Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Psychonauts 2

Sehän pätkähti läpitte ja loput achievementsitkin tuli kerättyä siihen perään. Oli helpot eikä voi oikein erityisesti grindauksesta puhua vaikka jokusen hetken piti kerätä sitä valuuttaa että sai kukkaron täyteen. Se täysi kukkaro sitten riitti kaiken ostamiseen ja sen jälkeen oli vain random-juttuja tekemättä.

Osa keräiltävistä, jotka sai vasta tietyn kyvyn jälkeen, oli aika ärsyttävästi paikoissa, joissa oli käyty vain ihan alussa, joten katsoin ihan suoraan netistä että missä ne loput olivat. En olisi hoksannut niistä katsella joten ei tuntunut "huijauksesta". Yleensä siis välttelen viimeiseen asti sitä että katson vastaukset netistä ellei ole jokin sellainen juttu, joka on jotain selvää pelaajan "kiusaamista" tms.

Tarinassakin tuli loppua kohden vielä lisää sellaisia huikeita käänteitä, jotka varmasti olisivat olleet vielä huikeampia jos olisi pelannut ykkösenkin. Ilmankin nuo silti tajusi kun oli pelin alussa sen verran hyvin kerrattua ykkösen tapahtumat. Lisäksi vanhoja asioita vielä kerrattiin hahmojen puheissa ja muistoissa sillä tavalla että oikein malliesimerkki miten tehdä jatko-osa niin että ei ole tarvetta pelata aiempia.

Silti tässä nyt tekisi mieli se ensimmäinen hankkia. Lieköhän pettymys kun epäilen että tässä on nostettu kaikki levelit ensimmäiseen verrattuna vähintään asteen paremmaksi? No, ehkä enemmän se on aika, jonka kanssa saa miettiä että ehtiikö sitä pelata vai keskittyykö johonkin jo hankittuihin peleihin.

Mutta tässä pelin täysin läpi vetäneeni se loppuarvosana kyllä olisi tosiaan vähintään se 8/10. Joitain ärsyttävyyksiä on että en viitsi ysiksi heittää, sillä varsinkin se mainitsemani vanhanaikainen välivideoiden toteutus nyppi ihan loppuun asti. Samoin olisi voinut vielä enemmänkin viilata sitä kuinka helposti pääsee nuohoamaan vanhoja paikkoja vaikka se ihan hyvin toki toimikin.
Ykkösessä on aika huonot kontrollit verrattuna kakkoseen. Kakkosessa napakat ja hyvät, mutta ykkösessä on pientä viivettä painalluksen jälkeen. Jos tarina ja tyyli iski, niin kyllä ykköstäkin varmaan kannattaa kokeilla. Löytyy Game Passista, joten kynnyksen ei pitäisi olla iso. :)
 
Sehän pätkähti läpitte ja loput achievementsitkin tuli kerättyä siihen perään. Oli helpot eikä voi oikein erityisesti grindauksesta puhua vaikka jokusen hetken piti kerätä sitä valuuttaa että sai kukkaron täyteen. Se täysi kukkaro sitten riitti kaiken ostamiseen ja sen jälkeen oli vain random-juttuja tekemättä.

Osa keräiltävistä, jotka sai vasta tietyn kyvyn jälkeen, oli aika ärsyttävästi paikoissa, joissa oli käyty vain ihan alussa, joten katsoin ihan suoraan netistä että missä ne loput olivat. En olisi hoksannut niistä katsella joten ei tuntunut "huijauksesta". Yleensä siis välttelen viimeiseen asti sitä että katson vastaukset netistä ellei ole jokin sellainen juttu, joka on jotain selvää pelaajan "kiusaamista" tms.

Tarinassakin tuli loppua kohden vielä lisää sellaisia huikeita käänteitä, jotka varmasti olisivat olleet vielä huikeampia jos olisi pelannut ykkösenkin. Ilmankin nuo silti tajusi kun oli pelin alussa sen verran hyvin kerrattua ykkösen tapahtumat. Lisäksi vanhoja asioita vielä kerrattiin hahmojen puheissa ja muistoissa sillä tavalla että oikein malliesimerkki miten tehdä jatko-osa niin että ei ole tarvetta pelata aiempia.

Silti tässä nyt tekisi mieli se ensimmäinen hankkia. Lieköhän pettymys kun epäilen että tässä on nostettu kaikki levelit ensimmäiseen verrattuna vähintään asteen paremmaksi? No, ehkä enemmän se on aika, jonka kanssa saa miettiä että ehtiikö sitä pelata vai keskittyykö johonkin jo hankittuihin peleihin.

