Shadow of the Colossus

[peetuparta]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Tässä tulee arvostelu pelistä.

Pelin juonen kaikki tietävät, joten ei siitä mitään juttua. Keskityn itse peliin.
Pelihän alkaa mahtavasti tutoriaalin omaisella hyppelykohdalla, jonka jälkeen käydään sitten ensimmäisen kolossin kimppuun. Tämähän on nannaa. Kun kolossi on kaadettu mustat juovat tekevät jotain sankarillemme ja yhtäkkiä hän on palannut temppeliin, jossa nainen odottaa. Tästä lähdetään taas uuteen kolossi kaatoon. Ensimmäiset viisi kolossia ovat mukavaa pelattavaa ja viihdyttävät todella. Tästä eteenpäin peli alkaakin toistamaan itseään. Kolossien etsiminen on hyvä ajatus, mutta helvetin tylsästi toteutettu. Tähän kun lisätään vielä hevonen, joka törmää jokaikiseen kiveen ja tekee 180-asteen käännöksen on pieni ärtyminen valmis. Kun viimein löydän kolossin alkaa taistelu. Taistelut ovat mukavia, kun niissä onnistuu 2-3 yrittämällä. Kun joudut toistamaan samat asiat 5-10 kertaa alkaa nakertamaan vähän enemmän. Painoin kuitenkin päättäväisesti 13 kolossia kumoon. 9 kolossi oli vituttava pilkunnussijan unelma. Nyt päästään 14 kolossiin. Kaikki sujuu hyvin. Ainoa vaan, että menen kuolemaan tahallani, kun en tajunnut miksi kolossi ei tee juttua, joka sen pitäisi tehdä. Otin gamefaqsista ohjeet. Olin seissyt noin askeleen verran väärällä paikalla. Tästä toivuttuani sammutin pleikkarin, mutta hetken päästä olin jo pelin ääressä. Ja 15 kolossiinhan pelini sitten tältä osin jäi. Kolossille jää minimaalisesti energiaa ja heikkokohta on paikannettu. N. 10 yrittämän jälkeen sanon itseni irti pelin parista. Pelin pelaamisen kuuluu olla hauskaa ajanvietettä, ei vittu-sanan huutoa. Myös pelin ÜÜÜBER-paska kamera hakee vertaistaan. Kuinka voi olla mahdollista, että ratkaisu hetkillä kamera hyppää kolossin hikiseen munanvarteen? Tiivistän arvosteluni lopuksi lauseeseen. Timangi peli, jonka toistaminen ja kamera pilaavat.

Pisteet 8,2/10
EDIT: Peli kannattaa ostaa platinum julkaisuna tai 30euron hintalapulla.

 

[Bandicoot]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Tässä tulee arvostelu pelistä.

Pelin juonen kaikki tietävät, joten ei siitä mitään juttua. Keskityn itse peliin.
Pelihän alkaa mahtavasti tutoriaalin omaisella hyppelykohdalla, jonka jälkeen käydään sitten ensimmäisen kolossin kimppuun. Tämähän on nannaa. Kun kolossi on kaadettu mustat juovat tekevät jotain sankarillemme ja yhtäkkiä hän on palannut temppeliin, jossa nainen odottaa. Tästä lähdetään taas uuteen kolossi kaatoon. Ensimmäiset viisi kolossia ovat mukavaa pelattavaa ja viihdyttävät todella. Tästä eteenpäin peli alkaakin toistamaan itseään. Kolossien etsiminen on hyvä ajatus, mutta helvetin tylsästi toteutettu. Tähän kun lisätään vielä hevonen, joka törmää jokaikiseen kiveen ja tekee 180-asteen käännöksen on pieni ärtyminen valmis. Kun viimein löydän kolossin alkaa taistelu. Taistelut ovat mukavia, kun niissä onnistuu 2-3 yrittämällä. Kun joudut toistamaan samat asiat 5-10 kertaa alkaa nakertamaan vähän enemmän. Painoin kuitenkin päättäväisesti 13 kolossia kumoon. 9 kolossi oli vituttava pilkunnussijan unelma. Nyt päästään 14 kolossiin. Kaikki sujuu hyvin. Ainoa vaan, että menen kuolemaan tahallani, kun en tajunnut miksi kolossi ei tee juttua, joka sen pitäisi tehdä. Otin gamefaqsista ohjeet. Olin seissyt noin askeleen verran väärällä paikalla. Tästä toivuttuani sammutin pleikkarin, mutta hetken päästä olin jo pelin ääressä. Ja 15 kolossiinhan pelini sitten tältä osin jäi. Kolossille jää minimaalisesti energiaa ja heikkokohta on paikannettu. N. 10 yrittämän jälkeen sanon itseni irti pelin parista. Pelin pelaamisen kuuluu olla hauskaa ajanvietettä, ei vittu-sanan huutoa. Myös pelin ÜÜÜBER-paska kamera hakee vertaistaan. Kuinka voi olla mahdollista, että ratkaisu hetkillä kamera hyppää kolossin hikiseen munanvarteen? Tiivistän arvosteluni lopuksi lauseeseen. Timangi peli, jonka toistaminen ja kamera pilaavat.

