Tämä on mainospaikka (näillä pidetään sivusto pystyssä)

Tulevat pelit/huhut/uutiset (PlayStation, Xbox, Nintendo)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Poistettu jäsen 3274
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pitäisi kyllä olla valinnainen tällaisessa pelissä tuon kuvakulman. Kyllä minä ihan mielellään 1st personina sinänsä pelaan, mutta todennäköisesti vaihtelisin tilanteen mukaan kuvakulmien välillä, mikäli se olisi mahdollista. Ja tosiaan joillekin tuo kuvakulma on niin iso asia, että voi peli jäädä sen takia pelaamatta, kun se lukitaan vain yhteen kuvakulmaan. Eli siinä mielessä ei kovin hyvää pelisuunnittelua pelin markkinoinnin ja myymisen kannalta. Tällaisissa varsin yksilöllisesti koettavissa asioissa kannattaisi antaa pelaajille valinnan mahdollisuus, aina kun se on vain suinkin mahdollista toteuttaa.
Valinnan mahdollisuus olisi tietysti hyvä, mutta kovin monessa pelissä tällaista ei ole. Liekö syy sitten siinä, että pelimekaniikan toteuttaminen molempiin kuvakulmiin sopivaksi on liian työlästä?
 
Pidän kummallisena, ettei 25.7. julkaistavaa Remnant 2 -peliä ole mainittu tässä ketjussa sitten maaliskuun lopun (Ippenatorin toimesta). Julkaisupäivä tosin vahvistettiin vasta viime viikon torstaina.

Kaipa tämä on niitä yksilöllisempiä tapauksia, joka kelpaa paremmin haastavampia kokemuksia hakeville. Vuonna 2019 julkaistu edeltäjä oli todella erinomainen satunnaisuutensa, haastavuutensa ja coop-mahdollisuuden vuoksi. Myös uudelleenpeluuarvoa oli valtavasti, kun peli tosiaan arpoi tutkittavat dungeonit ja kohdattavat bossit. Yhdessä maailmassa oli aina mahdollisuus kohdata useampi pomo, mutta niistä näki vain murto-osan yhdellä läpäisykerralla.

Edeltävää peliä on kuvailtu sanoilla "Dark Souls aseilla" ja kyseinen väittämä osuu hyvin kohdalleen. Myös tasapainotus vihollisissa toimi oivallisesti, vaikka pelaisi muiden kanssa. Mielenkiintoista nähdä, mitä uutta ovat saaneet aikaan toimivan rungon päälle. Kyseessä on myös pelkästään next-gen-laitteille tehty peli, joka sekin nostaa odotusarvoa, kun edellinen sukupolvi ei ole enää jarruttamassa.

Itselleni tämä on vuoden odotetuimpia pelejä Diablo 4:n ohella. Neljä päivää sitten julkaistu co-op-traileri alla.

 
Pidän kummallisena, ettei 25.7. julkaistavaa Remnant 2 -peliä ole mainittu tässä ketjussa sitten maaliskuun lopun (Ippenatorin toimesta). Julkaisupäivä tosin vahvistettiin vasta viime viikon torstaina.

Kaipa tämä on niitä yksilöllisempiä tapauksia, joka kelpaa paremmin haastavampia kokemuksia hakeville. Vuonna 2019 julkaistu edeltäjä oli todella erinomainen satunnaisuutensa, haastavuutensa ja coop-mahdollisuuden vuoksi. Myös uudelleenpeluuarvoa oli valtavasti, kun peli tosiaan arpoi tutkittavat dungeonit ja kohdattavat bossit. Yhdessä maailmassa oli aina mahdollisuus kohdata useampi pomo, mutta niistä näki vain murto-osan yhdellä läpäisykerralla.

Edeltävää peliä on kuvailtu sanoilla "Dark Souls aseilla" ja kyseinen väittämä osuu hyvin kohdalleen. Myös tasapainotus vihollisissa toimi oivallisesti, vaikka pelaisi muiden kanssa. Mielenkiintoista nähdä, mitä uutta ovat saaneet aikaan toimivan rungon päälle. Kyseessä on myös pelkästään next-gen-laitteille tehty peli, joka sekin nostaa odotusarvoa, kun edellinen sukupolvi ei ole enää jarruttamassa.

Tykkäsin ekasta osasta vaikka se jäikin kesken kun jäin grindaamaan jotain achievementia ja sitten peli poistuikin game passista (tosin tuli suurinpiirtein samoihin aikoihin sitten psn+ puolelle ...). Kakkosen traileri näytti kyllä aivan turhan hektiseltä, mutta ehkä se oli vain editoitu sellaiseksi.
 
Tykkäsin ekasta osasta vaikka se jäikin kesken kun jäin grindaamaan jotain achievementia ja sitten peli poistuikin game passista (tosin tuli suurinpiirtein samoihin aikoihin sitten psn+ puolelle ...). Kakkosen traileri näytti kyllä aivan turhan hektiseltä, mutta ehkä se oli vain editoitu sellaiseksi.
Tästä tulikin mieleen todella karu muisto. Coop-pelailu mielessä tuli ostettua PSN-rahaa juuri Remnantia varten. Peli maksoi tuolloin muistini mukaan jotakuinkin lähemmäs 50 €. Yllätys oli karu, kun jotakuinkin viikkoa myöhemmin ilmoitettiin PS+:aan tulevat pelit ja totta kai Remnant: From the Ashes oli niiden joukossa. Platinaa tuohon tuli kuitenkin paukutettua, joten rahoille tuli paljon vastinetta.

