Tapaus tatuoinnit

Vastaus: Tapaus tatuoinnit

Enää kolme päivää, niin saan vesiväriruusun rintaani! Ensimmäinen tatuointi on kyseessä ja jännitys sen mukainen. Kolme vuotta sitten eli 19-vuotiaana päätin, että jonain päivänä vielä otan tatuoinnin, mutta idea oli tällöin vielä aivan hukassa. Suunnitelmat ovat muuttuneet kolmen vuoden aikana jo sataan kertaan, mutta tämä viimeisin päähänpisto tuntui heti olevan se Oma Juttu. Ruusutatuointi ei ehkä ole miehekkäimmästä saati sitten mielikuvituksellisimmasta päästä, mutta kaiken voi tehdä hyvällä maulla. Olennaisinta ei mun mielestä olekaan se, mitä kuva esittää, vaan se, mitä tyyliä se edustaa, mihin se on sijoitettu, miten se on väritetty ja ennen kaikkea se, onko tatuointi teetetty ammattilaisella vai puoskarilla. En lopulta voisi olla itselleni kiitollisempi, että olen malttanut harkita ideaa näinkin pitkään ja jättää ne hetken päähänpistot toteuttamatta.

Saa nähdä, kestänkö koko kuvan ottamisen kerralla vai pitääkö jakaa kahdelle päivälle. Lupaan silti panna tännekin kuvia, kunhan iho on viikkojen mittaan parantunut.:cool:
 

Lyrtsi

KonsoliFIN Alumni
Vastaus: Tapaus tatuoinnit

Mulla menee aina niin, että 2 vuoden välein tulee tatuointikuume. Ensimmäisen otin 18 vuotiaana, sitten 20, sitten 22 ja sitten 24. Nyt pitäisi ottaan sitten seuraava. Ideakin on valmis ja toteuttaja sekä rahat. Joku siinä vaan aina jännittää kerta toisensa jälkeen :D Nyt kyseessä on ihan muutaman tunnin pieni väkerrys. Edelliset on ollut semmosia 6-8h teoksia. Viimeksi oli puolihiha väreillä ja yksityiskohdilla.

Kyllä ne vaan vie mennessään :D
 
Vastaus: Tapaus tatuoinnit



As promised: tässä mun uusi kuva. Onnistuttiin tekemään koko tatuointi kerralla, eikä koko tatuointivaiheeseen kulunut lopulta kuin kolme tuntia. Tatuoija itsekin vakuutti olevansa poikkeuksellisen nopea, minkä vuoksi työ tuli myös paljon halvemmaksi kuin osasin alkuun pelätä. Äkkiä sujui myös luonnoksen piirtäminen: annoin samana päivänä luonnokseen vielä useita parannusehdotuksia, minkä jälkeen tämä teki kaikki muutokset suunnilleen vartissa. En lopulta voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen. Saa nähdä, montako vuotta menee, ennen kuin lankean töhrimään seuraavan kerran.
 

mervi

New Member
Vastaus: Tapaus tatuoinnit

Itse kans harkinnut pidemmän aikaa, mutta en vain osaa päättää, että mikä kuva ja mihin. Ehkä reiteen tai pakaraan. Tämän tyylisestä olen haaveillut.
 

Omenanraato

Well-Known Member
Vastaus: Tapaus tatuoinnit

Eipä tullut mun peliaiheinen tatuointi vieläkään valmiiksi. Tämä oli jo neljäs kerta ja seuraava aika meni vasta huhtikuun loppuun.

Ongelmana se, että mun iho ei pidä väreistä. Vuotaa verta ja turpoaa niin rajusti ettei vain pysty kovin paljoa kerralla tekemään.
 

Omenanraato

Well-Known Member
Vastaus: Tapaus tatuoinnit

No nyt tuo alkaa olemaan aikalailla valmis.

Kerronpa hieman mitä kuvassa on ja miksi.

