Sekiro: Shadows Die Twice

[Huttu]

Bossit ja välibossit on tässä kyllä tehty hienosti. Ja hyvä juttu että tässäkin on vapaus valita että missä järjestyksessä alueita ja bosseja haluaa mennä. Sopivasti vapautta

Komppaan tätä kyllä kybällä. Mielestäni kaikista Fromin peleistä joita olen pelannut, tässä on ollut parhaimmat ja mieleenpainuvimmat pomot ja taistelut niiden kanssa ovat olleet vaikeita mutta niin hienoja, kun vain on päässyt kartalle siitä miten ne kannattaa hoidella.

Itselleni paras bossi tähän mennessä on ollut

Spoileri: Vain ja ainoastaan bossin nimi

Guardian Ape

Niin hyvin tehty taistelu.

Nyt olenkin taas jumissa En tuossa spoileritageissa olevassa, mutta vähän myöhemmässä.

 

[opeth80]

Niin siinä on käynyt, että vanhakin on oppinut pelaamaan. Eräs haasteellinen pomo kaatui eilen tyylillä ja taidolla.

Spoileri

Genichiro. Ekat kaksi kierrosta vedin ilman, että se osui kertaakaan. Kolmannessa oli ongelmia, mutta meni se lopulta. Vielä jokin aika sitten ei olisi taidot mitenkään tuohon riittäneet, mutta pelaamalla oppii.

Upea peli, ei voi muuta sanoa, vaikka vaikeustaso säikäytti aluksi. Oli vaan pakko opetella pelaamaan.

 

[Murdoc]

Niin siinä on käynyt, että vanhakin on oppinut pelaamaan. Eräs haasteellinen pomo kaatui eilen tyylillä ja taidolla.

Spoileri

Genichiro. Ekat kaksi kierrosta vedin ilman, että se osui kertaakaan. Kolmannessa oli ongelmia, mutta meni se lopulta. Vielä jokin aika sitten ei olisi taidot mitenkään tuohon riittäneet, mutta pelaamalla oppii.

Upea peli, ei voi muuta sanoa, vaikka vaikeustaso säikäytti aluksi. Oli vaan pakko opetella pelaamaan.

Hienoa! Kyllä sitä vaan oppii nämä aina, kun malttaa yrittää. Mutta voi vaan kuvitella kuinka monella nämä jää kesken sen takia, kun ei malta opetella tai ei ole siihen aikaa.

 

[Ippenator]

Pelimaailma ja hahmot sekä vihut ovat tässä kyllä samaan tapaan kiehtovia kuin muissakin Soulsborne-peleissä. Mutta kyllä itselleni on selväksi käynyt, ettei tämän taistelumekaniikka vain vedä vertoja muille Soulsborne-peleille. Itselleni tämä jää kyllä selkeästi heikoimmaksi Soulsborne-peliksi, vaikka suurelta osin hyvä peli onkin. Taistelumekaniikka vain estää tämän erottumista itselleni positiivisesti muista Soulsborne-peleistä. Liikaa tempoa ja ADHD:tä minun makuuni. Mikään vihu ei toki ole tässäkään mahdoton toistaiseksi ollut, vaikka haastetta on riittänytkin, ja uskon loppujenkin itselläni hoituvan, jos vain jaksan jatkaa vielä tämän parissa. Vaikeuden takia en siis tätä kritisoi, vaan tuon liiallisen tempon ja ADHD:n takia, mistä en ole koskaan peleissä pitänyt. Siksi aina mieluummin Bäfä kuin COD, jne.

Soulsborne-pelit parhaimmuusjärjestyksessä minulle:

1. Dark Souls 3 ja Bloodborne
2. Dark Souls 2
3. Dark Souls
4. Demon’s Souls
5. Sekiro

 

[Ulukai]

Ja vastapainona: itselleni Sekiro on tällä hetkellä tämän vuoden paras peli.

En tosin ole RE2-remasteria kokenut, joten sitä en osaa laskuihin ottaa ollenkaan.

 

[Murdoc]

Ja vastapainona: itselleni Sekiro on tällä hetkellä tämän vuoden paras peli.

En tosin ole RE2-remasteria kokenut, joten sitä en osaa laskuihin ottaa ollenkaan.

Täällä varmaan tuo RE2 menee vielä edelle suurena kauhun ja RE-sarjan ystävänä mutta Sekiro tulee kyllä hyvänä kakkosena. On myös omasta mielestä selkeästi sarjan paras peli ainakin tähän mennessä ja BB sitten toisena.

