Rytmipelit

pelle

Well-Known Member
Olen jo pari vuotta kaivannut tällaista aihetta enkä ainakaan haulla löytänyt mitään tällaista joten päätin viimein tehdä aloituksen itse.
Rytmipeleissä on siis tarkoitus painaa nappia tai soittaa jotain soitinta ruudulla näkyvien "nuottien" mukaan ja ainoa tarkoitus on saada mahdollisimman hyvä arvosana / pisteet ja samalla ainakin toivottavasti nauttia musiikista.
Nyt kun tuo erittäin monimutkainen selitys on saatu pois alta niin voidaan aloittaa se vapaampi kirjoittelu.

Itsellä ekat rytmipelit taisi olla ekan pleikkarin beatmania ja vib-ribbon.
Molemmat on edelleen tallessa ja kun beatmania "dj settiä" vertaa vaikka dj heroon niin kauas ollaan tultu laadun suhteen.
Itse olen niitä idiootteja jotka osti ekan dj heron renegade version julkaisussa ja maksoi siitä melkein 200e ja kehtasin vielä nauttia siitä ja edelleen se on minulle se ainoa oikea versio pelistä, koska mukana tuleva laukku toimii myös ohjaimen jalustana eikä samaan fiilikseen pääse jos vaan istuu sohvalla ohjain sylissä.
Peliä tuli myös pelattua kymmeniä tunteja ja se on omalla top-10 rytmipeli listalla kohtuu korkealla.
Valitettavasti dj hero 2 ei ollut niin hyvä ja sen sisältämä musiikki oli kohtuu tylsää kuunneltavaa koska muutenkaan en välitä jostain perus klubi musasta.

Dj heron kaverina listan kärjessä roikkuu osu tatakae ouendan joka on siis nintendo ds:lle japanissa julkaistu rytmipeli jonka sain täysin vahingossa.
En muista minkä pelin olin play-asiasta tilannut, mutta paketissa oli tuo.
Aluksi meinasin valittaa asiasta kunnes tsekkasin tubesta millainen peli oli kyseessä joten päätin olla ihan hiljaa.
Tuotahan ei koskaan julkaistu lännessä vaan sen sijaan me saatiin elite beat agents joka sisälsi paskoja cover versioita tunnetuista biiseistä. Blah.

Ne pari isointa pommia oli kuitenkin vasta kokematta joista ekana Hatsune Miku: project diva sarjan pelit.
Tuo suosittu japanilainen artisti joka perustuu vain yamahan kehittämään tekniikkaan ja parin laulajan laulamiin sanoihin sekä aimo ripaukseen taikaa (tm) saa tuon kuulostamaan joissakin tapauksissa yllättävän aidolta.
Miku on myös japanin ulkopuolella kohtuu suosittu ja vaikka kyseessä on vain virtuaali hahmo niin silti Mikulla on omia konsertteja.
Muistaakseni jopa ilta-sanomat teki jutun Mikusta joskus joka oli suorastaan yllättävää.

Itselle eka kosketus sarjaan oli project diva f vitalla ja diva f 2:nd oli eka peli jonka julkaisua oikeasti odotin psn storessa, koska sitä ei julkaistu fyysisenä euroopassa.
Se kuitenkin julkaistiin 2 päivää myöhässä ja tuon jälkeen en ole luottanut edes digitaalisten pelien julkaisu päivämäärään.
Miku oli myös syy miksi softa modasin oman 3ds:n, sillä edes 3ds:lle julkaistua project mirai dx:ää ei julkaistu fyysisenä euroopassa joten modasin 3ds:n jotta sain aluelukituksen pois ja tilasin tuon kanadasta.
Myös future tone ja colorful tone tuli ostettua japanin psn storesta heti julkaisun jälkeen, koska mitään varmuutta länteen tulemisesta ei ollut.
Hintaa noille kertyi n.80e kun ostin rahakortit play-asiasta ja tubesta sai katsoa videon jossa kerrotaan mitä kaikki valikot tarkoittaa.
Muutaman kuukauden päästä tuo ilmestyi myös euroopan storeen.