Eli koko homma lähtee alhaalta. Siellä on PS4:n ohjain joka repeytyy ihon sisältä ulos. Se kuvaa kuvan ottamis hetkeä, eli tässä tilanteessa nykyhetkeä. Tuo sisältä repeäminen kuvastaa, että olen sisimmässäni täysi pelaaja 100%:sti ja ollut sitä koko elämäni.

Dualshockin värillisistä näppäimistä lähtee savuna/nauhana tms "muistojen pilvi". Eli se kertoo siitä mistä kaikki alkoi ja mikä oli silloin ne eniten vaikuttaneet asiat mun koko pelaamiseen.

Eli ensimmäinen mielikuva lapsuudesta on NES, ja siitä nimenomaan tuo ohjain. Koska minulle Yoshi on se kaikkein rakkain pelihahmo (ja Super Mario World rakkaimpia pelejä) ja ilman NES:n Marioita en olisi tutustunut SNES:n Yoshiinkaan, niin siksi Yoshi syö NES:n ohjaimen johtoa.

Toinen mielikuva on siitä, kun istun lapsuuden kodissani lattialla TV:n edessä lauantai saunan jälkeen, isä istuu takana sohvalla ja pelaan ensimmäistä Sonicia Sega Mega Drivella, joten siksi Mega Driven ohjain, jonka ohjainta talloo Sonic.




Vaikka Yoshi on tärkein hahmo ja Super Mario World ehkä tärkein peli lapsuudesta, niin kyllä Tikun ja Takun pelastuspartiosta on muodostunut mulle jotenkin syvin fiilis lapsuudesta. Sitä ei tähän kuvaan vielä tullut, mutta myöhemmin olisi tarkoitus ottaa mustavalkoisena tämä kuva:

Nuo tekstit lähtee pois ja tuohon alempaan laatikkoon tulee adhd diagnoosin tunnus. Kuva tulee "leima" tyyppisenä ja kertoo kyseisen sairauden olevan leimattuna minuun ja adhd ihmisistä käytetään termiä oravat, joten siksi tuo. Lisäksi Tiku ja Taku on toistensa vastakohtia. Rauhallinen ja viisas, sekä sekopää koheltajia, minussa on ne molemmat puolet myös. :)
 

Senaattori

Toimitus
Vastaus: Tapaus tatuoinnit

Hieno on! :) Itse en liiemmin tatuoinneista perusta, mutta aina välillä käy mielessä suosikkibändin logon tatuoiminen jonnekin. Varmasti joskus tulevaisuudessa sen tulenkin tekemään.
 

Omenanraato

Well-Known Member
Vastaus: Tapaus tatuoinnit

Hieno on! :) Itse en liiemmin tatuoinneista perusta, mutta aina välillä käy mielessä suosikkibändin logon tatuoiminen jonnekin. Varmasti joskus tulevaisuudessa sen tulenkin tekemään.
10v sitten ajattelin etten ikimaailmassa tatuoisi suosikkibändiä, peliä, auton logoa tms yhtä typerää. Nyt kun ikää on tullut lisää ja tajunnut että pelaamisen vuoksi olen se mikä olen, pelaamisen vuoksi olen pitänyt itseni kasassa vaikeina hetkinä. Niin miksi mua kiinnostais se jos joku tuolle nauraa, tai vastaavaa. Se on mulle itselle kertomassa tarinaa mun elämästä.
 
Molskikset! Otin jokin aika sitten uuden tatuoinnin näin reilun vuoden jälkeen ensimmäisestä. Ideaa kerkesin hautomaan noin puolisen vuotta eli huomattavasti vähemmän kuin edellistä – osittain siksi, että luotin saman tatuoijan ammattitaitoon enkä turhaan yrittänyt suunnitella sitä kokonaan itse. Tämä kuva tuli siis vasemman käden ranteeseen. En valinnut viljaa siksi, että opiskelen agronomiksi, vaan puhtaasti sen takia, että pidän sitä tyylikkäänä ja erinomaisesti käteen sopivana. Tärkeintä oli säilyttää yhdenmukainen teema eli siniset ja lilat roiskeet semirealistisen kuvan ympärillä.