 

[Hulikopteri]

35h perusteella voin olla ihan samaa mieltä, vuoden paras peli, ja mielestäni paras Fromin peli muutenkin. Re2 remasteria en ole myöskään kokeillut, vaikka sarjan fani olen. Täytyy ottaa se jossain vaiheessa testiin.

Tässä Sekirossa taas jumissa bossissa. Nooh, onneksi toiseen suuntaan pääsee tutkimaan.

 

[Enrarliz]

Eilen tuli vastaan selkeästi vaikein bossi tähän mennessä, joka löytyy lähempää pelin loppua. Laitan spoilereihin, katsokoon ken uskaltaa.

Spoileri: Bossi

Eli Hirate Estatessa toisella visiitillä Owl (Father). Tämä on ehkä hieman piilotettu bossi, koska vaatii erinäisten asioiden tekemistä, että sinne pääsee.

Ensin ajattelin, että tuskin on niin paha, kun aiemmin katolla otettu matsi kyseistä herraa kohtaan meni läpi toisella yrityksellä. Voi pojat miten väärässä olinkaan. Yrityksiä kertyi todella paljon, ennen kuin aloin kunnolla oppimaan bossin liikkeet. Laitan vielä videon, jos joku haluaa katsoa.

 

[Ippenator]

Ja vastapainona: itselleni Sekiro on tällä hetkellä tämän vuoden paras peli.

En tosin ole RE2-remasteria kokenut, joten sitä en osaa laskuihin ottaa ollenkaan.

Niin itsekin sanoin vain, että Sekiro jää viimeiseksi kaikista Soulsborne-peleistä tuon taistelumekaniikkansa takia. Kyllä se useampaan muuhun peliin nähden kuitenkin hyvä on. Tosi harmi kuitenkin, että Sekirossa on tuollainen hektinen ADHD-taistelutapa, joka itsessään on kyllä harmillisen tylsä. Muut asiat pelissä ovat kyllä todella hyvin tehtyjä.

On tämä tuon tylsän taistelunsakin kanssa yksi parhaita pelaamiani pelejä tämä vuonna, tosin se kertoo kyllä hieman surullista kieltä myös alkuvuoden pelien tasosta. Devil May Cry 5, Kingdom Hearts 3 ja Resident Evil 2 remake ovat tosin minulla hankkimatta ja siis pelaamatta. Noistakaan en usko kuin Devil May Cryn olevan potentiaalisesti parempi peli kuin Sekiro. Kingdom Hearts 3 on käsittääkseni aika laimea peli ja Resident Evil 2 on remake vaikka voissa paistaisi. Pelattu moneen kertaan läpi aikoinaan, ja vaikka graffat on hienot ja joitain asioita on selkeästi pelissä muutettu, on se silti vain remake, jota en todellakaan tule ostamaan kuin kunnon alesta.

Sekirossa on loppupään alueet ja pomot käsittääkseni nyt minulla menossa ja kyllä tässä jokainen isompi taistelu on ollut pirun tylsä. Tuo Genichiro oli toki vaikea, mutta myös äärimmäisen tylsä ja ärsyttävä taistelu. Ja vaikka se parinkymmenen yrityksen jälkeen meni tyylikkäästi läpi, en kokenut mitään hienoa elämystä sen taistelun voittamisesta. Lähinnä turhautuminen loppui hetkeksi ja pääsi taas vapaammin tutkimaan pelimaailmaa, mikä on kyllä tässä pelissä se mielekkäin asia, kun taistelu on mitä se nyt valitettavasti on. Usko horjuu kuitenkin sen suhteen, että tuleeko tätä lopulta sitten jaksettua pelata läpi. Tuo pomotaisteluiden ADHD-posturehippa, kun on vaan niin pirun luotaantyöntävää.

 

[PPrime]

Niin itsekin sanoin vain, että Sekiro jää viimeiseksi kaikista Soulsborne-peleistä tuon taistelumekaniikkansa takia. Kyllä se useampaan muuhun peliin nähden kuitenkin hyvä on. Tosi harmi kuitenkin, että tuollainen hektinen ADHD-taistelutapa, joka itsessään on kyllä harmillisen tylsä. Muut asiat pelissä ovat kyllä todella hyvin tehtyjä.

On tämä tuon tylsän taistelunsakin kanssa yksi parhaita pelaamiani pelejä tämä vuonna, tosin se kertoo kyllä hieman surullista kieltä myös alkuvuoden pelien tasosta. Devil May Cry 5, Kingdom Hearts 3 ja Resident Evil 2 remake ovat tosin minulla hankkimatta ja siis pelaamatta. Noistakaan en usko kuin Devil May Cryn olevan potentiaalisesti parempi peli kuin Sekiro. Kingdom Hearts 3 on käsittääkseni aika laimea peli ja Resident Evil 2 on remake vaikka voissa paistaisi. Pelattu moneen kertaan läpi aikoinaan, ja vaikka graffat on hienot ja joitain asioita on selkeästi pelissä muutettu, on se silti vain remake, jota en todellakaan tule ostamaan kuin kunnon alesta.

