Vastaus: Uncharted 3: Drake's Deception - keskustelua pelistä
Nyt kun alkaa oleen kunnolla tunteja alla, niin laitetaahan U3 moninpelistä kokemuksia ja fiilareita jakoon ihan pitkällä kaavalla!
Pahoittelut pitkästä wall of text tyyppisestä viestistä, en ole jaksanut spämmiä joka asiasta ja tuntemuksesta tiedonjyväsiä päivittäin tai edes viikottain vaikka olen tässä U3 moninpeliä Bäfä 3 ohella pelannut jo pidemmän aikaa. Osa fiilinkeistä perustuu ”Multiplayer Experience” versioon joka tuli noin kuukausi ennen julkaisua Plus jäsenien saataville. Laitan tähän siis kerralla vähän isomman pläjäyksen juttua, ne lukee jotka jaksaa ja joita kiinnostaa mutta ei ole pakollista.
Osa toki tietää kakkosen perusteelta mistä Uncharted moninpelissä on kyse, mutta yleisesti ottaen aihe on aika tuntematon käsite. Moni casuaalimpi pelaaja ei välttämättä edes tiedä, että mokoma on olemassakaan ja mieltää pelisarjan puhtaasti poikkeuksellisen hyväksi yksinpeliksi mitä se toki onkin. Osassa arvosteluissakin moninpeli kuitataan parilla virkkeellä pakollisena sutaisuna, vaikka yhä useampi janoaa hienon kampanjan ohella myös pitkäaikaisempaa viihdettä nettitaistelujen muodossa. Mistään sutaisusta ei tässä tapauksessa todellakaan ole kyse, jo kakkonen oli hyvin huollisesti suunniteltu verkkorymistely ja kolmosen myötä konseptia on kehitetty edelleen. Sonyn markkinointikoneisto on mielestäni tässä siis vähän epäonnistunut. Paketti alkaa olemaan laadultaan ja sisällöltään sellainen taidonnäyte, että jonkin tason rummutukseen olisi jo pikkuhiljaa aihetta. Jos katsotaan vaikka naapurin leiriin, niin siellä esim. GOW. Kaikki tietää, että GOWissa on hyvä moninpeli ja että siinä voi sahata toisen pelaajan kahtia. Harva boksipelaaja mieltää sen automaattisesti pelkäksi yksinpelirymistelyksi. Mutta voivottelu sikseen ja aiheeseen!
Laatu, moninpelivalitkot/party ja puheäänet:
Moninpeliosuuden ehkäpä paras puoli on tekniikkapuolen toimintavarmuus. Jos kesän Betassa tulleet pelitunnit otetaan laskuihin, niin nyt on kasassa jo yli 70 häiriövapaata pelituntia, jos peli alkaa niin se myös porskuttaa vaikka maailman tappiin. Ei kräshää, ei sekoile. Ei tipu pelistä, never_näin ainakin silloin kun pelaa yksinään. Partyn kanssa pelatessa olen ollut todistamassa yhtä häiriötilannetta, mutta silläkään kertaa se ei osunut omalle kohdalle. Niin kauan kun pelaa yksin, niin ei vaivaa mikään ongelmat koskaan. Jos on liikenteessä partyn kanssa, niin ongelmia voi tulla matchmaking liittyen. Välillä yksi pelaaja saattaa jäädä rannalle muiden siirtyessä matsiin. Workaround em. ongelman suhteen on varmistaa muilta aina mappiäänestyksen jälkeen, että onko kaikilla ”starting match in XX seconds” -tila. Jos ei ole, niin sitten on pakko logata PSN networkista ulos ja tehdä uusi party (tässä tilassa ei ole enää cancel nappia) Eli pientä ongelmaa kuitenkin, toivotaan, että NG laittaa tuon kuntoon hetimiten, uskon että tutkivat ja korjaavat. Onni onnettomuudessa kuitenkin, ettei estä tai muutoin haittaa ylenpalttisesti. Ongelman pääsee kiertämään suht. helposti.
