivertaisuudesta, että olisi mukava saada näille puheille jonkin sortin katetta myös. Jos peli on täysin identtinen, niin ei se ainakaan houkuttele nakkaamaan DC:tä roskiin ja säntäämään PS2-ostoksille riemusta kiljuen!

Toisaalta LIK-SANGISSA oli tuosta pelistä puhetta myös ja todettiin kyllä aika osuvasti, että se on kuitenkin MUST sarjan faneille mm. juonellisten paljastusten vuoksi.

Gamecubellehan tehtiin päivitetyt versiot vanhoista RE-osista, joten jotain tälläistä olisi tuon pelin suhteen kuvitellut saavansa myös pleikalle. Ehkä tuossa vaiheessa DC oli kuitenkin sen verran tasavertainen kilpakumppani, ettei tuossa pelissä koitettu pistää paremmaksi?

Pleikka ykkösen Tomb Raider näytti väitetysti aikoinaan kaapin paikan Saturnin versiolle. Itse en ole sitä pleikan versiota livenä nähnyt, mutta tuollaisilla eroilla versioissa kuitenkin on suurta merkitystä konsolisodassa, koska ne otetaan sitten alan lehdissä ja telkku-ohjelmissa esille ja ne vaikuttavat ostopäätöksiin.

Sinällänsä heikommallakin raudalla voidaan tehdä orginaaleja ja pakko saada-pelejä, mutta näyttävämpiä pelejä on vaikea tehdä koneen resurssien tullessa vastaan joka kulmassa ja sillä pintakiillolla on paljon merkitystä konsolisodissa.
 
Vastaus: PS2 vs DC

Saturnin Tomb Raider oli paremman noin 3 kertaa paremman näköinen veden alaisissa kentissä. harmi vain ettei peli ollut mikään Ecco the Lara Croft. Verratkaa huviksenne Saturnin Exhumedia Pleikan vastaavaan. Ero on järkyttävä Saturnin hyväksi. Sega piti koodaussysteemit itsellään, mikä johti siihen ettei monet viitsineet ottaa selville, miten tehdä Saturnille upeita 3D-pelejä. Mutta niitä löytyy. Ei vain niin näkyvästi kuin PSonella. Itse asiassa menisiin niin pitkälle, että sanoisin PSonen 3D-grafiikan menneen hitusen ohi Saturnista parhaan näköisten pelien suhteen vasta kun Saturnin joutsenlaulu lopulta koitti.

Eli vääntöä löytyy koneesta kun koneesta. Saturnin haitta oli vaikea ohjelmointiympäristö, hyvä puoli mieletön määrä herkkua, millä peleihin sai kiiltoa. Vaikkapa Sonic R on klippausta klukuunottamatta helvetin kaunis peli, vielä tänäkin päivänä. PSonella aniharva peli näyttää yhtä upealta.

DoA 2:n PS2-versio saa minut aina itkemään kivusta jos kokeilen sitä DC:n ihanaisen version jälkeen. Brittiläjinen C&VG antoi jopa PS2-versiolla neljä palloa DC:n viiden sijasta, koska peli näytti niin paskalta. Saturnin kaltainen koodausongelma meinasi siirtyä PS2:lle, mutta onneksi siitä päästiin myöhemmin eroon. Uudemmat pelit näyttävät jo melkein yhtä hyviltä kuin DC:llä... ;)
 
Vastaus: PS2 vs DC

Neonomide tunnetaa puolueettomana Sega-fanina :rolleyes: Heh heh. Noh, miten vain, mutta PSone meni Saturnista ohi, näytti mihin kone pystyy ja Saturn olisi jäänyt siinä kilvassa kakkoseksi vaikka olisikin elänyt yhtä kauan. Omista kyllä Saturnin ja sen perusteella (samoin artikkelien perusteella) sanoisin, että Saturn tehtiin alunperinkin 2D peleihin Sonyn lähtiessä suunnittelemaan PS:n rautaa 3D:tä varten. Saturnissa on vääntöä, mutta 3D:n saralla ei yhtä paljon kuitenkaan. Toisissa asioissa Saturn on edelleen parempi kuin PSone, mutta yleisesti tekniseltä ilmeeltään 3D pelit jäävät jalkoihin jos vertaa PSoneen.
 
Vastaus: PS2 vs DC

Neonomide sanoi:
Eli vääntöä löytyy koneesta kun koneesta. Saturnin haitta oli vaikea ohjelmointiympäristö, hyvä puoli mieletön määrä herkkua, millä peleihin sai kiiltoa. Vaikkapa Sonic R on klippausta klukuunottamatta helvetin kaunis peli, vielä tänäkin päivänä. PSonella aniharva peli näyttää yhtä upealta.