Mutta tässä pelin täysin läpi vetäneeni se loppuarvosana kyllä olisi tosiaan vähintään se 8/10. Joitain ärsyttävyyksiä on että en viitsi ysiksi heittää, sillä varsinkin se mainitsemani vanhanaikainen välivideoiden toteutus nyppi ihan loppuun asti. Samoin olisi voinut vielä enemmänkin viilata sitä kuinka helposti pääsee nuohoamaan vanhoja paikkoja vaikka se ihan hyvin toki toimikin.
Miksi et pelaa ekaa Game Passissa? Sieltähän voit sen ”ilmaiseksi”pelata. Toki jos haluat trophyja pelistä, niin sitten pitää pleikkariversio ostaa. Sitä olen itse pelannut tässä välillä viime aikoina, ja on sekin kyllä varsin hyvä peli. Alku tuntui aika heikolta, mutta mitä pidemmälle olen pelannut, niin sen paremmalta ja kekseliäämmältä peli on tuntunut. Pleikkariversio on aika suoraviivainen PS2-porttaus, joten graafisesti voi olla joillekin ylitsepääsemätön kynnys.

Itse aloitin ensin Game Pass-versiolla, kun on selvästi graafisesti parempi, mutta sitten kun tajusin, ettei siinä ole achievementtejä, ja pleikkarin versiossa vastaavasti on trophyt, niin siirryinkin sitten pelaamaan jo vuosia sitten ostamaani pleikkariversiota. Ja hyvin on siis maistunut, vaikka grafiikat ovat teknisesti heikon puoleiset. Kekseliäisyydellä kuitenkin kuitataan tuosta paljon.
 
Miksi et pelaa ekaa Game Passissa?
Ei käynyt edes mielessä että se siellä voisi olla. On tuo tarjonta joskus tullut käytyä läpi mutta ei ole jäänyt mieleen tai sitten tuo on lisätty vasta jälkikäteen sinne. Tosin...

Toki jos haluat trophyja pelistä, niin sitten pitää pleikkariversio ostaa.
Tämä saattaa tulla minullekin kynnyskysymykseksi ja saatan tosiaan ennemmin pelata sen pleikkarilla. Saa nyt kuitenkin nähdä että jaksanko ihan heti aloittaa vai pelaanko muutenkaan koko ykköstä. Vakavassa harkinnassa se kuitenkin on.
 
Islannin electropoppari Daði Freyr on tehnyt musiikkia Psychonauts 2:n hengessä ja lopputulos on yllättävänkin hyvä:

 
Tämä meni eilen illalla läpi. Mainio peli. Näkee, että pelintekijät todella olivat tunteella mukana tässä. Hienoja hahmoja, kekseliäitä kenttiä ja yllättäviä juonenkäänteitä. Pelin tasohyppely on hemmetin hauskaa ja taistelukin ihan ookoo. Onneksi painopiste on tasohyppelyssä ja seikkailussa enemmän kuin taistelussa. Pomomatsit tosin olivat hauskoja.

Peli huokui hyvää fiilistä. Välillä käsiteltiin vähän kiperämpiäkin asioita, mutta tätä pelatessa tuli aina hyvällä mielelle. Psychonauts 2 on myös tekniseltä toteutukseltaan laadukas. Series X:llä pelatessa peli pyöri erittäin hyvin ja näytti hyvältä. Ei kaatunut kertaakaan, eikä vastaan tullut mitään muitakaan bugeja. Xboxin pelikello näyttää reilua 16 tuntia, joka on mielestäni aika sopiva pituus. Tutkin jonkin verran paikkoja ja tein sivutehtäviä, joten jokusen tunnin tuosta voi helposti tiputtaa pois, jos vain juoksee pelin läpi.

Jo muutenkin laadukkaaseen pelivuoteen yksi laadukas peli lisää. Tuskin nousee omalla listalla ihan GOTYksi, mutta aika korkealle kuitenkin. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa saadaan Psychonauts 3. Tässä on aineksia erinomaiseksi sarjaksi.
 
Parasta pelissä juuri olikin se ettei vienyt puolta elämää pelata läpi. Samoin pidin tarinasta ja yllätyinkin siitä kuinka yllättäviä käänteitä se tarjosi. Siihen päälle monet nykypeleissä harvinaisemmat asiat, kuten perinteisempi ja tiiviimpi kenttäsuunnittelu sekä pirteä, erottuva graafinen ilme, niin ei ole ihme että jäi niin positiiviset fiilikset pelistä.
 