Se toinen rytmipeli pommi oli persona 4: dancing all night.
Persona 4 golden oli yksi parhaista roolipeleistä mitä olen pelannut joten rytmipelien ystävälle P4DAN oli jo sen takia pakko hankinta, että pääsee viettämään lisää aikaa rakkaiden hahmojen kanssa.
Lisäksi peli kuuluu samaan juonijatkumoon joten tottakai se oli pakko pelata. Jos joku persona 4 fani ei ole tietoinen niin myös p4: arena ja p4: arena ultimax kuuluu kaanoniin joten pelaamaan kaikki heti nyt.
Pelin tarinan aikana pelataan jokainen n.30 biisistä kerran läpi ja silti tarina kestää yli 10 tuntia joten dialogia on paljon.
Tuon jälkeen pelaaminen on tuttuun rytmipeli tyyliin biisien pelaamista kovemmilla vaikeustasoilla ja omien ennätysten parantamista. Itsellä meni pelin parissa 70 tuntia.

Switch on nykyään myös erittäin hyvä konsoli genren ystäville sillä tarjonnasta löytyy esim voez, deemo, old school musical ja kaksi frederic peliä.
Videoita löytyy alla olevan spoiler tagin sisältä kuten myös Mikun konsertista.
Guitar heroa ja rockbandia en maininnut, koska kaikki tietää ne.
Voez ja Deemo on vissiin ilmaisia ios ja android laitteilla, mutta biisien avaaminen maksaa. Switchilla voez taitaa maksaa 20-25e ja sisältää nykyään reippaasti yli 100 biisiä ja deemo taisi olla 29e ja sisältää yli 200 biisiä ja lisää on tulossa. Deemo on myös saanut yhden paketin biisejä joita voi soittaa labo pianolla ja ilmeisesti toinen paketti on tulossa.
Monessa videossa on vaikein vaikeustaso, mutta pelit sopii oikeastaan ihan jokaiselle. Esim deemo ja voez tarjoaa kolmen vaikeustason lisäksi myös erillisen säädön nuottien nopeudelle ja ainakin deemosta löytyy myös demo kuten myös parista project diva pelistä.

Ajattelin, että kun kerrankin aloitan uuden ketjun niin tehdään sitten aloituksesta edes jotenkin kunnollinen, mutta taisin ampua yli :D
Muistelen nähneeni täällä välillä pari viestiä muiltakin rytmipelaajien ystäviltä joten nyt on aihe mihin kirjoittaa.
Ellen vaan ole sokea ja tällainen on oikeasti olemassa vaikka haku ei ainakaan omalla haulla mitään löytänyt.

 

pelle

Well-Known Member
Taiko no tatsujin: drum 'n' fun (switch)

Peli perustuu taiko rummun lyömiseen ja on alunperin tuttu japanilaisista pelihalleista ja ylemmän viestin spoiler tagin takaa löytyykin video jossa nuori poika pelaa tuota aika hemmetin hyvin.
Pelin pelaaminen on varsin simppeliä. Rumpua lyödään joko keskelle tai ulkokehälle riippuen siitä onko kyseessä punainen don vai sininen ka nuotti.
Jos kyseessä on iso don nuotti niin molemmilla kapuloilla lyödään keskelle ja ison ka nuotin kohdalla molemmille reunoille. Pelissä on myös nuotteja joiden kohdalla pitää vaan rummuttaa niin nopeasti kuin pystyy.

Miten peli sitten toimii kotikonsoli versiona nyt kun se viimeinkin tuli länteen? Ehhh...ihan ok kai.
Switch versio sentään tarjoaa useamman vaihtoehdon pelaamiselle jos ei virallista rumpu ohjainta satu omistamaan ja aika harva varmaan omistaa, koska se tuplaa pelin hinnan.
Padilla pelatessa saa valita muutamasta asetelmasta mitä nappeja käyttää. Itse pelasin niin, että dpad ja A,B,X,Y namiskat oli punaisia nuotteja varten ja päätynapit sinisiä varten.
Tuo helpottaa ns. dual wield tekniikkaa jolloin vuorotellaan molemmilla käsillä nuottien painamista joka mahdollistaa nopeat perättäiset painallukset.