Valikoiden kanssa saattaa hetken olla kujalla, mutta kun niihin ajan mittaan tottuu on varusteiden muokkaaminen matsien välissä luontevaa. Kun tässä on kaikenlaisia Socom Special forces kaltaisia räpellyksiä nähnyt tänä vuonna, niin todellakin osaa taas arvostaa että mm. matsin odotteluajan voi hyödentää tutkimalla varusteita ja muutella niitä tilanteeseen/pelimuotoon/mappiin sopivaksi. Yleensä aikaa suorittaa tuunausta ja ihailla uusia avattuja varusteita on riittävästi. Tuo odotusaika nyt on oikeestaan samaan aikaan plussa sekä ehkä osalle pelaajia pikku miinus. Joidenkin mielestä olisi varmaan kiva päästä HETI uuteen peliin, eikä odottaa MINUUTTIA koska sehän on iäisyys ja pää hajoaa OIKEESTI. Omasta mielestä minuutin parin breikki on ihan tervetullut ja ehtii käymään vaikka jääkaapilla tai muilla asioilla pikaisesti välissä. Mitä tulee partylobbyn ja matsien etsimisen käyttöliittymään, niin selvästikkin on pelaajan näkövinkkelistä asioita funtsittu jotta pelaaminen tapahtumana olisi mukavasti ja helposti eteenpäin soljuvaa eikä aiheuttaisi varsinkaan turhaa stressiä ja voivottelua. Olihan nämä perusasiat jo toki U2 pelissä aika hyvin hanskattu. Voisin siis melkein leikilläni ehdottaa, että Zipperin Special Forces pelin UI suunnittelusta vastanneet kehittäjät lähetetään muutaman kuukauden kestävälle työharjoittelu-jaksole NG:n studiolle, niin oppisivat ehkä mitä tarkoittaa käyttäjälähtöisyys pelin UI suunnittelussa.
Puheäänien toimivuutta ei valitettavasti vieläKÄÄN voi pitää itsestäänselvyytenä pleikkarilla, mutta Naughty Dog on haskannut tämänkin puolen kiitettävästi ja äänet toimii aina ja hyvällä laadulla. Pelissä on jostain syystä yllättävän vähän mutelle käyttöä, vain harvoin ärsyttäviä huutoapinoita tapaa puplalla. Tarvittaessa mute all nappi kuitenkin löytyy kätevästi kun klikkaa oman nimen kohdalla matsia odotellessa. Mute all jättää kuitenkin fiksusti oman partyn sisäisesti mikit auki eli niitä ei tarvi erikseen aina kikkailla. Voice toteutusta ja toimintavarmuutta voisi siis haukkua jopa erinomaiseksi! Tähän asiaan liittyen tulee mieleen, että DICEn puheäänistä vastaavat inssit voisi lähettää Naughty Dogille kesäharjoitteluun.
Gameplay ja mapit:
Empä ollut alunperin mikään 3rd person räiskintäfani, mutta tässä sitä ollaan ihan pauloissa kolmannen persoonan räiskyttelypeliin. Joskus tuli melkeimpä näppylöitä ja muita allergisia oireita 3rd person pelaamisesta, ei vaan yksinkertaisesti napannut lainkaan. Tosin täytyy myöntää, että vielä tänäkin päivänä olen Ubisoftille hieman katkera kun pilasi mainion Ghost Recon FPS-pelin 3rd person hölmöilyllä. Ehkä osin siitäkin syystä U2 julkkarin aikoihin vielä 3rd person ahdisti liikaa ja U2 pelinäkin jäi väliin ja aloin pelaamaan sitä vasta aiemmin tänä vuonna kun halusi kokeilla jotain uudenlaista. Nyt kun asiaan on tarkemmin perehtynyt, niin ymmärtää että varsinkaan nämä U-pelit ei kaikkine kiipeilyineen ja hyppelyineen olisi ekasta persoonasta edes mahdollista. Myöskin Socom: Confrontation on osaltaan opettanut, että kyllä 3rd person räiskintäkin voi toimia jos se tehdään oikein.
U-peleissä seiniä pitkin kiipeilyt/hyppimiset mahdollistaa poikkeuksellisen hienon ja erilaisen mappisuunnittelun. Jo kakkosessa oli huippumapit ja kolmosessakin asia on mennyt melkolailla nappiin, kaikki mapit on mielestäni joko hyviä tai erittäin hyviä. Mappeja on julkaisuversiossa 11 kappaletta ja jokainen tukee jokaista pelimuotoa. Tähän on varmaan turha lähteä mappeja kuvailemaan, koska Youtubesta löytyy varmaankin miljoona gameplay videota eri mapeista. (kiitos peliin integroidun teatterimoodin ja Youtube upload ominaisuuden) Sen verta voi suojautumis toimitnoa kommentoida, että toisin kun Socom: Special forces pelissä, ei cover systeemikään ole pilattu mitään. Suojassa oleminen on hyvin tasapainossa ja reilu peli. Harvemmin tuota tulee edes käytettyä. Coveriin meneminen on usein iso riski, koska naatti tippuu jalkoihin ennen kuin kissaa kerkee sanomaan tai sitten tulee kuulaa selkään tai kylkeen. Suojan takaa ei myöskään singahdeta kuin viereti ukko ylös ja samalla nanosekunnilla ammuta headshottia. (Special forces style) Osaltaan sprintti vielä helpottaa suoja-kämpperiltä pakoon pääsemistä. Lisäksi ”mamoja” suojapaikkoja en ole pistänyt merkille, eli ainakaan yksinään pelatessa ei ole varaa jäädä suojien taakse asumaan ja odottelemaan helppoa maalia. Tiimipelin avulla toki vähän voi vähän kämpperöidäkin jos kaveri katsoo selustaa ja sivustaa.