Pisteet 8,2/10
EDIT: Peli kannattaa ostaa platinum julkaisuna tai 30euron hintalapulla.

Älä hae televisioon peliarvostelijan tehtävään

 

[peetuparta]

Vastaus: Shadow of the Colossus

No noita kirosanoja voisi hieman karsia pois, mutta kyllä on vituttavan addiktoiva peli

 

[kettunen]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Kiitos Peetuparta rehellisestä arvostelusta

Tuskin koskaan saa alan julkaisuista lukea rehellisiä, värittämättömiä mielipiteitä. Ilmeisesti jotakuinkin jokainen ärsyttävä piirre pelissä ei lopulta paina mitään, koska pelissä on hyvä tunnelma tai kokonaisuus on jotenkin poikkeuksellinen. Tai ainakin keskinkertaisen hyvä.
Ymmärrän toki, että esimerkiksi kameran toteuttaminen pelissä on vaikeaa. Mutta pelaajana minua kiinnostaa lopputulos. Toimiiko vaiko ei.
Teknisistä heikkouksista tulisi selkeästi ja rehellisesti mainita arvostelussa. Jos kontrollit vikuroivat koska kamera pyörii - aivan kirjaimellisesti - päin hevon.... niin miksi ihmeessä siitä ei voi selkeästi mainita? Vaikka peliarvostelu on mielipide, jää tämä mielipide usein kuulumatta ellei peli ole aivan toivoton tekele. Tottakai joistakin peleistä pitää kokonaisuutena, mutta eikö tämä pitäisi kuitenkin jättää jokaisen henkilön itsensä päätettäväksi?

Joten Bandicootin mielipiteestä poiketen minä suorastaan toivon Peetuparran ryhtyvän joko peliarvostelijaksi (tosin, ei todellakaan televisioon) tai ehkä jonkinlaiseksi pelimaailman Sarasvuoksi joka ajaa näistä arvostelijan virkaa toimittavista ämmistä ulos sen todellisen Pelaajan. Pelaajan, jolla on useita osa-alueita käsittelevä todellinen mielipide.

 

[simon]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Nyt on tämäkin tapaus melkein pelattu läpi. Viimeistä kolossia viedään. Ihan hyvin suunniteltuja vastukset ovat olleet ja tulihan sieltä myös yksi taistelu aiemmassa viestissä mainitsemassani paikassa.


Viimeisestä colossista:

Spoileri

Viimeinen colossi kyllä jakaa mielipiteeni. Helvetin huono ideana. Aluksi sen nähdessään se jopa pelotti. mutta oikeasti tuntuu olevan liian helppo lopariksi. Kiipeäminen sinänsä vittumaista, mutta loppu tuntuukin liian helpolta. Tuon viimeisen kolossin suunnittelijan jos kenet, haluaisin hakata verille.

Mutta näillä näkymin peliajaksi kertyy noin 12h. Siitä noin pari tuntia meni toiseksi viimeiseen kolossiin. Ja yhtään omenaa tai häntää en kerännyt. Olisihan tuo voinut vielä jatkua, mutta liika on aina liikaa.

 

[Prisoner]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Vika kolossi pilas melkein koko pelin, mutta siihen asti oli hauskaa. Melkein jokainen vastus kaatui ekalla yrittämällä, mutta vikaa sai yrittää tuhat kertaa. Erittäin hyvä peli rasittavasta lopusta huolimatta. Ja hevosen töksähtely ärsytti kyllä muakin välillä. Samoin ne tylsät ratsastukset.

 

[FindRb]

Vastaus: Shadow of the Colossus

WoooW!!! Vähä on mahtava peli, tänään hain citimarketista ja vasta eka colossi tai tollanen läpi, mutta ei voi olla muutakun tyytyväinen tähän ostokseen

 

[Zoukka]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Heh moni kyllä pettyi viimeiseen colossiin, mutta meikä oli ihan täpinöissään koko matsin ajan. Colossi ei ehkä ollut "jännin" näinnniinkuin kiipeilyn osalta, mutta sen ulkonäkö ja "theme" musa olivat parasta ikinä. Animaatiosta ja koosta nyt puhumattakaan. Ja olihan se helvetti vieköön...