Parasta pelissä juuri olikin se ettei vienyt puolta elämää pelata läpi. Samoin pidin tarinasta ja yllätyinkin siitä kuinka yllättäviä käänteitä se tarjosi. Siihen päälle monet nykypeleissä harvinaisemmat asiat, kuten perinteisempi ja tiiviimpi kenttäsuunnittelu sekä pirteä, erottuva graafinen ilme, niin ei ole ihme että jäi niin positiiviset fiilikset pelistä.
Ei tällainen tasohyppely oikein voi olla 40 tunnin mittainen. Se on liikaa. Ennemmin sopivan kompakti (ei tietenkään liian lyhyt) kokemus, jonka voi sitten pelata vaikka uudelleen. Tai niinkuin Psychonautsin tapauksessa, tarinan läpipeluun jälkeen kenttiin pääsee tutkimaan ja keräilemään loput kerättävät jutut niin halutessaan.
 
Itse sain upotettua reilut 40h läpäisyyn, toki oli 100% läpäisy. Todella vähän pelaan tasoloikkia ja oikeestaan muutenkaan tän tyylisiä pelejä niin siltäkin osin varmasti oli niin virkistävän erinlaista.
 
Menihän se läpi ja oli erinomainen kokemus kokonaisuudessan.

Peli oli visuaalisesti todella upea, loistava dialogi ja ääninäyttely, hauskoja hyvin erilaisia kenttiä täynnä kerättävää ja etsittävää.

Ihan loppuun asti se alun ihastuminen ei kestänyt kuitenkaan, peli oli liian pitkä. siinä vaiheessa kun sanotaan että tämä on viimeinen hetki tehdä asioita niin olettaa että ollaan lähellä loppua, kuitenkin vielä tämän jälkeen on kokonaan uusi aluea ja tuntikaupalla pelattavaa joten miksi pelaaja piti repiä pois muusta maailmasta niin aikaisin ?

Viimeinen kenttä tuntui täysin turhaan pitkitetyltä, ne asiat olisi voinut kertoa lyhyemminkin ilman että istuisi raiteilla suurimman osan ajasta ja kuuntelee rasittavaa laulua. Viimeinen bossi oli myös todella heikko verrattuna muihin bosseihin jotka tuntui todella nerokkailta ja hauskoilta.

Kokonaisuus oli kuitenkin niin upea ettei tämä maaliin nilkuttaminen niin paha ollut, menee sinne samaan kastiin Resident Evil 8 ja Ratchet and Clankin kanssa vuoden parhaana pelinä. 4.5/5


P.S se musiikki kenttä toi mieleen Brutal Legendin ja haikaillen muistelin sen pelin upeaa soundtrackia ja metallista maailmaa... voi kun saataisiin edes remaster.
 
Viimeinen kenttä tuntui täysin turhaan pitkitetyltä, ne asiat olisi voinut kertoa lyhyemminkin ilman että istuisi raiteilla suurimman osan ajasta ja kuuntelee rasittavaa laulua. Viimeinen bossi oli myös todella heikko verrattuna muihin bosseihin jotka tuntui todella nerokkailta ja hauskoilta.
Mielipideasioita tietenkin mutta se dioraamakenttähän oli aivan loistava siinä mielettömyydessään, jota ne pahvikyhäelmät kertoivat :D
 
Jokainen eri maailma on mielestäni lopulta vähintään hyvin tehty, mutta toiset vaan ehkä sitten olivat jopa erinomaisia, joten automaattisesti myös itselleni nousi suosikkeja.

Omia suosikkejani:

Hollis' Hot Streakin aikana irrotellaan hienosti mielenkiintoisilla teemoilla psyykkeen osalta, kun suoritetaan urapolulla ja tässä ympäristössä tuntui omalla kohdallani kaikki monipuolisesti käytetyt pelimekaniikatkin klikkaavan kivasti. Rikkaat vanhemmat Maternity ruletissa, oma suosikki pomovastus Lady Luctopus, Pillinko ja vaikka mitä kaikkea hyvää. Nautin.

Bob's Bottles on täyttä rautaa käsikirjoitukseltaan, eikä varmaan koskaan ennen ole missään pelissä noin hellävaraisella tavalla käsitelty niinkin vaikeaa aihetta kuin alkoholismi. Surullista teemaa käsitellään ajoittain koskettavan hienolla tavalla. Kun esimerkiksi selviää mitä Bobin äiti sinne kasvihuoneeseen meni tekemään, niin kyllähän siinä tosiaan varmasti ainakin vähän surullinen olo tulee itse kullekin. Myös pelillinen puoli on kautta linjan kovalla tasolla.

Ja niin, se jo trailereissa spoilattu PSI King's Sensorium on kyllä ehdottomasti taiteeltaan pelin hienointa antia. Kaikki ne värit ja fiilis, onhan se vahva esitys kokonaisuudessaan, varsinkin kun myös huumori on kohdillaan. Harmittaa ettei tätä päässyt kokemaan yllätyksenä, mutta toimi se kyllä edelleen.