Ja nyt ei olla edes vielä mainittu 2D osastoa missä ero oli niin dramaattinen että voisi kuvitella puhuttavan eri konsoligeneraatioista. X-Men vs Street Fighter anyone?

Neonomide sanoi:
DoA 2:n PS2-versio saa minut aina itkemään kivusta jos kokeilen sitä DC:n ihanaisen version jälkeen. Brittiläjinen C&VG antoi jopa PS2-versiolla neljä palloa DC:n viiden sijasta, koska peli näytti niin paskalta. Saturnin kaltainen koodausongelma meinasi siirtyä PS2:lle, mutta onneksi siitä päästiin myöhemmin eroon. Uudemmat pelit näyttävät jo melkein yhtä hyviltä kuin DC:llä... ;)

Aamen!!

Tosiaankin vielä tänäkin päivänä DC pelien ulkonäkö onnistuu tekemään vaikutuksen skarppiudellaan
 
Vastaus: PS2 vs DC

Neonomide sanoi:
Saturnin Tomb Raider oli paremman noin 3 kertaa paremman näköinen veden alaisissa kentissä. harmi vain ettei peli ollut mikään Ecco the Lara Croft. Verratkaa huviksenne Saturnin Exhumedia Pleikan vastaavaan. Ero on järkyttävä Saturnin hyväksi. Sega piti koodaussysteemit itsellään, mikä johti siihen ettei monet viitsineet ottaa selville, miten tehdä Saturnille upeita 3D-pelejä. Mutta niitä löytyy. Ei vain niin näkyvästi kuin PSonella. Itse asiassa menisiin niin pitkälle, että sanoisin PSonen 3D-grafiikan menneen hitusen ohi Saturnista parhaan näköisten pelien suhteen vasta kun Saturnin joutsenlaulu lopulta koitti.

Eli vääntöä löytyy koneesta kun koneesta. Saturnin haitta oli vaikea ohjelmointiympäristö, hyvä puoli mieletön määrä herkkua, millä peleihin sai kiiltoa. Vaikkapa Sonic R on klippausta klukuunottamatta helvetin kaunis peli, vielä tänäkin päivänä. PSonella aniharva peli näyttää yhtä upealta.

DoA 2:n PS2-versio saa minut aina itkemään kivusta jos kokeilen sitä DC:n ihanaisen version jälkeen. Brittiläjinen C&VG antoi jopa PS2-versiolla neljä palloa DC:n viiden sijasta, koska peli näytti niin paskalta. Saturnin kaltainen koodausongelma meinasi siirtyä PS2:lle, mutta onneksi siitä päästiin myöhemmin eroon. Uudemmat pelit näyttävät jo melkein yhtä hyviltä kuin DC:llä... ;)

Tämä nyt ajautui vähän sivu-urille, mutta who cares? Itse vaikutuin Saturnin kyvyistä, kun peli-messuilla oli esillä Panzer Dragoon II, mainittu Exhumed ja tietty Fighting Vipers. Pleikalla oli vain lapsellinen Crash Bandicoot ja puolen kilsan jono sitä pelaamaan. Saturnille oli myös esillä pelattava Tomb Raider-demo ilman vihollisia. Voi pojat, että se oli upea!

Oma pelikoneen valinta oli todella helppo.(Saturn) Nightsia ei meinannut osata pelata, kun ei 3D-maailmaa meinannut hahmottaa sitten millään. Tomb Raiderissa ei nähnyt sen paremmin kulman taakse vaikka kuinka kurotteli soffalla ;) Exhumed oli pelattu läpi alta aikayksikön.

Olimme koneeseen ja euro-peleihin todella pitkään erittäin tyytyväisiä. Vasta Final Fantasy VII pakotti hankkimaan pleikkarin. Nyt viime aikoina huomaan pelaavani eniten juuri Saturnilla, lähinnä loistavien japski-2D-pelien johdosta. Näissä Saturn todella loistaa!

Pleikan/Saturnin julkaisupeleistä euroopassa lähes kaikki olivat rujoja 3d-pelejä, joihin ei tänä päivänä kukaan koskisi pitkällä tikullakaan! Pleikan puolella SLES 4 -Rapid Reload oli erittäin piristävä 2d-poikkeus ja Saturnille saatiin nuo jo mainitut ajattomat huippupelit harvojen euro 2d-pelien lisäksi.

Alan lehdistössä keskityttiin aina ruotimaan asioita pleikan eduksi. Esim. Saturnin RE ykkönen teilattiin graafisesti heikommaksi. Pelilliset uudistukset ovat kuitenkin huomattavia ja se on lempi RE1-versioni. Castlevania: Symphony of the Night kuitenkin osoittaa kiistatta, että kyllä pleikalla on mahdollista tehdä kaikilla kriteereillä täydellinen peli, mutta toisaalta Saturn sai mm. Battle Gareggan, Batsugunin ja Radiant Silvergunin.

