Tuo on täysin validi huolenaihe. Silloin kääntyisin itse esimerkiksi Samsungin Q95-mallistoon, tai Sonyn high-end telkkarien mini-led puolelle. Mutta niissäkin tulee vastaan se, että Samsungilla on epätasainen maine päivitysten osalta...
Nin mihis tämä päätelmä perustuu? Ja miten tämä käytännössä sitten ilmenee haittana? Se, että alunperin bugiseen televisioon ei tule päivityksiä kuin konekivääristä, voisi olla myös hyvä indikaatio laadusta. Omaan 2019 QLEDiin paukkuu vielä updatea, en tosin tarkkaan tiennyt miksi kaikki on toiminut jo aika pitkään täydellisesti. Enkä näe tässä mitään "tuomionpäivää" ohjelmiston suhteen, ettenkö voisi käyttää telkkaa niin kauan kun vain tekniikka pelittää ja haluaa käyttää. Enkä varsinkaan jos ja kun telkkaan on kytketty jokin laite älytoimintoja varten kuten pelikonsoli tai Chromecast.
Tuon QLED lisäksi taloudesta löytyy jokapäiväisestä käytöstä pikkanen makkari TV Samsung P2270HD, vuodelta 2009. Tähän telkkaan ei mitään päivitettävää ikinä ole ollutkaan ja siinä ei ole älytoimintoja tietenkään. Häneen on kytketty Chromecast kiinni. Hienosti toimii ja kuvakin on ihan siedettävää tasoa käyttötarkoitukseen.
Lisäksi meillä on takkahuoneessa Samsung UE46ES5505 vuodelta 2012. Tämä TV on sitten jo älytelevisioajalta, vaikka WLAN puuttuu. Mutta viimeksi kun mulla oli se johdolla kiinni verkossa oikein äimistelin, että miten nämä Netflixit ja muut voi toimia tässä vielä?
Nykyään telkassa on Xbox kiinni ja mahdollinen Netflix tms. käyttö on luontevampaa sen kautta. Mutta ei olisi estettä telkan omaakaan client käyttää. Lisäksi telkan kuvanlaatu on kestänyt aikaa ihan ok. Ei mitään tarvetta uusia, koska kyseessä on kakkostelkkari jota vain satunnaisesti käytetään. Oikein soiva peli siihen vaikka täyttää pyöreitä tänä vuonna.
Kyllä mä sanoisin, että jos ostaa Samsung varsinkin tuolta paremmasta päästä kuten ehdotat, niin ei sellaisen TV:n käyttö pitkällä tähtäimellä varmastikaan ole mitenkään estymässä johonkin ohjelmisto asiaan?