Siksi onkin tavallaan ironista, että rakastan rytmipelejä ja silti minulla on todella huono rytmitaju joten tuo yllä mainittu tekniikka ei vaan onnistu enää vaikeammissa biiseissä joten siksi pelasinkin tätä lähinnä normal tasolla.
Toki peliä voi pelata myös kosketuksella jolloin ruudulla näkyy rumpu jota painamalla aktivoidaan punaiset nuotit ja ruudun reunoja näpäyttämällä siniset nuotit. Tämä pääsee hieman lähemmäs rummun käyttämistä.
Sitten on erilliset joy-conit joka on se hauskin, mutta samalla myös epätarkin pelaamisen muoto.
Toki opettelemalla oppii heiluttamaan joy-coneja niin, että huteja ei pahemmin tule, mutta se oikeasti vaatii opettelua sillä aivan liian usein peli lukee liikkeet väärin.

Biisejä on tarjolla iso määrä, mutta suurin osa on j-pop/rock kategorian biisejä joten jos ne ei iske niin koko peli kannattaa unohtaa.
Monet biisit on myös valitettavan lyhyitä ja gamefaqsin puolelta luin, että oikeasti biisit on tuplasti pidempiä arcade versiossa.
Normi rytmipelaamisen lisäksi tästä löytyy vielä monta rytmiin perustuvaa minipeliä joissa tehdään kaikkea kalojen pyydystämisestä aina nuudelien syömiseen ja näitä voi pelata neljä pelaajaa samalla sohvalla.

Itselle tämä oli eka kosketus sarjaan ja kyllä tämä oikeastaan sen rummun vaatisi, että pelaaminen pääsisi kunnolla oikeuksiinsa.
Silti en kadu ostoa sillä tämä oli viime vuoden lopulla gigantissa tarjouksessa 18e hintaan joten pakko se oli ostaa kun peli oli juuri 1-2kk aiemmin julkaistu 59e hinnalla.
 

pelle

Well-Known Member
Muutama viikko sitten tuli vietyä taiko no tatsujin vaihtoon ja halvan hankinta hinnan ansiosta pääsin jopa voitolle.
Vajaa viikko sitten tuli kuitenkin tilattua coolshopista rumpu bundle kun niitä oli ilmestynyt lisää saataville. Hintaahan tuolla on suolaiset 124e.
Odotukset oli kohtuu alhaalla, mutta onhan tuo nyt rummun kanssa kuin eri peli ja viimeksi mulla on rytmipelin kanssa ollut näin hauskaa kun eka dj hero julkaistiin.

Esim joku mozartin biisi oli perus ohjaimella varsin tylsää pelattavaa, mutta nyt rummun kanssa sitä tuli pelattua hymy naamalla.
Tuli myös ostettua molemmat vocaloid dlc paketit enkä olisi uskonut kuinka hauskaa Mikun biisien pelaaminen voi olla rumpua hakkaamalla.
Isoin ongelma rummun kanssa on se, että se pirulainen ei tykkää pysyä paikoillaan. Aluksi vedin rummun jalustaan kaksi vanhaa rc auton akkua teipillä kiinni jotka lisää ainakin yli 500g painoa, mutta ei se vieläkään pysynyt paikoillaan joten kaivoin sen ainoan tavaran esille joka tunnetusti korjaa kaikki ongelmat.
Ei. Kyseessä ei ole 10kg "hienosäätö" leka vaan jeesusteippi jolla vedin tuon rummun vanhan kajarin päälle kiinni ja vielä 2.5 tunnin jatkuvan rummun hakkaamisen jälkeen se on juuri siinä missä pitää.
Tästä tuli tehtyä myös video joka löytyy tuolta kuvakaappaus aiheesta ja pelistähän on myös switchin eshopissa demo tarjolla joten ei muuta kuin kokeilemaan jos peli iskee.