Alkuperäisen pleikkarin ei kuitenkaan tarvitse todistella mitään: se tuli, näki ja voitti. Onnistunut markkinointi ja myyntikoneisto, kaikille tuttu brändi, aikanaan hyvä 3d-rauta, selkeä ja kauan säilynyt platform kaikkien eri tyylien peleille, todella paljon huippupelejä, mutta myös huttua paljon. Helppo kone ohjemoijan näkökulmasta, jota mm. David Braben arvosti.

PS2 taasen ei ole vieläkään lunastanut kaikkia lupauksia, vaikka sille nyt alkaakin saada pelejä, joita odotettiin jo julkistusvaiheessa. Ensimmäinen täysin HYPEN myymä kone?
 
Vastaus: PS2 vs DC

sunnpeople sanoi:
Olimme koneeseen ja euro-peleihin todella pitkään erittäin tyytyväisiä. Vasta Final Fantasy VII pakotti hankkimaan pleikkarin. Nyt viime aikoina huomaan pelaavani eniten juuri Saturnilla, lähinnä loistavien japski-2D-pelien johdosta. Näissä Saturn todella loistaa!

FFVII:hin asti Saturn taisi myydä melko yhtä hyvin mitä PS1...Loisto pelihän tuo FFVII on kieltämättä, mutta panzer dragoon saga on vielä parempi ( makuasia tietty, objektiivisesti on kyllä vaikea sanoa että kumpi on parempi....). Sitä myytiinkin sitten vaivaiset 15 000 kpl, eikä kovin moni ole kuullut koko pelistä.

Nykypäivänä ero onkin huomattava. FFVII:n pystyt löytämään kirpparilta -kuten itse laitteen- vaihtorahalla, kun taas Panzerista joudut pulittamaan ~200e ja Saturnista on tullut kulttistatuksen omaava keräily-laite! Kyllä sitä jälkeenpäin osataan arvostaa sitten :P
 
Vastaus: PS2 vs DC

Panzer Dragoon Saga on tosiaan harvojen herkkua. Omasta maksoin 240 mk, mutta sitten hinnat jo pomppasikin pilviin. Pelin demoa on varmasti aika monet saturnistit kokeilleet. Siinä pitäisi olla koko eka levy. Peli tuli tosiaan liian myöhään, mutta vielä huonommin kävi sarjan seuraavalle osalle, joka päätyi DC:n sijasta BixBoxille! No, piti sekin kone sitten ostaa ;)

Kyllä FFVII on myös äärimmäisen haluttu alkuperäisenä, ei siis platina-painoksena, se taitaa komeilla mm. peijoonien wanted-listalla. Huudossakin on jo huudettu jo satasen pintaan MINT-yksilöstä. Ja ajatelkaa, millä volyymillä sitä myytiin! Pelejä täytyy suomessakin olla aika pirun paljon! Tässä on halutun pelin dilemma maksimissaan:
-peliä on painettu paljon
-kaikki tietää/ovat pelanneet ja haluavat pelin
-peliä ei juurikaan liiku -> hinnat nousee
-trokarit huomaa tilanteen ->tarjonta vastaa kysyntää ->hinnat laskee etc.

Muistatteko vielä FFVII tv-mainoksen Suomessa? Se oli kyllä jotain uutta ja pelaajana koki vihdoinkin harrastavansa jotain yleisesti hyväksyttävää ;)
 
Vastaus: PS2 vs DC

sunnpeople sanoi:
Panzer Dragoon Saga on tosiaan harvojen herkkua. Peli tuli tosiaan liian myöhään, mutta vielä huonommin kävi sarjan seuraavalle osalle, joka päätyi DC:n sijasta BixBoxille! No, piti sekin kone sitten ostaa ;)

Joo tuota tosiseikkaa on tullut manattua hyvin hartaasti. En varmasti vanhana gubbenakaan ole päässyt tuon vääryyden yli :P
 
Vastaus: PS2 vs DC

sunnpeople sanoi:
Gamecubellehan tehtiin päivitetyt versiot vanhoista RE-osista, joten jotain tälläistä olisi tuon pelin suhteen kuvitellut saavansa myös pleikalle. Ehkä tuossa vaiheessa DC oli kuitenkin sen verran tasavertainen kilpakumppani, ettei tuossa pelissä koitettu pistää paremmaksi?

No eihän se Sonyn tai PS2:n vika ole jos Capcom ei jaksa panostaa käännökseen enempää ja mielestäni tuo peli oli aikanaan teknisesti ihan kelvollinen, joten isoja parannuksia en ainakaan itse kaivannut, saatika yrittänyt purkaa syytä siitä Sonyn harteille.
 
Ylös Bottom