Aikaa käden työstämiseen meni kolme ja puoli tuntia, eli nopeasti tuli tämäkin tehtyä. Ei muuten sattunut nimeksikään yhtä paljon kuin ensimmäisen tatuoinnin kohdalla. Tatuoija vakuuttikin, että rintakehä on yksi kivuliaimmista paikoista, kun taas käteen hakatessa pystyy pitämään naaman ihan peruslukemilla. Iho paranikin jo reilun viikon jälkeen, kun taas ruusutatuoinnin paranemiseen meni kolmisen viikkoa. En tälläkään kertaa voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen. Luotto samaan tatuoijaan on nyt entistäkin kovempi, joten kolmas kuva tulee varmasti teetettyä samassa liikkeessä. Innostuksesta huolimatta olen joka tapauksessa päättänyt pysyä maltillisena noiden kanssa, joten kolmas tatuointi jää toivottavasti viimeiseksi.










 

Kain

Well-Known Member
Kannattaa olla varovainen. Tähän saattaa jäädä koukkuun. Nimimerkillä kohta tulee kahdeksas :D
 

Kain

Well-Known Member
Kysymys Omenanraadolle ja miksei muillekin joilla leimaa löytyy selkäpuolelta. Oliko kivulias kokemus? Itselläni alkaa selkäprokkis lähiaikoina ja vähän kiinnostaisi kuulla kokemuksia. Omista leimoista ehdottomasti kivuliain kokemus oli rintakuva joka tuntui oikeasti jo melkoisen inhottavalta. Kipu tosin on aina yksilökohtaista mutta silti. Eli sattuiko? :) P.S makea kuva tuo selkä. Onko tullu lisäystä vai onko tuo kuva valmiista prokkiksesta?
 

Omenanraato

Well-Known Member
Tuo osuus aikalailla valmis, lisää olis ideoita, mutta ei nyt rahaa. :)

Selkä itsessään ei ollut mitenkään paha, mutta heti kun mentiin lähelle kylkeä, erityisesti lähellekään kainaloa niin joutui puremaan hammasta.
Itselle kuitenkin jostain syystä sininen väri oli erittäin kivulias laittaa. Kroppa hylki värin välittömästi pois ja iho meni aivan koholle ja vuosi verta todella runsaasti. Sitä jouduttiin sen vuoksi vieläpä värittämään useampaan kertaan ja sinistä en itse kyllä enää kehooni ota. Se ei ollut miellyttävä kokemus.
Silti sanoisin, että ranteen sisäpuolelle oli mulla kivuliain paikka.

Mutta jotenkin jäänyt mieleen kun 18-vuotiaana nassikkana istuin ottamassa ekaa kuvaani.
Viereiseen penkkiin istuu 190cm 140kg lihaskimppu, joka näytti karanneen suoraan vankilasta. Äijä oli aivan tatuoitu ja taatusti kesti kipua.
Hänelle tehtiin tatuointia joka kiersi selästä rintalastan päälle. Kun oltiin solisluun kohdilla ja iso mies itki, niin olen sen jälkeen aina ajatellut, että kyllä tälläinen konsolipelejä pelaava vässykkä hiirikin voi vähän kipua tuntea tatuointia ottaessaan. :D
 

Kirai

Toimitus
En tainnut kuvaa omistani laittaa, tässä joitakin omia old schooleja, miehekkään väriset tietysti.

Katetllaan milloin saa aikaseksi jatkaa tätä. tatska.jpg
 

Kain

Well-Known Member
Perjantaina sai toinenkin miestissi kyytiä ja tällainen siihen obaut 3 tunnin piinan jälkeen ilmaantui. Jostain syystä sattui aivan mielipuolisesti, mutta kyllä siitä selvittiin :D
 

Liitetiedostot

Ylös Bottom