Vaikka itsellä peli vaati sen rummun ostamisen, että siitä alkoi tykkäämään niin moni pelaa tätä ihan tyytyväisenä myös perus ohjaimella tai kosketusnäytöllä.
 

pelle

Well-Known Member
Aiemmin mobiilille ja switchille sekä vitalle julkaistu pianon soittamiseen perustuva deemo on marraskuussa saapunut myös ps4:lle nimellä deemo reborn.
Siinä missä muissa versioissa pelin tarina oli vain kasa still kuvia niin tässä on upea 3d maailma jota tutkimalla ja pulmia ratkomalla löytää lisää biisejä soitettavaksi ja nämä vie sitten tarinaa eteenpäin.
Pelistä löytyy myös psvr tuki joilloin biisit soitetaan liikuttamalla deemon kädet oikeaan paikkaan käyttämällä kahta move ohjainta.
VR moodissa myös tuo maailman tutkiminen muuttuu vapaasta liikkumisesta enemmän point & click seikkailun tyyliseksi.

Switchillä tätä tuli pelattua n.20 tuntia ja vaikka monet biiseistä on niin rauhallisia ettei ne aiheuta mitään isompaa "pakko pelata vielä kerran" fiilistä niin tuo seikkailu osio näyttää niin hienolta, että tämä on kyllä pakko ostaa.
Todennnäköisesti odotan kuitenkin alennusta sillä hintaa on aika suolainen 39.95e ja dlc näyttää olevan myös maksullista.
Switch versio taisi olla 29e ja osto hetkellä siinä oli yli 100 biisiä ja tuon jälkeen niitä on tullut vielä kymmeniä lisää ihan ilmaiseksi ja pari pakettia myös labon pahvi pianolle.

Niin ja vaikka peli keskittyykin pianoon niin musa listalta löytyy myös menevämpää settiä.


 

pelle

Well-Known Member
Tuli ostettua switchille muse dash kun se on nyt 30% alessa eli 20.9e.
Pelimekaniikka ei voisi enää paljoa yksinkertaisempi olla sillä kentät scrollaa sivuttain autorunner tyyliin ja hahmolla isketään joko ylhäällä tai alhaalla olevia vihuja biisin tahdissa.
Siksi onkin yllättävää, että tämä onnistuu koukuttamaan varsin hyvin ja 1.5-2 tuntia menee hujauksessa.
Alunperin biisejä oli 97 ja niitä on tullut päivitysten myötä vielä lisää ja jatkossakin uuden matskun pitäisi olla ilmaista.
Olen pelannut jo kymmeniä biisejä läpi, mutta yhtään huonoa biisiä ei ole tullut vielä vastaan joka on aika hyvin.
Jos joku tuosta sattuu kiinostumaan niin ale loppuu 3.2.


 
Viimeksi muokattu:

HideoMiyamoto

Well-Known Member
Kylläpäs näytti hauskalle, täytyy harkita ostamista tässä Mikua odotellessa.

EDIT : Näköjään Steamistä voi ostaa tuon alkuperäisen pelin 3.50€ ja sitten jos nappaa niin nuo DLC paketit maksaa kaikki sen 20€, se sisältää kaikki nykyiset ja tulevat biisi kokoelmat. Täytyhän se noin halvalla laittaa ainakin testiin, jos nappaa niin ostetaan sitten DLC myös.
 
Viimeksi muokattu:

pelle

Well-Known Member
Nyt kun mulla on movet niin päätin ottaa riskin ja ostaa audican.
Blood & truthin pikku rytmipeli toimii samalla periaatteella ja siinä ammun jatkuvasti tauluista ohi joten pelkäsin tämän kanssa käyvän samoin ja samalla menisi 30e haaskuun.
Onneksi tässä kuitenkin on toimiva aim assist jota ei edes huomaa ja sen saa myös pois jos haluaa.
Silti tuon kanssakin pitää olla jo ihan tarpeeksi tarkkana sillä nuotteja lentää välillä kohtalaista vauhtia ja siihen vielä hold nuotit ja pallojen huitomiset päälle.

Aloitin normal tasolla joka olikin ihan hyvä start pointti kun mekaniikat kuitenkin oli jo videoista tuttuja joten beginner olisi ollut jo tylsä.
Advanced taso sitten heittää mukaan vielä nuotit joita pitää ampua ase oikeassa asennossa. Vedän nyt ainakin kerran kaikki biisit normalilla ennen tuohon siirtymistä.