Lagiefektiä ilmenee todella vähän. Itse en ole vielä onnistunut erottamaan peleistä että missä olen mahdollisesti itse hostina tai missä toinen suomalainen host? Vaiko onko hostit ihan muuallapäin maailmaa? Aina samanlailla siinä ammutaan ja samanlailla sen taistelun joko voittaa tai häviää. Jos kuolo korjaa, niin syyllinen on lähes varmasti aina vain ja ainoastaan ohjaimen ja sohvan välissä. Liimatähtäintä pelissä kyllä on, mutta sen verta pieni että pelaajalla on täysi tekeminen että saa tapon. Niitä ei saa pelkällä napin painamisella, rekyyli ja hajonta vaikuttaa useimmissa aseissa huomattavasti asiaan oman likkuumisen ja kikkailun lisäksi.
Asetasapaino:
Vaikka vielä ”Multiplayer Experience” esiversiossa oli lonkalta ampumis + melee ongelma niin nyt sekin asia on korjattu. Jokainen asetyyppi on yleensä jossain asiassa hyvä ja toisaalta toisella alueella heikko. Juuri niinkuin kuuluu siis. Rynkyt -> Erityisen kovia medium matkalla. Pislat -> Kakkos-aseita, toimii lyhyelle hyvin ja mediumillekin saattaa joskus kannattaa yrittää. Snipat -> Pitkälle hyviä, mutta lähitaistelussa kömpelöitä. Mahtuu sinne mukaan yksi konepistoolikin kakkosaseeksi joka on siis odotetusti läheltä kova, mutta pidemmälle on turhaa sillä haastaa rynkkyä. Lisäksi pari haulikkoakin löytyy, pumpputoiminen ja 2 piippuinen katkaistu malli. Ne eivät kuulu valittaviin perusaseisiin, mutta niitä voi poimia kartoilta ns. ”power aseina” Odotetusti ovat hyvinhyvin tehokkaita läheltä. Muista poweraseita on mm. kranunheitin, RPG.
Jotkin aseet on toki parempia ”all around” aseita sopii useimpiin tilanteisiin paremmin kuin jokin toinen vastaava. Itse en osaa vielä määrittää, että mikä on lopullinen suosikki kun olen jämähtänyt pelaamaan burstia ampuvalla G-Mal rynkyllä. G-Mal on erityisen kova medium matkalta ja on hyvin pitkällekin vielä tappava varsinkin jos siinä on accuracy varuste päällä. Aivan iholle G-Malin kanssa ei kuitenkaan kannata tunkea, ellei pääse ihan puskista kimppuun. Aseita ei ole määrällisesti mitenkään ylenpalttisesti, eikä mielestäni tarvikkaan olla. Näillä mennään ja ne ovat erittäin hyvin tasapainossa, peleissä tulee vastaan kaikkia aseita ja mitään OP en ole spotannut. Ainoastaan Tau-sniper kiikarirevolverin roolista en ole aivan varma että onko sillä mitään virkaa? Onko se alitehoinen? Mielestäni selvästi huonoin kakkosase, mutta voi olla siitäkin kyse etten vaan osaa tai ole löytänyt vielä oikeenlaista käyttöä? Mutta ihan jees, pieni määrä kättä pitempää ja selvä peli. Ei mitään järkeä olisi 150 aseella joissa olisi tyyliin eri skini. Tai sitten jos olisi eroja oikeesti, niin aika mahdoton olisi saada tasapainoon ja osa aseista jäisi luultavasti turhana paitsioon.
Pelimuodot yms.