Sekirossa on loppupään alueet ja pomot käsittääkseni nyt minulla menossa ja kyllä tässä jokainen isompi taistelu on ollut pirun tylsä. Tuo Genichiro oli toki vaikea, mutta myös äärimmäisen tylsä ja ärsyttävä taistelu. Ja vaikka se parinkymmenen yrityksen jälkeen meni tyylikkäästi läpi, en kokenut mitään hienoa elämystä sen taistelun voittamisesta. Lähinnä turhautuminen loppui hetkeksi ja pääsi taas vapaammin tutkimaan pelimaailmaa, mikä on kyllä tässä pelissä se mielekkäin asia, kun taistelu on mitä se nyt valitettavasti on. Usko horjuu kuitenkin sen suhteen, että tuleeko tätä lopulta sitten jaksettua pelata läpi. Tuo pomotaisteluiden ADHD-posturehippa, kun on vaan niin pirun luotaantyöntävää.

Jos taistelu ei nappaa, niin ei sielä edessä ole kun vielä vaikeampaa tai turhauttavampaa bossia.

 

[Ippenator]

Jos taistelu ei nappaa, niin ei sielä edessä ole kun vielä vaikeampaa tai turhauttavampaa bossia.

Niin olen olettanutkin. Ja siksi mietityttää, tuleeko tätä lopulta pelattua loppuun. Tosin pelimaailman kiehtovuus ja tunnelma ovat muuten kovaa luokkaa, ja niiden kokeminen sekä myös loppujuonen näkeminen toisaalta kiinnostavat. Pelaan kuitenkin pelejä ensisijaisesti kiehtovien ympäristöjen ja hahmojen sekä mielenkiintoisten tarinoiden takia. Toki pelimekaniikatkin pitää olla mieleisiä, jotta pelistä voin kunnolla nauttia.

 

[PPrime]

Eilen tuli vastaan selkeästi vaikein bossi tähän mennessä, joka löytyy lähempää pelin loppua. Laitan spoilereihin, katsokoon ken uskaltaa.

Spoileri: Bossi

Eli Hirate Estatessa toisella visiitillä Owl (Father). Tämä on ehkä hieman piilotettu bossi, koska vaatii erinäisten asioiden tekemistä, että sinne pääsee.

Ensin ajattelin, että tuskin on niin paha, kun aiemmin katolla otettu matsi kyseistä herraa kohtaan meni läpi toisella yrityksellä. Voi pojat miten väärässä olinkaan. Yrityksiä kertyi todella paljon, ennen kuin aloin kunnolla oppimaan bossin liikkeet. Laitan vielä videon, jos joku haluaa katsoa.

Tuo jäi iteltä löytämättä kun menin läpi. Pitää new game+ kokeilla onko ihan älytön.

 

[Hulikopteri]

Noni, menihän se läpi.

Spoileri

Guardian Ape

oli siis kyseessä. Oli kyllä tosi intensiivinen tappelu ja ei jääny heal itemeita eikä elkkua melkein yhtään Noh, seuraavan paikan bossia kattelemaan seuraavaks

 

[Marauder]

Itsellä aikalailla päinvastaiset fiilikset;

Loppupuolella luultavasti menen ja tarina on edelleen melko kylmäksi jättänyt, ymmärrän toki että tekijät ovat halunneet jotain persoonaa pelihahmoon toisinkuin soulsborneissa, mutta ei tuo hahmon puhuminen ja Wolfiksi kutsuminen ole kyllä tuonut mitään peliin. Mielummin olisin ottanut hahmon luonnin, tosin armoreiden vaihtelua ei sinällään tässä ole tullut ikävä. Ja cutsceneissä jäädään kauas esim. 'Bornen "We are born of the blood" kohtausten tasosta.

Taistelusta taas pidän todella paljon, tykkään enemmän tästä face-to-face tyylistä kuin soulsien kilven takana ja vihun selän taakse taistelusta.