 

pelle

Well-Known Member
Audica oli kyllä pieni pettymys.
Itse pelimekaniikka on kunnossa ja pelaaminen on ihan hauskaa, kunnes päättää nostaa vaikeustason standard -> advanced.
Tuon myötä nuotteja tulee reippaasti enemmän, mukaan lisätään ne nuotit jotka vaatii aseen pitämistä tietyssä asennossa ja nuotit levittäytyy enemmän pitkin aluetta joka on itselle se isoin ongelma.

Samaa biisiä uudelleen ja uudelleen pelaamalla nuo tietenkin oppii, mutta ainakaan minusta pelaaminen ei ole hauskaa eikä motivoi pelaamaan paremmin kun osa nuoteista menee ohi vain sen takia, että et edes tiedä missä ne on.
Hieman sama jos pelaisi vaikka hatsune miku pelejä naama niin lähellä telkkaria, että kolmannes ruudusta on pois näkökentästä joten joko katsot jatkuvasti ympärille tai opettelet biisin ulkoa.
Minusta hyvin suunniteltu rytmipeli ei vaadi kumpaakaan.
 

pelle

Well-Known Member
Siellä on myös demo tarjolla jo.

edit: Testattu ja mulla on kyllä taidot totaalisen ruosteessa. Future tonessa mulla on hardilla kymmeniä perfect suorituksia, melkein kaikki vedetty läpi extremella ja useampi vielä extra extremella, mutta tässä en päässyt ekaa biisiä ekalla yrityksellä hardilla läpi :D
Optionseista saa muuten sitten vaihdettua nuoteiksi ihan pleikkarin symbolit niin pelaaminen tuntuu tutummalta.
 
Viimeksi muokattu:

HideoMiyamoto

Well-Known Member
Joo nuo pleikkarin symbolit tiesinkin jo, on kyllä mahtava bonus Segalta. Oli näköjään myös joku bundle paketti missä saa kaikki 36 DLC kappaletta yli -50% alella jos vertaa mitä ne maksais erikseen. Täytyy varmaan tuo bundle pistää tilaukseen, sillä saa jo lähemmäs 140 kappaletta yhteensä, täytyy vielä tsekata onko ne bundle biisit jotain uusia vai vanhoja kappaleita muista peleistä. Kunhan demo latautuu niin pistetään peli testaukseen, mutta tuskin mitään ihmeellistä tulee vastaan.

Infoa pelistä, kappalelista ja muuta, 101 kappaletta perus pelissä mistä 10 on uusia. 4 kappaletta saa pre orderista (tulee myöhemmin ilmaiseksi kaikille), 36 kappaletta DLC paketeissa yhteensä jotka saa siis 20€ lisähinnalla jos ostaa sen 60€ mega paketin.

 
Viimeksi muokattu:

pelle

Well-Known Member
Alkoi se tuntuma löytymään kun heitin 8bitdo adapterilla dualshockin switchiin kiinni.
Pro ohjainta en edes testannut, koska sen napit ja dpad ei muutenkaan sovellu rytmipeleihin.
Joy-conien napit on kyllä mukavan napakat, mutta sillä on sitten taas oikea tatti heti siinä alapuolella ja peukalon liu'utus napilta toiselle ei ole niin sujuvaa mitä dualshockilla.

Sitten vielä ne ärsyttävimmät nappi kombot päätynappeihin ja slide nuotit hoidetaan tateilla ja koska tässä on täysin sama mekaniikka mitä future tonessa niin laitoin vielä nuotit pelkiksi nuoliksi jolloin mun aivot ei mene niin helposti solmuun dualwield kohdissa.
Kyllä tästä se bundle paketti tulee ostoon laitettua vielä ennen julkaisua vaikka suurin osa biiseistä onkin jo tuttuja.
 

pelle

Well-Known Member
Tuli se mega pack ostettua ja peli ilmeisesti on jo kokonaisuudessaan mun muistikortilla, mutta vielä täytyy odottaa kaks viikkoa jotta sitä pääsee pelaamaan. Aika tympeetä.
 

pelle

Well-Known Member
Nyt on pleikkarille deemo reborn tarjouksessa 27e joten tuli ostettua ja pelattua.
Koska tuota tuli switchilla pelattua jo tarpeeksi niin se isoin houkutus tämän ostamiseen oli Deemon linnan tutkiminen ja pulmien ratkominen ja tämä puoli olikin todella positiivinen yllätys.
Mulla meni kymmenisen tuntia kun vedin tarinan läpi ja keräsin kaiken ja ylivoimaisesti eniten aikaa meni juuri pulmien parissa joita on paljon, ne on hyviä ja myös mukavan erilaisia.