Ja niin paljon muutakin. Psychonauts 2 on täynnä hienoja yksityiskohtia ja kaikesta aistii tekijöiden rakkauden tätä projektia kohtaan.

Ja kuuntelee rasittavaa laulua.

Huh, se on kyllä karmiva, mutta:

Musiikin saa sammutettua ainakin parista eri paikasta ja myös Raz on kohtuu huojentuneena tuosta. Luonnollisesti myös allekirjoittaneelle tuo oli todella iso huojennus ja hymyilytti kyllä Razinkin reaktio tähän. Hieno yksityiskohta tämäkin sinänsä. Ja kyllä, edelleen puistattaa se rallattelu, joka tosiaan toimii kuitenkin juuri kuten pelintekijät ovat selvästi halunneet.
 
Musiikin saa sammutettua ainakin parista eri paikasta ja myös Raz on kohtuu huojentuneena tuosta. Luonnollisesti myös allekirjoittaneelle tuo oli todella iso huojennus ja hymyilytti kyllä Razinkin reaktio tähän. Hieno yksityiskohta tämäkin sinänsä. Ja kyllä, edelleen puistattaa se rallattelu, joka tosiaan toimii kuitenkin juuri kuten pelintekijät ovat selvästi halunneet.
Tuohon on liitetty myös achievement, jonka sain ihan joka paikan tutkimalla ja nuo siinä samalla hoitamalla.
 
Minkäänlaista kosketusta ei ole ensimmäiseen osaan, eikä oikeataan ole kiinnostanutkaan, vaikka tasoloikat ovatkin lähellä sydäntä.
Tämän päätin kuitenkin ottaa testiin koska löytyy Gamepassista ja sitä ylistetty oikeastaan joka tuutissa.

Aivan samaa ylistystä en itse jaa, mutta olihan se hyvä peli ja kiva seikkailu. Vähän tuli mieleen monet PS1 ajan 3D-tasoloikat niin hyvässä kuin pahassakin.

Silti kenttäsuunnittelu, pomotaistelut, hyvä huumori siellä täällä, sekä itse tasoloikinta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olivat oikein mainiota, joten pelin parissa viihtyi pääsääntöisesti oikein hyvin. Combat oli ehkä pelin huonointa osa-aluetta, huolimatta siitä että noita taitoja oli ihan mukavasti erilaisia. Niitä ei vaan tarpeeksi saatu hyödynnettyä taisteluissa. Loppua kohden huomasin odottavani jo pelin päättymistä ja tämän lisäksi kun lopputaistelu oli hieman meh, jäi pelistä vähän kaksijakoiset fiilikset. Silti vahva 8:n peli itselleni ja olen tyytyväinen että tuli pelattua.

Omasta mielestä pelin paras hetki oli Compton's Cookoff -kenttä. En muista koska olisi ollut videopelin parissa viimeksi niin hauskaa.
 
Peli sai isohkon päivityksen, joka monen muun asian lisäksi parantaa pelin resoluutiota PS5:llä pelatessa. Varsinaisia lukuja Double Fine ei kertonut, joten pitää odotella pikselinlaskijoiden tuomiota.

New features:

Bonus Psychoseismometer unlocked in Otto's lab after finishing Gisu's quest, making it possible to unlock enemy achievements during post-game state.
Check marks appear in location selection menus to indicate if all collectibles in a location have been found.
Otto-Spot photo filter to show collectibles in the Otto-Shot photo mode.
Show all available figments in the figment viewer menu even if you haven't found them yet.
Bugs fixed:

General stability improvements for all platforms.
Improve environmental collision to prevent player and objects rarely falling through walls and floors.
Fix issues related to fall death and water curse, and preventing them from being broken if interrupted by a cutscene.
Fix duplicate characters and stray animation appearing in some cutscenes.
Fix issue that could cause flickering around objects submerged in water.
Improve save checkpoints to prevent the player's save data getting into a bad state.
Improve photo mode stability.
Expand the mental health advisory message.
HUD improvements to prevent extra health brains from appearing.
Improve PS4 version's resolution and stability on PS5.
Pause PC version when controller is unplugged.
Standardize PC controls between cutscenes and dialogue trees.
Improve xCloud streaming touch controls.

 
If you ask me for the most beautiful love story in video games this year, or perhaps even the last few years, my answer will be the one between Bob Zanotto and Helmut Fullbear in Psychonauts 2. Psychonauts 2 spoilers ahead.

Hyvinkin samaa mieltä Gamespotin kanssa. Tai no, itsehän sanoisin, että terävintä kirjoitusta ehkä koskaan, mutta joka tapauksessa.

Koko juttu sisältää luonnollisesti spoilereita, älä lue, jos et ole pelannut:

 
Ylös Bottom