Spoileri

HUMANOIDI! Mr Doom...

Myös viimeisen lopun jälkeinen...

Spoileri

Colossina riehuminen oli mahtavaa. Sait kokea mitä paskaa on olla iso ja hidas mölli samalla kun pienet kirput vilistävät jaloissa.

Sika hyvä peli.

 

[ULVI]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Erittäin harvinaisen hieno peli.

Vika kolossi menetteli, eikä tosiaan ollut pahimmasta päästä.

Spoileri

Enemmän vihasin muistaakseni vesimonsuja (en viimeistä) ja tokavikaa kolossia, joka piti saada lyömään nyrkillänsä mutta päätti sitten olla lyömättä. Tuossa meni aikaa.

Muutaman kohdalla turhaannuin oikein kunnolla, ja tällöin pidin pitkiä taukoja pelistä. Palatessa jälleen kolossien pariin niistäkin sitten selvisi. Näin pelistä jäi loppujen lopuksi oikein hyvä maku suuhun.

(Kenties PS2:n kauaskantoisimpien maisemien ja komeiden graffojen takia) ruudunpäivitys oli kautta linjan takkuilevaa, mikä kuitenkin häiritsi yllättävän vähän. Enemmän tosiaan vaivasi kamera, jota oli ajoittain todella vaikea kohdistaa kiipeilykohdissa kolossin heiluessa samalla viimeistä päivää. Ongelma korostui viimeisessä vastuksessa. Toisaalta taas useimmiten kuvakulman hallinnan kanssa selvisi ongelmitta.

Heh, itse pidin pitkistä ratsastusmatkoista hevosella. Leppoisaa meininkiä ja kauniita maisemia. Päähän otti vain ihme umpikujat metsissä ja välillä harhaan johtava miekka. Hevosen animointi on ihailtavan hienoa. Muutenkin pelin moottori ja mekaniikka juoskareineen sopisi myös hieman perinteisemmän keski-aikaan sijoittuvan toimintapelin rungoksi. Kolossien tilalle armeijoita jne., mutta ei ihmeessä mitään uutta Dynasty Warriorsia tai N3:sta.

Kaiken kaikkiaan ja kaikin puolin kyseessä on loistava peli sekä erinomainen jatko ICO:lle, hienompaa ei olisi osannut toivoa. Loppu oli megaeeppinen, minkä rakentuminen tosin jätettiin täysin viime tingaan. Eeppisyyden huipentuma suorastaan lyötiin kasvoihin. Huh-huh.

 

[TitusPullo]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Tämä on pleikkarin ehkä viimeinen mestariteos. Aivan jumalattoman upea seikkailuraina, josta on vaikea keksiä muutamien kamera-ongelmien ohella mitään pahaa sanottavaa. Kolossit jaksavat kerta toisensa jälkeen ihastuttaa ja säväyttää.

 

[Cyrus1]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Click

Peli leffan "aiheena".

 

[TUHOMURSU]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Pelaaja-lehden boardeilla tulikin jo esille (enkä nyt huomannut että olisiko jo täälläkin), että peliä saa hirmu edulliseen hintaan CDONista. Epäiltiin että kyseessä olisi platinaversio, mutta ajattelinpa sitten riskeerata.

Peli on tämä pahvikoteloinen, pari taidekorttia sisältävä julkaisu jonka ostamista 50 euron hintaan toisaalta oli tullut suunniteltua jo jonkun aikaa. Pakkaus on skandikielinen, eli suominorjaruottitanska.

Nyt sitä saa nyt sitä saa

 

[Willennium]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Pelasin melko säästeliäästi ja pienissä erissä, eilen viimein läpi.

Tyhjä olo loppuvideota katsellessa.

Nyt kävi niinkin hassusti että mun kaikkien aikojen paras videopeli -listalla Raren GoldenEye ja alkuperäinen Tomb Raider saivat seuraa sinne kärkipaikalle. Ja jonkinverran pelejä on kuitenkin tullut pelailtua.

Kameraongelmia, okei. Toistamista, joo, ei haittaa - se kuuluu kuvaan.