Spoileri: puhetta loppupuolen jutuista

eli Linnan valtauksen tornin 2. bossi tuli aamulla kaadettua, melko simppeli tuokin pöllö loppupeleissä oli. Mutta sitten pääsikin jo uuteen mestaan ja samantien laitetaan uutta bossia eteen. Pienoinen pelin loppumisen toivo tässä viimeiset pelitunnit on ollut.
Bossit sinällään ei ole ongelmia aiheuttanut (paitsi ne Headlessit, joissa se tahmea liikkuminen vain vie peli-ilon), mutta jotenkin tuntuu että tässä on jo ihan tarpeeksi tapettu.

 

[Huttu]

Mulla jäi tämä kesken, jäin jumiin yhteen loppupään pomoon noin viikoksi

Spoileri: Kyseisen pomon nimi

Owl, tornin huipulla

Ei vain jaksa tuollaista ylivaikeaa peliä kovinkaan pitkään

 

[Sansu]

Etenemisvinkkejä olisin vailla, eli voitin juuri

Spoileri

guardian ape:n ja sain sieltä luolasta sen kukan, jollekkin se pitää ilmeisesti antaa? Ja nyt ei enää Ashina Castleen pysty idoleilta matkustamaan, vaan jokainen idoli pitää ilmeisesti avata uudestaan? Dungeonin kautta castlen alueelle pääsee, mutta siellähän on vihut muuttuneet aikalailla, siellä on jotain superninjoja jotka tappaa vihollisia ja myös minua, eli mitäs tyyppejä ne on ja kuinka niistä pääsee eroon?!

 

[Huttu]

Etenemisvinkkejä olisin vailla, eli voitin juuri

Spoileri

guardian ape:n ja sain sieltä luolasta sen kukan, jollekkin se pitää ilmeisesti antaa? Ja nyt ei enää Ashina Castleen pysty idoleilta matkustamaan, vaan jokainen idoli pitää ilmeisesti avata uudestaan? Dungeonin kautta castlen alueelle pääsee, mutta siellähän on vihut muuttuneet aikalailla, siellä on jotain superninjoja jotka tappaa vihollisia ja myös minua, eli mitäs tyyppejä ne on ja kuinka niistä pääsee eroon?!

Spoileri: Vastaus sun kysymykseen

Se linna on vallattu ja sun pitää päästä takas sinne huipulle

 

[Hulikopteri]

Spoileri

Corrupted Monk hoidettu. Oli kyllä tääs hieno pomomatsi mielestäni, vaikkei mikään turhan vaikea ollut. Pelin toiseksi helpoin bossi tähän mennessä

Nyt sitten alkoi tapahtumaan kummia. Muuttu meno vielä mielenkiintoisemmaksi

 

[opeth80]

Että sellaista. Juuri, kun luulin, että opin pelaamaan ja käyttämään deflectiä. Peli lyö ehkä ärsyttävimmän pomovastuksen, mitä missään pelissä on ikinä ollut.

Spoileri

Guardian Ape. Deflectillä ei tee yhtään mitään. Pitäisi väistellä viisi minuuttia tauotta huitovaa raivohullua apinaa, joka vie puolet energiasta yhdellä iskulla. Taas palasi ne fiilikset, että From Softwarella on päättävässä asemassa sadisteja. Ihan hirveää. Tiedän jo nyt, että päästäkseni tuon, mun pitäisi pelata tuntitolkulla taistoa, josta en pitänyt yhtään edes ekalla kerralla. Koko ajan olen odottanut sitä hetkeä, kun ylittävät lopullisesti rajan mun taidoille. Nyt se tuli. Järkyttävää sontaa ja pelaajan kiusaamista.

 

[Sansu]

Että sellaista. Juuri, kun luulin, että opin pelaamaan ja käyttämään deflectiä. Peli lyö ehkä ärsyttävimmän pomovastuksen, mitä missään pelissä on ikinä ollut.

Spoileri

Guardian Ape. Deflectillä ei tee yhtään mitään. Pitäisi väistellä viisi minuuttia tauotta huitovaa raivohullua apinaa, joka vie puolet energiasta yhdellä iskulla. Taas palasi ne fiilikset, että From Softwarella on päättävässä asemassa sadisteja. Ihan hirveää. Tiedän jo nyt, että päästäkseni tuon, mun pitäisi pelata tuntitolkulla taistoa, josta en pitänyt yhtään edes ekalla kerralla. Koko ajan olen odottanut sitä hetkeä, kun ylittävät lopullisesti rajan mun taidoille. Nyt se tuli. Järkyttävää sontaa ja pelaajan kiusaamista.

Spoileri

pysyttelet kaukana, sillä on muutama liike jonka jälkeen sitä pääsee aika vapaasti iskemään. Firecrackerit myös hyvä apu. Youtubesta löytyi muutama hyvä vinkkivideo siihen muistaakseni