Telkkarin kautta pelattuna tämä myös näyttää ihan helvetin hienolta ja tuli otettua myös pari kuvaa talteen.
Pelatessa tämä kyllä näyttää reippaasti paremmalta mitä näissä:






No mites se varsinainen rytmipelaaminen sitten?
Noh kyllä sen nyt pelasi. Vika ei sinänsä ole pelissä vaan omissa aivoissa sillä vaikka tarjolla on kolme vaikeustasoa niin käytössä on aina kuuden napin systeemi eli vasen, ylös, oikea, neliö, kolmio ja ympyrä. Mun aivot ei vaan totu tuohon mitenkään ja sen takia esim musynx pelissä käytin vain neljän napin systeemiä.
VR puolella varmasti tykkään biisien soittamisesta enemmän, koska silloin ohjataan vaan deemon käsiä move kapuloilla joka on huomattavasti helpompaa jos vaan kameran seuranta toimii kuten pitäisi.
Päätin nyt kuitenkin pelata koko pelin telkkarin kautta, koska silloin se tietenkin näyttää paljon paremmalta ja hahmoa sekä kameraa voi vapaasti liikuttaa ja käännellä.

Jos pelkkää biisien soittamista miettii niin kyllä se paras versio on edelleen mobiililla, vitalla ja switchilla, koska peli on alunperin kosketusnäytölle suunniteltu ja ruudun näpyttely 4-6 sormea käyttäen nyt vaan sattuu olemaan paljon luonnollisempaa ja sujuvampaa.
Pulmat ja linnan tutkiminen sitten taas iski niin kovaa, että pelkästään tuo osio oli mulle pelin hinnan arvoinen.
 

pelle

Well-Known Member
Kaipaan kahta asiaa mikun megamix:ssa.
Toinen on pleikkarin future tonen tapa käyttää pelistä kaapattuja kuvia latausruutuina ja toinen on tämä biisi josta oli vain pieni pätkä diva x:n chaos medleyssa.
Miksei tätä ole kokonaan tarjolla missään project diva pelissä.

 

JTahti

Well-Known Member
Tuli pelattua Runner3 rytmipeli läpi. Pelissä siis Commander Video juoksee eteenpäin ja pelissä pitää hyppiä, potkia ja kyykätä oikeaan tahtiin. Päähenkilön liikkumisnopeuteen ei voi vaikuttaa.

Tuli aiemmin pelattua Runner2 läpi, mutta en muista sen vaatineen näin monta uusintayritystä. Harmi ettei peli pidä kirjaa kuolemista, sillä niitä on paljon. Loppupomoon meni 45 minuuttia. Pomotappelu menee nopeasti jos se menee kerralla, mutta kun kuolee jatkuvasti niin menee enemmän aikaa.

Runner pelissä kuolema ja uusintayritys on hyvällä tyylitajulla tehty. Kuolema aiheuttaa vain pienen tauon ja musiikki vaan jumputtaa kuin kuoleminen olisi hallittu ohjelmanumero. Peli ei rankaise kuolemista, eli jos kuolet liikaa niin joudut pelaamaan kolme edellistä kenttää uudelleen, mitään tuollaista ei ole. Siksi tätä pelaa mieluummin kuin vaikka jotain vaikeaa Nintendo peliä.

Pelissä tulee usein yllättäviä tilanteista vastaan, jolloin on 0,1 sekuntia aikaa reagoida. Käytännössä rataa opetellaan kuolemien kautta ulkoa opettelemisena. Kun tulee uudestaan samaan kohtaan tietää mitä on tulossa ellei sitten herpaannu kontrollien kanssa ja paina silti väärää nappia. En ole hirveän innoissaan ulkoaopettelu pelimekaniikasta. Tämä maksoi Switchin huhtikuun alennusmyynneissä 1,79 euroa.

Arvosana: 4/5.
 
Ylös Bottom