Peli ei mielestäni kertaakaan ylittänyt mitään mauttomuuden rajoja - kolossien tappaminen oli täyttä työtä, pahimpien kanssa joutui vääntämään yli puolikin tuntia, ja niiden kuolema jollain oudolla tavalla surullista, kaunista ja pysäyttävää. Kiiluvat silmät sammuivat kerta toisensa jälkeen, ja aina tuli hieman haikea olo, että minäkö tuon sain aikaan. Mutta mitäpä sitä ei rakkauden eteen tekisi, eikö? Taidepeli on ehkä käsitteenä kelvoton, mutta peliä pelaamattomalle sillä on helppo perustella, mistä tässä on kyse.

Se oli siinä. Edelleen tyhjä olo.

Huh.

 

[FindRb]

Vastaus: Shadow of the Colossus

WoooW!!! Vähä on mahtava peli, tänään hain citimarketista ja vasta eka colossi tai tollanen läpi, mutta ei voi olla muutakun tyytyväinen tähän ostokseen

Pakko nyt vähä nostaa ketjua ja korjata tätä väitettä.

Eli pelihän on nyt ollu mulla ton puolivuotta ja oon vieläkin jossa in 8:nessa colossissa. En oo kyllä pelannut 5 kuukauteen, enkä meinaa pelatakkaan seuraavaan 5 kuukauteen.

Tämähän on ihan kamala, ja varsinkin tylsä peli... Noita colossia pitää metsästää aina vaikka kuinka kauan, sitte ku sen löytää niin se on ohi 10 minuutis ja sitte seuraavaa ettimään jne.
Omasta mielestäni PS2:sen yliarvostetuin peli.

Jos nyt pitäis arvostella tän perusteella mitä oon pelannu (eli johonki puoleen väliin asti).
Niin joku 5- olis ehkä ihan soppeli arvosana 4-10 asteikolla.

Miten te voitte pitää tästä?

 

[hide]

Vastaus: Shadow of the Colossus

TIlitetäänpäs kun tuli hankittua kovan innostuksen saattelemana ja ICOhan jäi täysin väliin, enkä tätä halunnut enää missata. Graafinen anti lähes sokaisi karuudellaan, mutta en antanut sen pilata muuten mahdollisesti hyvää pelikokemusta. Kolossit ovat komeita ja varsin fiksusti tehtyjä, mutta tekemisen yksitoikkoisuus söi kyllä mielenkiintoa rankasti, eikä kolossit olleet edes mitenkään vaikeita, lähinnä kameran ja kontrollien kanssa sai tapella ja kiukutella välillä. Loppu oli tosin henkilökohtaisesti varsinainen anti-kliimaksi, sillä osasin ennustaa mitä suurin piirtein tulee tapahtumaan, mutta pelillisesti loppuratkaisu oli se täysin oikea vaihtoehto. Suht' hyvä peli, mutta yksitoikkoisuus ja pienet bugit estävät kyllä antamasta tälle täydellistä arvosanaa.

Pakko nyt vähä nostaa ketjua ja korjata tätä väitettä.

Eli pelihän on nyt ollu mulla ton puolivuotta ja oon vieläkin jossa in 8:nessa colossissa. En oo kyllä pelannut 5 kuukauteen, enkä meinaa pelatakkaan seuraavaan 5 kuukauteen.

Tämähän on ihan kamala, ja varsinkin tylsä peli... Noita colossia pitää metsästää aina vaikka kuinka kauan, sitte ku sen löytää niin se on ohi 10 minuutis ja sitte seuraavaa ettimään jne.
Omasta mielestäni PS2:sen yliarvostetuin peli.

Jos nyt pitäis arvostella tän perusteella mitä oon pelannu (eli johonki puoleen väliin asti).
Niin joku 5- olis ehkä ihan soppeli arvosana 4-10 asteikolla.

Miten te voitte pitää tästä?

Kolossit löytyy varsin nopsaan, mutta siinäpä se, peli toistaa tällä saralla itseään ihan liikaa. Pelkkää etsimistä ja Kolossien tuhoamista. Nautin kyllä kokemuksesta ja siitä, että sain taas yhden pelin läpäistyä (sehän on pelaamisen idea; nauti ja läpäise).

 

[100NX]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Tänä aamuna tuli tämäkin läpäistyä. Hieno peli kaikin puolin. Hevosen selkään pääseminen oli tiukoissa tilanteissa todella vaikeaa. Saattoi mennä pelkäksi hyppelyksi...

Toistoa alkaa tulla, mutta pari colossusta illassa on ihan hyvä tahti.