Kilpailullisia pelilistoja on viisi:
Team Deatchmatch
Free For All
Team Objective (pelityyppi vaihtuu lennosta)
Three Team DM (2 vs 2 vs 2)
Hardcore (TDM, eikä siis tarkoita helponnettua tapon saamista kuten CODissa tai bäfässä, vaan pitää saada
enemmän kuteja perille jotta saa tapon. Ei lainkaan boostereita tai kickback bonuspalkintoja)
Kaikki pelimuodot on hubaa! En oikeestaan jää mitään erityistä tässä osastosa suuremmin kaipaamaan. Kakkosen Elimination puuttuu ja täytyy myöntää, että ehkä sitä voisi rundinpari sillontällön vetää. Toivottavasti tulee joskus päivityksellä tai DLC takaisin valikoimiin. Kaikki muut pelimuodot on respahommia ja vaikea tähän peliin olisi jotain pommin plänttäystä ilman respoja kuvitellakkaan. Jos on hyvä porukka kasassa, niin Plunderi tai Objective (vaihtuvat tehtävät) on aikalailla varma valinta. Ei varmaan tule tylsää hetkeä niissä! Jos taas on yksin liikkeellä, niin varsinkin Plunderia kannattaa välttää. Siinä saattaa alkaa ottaan välillä pattiin jos random-tiimikaverit touhuilee omiaan eikä edes yritä pisteitä vaan kämppii jossain helppojen tappojen perässä. (Vrt. sama fiilis kun pelaat Bäfän Rushia ja puolet omasta random tiimistä hyökkäys vuorolla snipana jossain kolossa kämppimässä tai muutoin vaan tekee kaikkea muuta paitsi plättää)
Em. harmitus on btw. ainoa asia joka U3 monipelissä on koskaan ottanut aidosti pattiin, kaikki vaan kertakaikkiaan AINA toimii ja pelaaminen on hauskaa. Korkeintaan oma huonous välillä kiroiluttaa, mutta siihen löytyy lääkeettä eli lisää reeniä vaan! Reeni tosiaankin myös palkitaan, eli oppimiskäyrää on jossainmäärin ja mappituntemuksen saaminenkin ottaa aikansa. Sellainen seikka vielä, että varsin kiva ”välipala pelinä” Vaikka ei olisi aikaa kun vartti tai puoli tuntia, niin siinä kerkee kyllä vähäksi aikaa heittään aivot narikkaan ja ottaa parit nopeat FFA tai TDM matsit. Sitten erikseen on ne pelit jotka melkein tarvii kalenteriin merkata ja joihin varataan aikaa kunnolla, Bäfä 3 noin esimerkkinä.
Kontrolleista ei tähän sen enempää, koska ne on aika samat kuin yksinpelissä ja U2. Niistä ei valittamista kunhan ensin tottuu niihin + kameran käyttöön. Grafiikka on parasta konsolimoninpelissä ikinä, ei siitä sen enempää, En ehtinyt myöskään co-op asiaa tai teatteria Youtube toimintoineen avaamaan yhtään tässä megapostauksessa, mutta ehkä tämä riittää tältä erää. En koikeestaan vielä tiedäkkään co-opista paljoa kun vasta muutamia pelejä alla, sen kuitenkin näki samantein että siinäkin osastossa ollaan onnistuttu. Jos joku muu foorumilainen on tuohon co-op osastoon enemmänkin hakannut tunteja, niin olisi mukavaa lukea fiiliksiä ja vinkkejä aiheesta. Sen verta on tullut pintaa raapaistua, että ainakin haastetta tarvittaessa sieltäkin löytyy kunnolla.
U3 on tuonut omaan moninpelaamiseen enemmän hymyä ja vähemmän harmitusta. Tänä vuona on hermoja koeteltu mm. Special Forcesin ylenpalttisen huonolla ja bugisella nettipelitoteutuksella ja eipä kaikkien muidenkaan pelien kanssa mennyt aivan putkeen. On siis todella mukavaa nähdä toinen ääripää: Aina toimii, vähän kuin Halo Xboxilla. Muutoinkin U3 moninpelaaminen jossain määrin tuo mieleen ne sadat tunnit jotka wanhemmissa Haloissa tuli boksipuolella aikoinaan vietettyä, vaikka pelit onkin täysin eri osastoa niin jotain samaa fiilistä niissä on ja en osaa selittää sen tarkemmin että mistä moinen johtuu. Mahdollisesti siitä, että molemmissa on suht. vähän aseita mutta ne on selvästi eri rooleissa ja erityisen hyvin tasapainossa.