Muistan erittäin hyvin yhden trophyn, jota varten grindasin ensimmäistä mappia valehtelematta yli 20 kertaa, että saisin sen yhden ainoan esineen ilmaantumaan johonkin dungeoneista. Myös esineet ja niiden paikat randomisoitiin, oli tai sitten ei ollut, ja eikun resettiä. Kun lopulta löysin sen kirotun kellon, niin jätin pelin siihen ja maltoin odottaa. Kun kaveri oli seuraavan kerran mukana >> kello taskuun, sitä palauttamaan ja platina pakettiin molemmille samaan aikaan.

Traileri on tosiaan hyvin toimintapitoinen, mutta en oikein usko sen jäävän siihen – myös syvällisyyttä odotan olevan mukana toimivan juonen kera.
 
Varmaan tämä on vaan tottumuskysymys, mutta ekan persoonan peleissä on kokoajan fiilis kuin lähtisi juoksulenkille mutta jalat on sidottu toisiinsa kiinni. Olo on vaan niin kömpelö ja epämukava kun ei näe oman hahmon liikkeitä ja ympäristön näkeminen on rajattu niin paljon pienempään näkymään. Kuin pään ympärille olisi isketty sellaiset hevosille tarkoitetut näkökentän rajaus laput kun näkymä on rajattu vaan hahmon katseen suuntaan. Kolmannessa persoonassa kun pyörittelee kuvakulmaa joka suuntaan hahmosIta enkä todellakaan pidä sitä hahmon katsesuuntaan läheskään kokoaika.

En siis vaan nauti siitä ekan persoonan näkymästä pelaamisesta näiden juttujen vuoksi yhtään samalla lailla kuin kolmannessa persoonassa nautin. Ja koska peliaikaa nyt on rajallisesti niin sitten suosiolla yleensä jätän pelaamatta nämä itselle ei niin mieluisat ekat persoonat ja pelaan jotain josta oikeasti nautin enemmän.
Itselleni taas kolmaspersoona tuntuu aina "hyvinkin pelimäiseltä", jossa minä olen "ulkopuolinen tarkkailija", kun taas ensimmäisen persoonan näkymä on luonnollinen ja jossa minä olen tekijänä.
 
Varmaan tämä on vaan tottumuskysymys, mutta ekan persoonan peleissä on kokoajan fiilis kuin lähtisi juoksulenkille mutta jalat on sidottu toisiinsa kiinni. Olo on vaan niin kömpelö ja epämukava kun ei näe oman hahmon liikkeitä ja ympäristön näkeminen on rajattu niin paljon pienempään näkymään. Kuin pään ympärille olisi isketty sellaiset hevosille tarkoitetut näkökentän rajaus laput kun näkymä on rajattu vaan hahmon katseen suuntaan

Luulen että jos pelissä voi säätää Field of Fovta, niin sen nostaminen saattaisi auttaa tuohon ongelmaan. Sen olen kanssa itse huomannut että ekasta persoonasta tiirailtuna homma tuntuu "luonnollisemmalta", jos näkee pelihahmon jalat alas katsoessa.
 
Luulen että jos pelissä voi säätää Field of Fovta, niin sen nostaminen saattaisi auttaa tuohon ongelmaan. Sen olen kanssa itse huomannut että ekasta persoonasta tiirailtuna homma tuntuu "luonnollisemmalta", jos näkee pelihahmon jalat alas katsoessa.
Cyberpunk 2077:ssa tulee muuten ajoittain vilkuiltua oman hahmon varjoa tai jalkoja. Jotain noin perustavanlaatuista ei kaikissa fps-peleissä ole.
 
Tämähän nyt ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole tulossa konsoleille, vaikka koskaan ei pidä sanoa 'ei koskaan', mutta jospa ylläpito katsoisi tämän kerran läpi sormien tätä häpeilemätöntä mainostamista. :rolleyes:

Nimittäin Chronicles of Vaeltajan demo on ollut jo pienen tovin ladattavissa Steamissa:

Steam: Chronicles Of Vaeltaja

Suosittelen myös tutustumaan tähän demoa ja siihen tulleita päivityksiä avaavaa keskustelua, niin helpottaa alkuun pääsemistä huomattavasti:

Steam: Chronicles of Vaeltaja demo released
 
Sitähän se vielä puuttuiskin, jos Forza Horizon 6 kenenkään tietämättä sijoittuisi Havaijille. Siellä saisi Playground Gamesin ukkelit ja akkelit raapia päätään, että mitäs?
 
Japani (miksei joku muukin Aasian kolkka), Etelä-Amerikka (Andien ympäristöä voisi hienosti hyödyntää) tai Afrikka kävisivät kaikki minulle. Japani voisi kyllä olla tässä vaiheessa mielenkiintoisin.
Japania tuon esiin siksi, että sitä on huhuiltu ja kiusoiteltu jo ties kuinka monta vuotta. Ehkä huhuilla ei koskaan ollut mitään perää, mutta olisihan se aika siisti ympäristö. Mutkittelevat vuoristotiet, ylhäät temppelit, kauniisti kukkivat puut ja joku tunnistettava suurkaupunki tai sen osa ála Tokion Shibuya. Ja tietysti kaikki tämä Japanilaisen auton ratin takaa katsottuna. :)

Ehkä tämä menee vähän ohi topicin, mutta laitan silti nämä fiilistelykuvat siitä tunnelmasta jota tässä haen.
1686827957166.png
1686828005102.png
 
Ylös Bottom