Tässä ja Icossa on sellainen omanlainen tunnelma jota harvoin tulee peleissä vastaan. Ja loppukin melkein vieräytti kyyneleen poskelle

 

[TUHOMURSU]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Olihan se tietysti jossain määrin melkoista toistoa kun ajatellaan että tuntiin tai pariin sitä ehti niittämään useamman kolossin ja starttaamaan aina sieltä temppelistä - menettävät tavallaan merkityksensä jos liian nopeasti noita kolosseja kellistää.

En varsinaisesti suhtautunut tähän kuten perinteiseen peliin vaan varasin hetkiä pelaamiselle jolloin en joudu häirityksi ja koitin ponnistaa sohvanpenkiltä sisälle maailmaan. Hidastelin kolossien luokse menemistä kunnes tuntui siltä, että nyt oli oikean verran tutkimista ja etsiskelyä takana. Tutkiskellessa seutuja mietiskelin kaikkea sitä mitä ei kerrottu, kuvittelin ja rustasin liudan tekstejä tukemaan pelin mythosta. Musiikkia ja grafiikkaakin koitin pelin hengessä vääntää. Hyvin harva peli inspiroi.

 

[Zoukka]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Seikkailupelien ystäville oli onneksi noita liskoja ja hetelmiä joita tuli jokaisella pelikerralla kerättyä täydet setit. Muutenkin se, että pelin maailma oli kokonaan käsin veistetty oli jo sellainen pommi mulle, että olisin kolunnut jokaisen mutkan ja niemen ilman porkkanaakin. Itsekin vedin pelin sellaisella pari kolme kolossia päivässä ja tiukkaa teki. Meinasi itku päästä kun piti ensimmäisenä iltana lopettaa kolmanteen kolossiin

Ja kuten kommenteista näkee niin ihmisten pelimauissa on yhtä paljon ja suuria eroja kuin ihmisissä itsessään. Ehkä planeetan viimeinen peli CS-sukupolvelle.

 

[Calathia]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Tämä peli on taideteos, ei siinä muuta voi sanoa.

 

[Ypeke]

Vastaus: Shadow of the Colossus

Tämä peli on taideteos, ei siinä muuta voi sanoa.

No näinhän se on.... elinikä pelinä ei kuitenkaan ole pisin mahdollinen. Kun kaikki kolossit on kerran löytänyt ja tappanut, pelistä katoaa lähestulkoon kaikki haaste. Monesti toivoo, että pelin voisi pyyhkiä mielestään ja aloittaa aina alusta, autuaan tietämättömänä siitä, millainen kolossi seuraavaksi on tulossa vastaan. Kokemus oli ikimuistoinen, kun ensimmäistä kertaa joutui kasvotusten ison olennon kanssa. Ensin oli pakko vain ihailla ja tutkia olennon liikkeitä, sitten lähteä ratkomaan ongelmaa, miten moisen järkäleen saisi kaadettua tai miten sen päälle edes pääsisi kiipeämään.

Tunnelma on kuitenkin äärimmäisen lumoava ja vahva ja maailman tutkiminen yksistään on rentouttavaa ja jännää puuhaa. Eritoten aloitustemppelin päälle kiipeäminen, sillä JÄRJETTÖMÄN pitkällä sillalla käppäily ja katseleminen horisonttiin ja kaukaisille vuorille ovat henkeäsalpaavia. Latausaikojakaan ei ole oikeastaan ollenkaan, jolloin paikasta toiseen siirtyminen ei katkea ja tämä seikka juurikin säilyttää sen vaikutelman, että pelin sankari on yhdessä käsittämättömän suuressa ja yhtenäisessä maailmassa.

Pelissä olisi voinut tosin olla jonkinlaisia monimutkaisempia ja suurempia puzzleja kolossien löytämiseksi. Nyt se oli lähinnä sellaista perus "mennään sinne minne miekka osoittaa, jaahas vuori tuli eteen, no kiivetäänpä yli tai kierretään sivusta" -meininkiä. En sitten tiedä olisiko peli ollut enää kovin uskottava, jos siinä olisi ollut jotain tomb raider-tyyppisiä "etsi avain ja väännä vivusta" -hommeleita. Puzzlejen myötä pelin elinikä olisi voinut kasvaa muutamalla tunnilla ja monipuolisuuttakin olisi voinut tulla lisää. Tällaisenaankin Shadow of the Colossus on kuitenkin huikean persoonallinen ja omaehtoinen kokonaisuus. Pelitkin voivat olla taidetta ja tämä on siitä esimerkillinen osoitus.

Pelin kontrollit ja kamera olivat aluksi melko hervottomat ja herkät, mutta kyllä niihin tottui hyvin.