Peli jakaa mielipiteitä jyrkästi. On sääli että Gridille ei anneta mahdollisuutta loistavana toimintapelinä jossa ajetaan autoilla, vaan se lytätään huonona ajosimulaationa jossa on Vääränlainen fysiikka. Itsekin nautin paljon Gran Turismon tyylisestä loputtomasta säätöjen optimoinnista ja kierrosaikasadasosien hiomisesta, mutta Gridissä on Meininkiä, menemättä kuitenkaan NFS-arcadeksi.
Grid on kuin Tony Scottin ohjaama. Pelin tarkoitus on antaa pelaajalle fiilis siitä, miltä tuntuu olla kilpa-auton kuljettaja tiukan kisan keskellä. Loistava grafiikka ja varsinkin äänimaailma tukevat tätä. Alitettavista silloista ja ohitettavista tolpista kuuluu
WOOSH, edessä ajavat taistelevat AI-autot iskeytyvät yhteen
BANG ja niiden ikkunalasit satavat kiiltävänä sateena oman autosi päälle
SKESHH yleisön kohahtaessa jännityksestä
OOOH, vaihdat pienemmälle
VROOM ja auto imeytyy kurviin, valmiina ohittamaan tappelijat!
Mahtavaa. Immersiopelaajan/eläytyjän taivas. Kuka kaipaa yli kolmen kierroksen kisoja tai realistisia kaarrenopeuksia kun fiilis on tämä? Simulaatiota voi hakea iRacingista, ei autopelit kesken lopu.
Vauriomallinnus on todella hienoa ja Flashback on hauskin keksintö ikinä, varsinkin kun auto on todella mahdollista romuttaa kesken kisan kun mutkan savupilvestä ilmestyy eteen kolmen auton ketjukolari. Replayt ovat todella hienoja ja niissä soi juurikin sopiva Zimmer-henkinen takaa-ajomusiikki. Jännitysbiisi alkaa myös hiljalleen soida esim. Le Mansin viimeisten kilometrien aikana ja mestaruuden ratkaisukisassa; pelaajan fiilikseen on selvästi panostettu. Pimeässä ajaminen on tosiaan vaikeaa koska näkee vähemmän, tämän voi kokea joko tyhmänä tai immersiivisenä, miten tahtoo.
Initial D -fanipojuna on pakko erikseen hehkuttaa touge-kisoja ja varsinkin driftausta, jossa on juuri oikeanlainen D1-räminämeininki ja hillittömät savupilvet. Oudon monen auton driftiromurallin olisi kyllä voinut korvata aidolla kahden auton Tsuisolla, mutta kaikkea ei voi saada.
Japanissa tuli pelattua Intial D -kolikkopeliä nettipelinä, ja siinä tuli aluksi sama turhautuminen kuin ensimmäisellä Grid-pelikerralla: "jarrutin ennen kurvia ja yritin ajaa puhdasta linjaa, mutta kaveri vain ohitti enkä nähnyt sitä sen jälkeen, p*ka peli?". Kun tajusi että peli perustui kylki edellä ajamiseen ja ohituslinjan blokkaamiseen, muuttuivat kisat todella hienoiksi taisteluiksi. Gridissä sama, sitä pitää pelata niin kuin Gridiä kuuluu pelata, ja homma alkaa maistua mansikalta.